tv-ant.järjestelmä

Kovin vähän kerroit lähtötietoja. Millainen on etäisyys asemaan, jonka kautta saat UHF-kanavat (Iso masto vai paikallinen täytelähetin?), onko tarkoitus saada DNA:n mastosta VHF-kanavat (Etäisyys?) http://www2.dna.fi/antenniverkon-nakyvyysalueet ja onko tarvetta saada ULA-ohjelmat mukaan? Millainen näkyvyys vaikkapa UHF-kanavien lähettimien suuntaan on (puustoa välissä vai avoin maasto). http://kansalaisen.karttapaikka.fi/ voi tarkistaa itsekin, onko tv-aseman suuntaan lähellä korkeita maastoesteitä.

Jos ollaan kaukana UHF-asemasta, niin asennetaan kanavat 21-60 kattava antenni, jolla on vahvistusta . Ennen oli suositus k21-k69, mutta nykyisin k60 yläpuolella häiriköivät LTE-tukiasemat. Esim. Triax 52-elementtinen vahvistaa 13-14 db (Tuulikuorma 96 N), kun taas 100-elementtisellä saa 17 dB vahvistuksen (Tuulikuorma 152 N). Jos iso antenni on pitkän mastoputken päässä, niin suuresta tuulikuormasta on haittaa ja signaali pätkii kovalla tuulella antennimaston huojunnan takia. Jos tuulikuorma kasvaa suureksi, mastopukelle pitää rakentaa sivuttaistukea riittävästi ja on pidettävä huoli, ettei antennin suunta käänny kovan sivutuulen takia.

DNA suosittelee VHF-antennille vähintään 9 dB:n vahvistusta. Tämä tarkoittaa kookkaan VHF-antennin asennusta ja taas saadaan mastoputkeen lisää tuulikuormaa.

ULA-antennin dipoli laitetaan usein pystyasentoon, jotta saadaan kauempana olevia kaupallisia radioita kuuluville Ylen ohjelmien lisäksi.

Esim. ullakkotila on hyvä paikka säädettävälle mastovahvistimelle, joka summaa UHF- ja VHF-antennin yhteen alastulokaapeliin. Tarvittaessa hankitaan mastovahvistin, jossa on säädettävä vahvistin myös ULA:lle. On helpompaa säätää vahvistimia kun ei tarvitse mennä katolle vaikkapa talvella.

Jos näkyvyys on hyvä, niin antenneja ei ole pakko viedä sinne katolle pitkän putken päähän. Katolle antennit kuitenkin laitetaan lähinnä puuston aiheuttaman lisävaimennuksen takia. Huom! Kun katolle tulee mastoputki, niin se pitää maadoittaa kunnolla. Lisää ohjeita löytyy esim. ohjekirjasta http://www.sant.fi/doc/Antenniopas_korjattu_6_2012_NETTI.pdf

Talouteen perustetaan antenniverkon jakopiste, josta virtalähde syöttää alastulokaapelin kautta sähköt mastovahvistimelle. Jos virtalähdeyksiköstä saatavat kaksi erillistä lähtöä ei riitä, niin perään laitetaan vahvistimia, jakajia, tms. tarpeen mukaan. Kaapeloinnissa käytetään kunnollista tuplasuojattua kaapelia. Ulkoasennuksessa on muistettava, että kaapelin pitää kestää säätä (aurinkoa ja sadetta).

Siis periaatteessa jos on hyvät edellytykset, niin vhf ja uhf harava ja yhdyssuodin riittäis?vai?

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/13499/dbkns/Konig-mastovahvistin-ja-virtalahde-ulkoantennille tyyppinen kannattaa laittaa eikä maksa paljoa.

Käyttämällä säädettävää mastovahvistinta yhdyssuotimena (=saat VHF- ja UHF-antennien signaalit samaan alastulokaapeliin) pystyt säätämään tasot, saat signaaleille vahvistusta ja tuosta alastulokaapeliin kytkettävästä virtalähdeyksiköstä saat kaksi erillistä lähtöä vastaanottimille. Jos se ei riitä, niin taas tasoa saa laittamalla säädettävä jakovahvistin mukaan kytkentään.

Kokeilu ei maksa paljoa ja kesällä katolla kiipeilykin onnistuu;) Mastovahvistinta ei tarvitse viedä nimensä mukaisesti mastoon, kunhan se on paikassa, jossa sitä pääsee helposti säätämään tarvittaessa.