Olen miettinyt lämmitysjärjestelmän uusimista...uusinko öljykattilan uuteen ja tehokkaaseen johon voin jatkossa liittää vesi-ilmalämpöpumppun vai otanko maalämmön? Talo on rakennettu 1980 ja siinä on patterijärjestelmä. Maalämpöhän toimii parhaiten lattilämmityksessä kun vettä ei tarvii lämmittää kuin noin 30 c.
Meillä menee nyt öljyä (alkuperäinen kattila) 1600litraa vuodessa uusi kattila varmaan säästää 20-30 prosenttia öljyä ja jos ja kun liittänyt siihen myöhemmin ilma-vesilämpöpumppun niin säästö on kait jo aika merkittävä. Uusi kattila (jäspi) maksaa asennettuna 5500e ja maalämpö 13000-15000e.
Meillä menee nyt öljyä (alkuperäinen kattila) 1600litraa vuodessa uusi kattila varmaan säästää 20-30 prosenttia öljyä ja jos ja kun liittänyt siihen myöhemmin ilma-vesilämpöpumppun niin säästö on kait jo aika merkittävä. Uusi kattila (jäspi) maksaa asennettuna 5500e ja maalämpö 13000-15000e.
Vastaukset 81
Vanhimmat
Ehdottomasti kannattaa maalämpö ottaa, se toimii myös patteriverkostoissa hyvin! lattialämmitys ei ole mikään elinehto. maalämpö maksaa itsensä takaisin hetkessä joten älä edes mieti mitään muuta!
Kato jääkaappimies ehti ensin...
Toimii toimii ja lisälämpö tehdään pattereihin suoralla sähkölämmöllä. sillä 65 C on korkeinlämpötila minkä se parhaimat maalämpöpumput tuottava.
Eli maalämpö mies puhuu omiaan takaisin maksu ajoissa sillä tässäkin toimii vanha fysiikan sääntö: Lämpötilan tuplaaminen nostaa energian kulutuksen nelinkertaiseksi.
Saa sitä maalämpömiestä uskoa ja jättää se lisälämmitys kytkemättä ja nauttia kylmistä pattereista, mutta tulishan nopea takaisinmaksu aika lunastettua.
Voin kyllä laittaa maalämpömiehelle laskukaavan miten sähköenergian kulutus kasvaa lämmön noustessa jos hän haluaa opetella laskemaan kyseisiä asioita. Mutta ensiksi kannattaa opetella laskemaan takaisinlaskuaika huomioiden myös pääoman korkokulut..
Laskeskele sinä niitä korkokulujas niin paljon kuin tykkäät mutta kylmä faktahan on se että kun makselee maalämmön investointikuluja niin siinä samalla makselee tuottavaa sijoitusta :)
Se maalämpö tuottaa sijoituksena heti tietenkin huomattavasti pienentyneinä lämmityskuluina ja kun jossain vaiheessa talo pistetään myyntiin niin silloinhan puhutaan jo ruhtinaallisesta tuotosta.
Kyllähän jokainen tietää sen että asunnon jälleenmyynnissä maalämmön ja jonkun muinaisjäänne -lämmityksen välinen hintaero sen kuin vain kasvaa ja kasvaa maalämmön hyväksi koko ajan. (jokainen tietää sen mutta öljy/sähkö yms. muinaisjäännelämmitysten loukussa olevat eivät pysty sitä ääneen sanomaan) ;)
Koska öljynkulutus on noin vähäinen,maalämmöllä takaisinmaksuaika on yli kymmenen vuotta,mutta käyttömukavuus varmaan paranee maalämmölä,mikäli laitteet kestää.Itsellä mietityttää 2600l. ölyn kulutuksen vaihto maalämpöön,koska investointi on kallis ja koskaan ei tiedä mitä nämä teknisesti monimutkaiset järjestelmät kestää.Mikään lämmitysmuoto ei maksa itseään takaisin koskaan loppupeleissä,käyttökulut voivat vain vaihdella energian hinnan mukaan.
Kuitenkaan useimmille lämmitysasioita pohtiville ihmisille ei ole mikään ongelma ostaa 30000 € hintaista uutta autoa, jonka arvonalenema 4v. ja 80 tkm ajettuna on 13-17 tuhatta käyttökuluista puhumattakaan. Ja joka myös takuuajan jälkeen usein vikaantuu ja vaatii kalliita korjauksia.
Makuasioita sanoi koira kun muniaan nuoli. Minä lämmitän tyytyväisenä edullisella, vaivattomalla ja vähän huoltoa vaativalla maalämmöllä. Ja ostan max 10 tuhannen hintaisia käytettyjä autoja, joita pidän aina 4-7 vuotta ennen vaihtoa seuraavaan vastaavaan. Ja asuntolaina lyhenee vauhdilla.
Olen samaan mieltä! Takaisin maksu aika on tosiaan yli 10 vuotta ja minkälainen käyttövarmuus maalämmössä on? Meidän öljykattilan ikä on jo 33w ja hyvin on toiminut ... Jos pääsen uudella öljykattilalla noin 1200litran vuosi kulutukseen ja varsin jos myöhemmin täydennän sitä vesi-ilmalämpöpumppulla niin kulutus laskee vielä huomattavasti.
Jep jep. Ja sit mä heräsin ja käsi oli potassa.
Lähes kaikki öljykattilat ja -polttimet kestää yli kolmannesvuosisadan. Ja lähes kaikki öljylämmitustalot ovat passiivitaloaikakaudelta tai niin pieniä että niiden lämmitykseen ei mene kuin reilu tuhat litraa öljyä vuodessa.
Googlaa "intian kuu" niin saat laulun sanoista lisää yhtä uskottavia väitteitä.
Kait nyt tiedän mitä tämä talo kuluttaa öljyä kun olen asunut siinä uudesta saakka.. Haluan kyseenalaistaa tämän maalämpö innostuksen....onko se oikeesti hyvä lämmitysmuoto . Vai annetaanko siitä ehkä liian hyvä kuva? Voihan se olla hyvä systeemi mutta tiedän myös niitä joilla se ei ole toiminut eli paljon vikoja ja jne. Öljylämmitys on ainakin näyttänyt toimivansa ..ok öljy on kallista eikä se halpene. Mutta jos saan nykyisen kulutuksen eli 1600litraa vaikka noin 1200 litraan niin silloin vuosi kustannukset ovat noin 1300e eli vähän yli 100 e kk eikä tarvii miettiä riittäkö kuumavesi
Ja kait nyt tiedän mitä tämä meidän talo kuluttaa nyt ja mitä se kulutti öljylämmityksen aikaan. Vikaantumisista tiedän (eli itse en omakohtaisesti tiedä kun niitä ei ole ollut) sen varran mitä puoli tusinaa tuttavaperheitä on kertonut ja niitä ei ole ollut. Maalämpöfoorumilta ja lämpöpumppuforumiltakaan niitä ei ole juuri tarvinnut lukea. Joka tapauksessa 1600 litraa vuodessa on vain 2/3-1/2 siitä mitä ö-lämmitystaloissa yleensä kuluu jos jätetään "ilmaisten puiden polttajat" huomioimatta. Eikä ole meilläkään muuten koskaan kumma vesi loppunut sitten öljyaikojen, jolloin joskus pääsi öljy loppumaan tai poltin sattui menemään tilttiin.
Ihan noin omista kokemuksista kun olen öljyllä lämmittänyt 17 vuotta.
Ensimmäinen kattila oli ostaessani taloa vuonna 1995 vaihtokunnossa eli kerran jo paikattu ja vuosi jälleen.Kattila oli Jämä ja 23 vuotta vanha. Uusi kattila oli Jäspi. (vaihto muuten silloin maksoi 10500,- mk avaimet käteen ja vaihdon suoritti sama putkiliike joka vaihtoi 2012 minulle maalämmön,)
Tuo uusi kattila kesti sen 17 vuotta siinä välissä kunnes alkoi vuotamaan.
Kattiloiden kulutuseroista en saanut vertailua.
Poltin oli Oilon vuodelta 1993 ja kesti loppuun asti.
Toki noihin vuosiin mahtui vikoja ja häiriöitä, osa omaa tyhmyyttä ja osa laitevikoja
Mutta alle 1/vuosi.
Yhden kerran tuona aikana loppui saunareissulla kuuma vesi joten sekin on mahdollista.(Ei siis häiriön takia vaan kovan pakkasen)
Noista sinun lukemista senverran että vajaan tonninhan maalämmöllä säästäisi vuositasolla uuteen öljykattilaan verrattuna mutta hankintahinnat on sitten eri asia. Paljon hintaeroon vaikuttaa sekin onko tilaa maapiiriin vai tarvitaanko kaivo.
Omat mieltymykset myös vaikuttavat suuresti näihin päätöksiin.
Palataan asiaan vaikkapa viiden vuoten päästä, silloin ollaan jo hiukan viisaampia tästä maan lämmittämisestä !
Ja edelleen, nää maalämpövehkeet ovat kallita korjata, se on pari tonnia pikku nakki kun kompura jumittaa jossain vaiheessa.
öljyssä on se puoli helppo, ei kalliita remontteja koskaan.
ja sähkössä vielä halvempia ja v'hemmän, ja puulla ei ollenkaan jos on osaamista asialle.
Taas näitä essonbaarin kompurajuttuja. Kyllä ne kestää sen parikymmentä vuotta oikein mitoitettuna.
Ei kestä välttämättä !
Olen kymmeniä vuosia vaihtanut kompuroita eri laitteisiin kesken matkan, vaikka on tehtaat mitoittaneet vehkeensä just oikein tottakai !
maalämpölaitteissa on toki edesauttajana pienet putkipiirit ja suljetut systeemit, mutta toisaalta lämpötilat on melkoisia ja öljymäärät pieniä, paineet korkeita.
mutta mitä enempi tekniikkaa sitä enempi vikoja.
No kerroppa sitten mitä maksaa 12 kW maalämpöpumpun kompuran vaihto kaikkinensa?
Montako maalämpöpumpun kompuraa olet vaihtanut?
uusi öljykattila maksaa 1550€ poltin 500€ säädin sunttiin 300€.
itse voi asentaa ja säätää. säästää rahaa melkoisesti.
vesi ilpo, ulkoyksiköllinen lämmönvaihtimella sarjaan ei auta kesällä lämpimän käyttöveden kanssa, vain kierto päällä varaaja pysyy kuumana.
(normaalisti kesällä kierto pois ja sähköllä varaaja)...
Kompurat kestää kyllä niin pitkään kuin talokin ja huomattavasti pidempään kuin mitkään öljykattilat! maalämmöllä lämmitys on käytännössä ilmaista koko talon iän huomioon ottaen! se maksaa itsensä takaisin hetkessä ja sen jälkeen alkaa säästö!
ei ole tilannetta jossa maalämpö ei kannattaisi!
Ei muuten varmasti kestä niin pitkään, kuin talo, tai sitten on tosi huonosti rakennettu talo.
Eikä se kompura ole ainoa vikaantuva osa maalämmössä. Miten on elektroniikan laita? Jos ohjausyksikkö pimenee vaikkapa 15-vuoden kuluttua, mistä löydät vastaavan varaosan? Tai miten on muiden varaosien laita?
Tuo elektroniikka kun on pumppujen valmistajien itse tekemää / teettämää, eikä todellakaan mitään hyllytavaraa, niin kuin esim. sähköpatterit, termostaatit, öljypolttimet jne...
Tuon elektroniikkaongelman takia kaukolämpöäkään ei kannata laittaa.
on hyllytavaraa. Niihin löytyy kaikki osat lähes jokaisen LVI-tarvikkeita myyvien liikkeiden hyllystä. Edellyttäen tietenkin, että merkki on jokin tunnettu, esim. Danfoss..jne. ..Oumanin säätimiä löytyy myös joka liikkeestä..
Uuden kaukolämmönvaihtimen kaikkine romuineen saa omakotitaloon 3000-4000€.
Toisin on maalämpövehkeissä. Merkkejä on useita ja varaosat usein tilaustavaraa. Mistä löydät uuden käyttöpaneelin / säätöyksikön 15-vuoden kuluttua?
Luotettavuudeltaan paras on tietenkin suora sähkölämmitys huonekohtaisilla pattereilla.
Mutta kun samoja säätimiä yms käytetään maalämpöpuolella, Danfoss, Ouman, Siemens...
Eli ihan paskapuhetta.
minulle Oumanin tai Danfossin säädin tai käyttöpaneeli joka menee heittämällä esim. Valliant, IVT tai Nibe lämpöpumppuun?
Ensinnäkin, kuka tuollaista paskaa ostaa, toiseksi, kuinka usein säätimet hajoaa, tuo on ihan keksitty juttu ja kolmanneksi, mistä tiedät, että em. toimittajilta ei saa varaosia?
ohjausyksikkö on laitteen järki eli tietokone. Siinä on kyseisen laitteen käyttöjärjestelmä.
Ai että kuinka usein hajoaa? No yhtä usein, kun hajoaa puhelin, TV, tietokone, modeemi ym elektroniikka. Elektroniikka on siitä jännää, että sen elinkaarta on hyvin vaikea ennustaa. Se voi kestää maailman tappiin tai hajota huomenna. Kuinka paljon sinulta löytyy kotoa yli 15-vuotta vanhaa elektroniikkaa?...tai 20-vuotiasta?
Ongelma noissa on vaan siinä, että nuo ne ovat laitekohtaisia ja valmistusmäärät pieniä. Mallit myös vaihtuvat tietyllä syklillä, eikä eri mallien tai eri aikakaudella valmistettujen laitteiden osat käy keskenään. Voi olla että maahantuojalta löytyy varaosia 15-vuoden kuluttua, mutta hyvin todennäköisesti ei löydy ainakaan hyllytavarana. Toinen kysymys on tietenkin hinta...
Mutta niin...kuka tuollaista paskaa ostaa?
Niin, laatu kannattaa tässäkin asiassa. Ja laadukkaaseen tuotteeseen saa varaosia.
sinun mielestäsi laadukas maalämpöpumppu?
Siinähän nuo säätimet on aikaisemmin lueteltu. Siitä joukosta löytyy.
Mites muuten uuden auton hankinta? 25k€ kiinni, arvo putoaa tuhansia vuodessa ja elektroniikkaa niin maan perkeleesti. Ei taida olla sinun juttusi?
Nykyisten autojen yleisimmät viat ovat tavalla tai toisella sähkö / elektroniikkavikoja.
Mutta et kertonut, mitkä on laadukkaita maakämpöpumppuja? Missä maalämpöpumpuissa on Siemensin, umanin tai Danfossin säätimet (muut kuin Danfoss-pumput)...
Sinähän niistä säätimistä ja pumpuista tiedät kaiken. Luulisi silloin myös tietävän, missä pumpussa on kenenkin valmistama säädin.
googlasin niin löytyi mallit, joissa on Ouman ja Siemens säätimet. Toki sehän ei vielä kerro mitään jos laitteessa lukee Siemens...se firma kun on monessa mukana..
Enemmän merkitsee onko kysessää ns vakiosäädin/logiikka vai laitekohtainen erikois-kampe.
Vakiotuotteita voi hyvällä tuurilla löytää varaosana 20-vuoden päästäkin ja jos vain ohjelma on jossain muistissa...Mutta pienissä erissä tehdyt laitekohtaiset säätimet voi olla jo kiven takana...
No niin. Ei sekään vielä kelvannut, vaan täytyy jatkaa tuota paskanjauhantaa...
Vaikea elämä tiedossa tuolla logiikalla :/
Et ole varmaankaan ikinä edes koskenut mihinkään säätimeen, etkä tiedä maalämpöpumpun ohjauksesta yhtään mitään, kun olet tekemässä siitä jotain rakettitiedettä.
rakettitiedettä. Aivan normaalia kiinsteistöautomaatiota. Kuitenkin näissä pumpuissa on ominaisuuksia enemmän, kuin mitä pekällä jääkaappitermostaatilla saadaan aikaan.
lman säädinyksikköä lämpöpumpulla ei tee mitään...
Voihan kirtotusvire sntänän,
jääkaappimieheltä loppui argumentit...no terävänä kaverina löysit sentään yhden kirjoitusvirheen...ei huono..Nyt sitten laskin kouraan ja laskemaan paljonko olet säästänyt tänään maalämmöllä...Oliko tänään cop 5?
Jos toisella ei ole argumentteja ollenkaan, niin mitä väliä sillä on?
mutta käyppäs vaikka lukemassa maalämpöfoorumilta mitä ongelmia pumppujen kanssa on. Yleisimmät viat on kompuran hajoaminen, venttiilien hajoaminen ja onjausyksiköiden viat.
Sitten siellä porukkaa kyselee, että mistä löytää ohjauskortteja 5-vuotta vanhoihin vehkeisiin ja osa sitten iltapuhteina yrittää kolvailla näitä vanhoja...No jos tuo kortti hajoaakin 30 asteen pakkasella ja hätäkäytön voi parhaimmassa tapauksessa aktivoida vain säätimen kautta, niin mitäs teet? Toki voihan aina jompata vastusten kontaktorit jatkuvaan käyttöön niin ei kämppä kokonaan jäädy.
Jos näissä käytettäisiin vakiologiikoita, niin uusia löytyisi aina nopealla toimitusajalla. Ei muuta kun vanhan tilalle uusi, ohjelma sisään ja toimii taas...Näin siis tehdään teollisuudessa, ja esim. Siemenssin kiinteistöautomaatiojärjestelmissä...
Toki näitä korvaavia maalämpösäätimiä löytyy, mutta vaihtaminen vaatii aina hieman enemmän työtä...
Toisin oli vielä 80-luvulla, jolloin noissa ei ollut juurikaan elektroniikkaa vaan kaikki toimi releiden ja mekaanisten termostaattien avulla. Tosin silloin ei voinut käydä lukemassa näytöltä "päivän cop-kerrointa"...
Neljä ensimmäistä sivua selasin ongelmia-ketjusta, eikä yhtäkään säädinvikaa :/
Mutta järkihän tässäkin kannattaa pitää mukana. Itsellä on siemenssin säädin, jota tasan tarkkaan löytyy euroopasta parissa päivässä, vastus on omalla syötöllä, joten saan syötettyä sille virtaa täällä mainostetun katastrofin sattuessa yms...
Tuossa vakiologiikoiden käytössä tulee ongelmaksi hinta.
Tuollaisen ohjauksen rakentaminen jollain Siemensin tai Omronin logiikalla kustantaisi kyllä jonninverran enemmän euroja kuin tuollainen piirikorttiohjaus.
Toki itse olisin ollut valmis maksamaan tonnin pari lisää jos ohjaus olisi toteutettu jollain tunnetulla vakiologiikalla mutta tuskin monikaan ns. maallikko maksaisi siitä lisää.
Tämä tietäisi silloin pumppufirmojen katepuoleen koskemista ja sehän on tunnetusti hankalaa.
koska lisenssit ym maksaa. Halvemmaksi tulee teettää Kiinassa halpakortteja, joita et löydä enään 15-vuoden päästä mistään. Mutta niin...halpa maalämpö...
you...
Öljylämmitys on oikea lämmirysmuoto, jos menee 1600 litraa vuosi. Maalämmölle pitää kasvattaa patteripinta-alaa. Jottei paluuveden lämpötila nouse liian suureksi, ja maalämpöpumppu sammuu - ja sähkövastus hypää päälle.
Pökköä vain takkaan, jos haluaa säästää öljynkulutuksessa.
Tietysti, jos on palio rahaa massis ja haluaa vielä säästää. Niin maalämpö .
enään säästää, jos öljyvehkeet on suhteellisen uusia ja hyvä kuntoisia. Maalämpöinvestointi maksaa ehkä itsensä takaisin 10-vuodessa, jos maksaa...
Toki onhan näitä maalimmittäjiä "joilla meni ennen öljyä 6000L vuodessa"...
Ei tarvinnut meillä kasvattaa pattereiden pinta-alaa. Ja jos sitä pitää kasvattaa niin se johtuu siitä, ettei noin 50-asteinen vesi riitä pitämään kämppää lämpimänä jos pattereiden pinta-ala on mitoitettu 70-asteisen veden mukaan.
Paluuveden lämpötila ei ole ikinä aiheuttanut meillä ainakaan häiriötä pumppuun. Ja sähkövastukset ovat 21 kk aikana kuluttaneet 105 kWh, josta suurin osaajastettuun legionellakuumennukseen.
sulla on ollut maalämpö? Paljonko neliöitä kämpässä ja paljon meni ennen öljyä?
Maalämpö ollut 21 kk eli vajaat pari vuotta, neliöitä 195 ja öljyä meni vuodessa 2800-3200 litraa
Eli -70 luvun talo, huonoilla eristyksillä, ikkunoilla ja ovilla. Sillähän ne säästöt tehdään.
Aivan sama. Nyt kun maalämmöllä lämpenevän omakotitalon lämmityskustannukset vuodessa ovat samaa luokkaa kuin 10 tankillista bensaa autoon (3 kk polttoaineenkulutus) niin eipä paljon hetkauta. Saati sitten että investoisi 10000 € uusiin oviin ja ikkunoihin jotta mahdollisesti säästäisi lämmityskuluissa 200 € vuodessa.
Voihan sitä tietty purkaa vanhan ja rakentaa uuden passiivitalon. Rahaa palaa kuitenkin sellaiset 300 tuhatta joten ihan heti ei siinäkään tapauksessa ala säästöjä syntymään.
jääkaappimiehen teoriaa...lämmitetään harakenpesiä maalämmöllä ja säästetään...
Ei väliä jos nurkat on kuurassa ja tuuli ulvoo ikkunoista, koska aina voi nostaa käyrää, vilttiä korville , cop on 3 ja säästöä syntyy...Uudet ikkunat ja ovet maksaa 10000€, mutta onneksi maalämmön saa vain 20000€ ja takaisinmaksuaika on 4-vuotta? Tuolla logiikalla kannattaa ottaa ikkunat ja ovet kokonaan pois niin säästät vielä enemmän...:)
Ikkunaremontti pelkästään energiankulutuksen pienentämiseksi on taloudellisesti heikosti kannattava toimenpide verrattuna moneen muuhun.
Toki jos on päästänyt ikkunansa rapistumaan vaihtokuntoon niin on.
Asuinmukavuutta tuolla tosin saa aika paljon lisää.
Aika monelle tosin tuntuu olevan tärkeää vain se, että saa säästettyä rahaa. Kun rahaa säästyy, niin talo muuttuukin hämmästyttävästi vedottomaksi siinä samalla.
Aika usein täälläkin todistettu asia.
Itsellä on kyllä aika monta isompaa asumismukavuuteen vaikuttavaa tekijää kuin ikkunat.
Muutamia tärkeysjärjestyksessä:
1, Vaimo (kakarat silloin kun vielä kotona asuivat)
2. Asuinympäristö ja naapurit
3. Talon huoltovapaus
4. Rakenteiden liitoskohtien tiiveys(pahin vedontunteen aiheuttaja)
jne
Meillä vaimo haluaa asua uudessa talossa, jossa kaikki toimiii, eikä vedä karmeista ja nurkista. Mutta on tietenkin sellaisia, jotka haluavat laahustaa isännän vanhoilla reinoilla taloa ympäriinsä sillä aikaa, kun isäntä rassaa taloa.
Tosin, jos nyt puhutaan 70-luvun 3-lasisista ikkunoista, niin eivät ne nyt taas niin huonoja ole. Kunhan tiivisteet ovat kunnossa (täytyy uusia välillä), niin ei se nyt niin kauheasti siihen asumismukavuuteenkaan vaikuta.
Eikä uusi ikkunakaan välttämättä niin hirveän paljon parempi ole.. Ellei sitten mennä ihan ääripäähän ja laiteta jotain kaksinkertaisia lämpölaseja, kaasutäytteella ja alumiinipinnoitteilla.. Tosin, vähän veikkaan että sittenkin se lasin pinta tuntuu kylmältä.
Itse olen asunut lähinnä taloissa joissa on enimmäkseen 2-lasisia ikkunoita, eikä ole juuri tuntunut vetoa varpaissa. Varmasti olisi energiaa säästynyt, jos olisi paremmat ollut, mutta eivät ne oikeasti niin huonoja ole kuin jotkut kuvittelevat. Tottakai moni kokee ikkunan vaihdon "mullistavana", etenkin jos niihin vanhoihin ei ole jaksettu laittaa uusia tiivisteitä.. Tottakai se vaikuttaa asumismukavuuteen jos huonot tai olemattomat tiivisteet päästävät tuulta läpi niin että verhot heiluvat.
En mitenkään vastusta ikkunaremontteja. Päinvastoin, kannustan siihen sikäli kun se on järkevää ja perusteltua. Mutta monesti näiden vaikutuksia yliarvioidaan. Huolto ja kunnossapito ovat sen sijaan sellaisia asioita jotka tuntuvat monesti unohtuvan.
En nyt oikein ymmärrä mielipidettäsi. Mielipidehän tuo on. Ikkunoiden eristävyydestä on netissä vaikka kuinka paljon tietoa. Eristävyys on mitattava suure, eikä mikään mielipide. Ja ero eristävyydessä nykyisiin ikkunoihin on iso.
En ymmärrä tuotakaan, kun kirjoitat ääripäänä kaasutäytteisistä lämpölaseista. Nuohan ovat normi nykyään, eivätkä mitään ääripäätä. Tuollaisiakin löytyy erilaisia.
Vetohan ei synny tiivisteiden puuttumisesta, vaan (kylmän) ilman liikkumisesta. Vaikka tiivisteet olisivat täydelliset, niin vanha ikkuna aiheuttaa silti vetoa.
Mukavuudestahan kaikkiaan on kyse. Osa mieltää asian säästämiseksi, mutta lämmitys on pääsääntöisesti mukavuutta. Jos sinua ei haittaa kylmät ikkunat ja niiden aiheuttama veto, niin laske ihmeessä huonelämpötilaa. Vedon tunnettahan korjataan yleisimmin huonelämpötilaa nostamalla. Muita yleisiä tapoja ovat välihousut ja laardi.
En nyt sanoisi ihan normiksi.. Siis joo lämpölaseja kyllä. Niitä on käytetty jo pitkään, mutta ei läheskään kaikissa ole täytteenä muuta kuin ilmaa. On aika tavallista erehtyä luulemaan tavallista lämpölasia kaasutäytteiseksi. Minkä lisäksi mainitsin myös emissiopinnoitteen.
No, eipä kumpikaan noista ominaisuuksista varmaan ole hirvittävän harvinainenkaan tänä päivänä enää.. Mutta ei siitä ole kuin muutama vuosi kun 3 lasinen ikkuna oli vielä se tavallisin.. Ovatko nyt sitten lähestulkoot kaikki ennen vuotta 2006 rakennetut talot pelkkiä harakanpesiä nurkat kuurassa, joihin pitäisi ainakin ikkunat vaihtaa että tarkenee ilman villasukkia ja välihousuja?
Kyllähän sitä seinäkin alkaa tuntua kylmältä ja kostealta kun lämpötilaa tarpeeksi laskee. Oma kokemus vaan on, että normaaleilla huonelämpötiloilla 3 lasinen on yleensä mukavuuden kannalta ihan kohtuullinen lasi. Tottakai pinta tuntuu kylmältä, etenkin kovalla pakkasella.. Toisaalta, lasi tuntuu usein muutenkin kylmältä materiaalilta, eli siitä kylmäntunnusta olisi todella vaikea päästä eroon millä tahansa lasipinnalla joka on kiinni ulkoseinässä, ellei sitten laita siihen lasiin lämpövastuksia.
Hieman noita lämpöenergiaa käsitteleviä laskukaavoja pyöritellessä huomaa nopeasti miten lämpöeristykset yleisesti ottaen käyttäytyvät. Ero 1 ja 2 lasisen välillä on kuin yöllä ja päivällä, kolmannen lasin merkitys onkin jo huomattavasti pienempi ja siitä eteenpäin mennään eksponenttiyhtälön tuottamaa kuvaajaa alaspäin. Tottakai perinteisen tuplan vaihtaminen kaksinkertaiseen lämpölasiin on huomattava parannus, mutta nyt ei puhutakaan siitä, nyt lähtötilanne oli jo kolminkertainen. Saadakseen vastaavan parannuksen pitäisi se tuplata 6 lasiseksi, mikä menee jo aika pitkälti älyttömyyksien puolelle. Ehkäpä jos ne tuplalämpölasit tosiaan varustaa emissiopinnoitteilla ja kaasutäytteillä, niin sitten.. Mutta ne ovat kyllä nykyäänkin aika "high-end" mallia.
Olet yksinkertaisesti väärässä.
Kaikissa lämpölaseissa on kaasu. Käytännössä kaasu on jotain muuta kuin ilmaa kaikissa nykyisissä lämpölaseissa. Selektiivipinnoite on samaten kaikissa laseissa.
Jos tarkoitat 3- lasista MSK- ikkunaa, ei siis "lämpölasia", muutama vuosi sitten rakennettuihin, niin ilmeisesti tarkoitit muutama kymmenen vuotta. Tuollaisia käytettiin 80- luvulla.
En oikein ymmärrä mitä tarkoitat sillä, että pinta tuntuu kylmältä. Kuka nyt noita käpälöi?
Lasien eristävyys on aivan mitattava asia. Kolmilasisten ikkunoiden U-arvo pyöri jossain 1,8 hujakoilla, kun nykyiset ikkunat ovat 0,6-0,8. Ero on siis 2-3 kertainen. Ero kaksilasisiin on jo 5x.
Aivan esimerkkinä viimeisestä talosta, jonka rakensin 2007. Talon 27 ikkunaa kustansivat 6000€. Lisälasku argonista kaikkien ikkunoiden väliin oli 150€. Oikeasti tyhmyyttä olla valitsematta. Selektiivipinnoite on jo itsestäänselvyys.
Ikkunat ovat eristävyydeltään vaipan huonoin osa. Vetoa aiheutuu ikkunoiden kohdalle varsinkin lattialämmitystä käytettäessä, joka on tyypillisin lämmitysmuoto nykytaloissa.
Siis, RakMk:n määrittelemien kaavojen perusteella ei tunnu olevan suurta merkitystä onko ns. lämpölasia vai ei.. Ja vielä muutama vuos sitten yksinkertainen lasi uloimpana, ja ns. lämpölasi sisärungossa oli kyllä aika tavallinen konstruktio.. Siis ihan 2000-luvun puolella.
Juu, ero voi olla suhteellisen suuri jos sitä noin laskeskelee.. Mutta käytännön energialasku? Ikkunoiden pinta-alat ovat kuitenkin yleensä suhteellisen pieniä.
Ja nyt määrittelet että sitä vetoa tulee lähinnä uusiin taloihin, joissa on lattialämmitys.. Luulin että puhuimme ikkunaremontin järkevyydestä?
Tottakai, jos vaihtaa, niin kannattaa laittaa kerralla hyvät.. Mutta tässä oleellista on se JOS vaihtaa. Yleisesti ottaen taloudellisuuslaskelmat ovat päätyneet joko negatiivisiin tai hyvin pieniin säästöihin, eli käytännössä ei juuri taloudellista järkeä lähteä irrottamaan hyväkuntoisia ikkunoita.
Yksilasinen lasi uloinpana oli tosiaan aika normi vielä joitakin vuosia sitten. Vaatimukset ovatkin kiristyneet hiljan todella paljon.
Ei noilla tosiaan ole isoa eroa lämmityslaskuun. Asuinmukavuuteen vaikutus onkin isompi.
En kirjoittanut, että vaikutus on isompi uusiin taloihin, vaan taloihin joissa on lattialämmitys. Patterithan asennetaan ikkunoiden alle aivan syystä. Kylmä ilma valuu ikkunan pintaa alas, jonne patteri sijoitetaan. Lattialämmityksen tapauksessa patteria ei ole ja kylmä ilma pääse helpommin valumaan alas. Talossa jossa on lattialämmitys ja huonot ikkunat tuntuu pakosti vetoa jos ei sisälämpötilaa nosteta.
Aika harvoin ikkunaremontti on taloudellisesti järkevää. Tuonhan takia vanhemmissa taloissa käytetään villasukkia, tai reinoja, jotka eivät kymppiä enempää maksa.
Ikkunoiden vaihdolla ei saada kovinkaan paljoa taloudellista hyötyä, vaan asuinmukavuutta. Näinhän ensimmäisessä viestissäni kirjoitin.
"Ikkunoiden vaihdolla ei saada kovinkaan paljoa taloudellista hyötyä, vaan asuinmukavuutta. Näinhän ensimmäisessä viestissäni kirjoitin. "
Niin.. Ja mitäs minä olen kirjoitellut? Ettei vaan jotain sen suuntaista, että yleensä kolmilasisillakin ikkunoilla varustetuissa taloissa asumismukavuus on ihan siedettävällä tasolla.. Voihan olla että ikkunoiden alle sijoitetuilla pattereilla on oma osansa siinä yhtälössä, mutta entä sitten? Itsekin totesit ettei taloudellinen hyöty ole merkittävä.
Toki, jos talossa on lattialämmitys, ja ikkunoiden läheisyydessä tuntuu ikävää vetoa, niin sitten.. Mutta itsehän väitit että ikkunoiden vaihto kannattaa AINA. Väitit myös että 3-lasisia ikkunoita olisi laitettu viimeksi joskus 80-luvulla.. Nyt ilmeisesti tajuat itsekin, että ikkunoiden vaihtolla on oleellista merkitystä asumismukavuuteen vain joissain, tosiasiassa aika rajatuissa olosuhteissa.
"En kirjoittanut, että vaikutus on isompi uusiin taloihin, vaan taloihin joissa on lattialämmitys."
Enkä minä sellaista väittänytkään.. Totesin vain aika pitkälti sen mitä itsekin sanoin.. Itsehän mainostit lattialämmitystä etenkin uusien talojen lämmitysjärjestelmäksi. Kun lisätään tähän vielä se tosiasia, että aika monessa vanhassa talossa on kuitenkin ne patterit, ja todennäköisesti tulee vielä pitkään olemaankin, niin ei tässä voi oikein kuin kysyä, että mitä oikein yrität sanoa? Kysehän on kuitenkin lähinnä uusista taloista, joissa on lattialämmitys.
Maalämmön SAI 10000 eurolla vuonna 2011. Sinun logiikallasi ikkunoita ei kannata laittaa ollenkaan vaan pelkkää aukotonta seinää. Ja jos ne nyt on joku (edellinen asukas) erehdyksessä mennyt laittamaan niin ilman muuta ehjät ovet ja ikkunat kannattaa aina muutaman vuoden välein päivittää "säästävämpiin" versioihin.
mutta kun sinulla täytyy olla 50-luvun 2-kertaiset ikkunat vai miten muuten selität tuollaisen 3200 litran öljynkulutuksen 195 neliön talossa?
Puolilämmin autotalli on vielä tuohon päälle. Ja keskiarvokulutus 2900 litraa, 3200 oli kyseenalainen ennätys johtuen vikaantuneesta Oumanin shuntista (patteripiirin kiertoveden lämpötila oli luokkaa 70 astetta koko talven). Talo ja 3-lasiset ikkunat 70-luvulta.
70-asteinen kiertovesi ja väität, että maalömmöllä riittää 50-asteinen...
Melkoinen säästäjä olet, kun koko talven kiertovesi oli 70 asteista..oliko sisällä paljon yli 30-lämmintä? Nimittäin jos ei, niin tueha väittää, että maalämmöllä riittää 50-asteinen kiertovesi...
Sitten investoit maalämmön, että sait toimivan shuntin?..woot?
Mutta ei tuo talon ikä yllätys ollut. 70-luvun talo, max 100milliä villaa seinissä ja 200 yläpohjassa. Vanhat ikkunat huonoilla tiivisteillä..eli harakanpesä...
Niin, kiertovesi oli yhtenä talvena aivan turhaan 70-asteista sen vuoksi että moottoriventtiili oli jumittunut auki-asentoon. Pattereiden termostaatit sen sijaan piti laittaa melkein kokonaan kiinni ettei tullut liian kuuma.
Maalämpöpumpun automatiikka pyytää oletuslämpökäyrällä pumpulta 51-asteista silloin kun ulkona on -28 astetta. Sen kuumempaa ei pumppu jaksakaan ilman vastuksia tehdä ellei pattereiden kiertovesipumppu ole pienimmällä nopeudella. Pienin kiertopumpun nopeus taas aiheuttaa sen, että patterit ovat alaosastaan selvästi viileämpiä kuin yläosasta. Kun laittaa kiertopumpun kovemmalle niin patterit pysyvät kauttaaltaan tasalämpöisinä. Ja kyllä, 50-asteinen kiertovesi on riittänyt vanhoillakin pattereilla.
Paljonkohan se säästö olisi jos viitsisi panostaa muuhunkin kun vaan pumpun laittoon. No pianhan ne remonttirahat on tuolla menolla säästetty. 5 vuoden säästöillä saa tehtyä jo suuremman energiaremontin. Mutta se ongelma tuossa on että säästö osuus pienenee, eli ei kannata tehdä varmaankaan maahisten mielestä.
Taas tyypillinen laskelma maahiselta, öljy kaikkein korkeimman kulutuksen ja hinnan mukaan ja maalämpö pienimmän mukaan ja sisälämpöäkin on varmaan pudotettu monta astetta. Ja eikös paluuveden pidäkkin olla kylmempää vai olenko ihan väärin ymmärtänyt. Se vaan ei riitä lämpo sinulla jos kiertoa hiukan hidastaa. Mahtaa vanhat patterit ääntää kun vesi siellä kiertää 5x suunniteltua kovempaa. Onhan se tietysti kiva kuunnella pitkät yöt säästön ääntä.
Tasalämpöisiä? Siis WTF?
Miksi ihmeessä patterin pitäisi olla tasalämpöinen? Jos ei ole kylmä, niin sehän on vaan etu. Mitä kylmempää vettä saa pumpulle, sitä parempi.
Oletteko t e juovuksissa kaiken aikaa kun mihinkään muuhun näkökulmaan ei lukemalla tuota sönkötystä pääse !?
mahtaa olla siviilissä p..mainen ukko tuo edellä natisija!
Monilla sivustoilla voi laskea eri remonttikohteiden kustannuksia ja monesti maalämpöpumpun laitto vanhempaan omakotitaloon on kaikkein nopeimmin itsensä maksava remontti. Itse laskeskelin Talopelin remppalaskurilla ja ikkunaremontti oli suurinpiirtein huonoiten kannattava remontti.
Itsellä täyslämmintä huoneistoalaa 270 neliötä ja puolilämmintä (15 astetta) 180 neliötä. Talo vuodelta 1978 tiilitalo. Seinissä villaa 125mm ja yläpohjassa 300 mm. Pintarempattu sisältä ja ovet uusittu, ikkunat ap. 3 kertaiset lasit. Maalämpö ollut vajaat 5 vuotta ja kaikki sähkö (pumppu, lämminvesi ja käyttösähkö) yhteensä keskimäärin 22 000 Kwh vuodessa. Sähköä ei säästellä mm. Videotykki käytössä kotiteatterin kanssa km. 3-4iltaa viikossa. Osa ulkovaloista vielä kovia sähkösyöppöjä, mutta vähitellen muutan ne ledeiksi.
Olen erittäin tyytyväinen valintoihini, koska ennen öljyä ja puuta paloi kuutiokaupalla. Oma kohteeni lienee juuri oikeanlainen maalämmityskohde eli vanhempi isohko talo, jossa ollut öljylämmitys ja sen laitteisto on tullut käyttöikänsä päähän.
1600l'n öljynkulutuksella ei kannata edes miettiä lämmitystavan vaihtoa.
Noihin laskelmiin öljynsäästöstä en kyllä oikein usko.. Ellet sitten ole kondenssikattilaa harkitsemassa.
Perustelen tätä väitettä ihan sillä, että 80-luvun öljykattiloilla tyypillinen savukaasun lämpötila on luokkaa 160-200 astetta. Ja käytännön tosiasia on se, että tuota viileämmillä lämpötiloilla on olemassa suuri vaara että vesihöyry alkaa kondensoitua viimeistään piipun päässä. Mistä syystä tämän päivänkään ns. tavanomaiset öljykattilat eivät ole oleellisesti parempia. Voi olla että esim. villaeristyksiä on hieman kasvatettu, tosin sitäkin aika maltillisesti.
Tosin, varaan tässä itselleni lievän virhemarginaalin, koska kattilasi on aivan vuosikymmenen alusta, silloin on olemassa mahdollisuus että se saattaisi ehkä vielä kuulua aiempaan kattilasukupolveen. Mutta tuskin sittenkään sentään sinne 60-luvun lähestulkoot paljaiksi jätettyjen valurautapannujen kastiin. Mutta savukaasun lämpötila kertoo paljon, jos kaasu ei lämpiä paljon yli 200:n asteen, niin suurista säästöistä taitaa olla aika turha unelmoida.
Patterijärjestelmä on toki yleisesti ottaen huonompi vaihtoehto lämpöpumpuille kuin lattialämmitys. Mutta tässä on kuitenkin syytä muistaa, että on patterilämmityksiä ja patterilämmityksiä. Omassa kotitalossani ei ole juuri koskaan tarvittu yli 55 asteen lämpötiloja patterikierrossa. Toisaalta, olen ollut huoltomiehenä kerrostalossa, jossa kiertovesi on pakko saada jonnekin 70 asteen tienoille, ja sieltä kierrosta se tahtoo tulla takaisin melkein yhtä kuumana.
Erilaisilla pattereilla saadaan aikaiseksi niin toisistaan poikkeavia lämpötila/tehokäyriä että pelkästään sillä tiedolla että kyse on patterijärjestelmästä ei tee oikeastaan paljon mitään. Itseasiassa parhaat tämänpäivän patterijärjestelmät eivät enää hirveästi häviä lattialämmityksille. joku 40 astetta saattaa hyvinkin riittää menoveden lämmöksi, ja takaisin tulevan veden lämpötilaa tuntuu rajoittavan lähinnä huonelämpötila, sitä kylmemmäksi se kun ei voi luonnollisestikaan viilentyä.
Mulla ei 2001 vuodelta olevassa kattilassa nouse savukaasujen lämpötila edes polton loppuvaiheessa yli 100 asteen. Turha sitä lämpöä on taivaalle työntää ja rosteriputki piipussa on keksitty kondenssiongelmien varalle. Kyllä tommonen 150 astetta alkaa kertoa jo aika surkeasta kattilasta.
Eikös muuten uusimmissa kattiloissa ole automaattinen savupeltikin, joka sulkeutuu polttimen sammuttua? Ei pääse hormiveto viemään turhaan lämpöä taivaalle silloin, kun poltin ei käy.
Niin, jos piippu kestää, niin sitten taitaa olla järkevintä hankkia ns. kondenssikattila. Mutta kirjoitinkin tavanomaisista kattiloista, ja tiilipiipuista.. Ja mikäli tarkkoja ollaan, niin putken pitäisi itseasiassa olla haponkestävää terästä, eikä tavallista rosteria..
Ja sitten on syytä huomata, ettei tavallinen piipun putkitus riitä. Se kun ei takaa sitä että piippu olisi sitten oikeasti viileälle savulle sopiva. Jos aikoo laittaa kattilan jonka savukaasujen lämpö ei riitä kuivattamaan piippua, niin sitten piipun sisäisessä rakenteessa täytyy huomioida myös piippua pitkin valuva kondenssineste. Läheskään kaikissa putkituksissa ei putkea vedetä edes ihan alas asti, puhumattakaan että tällaisissa oikeasti varauduttaisiin kondenssinesteeseen.
kun ite rakensin taloni 80 luvun alkupuolella, laitoin joka paikkaan tuplaptterit, eli menovesi oli vesikierto oli suunniteltu -30 / 50 astetta eli jos isompipakkanen tulee otyetaan hyppynarut kaapista.
hakelämpö ja kymmenen metrin teräspiippu, joka tosin suunniteltiin alapalolle aluksi. Mutta ei hyvä ole koskaan huono juttu. SItä voi säätää, mutta huonoa vetoa ei voi.
eli noilla pattereilla ei ole onkelmaa lämpöpumpullekkaan kun 80% talvesta vesi on 40 paikkeilla ja alempikin.
Tuo kaikki siksi, koska lämpö tulee toisesta rakennuksesta eli tekee ylimääräistä matkaa yli sata metriä, ja siinä häviöitä minimoitiin.
Tuota hyppynaru kommenttia en ihan ymmärrä.. Jos kerran on hyvät patterit, jotka on mitoitettu pienille lämpötiloille, niin eikös semmoisesta systeemistä nimenomaan löydy helpolla sitä tehoreserviä?
Toisin on esim. 1-levyisillä pattereilla joilla jo pikkupakkasilla vedetään liki 60 asteista tavaraa patterista läpi (sehän ei jäähdy juuri ollenkaan siinä välillä). Kovilla pakkasilla sitten ollaan siinä tilanteessa ettei voi kuin juuri toivoa ettei tarvitse nostaa enempää, kun enempää ei oikeastaan saa kattilaa keittämättä.
Eikös vesi kiehu vasta 100 asteessa ja paineistettuna vielä menee hiukan korkeammalle kiehumispiste. Eli pattereihin saa vaikka sata astetta jos haluaa. Eiköhän ala tarkenemaan.
Maalämpö ei toimi liian korkealla paluuvedenlämmöllä kunnolla, ainakin joissain pumpuissa lyö häiriön päälle ja alkaa vastus hoitamaan lämmitystä. Tuskin kaikkien pumppujen ongelma. Juuri sen takia yksilehtiset soveltuvat huonosti maalämpöön, tai niitä ei ole siihen suunniteltu.
Niinniin.. Mutta sanoinkin, että jos pikkupakkasilla..
Ja sitten vähän riippuu miten on homma järjestetty. Jos on esimerkiksi vaikkapa hake tai pellettikattila, ja sen perässä puskurivaraaja, niin sinne kiertoon jos tarviit yli 80 asteista, niin se voi olla kattilan kiehumisenestolaite aikaslailla herkällä.. Eihän se toki välttämättä oikeasti kiehumaan rupea.. Vähän yksinkertaistin.
No niinhän se on.. 97 astetta on muistaakseni oma kiehumisenestotermarin avautumis lämpötila. Toki se on kytketty hanalla, eli saa pois päältä tarvitaessa. Ja onkin aina käytännössä pois käytöstä, koska kattila käy joka lämmityksellä yli tuon lämmön. Saapa tuonkin lämmön varaajaa eikä viemäriin.
Kuulostaa aika huonosti suunnitellulta/toteutetulta systeemiltä, jos ei saa toimimaan muuten kuin ohittamalla tärkeä turvalaite... Viemäri??
Aaa.. Taidatkin puhua nyt puupannusta.. Hake/pellettisysteemillä kiehumisenestolaite on sähköinen laite, joka pysäyttää stokerin. Ei ole vielä kokemusta noista kiehumisenestokierukalla varustetuista kattiloista..
Mutta tuntuu vähän oudolta jos täytyy varaaja ladata niin täyteen ettei kattilan lämpö pysy järkevissä lukemissa. Eikö se ole jo vähän työlästäkin, kun täytyy ruveta tarkkaan miettimään sitä viimeistä klapia? Riittävän iso varaaja ja lataa sinne sopivasti, ei se haalea vesi tankin pohjalla ketään häiritse.