Minulla on puolivuotias sekarotuinen koira. Minulla ja miehelläni on alusta asti ollut vähän erilainen näkemys koiran kasvattamisesta: mies on enimmäkseen ollut kasvattamisessa kovaotteisempi kuin minä, minä taas suosinut jäähyjä ja huomiotta jättämistä (kun yritin samaa kovaotteista linjaa, koira ajatteli minun haluavan leikkiä painileikkejä kanssaan: toisin sanoen, en vain osaa olla kovin kovaotteinen).
Lopputulos on se, että koira tottelee minulta ja mieheltäni eri asioita. Kun mieheni kehottaa koiraa tekemään jotain (tule tänne, siirry, tuo jokin tavara tänne, istu ja odota jne.) koira ei korvaansa lotkauta. Minun kanssani koira katsoo kiinnostuneena ja yrittää tehdä mieliksi mitä ikinä pyydänkin. Sen sijaan minulta koira tottelee kieltoja vain hyvin harvoin (esimerkiksi älä pure, älä hypi), kun taas mieheni ei tarvitse kuin murahtaa koiran suuntaan äkäisesti, ja koira luimistaa korvansa, nostaa tassunsa ja lopettaa ilkityöt.
Kuinka saisimme koiran tottelemaan tasavertaisesti molempia?
Lopputulos on se, että koira tottelee minulta ja mieheltäni eri asioita. Kun mieheni kehottaa koiraa tekemään jotain (tule tänne, siirry, tuo jokin tavara tänne, istu ja odota jne.) koira ei korvaansa lotkauta. Minun kanssani koira katsoo kiinnostuneena ja yrittää tehdä mieliksi mitä ikinä pyydänkin. Sen sijaan minulta koira tottelee kieltoja vain hyvin harvoin (esimerkiksi älä pure, älä hypi), kun taas mieheni ei tarvitse kuin murahtaa koiran suuntaan äkäisesti, ja koira luimistaa korvansa, nostaa tassunsa ja lopettaa ilkityöt.
Kuinka saisimme koiran tottelemaan tasavertaisesti molempia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kumpaa haluatte?
Jos haluatte mieheesi osoittamaansa kuuliaisuutta, niin lopeta koiran motivointi ja opeta sitä rankaisemalla sinäkin.
Jos taas halautte tottelevaisuutta, niin sitten miehesikin pitää ymmärtää, että pelottelu ja rankaisut eivät ole millekään eläimelle hyväksi ja näin koira -mahdollisesti vielä joskus- uskaltaa olla miehesikin seurassa lajityypillinen koira. Koirat vain lajityypillisesti ovat oppurtunisteja -eivät mieti pätkän vertaa muuta kuin itseään- ja sosiaalisia häsliä, joille ei ole, yhtään luontevaa olla ottamatta ruokaa pöydiltä tai olla hyppimättä ihmisten, autojen ja kaiken muun mukavan päälle, ennenkuin niille on toisin opetettu.
Ei tarvitse olla kovakourainen, kovaotteinen eikä edes koskea koiraan. Sillä saa aikaan juuri tuommoisen koiran, joka ei sitten muutakaan halua tehdä. Tekisitkö itse innokkaasti hommia, jos saisit silloin tällöin tukkapöllytyksen, etkä edes tietäisi mistä, ennen kuin kokemuksen kautta sen EHKÄ oppisit yhdistämään?! Kyllä siinä tahti hidastuu ja alkaa varovaiseksi. Jos ei tee mitään, ei saa tukkapöllyäkään...
Itse käytän koirilleni paljon juurikin murahtelua. Jos haluan ne kauemmas leivästäni, murahdan. Jos haluan ne pois huoneesta, ohjaan ne pois. Olen OPETTANUT niille erikseen hallintasanoja, kuten alas, ylös, pois, tuonne, jätä, lopeta jne. Opettamalla ja palkitsemalla kouluttanut joka ikisen käskyn. Jos haluan tehdä keittiössä rauhassa ruokaa niin sanon koirille "pois" ja ne tietävät poistua huoneesta. Koirani oppivat EIn vasta toooosi myöhään, kun jokaiselle toiminnolle on jokin oma sanansa ;)
Miten koiraa sitten ohjataan, kun se tekee pahojaan? No itse olen käyttänyt paljon esim keholla työntöä. Ei tarvitse kuin seistä suorana ja kävellä koiraa kohti niin koira perääntyy. Jos ei peräänny niin kävele päin ja työnnä koiraa. Esim koira syö mattoa. Käy asettumassa koiran ja maton väliin, ja kun koira perääntyy KEHU. Yleensä ihmiset unohtavat sen kehumisen ja jämähtävät vain komennus-moodille ja tuijottavat koiraa vihaisesti, vaikka se jo perääntyy. Silloin kuuluu kehua ja palata normaaliksi. Komennus ja ojennus kestää pari sekuntia. Ja heti, kun koira lopettaa niin kehu. Ein viljely on hedelmätöntä.
Koira toimii teille kummallekin niinkuin itse olette ne opettaneet. On meilläkin eroja tottelevaisuudessa. Minä olen se, jota totellaan. Kiellän ei-sanalla, mutten mitään rangaistuksia käytä. Olen vaan topakka ja aina katson, että käskyä myös noudatetaan. Mies ei omaa samanlaista auktoriteettia, mutta tulee omilla keinoillaan toimeen koirien kanssa. Ei meillä kyllä kiellon noudattamisesta palkita, vain temppujen opettelussa (esim. istu - seiso)palkitaan. Muutamia peruskäskyjä: tänne - paikka - odota - pois, jotka on opetettu pelkästään kehuin palkkaamalla, eikä niiden noudattamisesta enää sen kummemmin palkita.
Minusta ei tilanteessa ole mitään ongelmaa. Tottelevathan lapsetkin erilailla eri ihmisiä.
Kumpikin pystymme erikseen, omilla systeemeillämme hallitsemaan molemmat koirat, jos tarvis on.