Meille on opetettu (olemme antaneet itsellemme opettaa)
että jokin on mahdotonta.
Meillä ei ole halua itse muodostaa omia mielipiteitä,
tai sitten laiskuus on esteenä.
Meille ei myöskään ole opetettu että opitun voi ja saa (ja pitääkin) kyseenalaistaa.
Kaikki mitä on opetettu, on siis pakostakin totta,
vai onko sittenkään?
" Mustana lampaana elämän tarhassa taaperran,
sarvet sairaina pusken pään,
pahuksen suureen veräjään."
Unohtakaa mitä teille on opetettu.
Lopettakaa "lammastelu" :)
että jokin on mahdotonta.
Meillä ei ole halua itse muodostaa omia mielipiteitä,
tai sitten laiskuus on esteenä.
Meille ei myöskään ole opetettu että opitun voi ja saa (ja pitääkin) kyseenalaistaa.
Kaikki mitä on opetettu, on siis pakostakin totta,
vai onko sittenkään?
" Mustana lampaana elämän tarhassa taaperran,
sarvet sairaina pusken pään,
pahuksen suureen veräjään."
Unohtakaa mitä teille on opetettu.
Lopettakaa "lammastelu" :)
Vastaukset 20
Vanhimmat
mikä oli pointtisi, iik mitä opetettu
Terve, kääk =)
Valmiita uskomuksia/ uskomatta olemisia
yleensäkin valmiita "totuuksia".
Niitä kun ei ole.
Vaikka väittävät.
magic happens in silence, yesexit
Ollaan sitten käyty kovin erilaisia kouluja. Meikäläinen kyllä opetettiin kyseenalaistamaan vanhoja opittuja asioita. Ilman sitä ei oikein töistäkään tulisi mitään ja on koulutuksesta ollut hyötyä harrastuksienkin parissa.
Joo.
Opetin männävuosina tekniikkaan ja tekniseen huoltoon liittyvää suhteellisen monimutkaista työsuoritetta nuoremmille alan ammattilaisille. Löysin 25 vuotta käytössä olleessa huolto-ohjeessa yhdellä osa-alueella periaatteellisen bugin. Edustamassani firmassa oli siis neljännesvuosisadan ajan tehty huollossa sama moka, joka ei onneksi vaikuttanut sitä tai tätä. Huolto-ohjeeseen kuitenkin uskottiin kuin pässi suuriin sarviinsa.
Huomasin siis virheen kurssia vetäessäni. Käytin sitä hoksaustehtävänä ja vähän avustettuna täydennyskoulutettavat ammattilaiset äkkäsivät itsekin saman virheen. Tietysti tiedotin organisaatiota kämmistä.
Kermana kakun päällä oli se, että olin itse ollut toinen huolto-ohjeen kirjoittajista joskus silloin 1980. Olikohan sellaisesta uran tähtihetkiin kuuluvaksi. Löydät totaalisen mokan, jota kukaan ammattilainen ei ole varttivuosisataan havainnut ja huomaat itse tehneesi sen.
"Meille ei myöskään ole opetettu että opitun voi ja saa (ja pitääkin) kyseenalaistaa."
Juurikin näin.
Mutta vasta sitten, kun olet omaksunut opettajien tai kyseisen tiedon tuottaneiden tietotason. Et voi edes kyseenalaistaa asiaa, jota et tunne.
Voin toki kyseenalaistaa ihan kaiken, sillä taas ei mitään merkitystä,
olenko omaksunut jonkun minua opettaneen tietotason.
Muutenhan en ehtisi kuin omaksumaan, mikä tarkoittaa juurikin sitä,
ettei omalle ajattelulle löydy enää tilaa.
Älkää sanoko vasta sitten.
Sanokaa juuri nyt.
Toki harrastuksen vuoksi voi seurata jo valmiiksi tallattuja polkuja,
jos siinä näkee jotain mitä haluaa seurata...
Jokaisella ihmisellä itsellään on jo tarvittava tietomateriaali ,
ja se voidaan ottaa käyttöön, ilman häiritseviä valmiiksipureskeltuja arvioita (arvauksia) mistään alueesta.
Kaikki vastaukset ovat jo olemassa, mutta "truth is not out there"
jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
"Jokaisella ihmisellä itsellään on jo tarvittava tietomateriaali ,
ja se voidaan ottaa käyttöön, ilman häiritseviä valmiiksipureskeltuja arvioita (arvauksia) mistään alueesta.
Kaikki vastaukset ovat jo olemassa, mutta "truth is not out there"
jos ymmärrätte mitä tarkoitan."
Väitteesi on aivan täyttä hömppää. Et tajua edes sitä, kuinka väärässä olet. Pelkkä itsetuntoaan haaveilemalla nostava vatipää, jolta on koulut jääneet keskekn.
No kerro toki tarkemmin missä olen täysin väärässä?
Koulutustasosi varmaan sallinee sen?
Esimerkiksi tässä: "Jokaisella ihmisellä itsellään on jo tarvittava tietomateriaali"
Ei ole.
Ilman ympäristön apua et olisi oppinut edes lukemaan tai kirjoittamaan, etkä edes puhumaan. Onko sinulla muka tarvittava tietomateriaali osataksesi tehdä ihan itse inrefacen nettiin? Osaisitko edes kertotaulua, jos sitä ei olisi sinulle opetettu? Jos valmiiksi pureskeltu tieto ei sinulle kelpaa, niin veistäpä poju puusta kännykkäsi ja rakenna tuhiekasta (silikonia siinä on ainakin) tietokone, jolla pääset kirjoittelemaan älyttömiä aivopierujasi nettiin.
Et raukka parka olisi omillasi elänyt montaakaan päivää ja ilman sinulle rakennettua infrastruktuuria aikuisenakin holotna pravda yllättäisi sinut viimeistään jouluna. Ihan turha haaveilla "sisäisestä salaperäisestä tietomateriaalista" kun ei näköjään kykene edes alkeelliseen loogiseen ajatteluun.
Istuskelen unknown solderin seurassa kahvil partsilla,
ja se kertoo minulle lisää todella "salaperäisiä" tietoja =)
Koit pysyy peräs sit =)
Siksipä sanonta kuuluukin että "pojasta polvi paranee" koska monet lapset luontaisesti kyseenalaistavat vanhempiensa / opettajiensa sanomiset tai ainakin oppivat heidän virheistään olla itse toistamatta niitä.
Tuo edellyttää että lapsella on halu kehittyä hyväksi.
Anarkia on tervettä tietyssä vaiheessa. Kaikista ei toki ole siihen ja kaikille ei siihen ole sellaista tarvettakaan jos asiat ovat ihanteellisella tasolla lapsuudenkodissa.
Anarkialla halutaan perusteluja ja lisää tietoja. Tyrannivanhemmat ja opettajat eivät niitä osaa tai halua antaa ja sitten tulee kismaa.
Sir Winston Leonard Spencer Churchill lausui kuuluisan sanonnan: "Jos ihminen ei nuorena ole radikaalihäneltä puuttuu sydäntä. Jos vanhana ei ole konservatiivi, häneltä puuttuu järkeä.
Jo ammoin edesmennyt suuresti kunnioittamani tekun fysiikan opettaja lausui aforismin: "Hullut vievät maailmaa eteenpäin ja viisaat pitävät sitä pystyssä"
Ikuinen anarkistisuus on luonnollisen kehityksen pysähtyneisyyttä.
Nuoruuden anarkian ja vanhuuden konservatiivisuuden välillä on kuitenkin maailma ehtinyt taas muuttua ja sitä myöhempää konservatiivisuuden tasoa jos tarkasteltaisiin objektiivisesti (versus se havainnoitsijan anarkian aika) niin siinä on omaksuttu niitä anarkiaksi aiemmin luokiteltavia piirteitä mukaan jo osana sen hetkistä konservatiivisuutta jos sitä siksi haluaa kutsua.
Sitä voi sanoa myös kompromissiksi jos on saanut asioita muuttumaan haluamaansa suuntaan.
Valtavirrat ja trendit tunkee tuolta "suuresta maailmasta" meille ja lapset nuoret ovat ne jotka ne ensimmäisenä omaksuu ja sitten konservatiivit koettaa hieman myötäillä perässä etteivät putoaisi "kehityksen" kelkasta.
Itse tutkin erittäin monia asioita edelleen lapsenomaisella innolla ja olen vain iloinen jos joku sanoisi lapselliseksi sillä se on kohteliaisuus ja pistää tutkimaan lisää jotta kasvaisin ns aikuiseksi.
Churchill oli muuten melkoinen happo. Historia kertoo että kyseinen herra ei ollut yhtään päivää selvänä viimeisen kahdenkymmenen vuotensa aikana. Tuo ei ollut kuitenkaan erityisen poikkeuksellista tuohon aikaan.
Suomessakin 1900- luvun alussa raittiusseuran ohjeistus kehoitti olla juomatta enempää kuin puoli litraa viinaa ja kolme litraa viiniä vuorokaudessa. Olutta ei laskettu alkoholijuomaksi lainkaan.
Lasten kaltainen on taivasten valtakunta, eikä sellaisella "vanhemman otteella" useinkaan opita mitään, koska luonnollinen kehitys samantien hidastuu, eikä aikuisuuteenkaan asti kasveta. Ohitetaan jotain olennaisen tärkeää.
En tarkoittanut opetuksilla varsinaisesti koulutusta ollenkaan, vaan enemmänkin halusin viitata kasvatukseen, joka alkaa jo pienestä, jatkuen koko elämän, ja joka opettaa meille leimautumista..
Ihmiset todellakin kuvittelevat olevansa leimojaan, samaistuvat niihin, elävät kuin ne olisivat totta ja tietämättään jatkavat samaa oppia lapsilleen.
Näin sinkkupalstalla maininnan "atmi" ja pitihän tuo käydä lukemassa.
Missä ihmeen vaiheessa ovat keksineetkään että on (vain) kolmen tason miehiä (ja naisia?) elikkä, atm (alemman tason) ktm (keskitason) sekä ytm (ylemmän tason!
Ja tässä ei tarkoitettu vissiin henkistä tasoa, vaan tod näk koulutus/varallisuustasoa.
Ovatko ihmiset seonneet lopullisesti?
Entä sitten ne jotka hymyssä suin (mainoksessa)
etsivät "eliittikumppania" ja/tai ilmoittautuvat itse sellaisiksi.
Tämähän pohdinta ei tänne kuulu, tai ehkä kuitenkin, kautta rantain, kovasti kun peräänkuulutetaan sitä koulutustasoa.
Tarkoittaakohan se, että jos on itse eliittitasoa, voi toivoa yhteydenottoa eliittihumiksilta?
Kumpaa pitäisi tehdä, nauraa vai itkeä....
Koulutus ja lapsuus on vain pohja jolta jokainen ponnistaa omien halujen ja kykyjen mukaan eteenpäin. On korkeasti koulutettuja tyhjäpäitä sitten liikenteessä samaten kuin kouluttamattomia tyhjäpäitä. Sitten on myös älykköjä ja humanisteja kummassakin koulukunnassa. Se on vaikeasti määriteltävä asia mikä ihmisestä muovaa kehittyneen version.
Omia lapsiani seuraamalla olen saanut hieman vihiä tuosta asiasta. Esikoispoikamme on synnynnäinen älykkö jolla koulu menee vasemmalla kädellä. Kirjoja ei ole tarvinnut juurikaan laukusta kotona ottaa ja älliä tulee lukiosta että heilahtaa. Tieteen kuvalehden tehtäväsivun hän ratkaisee "ammatilaistehtävineen" viidessä minuutissa kun minulta niihin kuluu toista tuntia, parikin tuntia helposti.
Sitten taas toinen poikamme oli pienenä oikein yksinkertaisuuden ruumiillistuma. Oikein äkäpussi ja ymmärsi sekä kuuli kaiken aina väärin ja sitten häneltä menikin aina hermot. Hänellä oli melkoinen luki ja puhehäiriö siis myös.
Myöhemmin tuossa noin kahdeksan vanhana hän alkoi nauraa omille mokilleen ja sanoi usein nauraen että sori mä en taida olla kauheen viisas ja keskittyi olemaan vain hauska "seuramies".
Sitten hän aloitti erään urheiluharrastuksen kavereidensa vanavedessä joka vaatii kovaa itsekuria ja keskittymistä. Hän innostui tuosta lajista ja valmennuksesta niin että imi kaiken opin juurta jaksaen itseensä eikä mennyt asioiden edelle vaan hyväksyi sen että kehittyminen lajissa pitää rakentaa perusteita myöten. Nyt hän on ikäryhmänsä ehdoton huippu tuossa lajissa ja jos loukkaantumisia ei tule niin hänestä tulee maailman huippunimiä ja häntä on käyneet katsomassa jo valmentajat toisilta mantereiltakin.
Samaan aikaan hän kopioi tuon kurinalaisuuden ja pikkuhiljaa oppimisen myös kouluun ja pakotti itsensä oppimaan. Saatuaan onnistumisia toisaalla hän ei hyväksynyt enää sitä ajatusta että olisi tyhmempi tai huonompi kuin muut oppilaat ja nyt hänen koulumenestyksensä on keskitasoa parempaa ja hän on tyytyväinen siihen tasoon.
Kipinän löytyminen tai hukkaaminen on monista asioista kiinni. Vanhempien ja auktoriteettien tehtävä on yrittää antaa se lapsilleen.
Pissikset ja pikkujupit ovat usein nousukkaiden tai pintaliitäjien tai wannabe -varakkaiden lapsia. Oikeasti tasapainoiset varakkaat eivät elvistele rahoillaan vaan kokevat varakkuuden vastuullisena tehtävänä yhteiskunnankin kannalta eivätkä opeta lapsilleen vääriä arvoja eivätkä nosta näitä muiden yläpuolelle pilviin liitelemään ilman omia ansioitaan.
Nyt taantuman aikaan on taas selviä merkkejä siitä että humanismi nostaa päätään ja vaatimattomuutta pidetään hyveenä eikä ole häpeä olla köyhä.
Muistakaan että avaruuden kaareuttaminen ja aikamatkustuskin on mahdollista joten kaikki mellein onnistuu. Buddhaksi ei voi tulla hetkessä, se vain ei ole mahdollista:)
>>Meille on opetettu (olemme antaneet itsellemme opettaa) että jokin on mahdotonta.>Meillä ei ole halua itse muodostaa omia mielipiteitä, tai sitten laiskuus on esteenä.>Meille ei myöskään ole opetettu että opitun voi ja saa (ja pitääkin) kyseenalaistaa.>Kaikki mitä on opetettu, on siis pakostakin totta, vai onko sittenkään?>Unohtakaa mitä teille on opetettu. Lopettakaa "lammastelu" :)
Kiitos, mut kaada kuule ihan vaan ittelles! =)
Mukavaa kesäpäivää kaikille! Mutta sadetta sais taas tulla =)
Jupiterin haamu on selkeästi vaaraksi ympäristölleen!
Heti ambulanssi paikalle ja hoitoon!