uusista suhteista, jotka yrittävät päteä miehen läheisiä ihmisä loukkamalla. Antaako toisten ero siihen oikeuden? Kun heitä itseään arvostellaan, nousee kapina ja siihen ei kenelläkään ole oikeutta.
Ero sinänsä on jo kipeä asia ja lapsille varsinkin maailman rohmaduttava ja heitä loukkaava, että on todella törkeetä heittää lisää vettä kiukaalle.
Minusta semmoinen toiminta ei ole tervettä.
Ero sinänsä on jo kipeä asia ja lapsille varsinkin maailman rohmaduttava ja heitä loukkaava, että on todella törkeetä heittää lisää vettä kiukaalle.
Minusta semmoinen toiminta ei ole tervettä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Minusta alituinen yleistäminen ja maailman näkeminen pelkästään mustavalkoisena ei ole tervettä.
Minä olen huolissani sinusta. Pakkomielteisyytesi tähän palstaan, kaiken näkeminen pahana, ilkeänä ja huonona. Uusperhevastaisuutesi, oman vastuusi vähätteleminen. Sinun pitää hakea apua itsellesi.
näitä pätijöitä löytyy myös eksistä, niitä löytyy ystävistä, suvusta, perheestä. ei se ole aina joku yksi tietty ihminen (viitaten siihen, kuinka mainitsen vain nämä "uudet").
Hassuahan sinänsä on se, että juurikin näillä "uusikoilla" ei ole mitään osaa eikä arpaa miehensä ja hänen eksänsä eroon, joten miten ja miski siitä pitäisi lähteä pätemään saati edes keskustelemaan? Mieshän on eronnut ja nyt jo uuden ihmisen kanssa. Vanhat suhteet on jätetty taakse.
Enemmän pätemisen syytä on juurikin näillä muilla ihmisillä, joilla on tietoa, kokeusta ja mielipiteitä kyseisistä entisestä pariskunnasta.
Aika usein on. Jos ei olisi, ei olisi kaipaavia lapsia jotka ikävöi isää kun e i näe, ja naisia, jotka taistelevat lastensa kanssa yksin ja ihmettelevät avioeroa jonka joku on aikaansaanut törkeällä väliin tulemisella.
Liitonrikkojahan ei mitään myönnä, jopa hänen omat ongelmat ovat miehen exän syytä.
Mitäs hajoitit liittosi ,olisit hoitanut paremmin, oma vika.
Naikkoset halitti liittomme, oelt vaan katkera minulle, kun sull aei oo ollut perhettä eikä miestä. Et osaa siis ajatella että joku voisi rikkoa sen, olet itse se rikkoja. Silloinhan et ymmärrä mitä merkitsee perhe.
Meillä perheenrikkoja hajoitti perheemme ja isän oli pakko vaihtaa lapset naikkosiin ja hyljätä heidät, kun naikkoset lupaili lapsetonta elämää ja kustannukset pulittuu.
Niin olisi pitänyt paremmin miettiä sitä miestä, mutta jos olisi ollut joku joka sanoo, että tuo mies on huono mies ja huono isä, niin olisinko uskonut?
Perheenrikkojat voisi miettiä myös toimiaan, eikä hajoittaa kaikkien eteentulevien ihmisten pehreitä. Joillekin se näyttää olevan hartastus.
Miten kaipaavat lapset liittyvät millään tavalla jonkun ihmisen pätemiseen?
Ja tämähän näkökanta on yskimonista, minkä esitit. Se ei ole se, miten aisat aina menevät.
Mutta kuten sanoin, minun kantani ja näkemykseni asiaan on se, että miksi kenekään, oli sitten väliin tullut tai ei, olisi mitään tarvetta alkaa eksälle/lapsille mistään pätemään. Hänhän on siinä tilanteessa se "voittaja". Kun on miehen itselleen saanut.
Tämä siis yksi näkökulma. Miten itse kyseisen, mainitsemasi tilanteen kuvittelisin.
Ja toisekseen minua ihmetyttää se, miten pystyy parisuhteen rikosta syyttämään vain toista osapuolta. Yleensä kun parisuhteessa syntyneet ongelmat ovat lähtöisin kyseisen parisuhteen osapuolista. Molemmista. Ei yksin voi tapella ja niin metsä vastaa kun sinne huutaa ja kaikki muut vanhat viisaudet.
Ja mitä pettämis näkökulmaan tullaan, niin oma kantani on ja tulee olemaan aina se (vaikka olen itse joutunut petetyksi ja vaikka sinkkuna ollessani on varatut miehet yrittänyt vikitellä jne).. Niin kyllä se on aina sen suhteessa olevan velvollisuus kantaa vastuunsa. Ei sen "kolmannen osapuolen". AIna nämä "kolmanne osapuolet " eivät edes tiedä olevansa kolmansia.
Kyllä sitä on omaki eksä joskus koittanut sitä toista naista syyttää "kun se nyt vaan alko käymään päälle".. mutta ihan oli miehen omaa tyhmyyttään kun meni varattuna toisen naisen syliin. Kukaan ei pakottanut tekemään sitä valintaa. Mutta tiedostan myös sen, että meidän suhteessamme oli tuollon isoja ongelmia kommunikaation suhteen joka tottakai vaikutti molempien tyytyväisyyteen/tyytymättömyyteen.
Kokemus sekin ja opinpa jotain.
Miksi rikoit liittosi ja ajoit lastesi isän pois. HÄPEÄ!
Katkera sulle, kun sinä hajoitit liittosi onko hullumpaa kuultu, mitäs päästit ne naikkoset sisään hakeen sun äijäs, olisit pitänyt ovet säpissä, edelleen sinä hajoitit liittosi.
Taisit sillonkin olla kännissä, niinkuin nytkin, taas kännissä teksti sen mukaista.
Eihän sitä tarvi edes syytellä, kun se vaan on niin että kolmas hajoittaa usein sen parisuhteen katkeruudessa. Mitä keksimistä siinä on kun se on totuus?
Perheenrikojat vain ei nää sitä omaaq toimintaa hajoittamisena, vaan syyttelee siitä vain miehen exää, mikä on erittäin omituista. Kukapa nyt itseään syyttelemään.. niinpä
Sen verran pitää ottaa vastuu tekosistaan, ettei syytä miehene xää omista virheitään, vaan kantaa ne syytökset ihan itse.
Kun meiädn liitto rikottiin, niin sehän oli kaikille selvä, kolmas tuli väliin ja rikkoi lapsiperheen, sitä ei ole kukaan keksnyt.
Miksi rikoit liittosi ja annoit miehen pois, olisit hoitanut liittosi paremmin ja rakastanut sitä ukkoosi ja jättänyt sen viinan vähemmälle, niin ei olis naikkonen päässyt väliin ihan oma moka, turha syytellä muita.
Mistä tämä onnellinen vapaa lapseton nainen voi olla katkera? Kukaan tällainen vapaa nainen ei mistään ihme katkeruudesta tule kenenkään avioliiton väliin.
Tosielämässä se menee näin:
Aviopuolisoilla on keskinäisiä pahoja erimielisyyksiä
Tunteet ovat kylmenneet
Keskustelusta yhdessä ei tule mitään, vain riitaa
Jompikumpi tai molemmat käyttävät liikaa alkoholia
Keskinäinen arvostus puuttuu
Paljon paljon erilaisia ongelmia.........
Sitten mies (tai vaimo) lähtee etsimään onneaan muualta, sormus on jo pois sormesta tai sitten taskuun.
Hän tapaa viehättävän iloisen ihmisen, heillä synkkaakin oikein hyvin. Heti tästä hetkestä alkaen he ihastuvat toisiinsa, rakastuvat ja heistä tulee pari.
Miten siinä tilanteessa tämä uusi ihastus voi olla syyllinen koska ei tiennyt tätä ihmistä varatuksi. Tulihan se tietysti aika äkkiä selväksi, mutta kun he olivat jo rakastuneet toisiinsa, päättivät elää yhdessä.
Näin ne avioliitot päättyvät, mikään ei aina voi olla ikuista. Minkä ihmeen takia se jätetty ihminen ei voi tajuta, että hänessä itsessäänkin oli vikoja minkä takia puolisonsa lähti etsimään itselleen rakkautta?!
Ei se vapaa ihminen ole siihen syypää, hänellä on ollut oikeus tutustua toisiin ihmisiin ja rakastua, hän ei pettänyt ketään!
Yritä LISSU TAJUTA TÄMÄ asia ja hae itsellesi apua noihin mielenterveys ongelmiin.
Miksi se vapaa lapseton ihminen ei voi tajuta, mitä tekee rikkoessaan miehen perheen? Hän ei satuta pelkkästään sitä vaimoa ja lapsia, kehenn on sen ilkeyden halunnut osoittaakkin, vaan myös sitä miestä ja paljon, myös muuta sukua ja tuttavia. Mutta se lapseton nainen ei ymmärrä kun hänellä ei ole ollut mitään mitä jäisi kaipaamaan itse.
On surkeaa että jotkut puolustelee tälläistä toimintaa, kolmas saa rikkoa toisten liitot, ja syytellä sitten muita. Pöyristyttävää.
Onneksi meillä me olimme sen verran vahvoja, että estimme ainakin miehen tuomasta naikkoset meille ja meidän eteen kuultaviksi. Lapsetkin oli järkyttyneitä, että isä hylkäsi ja vaihtoi heidät naikkosiin. Siksi ovatkin nyt hylänneet isä rukan... voi voi sentään...!! Hahaa.. kiva nähdä kun mies kärisii, siitä toipuu kyllä, niihän mekin toivuimme koko perhe ja suku. Ei yksi onnellinen suku ja perhe yhtä kaipaa.
On ihanaa kun ei ole tarvinnut pelätä koskaan haukkuja ja huonoa kohtelua meillä ja lapset ovat saaneet elää turvallisesti ja onnellisesti ilman isänsä sutturoiden haukkuja ja huonoa kohtelua. Olemme onnellisia. Monelle kateuden paikka.
Väärä kuva isistä
7.12.2009 19:42 (Päivitetty 7.12.2009 19:42) Keskisuomalaisessa 26.11. kerrotaan Markku Salon kirjasta narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Salon kokemusperäisesti lähestymää aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.
Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä.
Pääosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.
Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia.
Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan, miesten osuuden ollessa 1/3. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42 prosenttia pidempien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.
Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42 pros. on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?
Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on ratkaisevasti vääristynyt. Hän tehnyt havaintoja ainoastaan mutu-tuntumalla. Käsittääkseni hän usein avustaa isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua.
Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaanaan olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen, ehkä perusteetta häiriöiseksi on kätevää, mutta sellaisia luihuja tekniikoita käyttävän asiamiehen pohdintoja ei pitäisi kohottaa yleiselle tasolle luulottelemalla asiantuntemusta.
ANJA HANNUNIEMI oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula
-------------
ja valitettavasti näitä ihmisiä löytyy. Itse olen yhden äiti-ihmisen kyseistä käytöstä.tai sairautta joutunut jo pitkään todistamaan sivusta.
Samalla nähnyt kuinka kaikki muut ihmiset hänen vierellään alkaa voimaan tosi huonosti hänen tekojensa seuraamuksista. Valitettavasti vaan juuri nämä "oikeat" tahot eivät millään näe niissä lyhyissä arvioinneissaan sitä samaa, mitä nämä ihmiset jotka päivästä toiseen joutuvat olemaan tekemisissä tämän ihmisen kanssa.. ja etenkin lapset!
Samaa mieltä, aina ei edes riitä että hajoittaa perheen vaan jäkipyykkiä riittää. Miehen ex perhe sukuinene on hirvietä ja haisevia ym kamalia ihmisiä... ainoastaan se mies on ihana ja järkevä vaikka samasta suvusta tullut.
Kenessäkään muussa ei oo vikaa kuin miehen suvussa ja varsinkin exässä ja lapsissa, ne on kaiken pilaavia, miten se mies onkin onnistunut löytämään just ne jotka pilaa hänen elämän.
miksi ajattelet noin? Kyllä me kaikki olemme ihmjisiä ja ei ole olemassakaan sellaista marttyyriä joka olisi täydellinen eikä olisi koskaan tehnyt virheitä!
"Samaa mieltä, aina ei edes riitä että hajoittaa perheen vaan jäkipyykkiä riittää. "
En ole hajoittanut mitään. Tapasin mieheni, kun hänen erostaan oli kulunut 3 vuotta. Eronsa aikoihin en ollut lähimaillakaan. Mieheni ex-avopuoliso petti miestä, ja sitten jätti, eli mieskään ei rikkonut perhettään.
"Miehen ex perhe sukuinene on hirvietä ja haisevia ym kamalia ihmisiä... ainoastaan se mies on ihana ja järkevä vaikka samasta suvusta tullut."
Miehen "ex-perheeseen" en osaa ottaa kantaa, eihän mitään entistä ja mennyttä ole enää olemassa. Miehen ex toki kuului ennen miehen perheeseen, mutta ei enää eron jälkeen, mutta lapset toki ovat osa mieheni perhettä hamaan loppuun saakka.
Miehen suku on aivan ihanaa porukkaa. Juuri viime lauantaina tanssimme minun ja mieheni häitä, ja päivä oli kaiken kaikkiaan upea. Läsnä olivat minun sukuni ja mieheni suku, ja juhla oli täydellinen. Lapset olivat suloisia, niin yhteiset 3 lastamme kuin miehen 2 edellisestä avoliitosta. Anoppi piti niin kauniin puheen, ettei kukaan estynyt kyyneleiltä :)
"Kenessäkään muussa ei oo vikaa kuin miehen suvussa ja varsinkin exässä ja lapsissa, ne on kaiken pilaavia, miten se mies onkin onnistunut löytämään just ne jotka pilaa hänen elämän. "
Mieheni suvussa ei ole mitään vikaa, ovat ihania ihmisiä. Olen todella läheinen anoppini ja appeni kanssa, ja mieheni sisko on yksin läheisimmistä ystävistäni.
Yhdessäkään perheemme lapsista ei myöskään ole mitään vikaa, kaikki 5 ovat rakkaita ja tärkeitä meille kaikille.
Miehen ex on asiallinen tyyppi. Hän elää tahollaan omaa elämäänsä oman miehensä kanssa, eikä pahemmin puutu meidän perheemme asiohin, emmekä mekään hänen perheensä asioihin. Kaikki sujuu mutkattomasti, ei valituksen sanaa hänestäkään.
Mieheni elämää ei käsittääkseni ole pilannut kukaan eikä mikään. Toki exän pettäminen oli aikamoinen kolaus, mutta toisaalta, mieheni sanoo että ero heillä olisi ollut edessä ennemmin tai myöhemmin, ja että nyt hän on onnellinen, samaten exä, että pääsivät irti onnetomasta liitostaan ja löysivät molemmat onnensa toisaalta.
Miten perheenrikkoja voi olla onnellinen ihminen? Eikö hänellä ole omaatuntoa, ja häpeän tunnetta lainkaan? Minusta se on sairasta rikkoa kenenkään perhe, jos on kiire naimisiin, niin voisi odottaa sen verran että antaa eroperheen selviä asiansa eikä vauhdittaa ja hoputtaa, tai sitten etsii vapaan miehen.
Minusta on sairasta ja säälittävää hajoittaa lapsiperhe, ja sitten syyttää muita siitä että perhe on hajonnut.
Halveksin ihmisiä, jotka sillä asialla kehuvat. Mutta lapsia on niin helppo satuttaa, ja siinä sen näkee, mitä on saanut aikaan. Kun lapsi kärsii perheenrikkojalla on hauskaa.
Jos otit tällä kantaa minun kirjoitukseeni, niin edelleenkin, tapasin mieheni 3 vuotta hänen eronsa jälkeen. En siis ole hajottanut yhtään mitään. Mieheni ex-avovaimo petti ja jätti miehen.
Naimisiin menimme tänä kesänä, eli 7 vuotta tapaamisemme jälkeen. Mieheni ja exänsä erosta siis 10 vuotta aikaa! Eivätkä he olleet namisissa, avioerosta ei siis ollut kyse.
Et siis voi yleistää.
Miten perheenrikkoja voi olla onnellinen ihminen? Eikö hänellä ole omaatuntoa, ja häpeän tunnetta lainkaan? Minusta se on sairasta rikkoa kenenkään perhe, jos on kiire naimisiin, niin voisi odottaa sen verran että antaa eroperheen selviä asiansa eikä vauhdittaa ja hoputtaa, tai sitten etsii vapaan miehen.
Minusta on säälittävää ja sairasta hajoittaa lapsiperhe ja sitten syyttää muita siitä että perhe on hajonnut.
Halveksin ihmisiä jotka sillä asialla keheuvat. Mutta lapsia on niin helppo satuttaa, ja siinä sen näkee, mitä on saanut aikaan. Kun lapsi kärsii perheenrikkojalla on hauskaa.
Kyllä meillä vieras ihminen rikkoi perheemme. Olin niin väsynyt viiden lapsen äitinä valvomisista etten edes jaksanut alkaa taistella. Se olisi vienyt loputkin mehut. Jos jollain on pokkaa särkeä jonkun liitto, täytyy sanoa että pitäähän siitä sitten palkintokin saada.
No hyvin me ollaan pärjätty ilman miestäkin, ei ole isää näkynyt, elarit tulleet kelan myötä ajallaan, muuten ei olisi tullut. Eikä mies ole lapsistaan välittänyt sen jälkeen pätkääkään. Alussa lapset kysli isää, mutta kun ymmärsivät että isä laitttoi asiat tärkeysjärjestykseen, emmekä me siihen kuuluneet, eivät ole enää kyselleet. Mitä se hyödyttäisi, lapset ovat kasvaneet isästä eroon aika päiviä sitten. Eipä ole hänelle enää meidän sydämissä tilaa.
Surullista, että perheenrikkojat vaan porskuttaa, eikä kukaan puutu.
No eipä heille mitään mahda. Avioliittoja riittää joten rikkomistakin kyllä. Harrastus varmaan jollekin. Kurjaa kun heillä ei ole aivoja. Lapset kärsii, kun isä jättää eikä enää halua olla lastensa kanssa, kun rikkoja niin manipuloi.
Kyllä minusta on melko sikamainen mies, joka jättää viisi lastaan ja lähtee uuden kanssa yhteen, onkohan siihenkin lapsia jo lykätty.
Ja kurja on se nainenkin joka lähtee tällaisen petturin mukaan. Varmasti viiden lapsen äiti on väsynyt, eikä hän ole yksin niitä lapsia tähän maailmaan laittanut.
Mitä pitäisi näille miehille tehdä, että hoitaisivat velvollisuutensa lastenhoidonkin osalta.
No Lissu tekeytyi nyt viiden lapsen äidiksi. Se on sairas ja palsta häirikkö.
Miksi kukaan tekee viisi lasta sikamaisen miehen kanssa?
Vai ei, näitä viiden lapsen ja useammnkin alkaa olla jo paljonkin ja nelilapsinen perhe ei ole ensinkään mikään harvinaisuus, mutta miehet senkun juoksentelee vieraissa,.
Tyhmäähän se on tehdä lapsia valtavasti, kun niitä ei sitten jakseta hoitaa. Jotenkin vain täytyy mennä eteepäin sitten yh:n näiden lastenkin kanssa, mutta siihen todella vaaditaan voimia.
Elatusmaksujen pitäisi olla valtavasti suurempia, ehkä jotain sellaista, että tuo karannut huoltaja maksaa tulostaan elastusmaksua niin, että saa käteensä vain omiin kohtuullisiin elinkustannuksiin olevan määrän palkastaan ja muu menee tuonne lasten elättämiseen.
Kun näin olisi ei niitä uusia perheitä enää niin tulisi, kun saa vain senverran omasta palkastaan mikä menee vuokraan ja ja ruokaan, rillutteluvarat menevät sinne minnen kuuluvatkin eli lasten elämän kuluihin tulevaan koulutukseen tukemiseen.
Nyt karkurit kaikin keinoin yrittävät päästä oman lapsensa elatuksesta. Sitten yhteiskunta maksaa näitä kuluja, kuinka monta kertaa Kelöa maksaa nämä elatusmaksut, maksaa perheelle vuokratukea , sosiaalitukea ja tämä perhekarkuri elää kuin pellossa ja veräjät auki.
Minusta tämä on väärin kaikkia kanslaisia kohtaan, kyllä nuo kaikki avustusvarat kerätään kaikkien kansalaisten verorahoina
Eli meistä jokainen maksaa näitä tuolle hulttiolle kuuluvua maksuaj ja jopa tämä vielä elää itsekin turvien tuella ainakin niin kauan , kun lapsensa täyttävät kahdeksantoista, kuulemma nämä ulosotot vanhenevat silloin, eli on täysi roisto.
Tyhmäähän se on tehdä lapsia valtavasti, kun niitä ei sitten jakseta hoitaa. Jotenkin vain täytyy mennä eteepäin sitten yh:n näiden lastenkin kanssa, mutta siihen todella vaaditaan voimia.
Aika tyypllistä syyllistämistä. Kuinkahan moni ihminen namisiin mennessään ja lapsia tehdessään miettii että jää pakolla yksin lasten kanssa, kun toinen luistaa eikä välitä enää lapsistaan? Ei kukaan ajattele sitä silloin.
Jos niin miettisi, niin ei kukaan naimisiin menisi, eikä tekisi lapsia jos tietäisi että joutuu yksin ne hoitamaan kun toinen vaan loikoilee ja elää vapaata elämää.
Jokainen vanhempi varmaan rakastaa lapsiaan yli kaiken, mutta jokainen vanhempi myös haluaa että myös toinen vanhempi jakaa sen vastuun, eikä luista siitä. On aivan eri maksaa lapsitaan kuin hoitaa heitä 24 vrk.!! Siitä ei kukaan varmaan valita, mutta jos lapset on yhdessä tehty, pitää ne ydessä myös hoitaa, oli tilanne sitten mikä tahansa.
Onko se aina miehen päätettävissä, haluuko uusia lapsia vai ei? Joskus nämä ei perhettä olevat naiset tekee tahallaan, mieheltä salassa, jotta saa elareita, lapsilisä ym tukiaisia. Monelle se on rahastuskeino, ja monelle taas sillä konstilla saa pidettyä miehen.