Suoritetaanko rakennusten tiiveys mittauksia.

On. Käypä tutkimassa rakennusmääräyskokoelmaa.

Taitaa määräykset koskea vain uudisrakentamista.
Pienet hyödyt ja vain harvat siitä hyötyvät , kun uudistaloja rakennetaan vuosittain vain 1% nykyiseen kiinteistökantaan nähden.

Rakennetiiveydellä on erittäin suuri vaikutus energiatehokkuuteen ja ilmanvaihdon toimivuuteen.
Ihmettelen kuinka olemassaoleviin kiinteistöihin voidaan suorittaa energiatehokkuuden parannustoimia ilman rakennetiiveysmittauksia.
Sama asia koskee myös ilmanvaihdon säätötoimia ja toimivuutta.

Maassamme ei ole virallisia ilmantiiveysvaatimuksia.

Kiinteistöhuollossa vallitsee periaate, tutkimatta paras.

Maamme kiinteistökannan rakennetiiveyksiä on turha mitata. Melkein kaikkien tutkittujen rakennusten loppulausuma olisi sama: Huono tiiveys.

Onko rakennuksen tiiveydellä merkitystä? Mitä tai miksi.

Jos paikkakunnalla ei ole saatavissa virallista rakennetiiveyden tutkimusta.
Voidaanko käyttää lämpökamerakuvausta?

Tutkimuksen mukaan 72 % tutkituista kerrostaloista, vuoti liitosrakenteistaan lämpöä. Mihinkä tämä tutkimus haudattiin, koska mitään käytännön toimenpiteitä tai päätöksiä ei ole tehty.
Ilma- tai lämpövuototutkimus ilman käytännön toimenpiteitä, ovat täysin tarpeettomia tietoja.
Vain tutkimuksilla sekä käytännön toimenpiteillä voidaan maamme kerrostalojen energiakulutusta vähentää 10-15 %.

Jos asunnossa todetaan vedontuntua.
Tarkasta ensin ilmanvaihto ja suorita tarpeelliset säädöt
Tämän jälkeen tarkastetaan ikkunoiden ja ovien tiiveys ja tarpeen mukaan suoritetaan tiiveysparannukset.

Vasta tämän jälkeen kannattaa harkita ilmatiiveystutkimusta tai lämpökamerakuvausta.

Kerrostalojen energiatehottomuus nostaa eniten lämmityskustannuksia.
Kuinka monta prosenttia tämä yksistään nostaa yhtiövastikkeita sekä vuokria.

Jos kerrostalojen lämpövuodot sekä veto poistetaan. Kuinka saadaan asukkaat tottumaan vedottomiin ja lämpöisempiin asuintiloihin?

Meillä talot vuotavat rakenneliitoksistaan lämpöä ja saavatkin vuotaa.
Tällä tavalla saadaan rakennusten energiakulutus ja viilennys/ lämmityskustannukset pysymään vakiona.
Rakennetiiveys vaatimukset sekä parannustoimet vain hämmentäisivät kiinteistön omistajia sekä huoltoyksiköitä. Hämmentäviä asioita olisivat, pienentyneet viilennys/lämmityskustannukset, toimiva ilmanvaihto ja puhtaampi huoneilma.
Rakennetiiveydet vähentäisivät myös vedontunnetta ja parantaisivat asumismukavuutta.

Maamme rakennusyritykset sekä etenkin kiinteistöhuollon vastuuhenkilöt eivät ymmärrä kuinka tärkeä asia on rakenneliitosten ilmatiiveys.

Kiinteistön energiatehokkuuden parannustoimissa, pitäisi ensisijaisesti huomioida rakenneliitosten ilmatiiveys.
Miksi tämä tieto puuttuu maamme kiinteistöalan päättäjiltä, energianeuvojilta, kuntotarkastajilta sekä huoltotyö yksiköiltä?

Onko olemassa tutkittua ja puolueetonta tietoa. Kuinka paljon talon rakennetiiveyttä parantavat toimenpiteet, voivat vähentää lämmityskustannuksia?

Rakennuksen liitosrakenteissa käytettävien tiivistysmateriaalinen elinkaari on 15-20 vuotta. Ikkunoiden ja ovien lämpöeristeiden sekä ikkunatiivisteiden ja läpivientien ilmatiiveydet riippuvat käytetyistä tiivistys materiaaleista.
Nykyisin yleisemmin käytössä olevat tiivisteet säilyttävät ilmatiiveytensä 1-15 vuotta.

Rakenneliitoksissa olevien tiivisteiden määräaikaiset uusimiset, vähentävät viilennys/lämmityskustannuksia 10-15%

Energian hinta jatkaa nousuaan ja asumiskustannukset kallistuvat yli sietorajojen.
Onko olemassa ohjeita, jotka ovat järkeviä sekä edullisia ja tehokkaita tapoja vähentää energian kulutusta.
Kerrostalojen asukkailla ei liene haluja suorittaa kalliita korjaustoimia.

Ainakin meidän taloyhtiössä vastustetaan kaikkia kalliita remontteja.

Kerrostaloissä liitosrakenteiden ilmavuodot ja lämpöhäviöt lienevät niin yleisiä, että ne lasketaan kerrostalojen ominaisuudeksi.
Liitosrakenteiden ja tiivistystiiveyksien ilmavuodot sekä niiden ymmärtäminen ja parannustoimien osaaminen ei ole kansallinen taito.

Rakennuksen vuotoilman huolto- korjaus- ja tiivistyskustannukset tulevat energiasäästönä takaisin 1-2 lämmityskauden aikana.

Mistä ammattikunnasta löytyy rakennuksen vuotoilman paikantajia ja tutkijoita.
Mikä ammattikunta "tukkii" löydettyjä vuotoilmakanavia.

Vuotoilma tai hallitsematon ilmanvaihto pilaa eniten huoneilmaa.

Ilmastolaki sekä energiatehokkuus vaatimukset tulevat lähivuosina vaikuttamaan myös nykyisten rakennusten ilmantiiveysvaatimuksiin.

Mitä tiiviys on ?
Tiiviys = ilmanpitävyys, myös rakenneliitosten kohdalta
- tiiviissä rakennuksessa ilmanvaihtoa voidaan konrolloida halutulla tavalla
"Hengittävä" = rakenne sitoo ja luovuttaa ilmankosteutta
- tiiveys ei poissulje rakennuksen "hengittävyyttä".

Miksi rakennuksen tiiviys on tärkeää ?
* Lämmitysenergian kulutus laskee
* Ilmanvaihto toimii tehokkaasti
* Rakennusvaurioita voidaan enneltaehkäistä
* Äänieristys paranee
* Paloturvallisuus paranee

Käytännössä suoritetaan harvoin vanhan rakennuksen tiiveystarkastuksia.
Maassamme energiatehokkuusajattelu sekä käytännön toimenpiteet eivät koske olemassaolevia rakennuksia.
Ilmeisesti rakennusten lämmityskustannukset ja hiilidioksiidipäästöt ovat vähäisiä.

Vain rakennetiiveysmääräyksillä voidaan parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta.

Tiiviys vaikuttaa. Tuo näkökanta puoltaa pakollisia tiiveysvaatimuksia.

Meiltä puuttuu sisätilojen oleskeluviihtyvyyteen vaikuttavat määräykset.
Oleskeluviihtyvyyden puuttuvat määräykset, heikentävät etenkin nykyisissä kiinteistöissä oleskelevien miljoonien ihmisten jokapäiväistä toimintaa.

Oleskeluviihtyvyys määräysten puuttuessa rakennusten omistajat sekä ylläpidon vastuuhenkilöt eivät panosta euroakaan oleskeluviihtyyvyyden parannustoimiin.

Tärkein viihtyvyyteen vaikuttava tekijä on huonetilojen lämpötilat.
- talvella kylmät sekä vetoiset huonetilat, sekä keväisin- kesäisin tunkkaiset ja ylikuumat sisäilmat heikentävät oleskeluviihtyvyyttä.

Toimivalla ilmanvaihdolla sekä hallitusti huoneeseen tulevalla korvausilmalla on suuri merkitys sisäilmaan sekä puhtaamman sisäilman laatuun ja oleskeluviihtyvyyteen.

Talvella oleskeluviihtyvyyteen vaikuttaa sisätilojen lämpötilat ja vedon tunteen yhteisvaikutus. Huoneen alhaisissa lämpötiloissa vedontunne korostuu ja heikentää oleskelumukavuutta.
Kesällä viileisiin (kylmiin) huonetiloihin tottuneet kansalaiset kärsivät ylikuumista lämpötiloista sekä huonoista ja ala-arvoisista ilmanvaihdoista.

Yleisimmät oleskeluviihtyvyyden heikentäjät ovat, kiinteistön huonot ranneliitostiiveydet, alitehoiset jopa väärät ilmanvaihdon ratkaisut, puuttuvat huonetilojen viilentäjät.

Lisäksi oleskeluviihtyvyysmääräysten puuttuessa yli miljoona ihmistä altistuu ala-arvoisen sisäilman ja kosteuden aiheuttamille hengitystiesairauksille.

Yleisin sisätilojen oleskeluviihtyvyyden heikentäjä on veto sekä vedontunne.

Rakennetiiveys luokitus, pitäisi muuttaa rakennetiiveys määräykseksi.
Rakennetiiveys määräys pitäisi koskea kaikkia olemassa olevia rakennuksia, paitsi hirsitaloja.
Rakennetiiveys määräyksien yhteyteen pitäisi kytkeä ilmanvaihdon ja sisäilman laatumääräykset.

Vapaaehtoinen tiiveys- ja ilmanvaihdon ratkaisut vaurioittavat ja lahottavat nykyistä kiinteistökantaa.

HS. "Ilmanvuotoluku kertoo talon tiiveyden.
Tiiveysmittauksesta saatava ilmanvuotoluku kertoo, kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu yhdessä tunnissa rakennuksen vuotokohdista.
Rakennus on sitä tiiviimpi mitä pienempi luku on.
Passiivitalossa ilmanvuotoluku on 0,6-1.
Tavallisessa A-energialuokan talossa se on noin 2.

1950-luvulla rakennetuissa taloissa luku on 4-8. Suurin mitattu ilmavuotoluku on ollut 16."

Ei nykyisille kiinteistöille mitään ilmantiiveysmittauksia suoriteta.
Tämän johdosta maamme kiinteistöissä on todella valtavasti puutteita.
- vajaatehoiset tai puutteelliset ilmanvaihdot, eli HALLITSEMATON ILMANVAIHTO

Tämän seurauksena kiinteistöissä on kosteus ja homevaurioita, jotka pilaavat sisäilman laatua, josta seurauksena on ihmisten astma ja allegiasairaudet.

Olemassa olevan kiinteistökannan nykytilanne.
Ilmaa vuotavat rakenneliitokset pilaavat sisätilojen oleskeluviihtyvyyttä sekä aiheuttavat vedontunnetta ja lisäävät turhia lämmityskuluja 5-20 %

Nykyisten kerrostalojen ilmavuototutkimuksia suoritetaan erittäin harvoin.
Lämpökameratutkimuksia suoritetaan pääasiassa lämpöeristystöiden tai ikkunavaihtojen jälkeen.
Kerrostalossa liitoskohtien yhden talven lämpövuotojen aiheuttamat kustannukset ovat moninkertaisia verrattuna lämpökameratutkimusten kustannuksiin.

Lämpökamera antaakin luotettavan kuvan ilma- ja lämpövuodoista.
Vaikeinta on löytää pätevä ja ammattitaitoinen kuvien tulkitsija ja korjaustapojen ohjeistaja.

Luulen että Motiva on oikea taho neuvomaan rakennusten tiiveystutkimuksista.
Kunnan energianeuvojaan en paljonkaan luottaisi.

Nykyisille kiinteistöille ei ole ilmanpitävyys vaatimuksia eikä luokitusta.
Huoneilman laadulle tai lämpötiloille ei ole asetuksia.
Korvausilman tulotavoille tai tuloilman laadulle ei ole määräyksiä.
Huonetilan lämpötilamittauksissa ei huomioida ilmanvaihdon aiheuttamia ilmavirtauksia.
Ainakin näiltä osin asumismukavuutta ja huoneilman laatua parantaisi, asumisviihtyvyysmääräykset sekä ohjeistukset .

Vuotavien liitosten kautta huoneesta poistuu lämpöä ja tilalle tulee kylmää ulkoilmaa.
Vuotoilma lisää talon lämmityskustannuksia 5- jopa 20 %.
Vuotoilman aiheuttamat kustannukset nostavat aina kiinteistön käyttökustannuksia.
Vuotoilma aiheuttaa poikkeuksetta myös vedontunnetta.

Vuotoilman tukkiminen on edullinen sekä tehokas toimenpide vähentää merkittävästi lämmitys- viilennyskustannuksia.

Rakennuksen tiiveysmääräykset eivät koske kuin hyvin pientä osaa nykyistä rakennuskantaa.