Olisin kiinnostunut lähihoitajan ammatista, mutta minulla on mielenterveydellinen sairaus. Olen siis toipumassa laihuushäiriöstä, anoreksiasta. Kuinka helposti lähihoitajaksi pääsee, jos on toipumassa jostain mielenterveydellisestä sairaudesta? Voivatko ne evätä opiskelumahdolisuuden sen takia?
Mielenterveyden häiriö?
anorektikko1
7365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No sittenhän sä sovit hyvin opiskelemaan lähihoitajaksi koska sulla on jonkunlainen näkemys mielen oireiluun, pystyisit auttamaan ehkä paremmin ihmisiä kuin joku joka on pumpulissa kasvanut. Ei muuta kun haku paperit vetämään, mutta älä liikaa mainosta sitä että sulla on ollut/on jotain feelua. Suurimmalla osalla ihmisillä on jotain mentaalihäiriöitä kellä anoreksiaa, pulimiaa, masennusta mutta älä anna sen olla esteenä sille että et pääsisisi kouluun, Tsemppiä.
Kaikki lähihoitajat ovat mielisairaita, sinulla tuo on aika lievää vielä. Hae vain.
Sä kirjoittelet täällä useammassakin keskustelussa ja olet sitä mieltä, että lähihoitajat ovat mielisairaita. Olet sinäkin varsinainen hoitaja kun vielä tänä päivänä käytät sanaa mielisairas. Vaihda alaa, jos oikeasti olet hoitaja.
Kiitos!
Mitä ajattelette siitä, millaiset ihmiset soveltuisivat lähihoitajiksi? Mulle on aina sanottu, että ujot eivät sille aalle sovellu... Voiko teidän mielestänne ujo ja rauhallinen soveltua lähihoitajaksi, väi täytyy itsestä nostaa ihan hirveää meteliä?
Ei mielisairaudesta ole mitään haittaa amiksessa mitä menoa on katsellut.
Lähihoitajiksi tarviataan monenlaisia henkilöitä. Ei kaikkien tarvitse pitää meteliä itsestään. Opiskelijoiksi kaivataan ihan tavallisia nuoria tasapainoisia henkilöitä. Eli anoreksia tai esim. masennus eivät ole suoraan esteenä, mutta niistä pitää olla parantunut.
Aina onma kokemus sairaudesta tms. ei ole etu hoitoalalla. Jos oma hoitoprosessi on vielä kesken, ei ole voimavaroja hoitaa toista. Lähihoitajan tehtävä on asenoitua objektiivisesti asiakkaan sairauksiin eikä omalla kokemuksellaan mennä siihen mukaan.
Olen samaa mieltä nimim. 17 9 kanssa.
Hoitoalalle hakeutuu empaattisia ja herkkiä ihmisiä, eikä ole ollenkaan harvinaista, että monet hoitajat tai sellaiseksi opiskelevat ovat kärsineet masennuksesta, ahdistuksesta yms. Tärkeää on, että olet parantunut ja tunnistat omat voimavarasi ja osaat pyytää apua tarvittaessa. Hoitajat kohtaavat työssään paljon erilaisia tunteita ja haastavia tilanteita, joten sinun tulee osata kohdata omat tunteesi ja käsitellä niitä.
Ja tosiaan se, että on omakohtaista kokemusta mielenterveydenhäiriöistä tms. ei tarkoita, että henkilö osaa hoitaa sitä sairastavaa henkilöä.
Miksei ujo ihminen sopisi hoitoalalle? Jokainen hoitaja on tempperamentiltaan ja persoonaltaan erilainen. Hoitajat ovat työpaikalla hoitamassa asiakkaita, eivät tuomassa esiin omaa persoonallisuuttaan.