Olen nuori parisuhteessa oleva ja mulla sattuu olemaan sellanen kiusallinen ongelma että aina kun muka luulen vähänkin (tai saan yhtäkkiä päähäni) olevani raskaana niin huolestun ihan kamalasti, en pysty esim keskittymään siihen mitä teen ja alkaa hikoiluttaa ja jos vähänkin on jotain oiretta jonka alitajuisesti voisi yhdistää raskauteen esim paha olo aamulla tai menkat ovat pari päivää myöhässä tai vaikka huimaa pahasti niin olen heti ostamassa jotain raskaustestiä. Aina on näyttänyt (tietysti) negaa ja se on vaan siitä turhauttavaa kun tavallaan tiedän etten voi olla raskaana mutta silti pitää mennä ostamaan se pahuksen testi että saisin mielenrauhan ja ajatukseni irti raskausvainoharhasta. :/ Minulla on siis varmaan joku paha psyykkinen pakkomielle kun aina pitää mennä testiä ostamaan vaikka tietää ettei ole raskaana. Rahathan siinä hukkaan vaan on mennyt. Olen aina joka yhdynnän aikana käyttänyt huolella kumia enkä mihinkään huolimattomuuksiin ryhtynyt.
Kysyisin siis että miten saisin itselleni sellaisen ajattelutavan että vaan rauhoittuis enkä ala luulosairaaksi jos on esim paha olo enkä aina alkais ajattelemaan mitään raskautta. Olen muutenkin tosi yliherkkä kaikille uskomuksille ja päähänpinttymille vaikka en haluaisi olla. :( Raskaaksi tulo vaan on itselleni vaan niin kamala ajatus enkä tosiaankaan haluaisi lapsia.
Kysyisin siis että miten saisin itselleni sellaisen ajattelutavan että vaan rauhoittuis enkä ala luulosairaaksi jos on esim paha olo enkä aina alkais ajattelemaan mitään raskautta. Olen muutenkin tosi yliherkkä kaikille uskomuksille ja päähänpinttymille vaikka en haluaisi olla. :( Raskaaksi tulo vaan on itselleni vaan niin kamala ajatus enkä tosiaankaan haluaisi lapsia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käännyhän ammattiauttajan puoleen. Juttelu vaikkapa psykologin kanssa voisi auttaa.
Onko teillä vain kondomi käytössä? Jos näin on, niin voithan hankkia vaikka kierukan, laastarin, renkaan, pillerit ellet siihen pelkästään luota, tosin se on oikein käytettynä oikein hyvä ehkäisy.
Kyllä täällä on kortsu pettänyt ja vauvamme oli vasta 3kk:n ikäinen, se vaan jotenkin "valskas" vaikka kuinka yritettiin oikein sen kanssa touhuta :D Mut siihen yhdistettynä pillerit on aika varma juttu, kortsu kun pettää niin pillerit estää, kyllä jos se siittiö kohtaa munasolun noiden jälkeen ja kiinnittyy jäädäkseen, on se vauva tarkoitettu maailmaan ;) Tällä palstalla onnellisia odottajia (suurin osa) ja sitten tulee joku joka kirjoittaa että olisi maailmanloppu. Kirjoittele tuonne aborttipalstalle niin huojentavat oloasi miten se abortti käy myös loistavasti ehkäisykeinosta! Älä harrasta seksiä jos luulotauti pilaa elämäsi. Yksinkertaista :P
Voi elämänkevät, tajuatteko että juuri tuollaiset kertomukset ja vastailut ovat aivan hirveää kuultavaa niille jotka yrittävät huolehtia ehkäisystä ja eivät halua lapsia, etenkin nuoret joilla on vielä koko elämä edessään! Kirjoitin tämän juuri siksi että halusin jonkun vakuuttavan minulle että olen vain liian vainoharhainen ja ylihuolehtivainen, ja mikä olisi sopiva ehkäisyvaihtoehto. En halua yhtään kuulla tuollaisia "tuossa se meiän kumi/pillerivauva nyt tuhisee" Jos tulisin raskaaksi hankkisin tietenkin abortin mutta traumoja se luultavasti jättäisi. Onko seksi oikeasti sen arvoista?