Näin sateisen ja kuuman päivän lopuksi kun pääsen kotiin, avaan ikkunat. Toivon että ilma viilenisi huoneessa. Lasten leikin äänet kuuluvat pihalta ja kaikki hyvin... Onko? Sitten korviin tarttuu pienen pojan ääni joka huutaa kaverilleen: " Vittu saatana ole hiljaa!" Leikkiivät kai. "Sinä vitun homo elä tuu tänne!" Jatkuvaa kiroitua ja "vihapuhetta" jatkuu sen muutaman hetken.
Miksikö en mennyt väliin ja oikaissut penakoita puhumaan? Siinäpä se. Kaikilla on tässä talossa ikkunat auki. Kaikki kuulivat lasten puheet... Yksikään aikuinen ei reagoinut, minä mukaan lukien. Miksi? Ennen kun itse olin mukelo, niin naapurin äkäinen rouvakin saattoi antaa tukkapöllyt ohi kulkiessaan huonosta käytöksestä. Kotona sitten opeteltiin lisää käyttäytymistä ja jo nyt osaan puhua ilman kirosanoja ja suht ymmärrettävästi (no oon savolainen, ei voi kaikki ymmärtää ;)).
Eli miksi en mennyt oikaisemaan lapsia? Nykyään saakin lähinnä odotella kutsua raastupaan jos puuttuu toisten lasten kasvatukseen. Tämä on surullista ja niin totta. Tämänkö takia opettajat väsyvät ja luopuvat unelmanaan ollesta ammatista? Tämäkö on syy nyky nuorison olotilaan, jossa vellovat päämäärättömyys ja syrjäytymisen uhka? Siis ME aikuiset, joka päiväiset naapurit, munattomat kasvattajat, jotka pälyilemme varjoissa kammoksuen nykylasten puheita? Juuri näin! Meidän on vastuu! Sen on oltava! Olkoon edessä raastupa, mutta sanallinen väliintulo on odotettavissa... heti kun kerään selkärankani housuistani...
Miksikö en mennyt väliin ja oikaissut penakoita puhumaan? Siinäpä se. Kaikilla on tässä talossa ikkunat auki. Kaikki kuulivat lasten puheet... Yksikään aikuinen ei reagoinut, minä mukaan lukien. Miksi? Ennen kun itse olin mukelo, niin naapurin äkäinen rouvakin saattoi antaa tukkapöllyt ohi kulkiessaan huonosta käytöksestä. Kotona sitten opeteltiin lisää käyttäytymistä ja jo nyt osaan puhua ilman kirosanoja ja suht ymmärrettävästi (no oon savolainen, ei voi kaikki ymmärtää ;)).
Eli miksi en mennyt oikaisemaan lapsia? Nykyään saakin lähinnä odotella kutsua raastupaan jos puuttuu toisten lasten kasvatukseen. Tämä on surullista ja niin totta. Tämänkö takia opettajat väsyvät ja luopuvat unelmanaan ollesta ammatista? Tämäkö on syy nyky nuorison olotilaan, jossa vellovat päämäärättömyys ja syrjäytymisen uhka? Siis ME aikuiset, joka päiväiset naapurit, munattomat kasvattajat, jotka pälyilemme varjoissa kammoksuen nykylasten puheita? Juuri näin! Meidän on vastuu! Sen on oltava! Olkoon edessä raastupa, mutta sanallinen väliintulo on odotettavissa... heti kun kerään selkärankani housuistani...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo, ei tule lapsia meikäläiseltä tällaiseen sekopäiseen ja h3lvetin pahaan maailmaan. Hyvä jos itse jotenkin pärjäilen, siinäkin on tekemistä enkä tiedä kauanko pystyn pitelemään kiinni ylinopeudella pyörivästä oravanpyörästä...
No nytkö vasta hokaatte mihin ollaan menossa?!