Haluisitko viettää aikaa hänen kanssa vaikka hän olisi jo varattu? Siis olisit hänelle pelkkä ystävä.
Ei pysty eikä kykene?
Miten on
65717
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Haluaisin. Tietenkin. Hän on tärkeä ihminen elämässäni.
Joskus vasta hänet tavattuani yritin uskotella, että voisimme ihan muuten vaan tutustua ja olla tekemisissä. Haluaisin kyllä, mutta ei, en pystyisi. Kyllä tunnen ihan liikaa ja niin taitaa hänkin. Tiedä mitä tapahtuisi...
Sehän se, että itsensä vuoksi se voisi olla hankalampi päättää, että mitään ei tapahtuisi. Mutta hänen vuokseen pystyisin sen päättämään, vaikka siinä pysyminen vaikeaa olisikin. Mutta hänen vuokseen pysyisin siinä, että olemme vain ystäviä vaikka tapaisimmekin. Toki saattaisin halata häntä, mutta irrottaisin ajoissa ja jos hän meinaisi sortua, niin silittäisin hänen olkapäitään, katsoisin lempeästi silmiinsä ja sanoisin ettei me voida. Hänen parhakseen pystyisin olemaan vain ystävä.
Mites muut?
väärin. En tahtoisi, miksi olisin joku piriste, jolla hän pitää kuolleen suhteensa elossa. Enkä kyllä tiedä tahtoisinko viettää aikaa hänen kanssaan muutenkaan.
Hyviä näkökantoja :) Lisää?
Mietin että tavatako vanha liekki. Itsellä ei ole enää sellaisia tunteita hänee ja olen parisuhteessa. Olisi kuitenkin kiva jutella livenä kuulumisia kun viime tapaamisesta on nii pitkä aika.
mitä hän susta haluaa? Eihän hän välttämättäole sua haluamassa sen enempää ku sinä häntä
Tapaa vaan. Monet ihmiset pysyvät ystävinä exiensä kanssa.
Niin toivon että ei halua mitään :) Sitten olisi helpompi tavata
Jos taas ilmassa on jatkuvaa jännitystä ja vaivautuneisuutta niin ei siitä jää hyvä mieli varmaan kummallekaa.
Ihan varmasti voitte tavata ihan vain ystävinä ilman että kumpikaan haluaa sen enempää. Vietätte vaan rauhallista aikaa rennosti keskenänne ja voitte jutella kasvotusten kaikki kuulumiset läpi. Ei sitä niin vakavasti tarvitse ottaa, vaikka se vanha liekki onkin. Ehkä se juttelu hänen kanssaan on siitä syystä helpompaa vaikka ette enää olekaan kuin ystäviä.
Tuo kuulostaisi aivan täydelliseltä :)
Jospa tosiaan sovin tapaamisen hänen kanssaan vaikka ensi viikon lopulle :)
Kiitos sinulle rohkaisusta
Voisin, mutta itseni tietäen olisimme harrastamassa seksiä alle minuutissa :D Pysyn kaukana siitä mitä en voi vastustaa ja etenkin varatuista :)
Tyypillinen suomivalashoro..
Muuhun susta ei kyl olis..
Ehkä vuoden parin päästä voisi tavata ihan ystävämerkeissäkin ettei olisi toiselle liian kiusallista...
joutusinhan jo lukiossakin olemaan erään kaveri vaikka aikoinaan hänestä kovin pidinkin...
Naurettava ajatus
Miksi naurettav?
Mun luonteella ;)
Ok :) Tunteita ei voi käskeä
liian kuuma ;)
Kyllä haluaisin, mutta se on sitten eri juttu miten sitten käy kun tavataan, nouseeko tunteet liikaa pintaan. Tiedän, ettei liekki mun sisällä koskaan sammunut, niin onko se sitten järkevää. Jos ei mitään muuta koskaan tule meidän välille, niin on vaan niin ikävä sitä kun vain juteltiin ja sitä voi ystävänä toteuttaa. Paha juttu vaan, jos hänelläkin olisi varattuna tunteita itseäni kohtaan...en sitten tiedä. Olin ajatellut, ettei hänellä loppujen lopuksi ole tunteita ystävyyttä enempää. Sehän olisi sitten helpompaa, kun ei toista voi pakottaa tykkäämään.
Silti kaikesta huolimatta haluaisin kuulla/ nähdä ja vaihtaa kuulumisia. Vaikka jossain yleisellä paikalla ihan vaan jutustella eikä sen enempää. Vitsi...ois se mukavaa..jutustella.
En todellakaan. Aivan turhaa selittelyä nuo. miehen ja naisen ystävyysjutut.
Sellainen kaatuu omaan mahdottomuuteen jos toinen on kerran varattu.
Panomerkeissä kävis, muu on aivan jeesustelua.
EI käy panomerkeissä. NIH.
Niin moni luulee.
Ei tee. Mä olen päättänyt jo että sellaista ei tule tapahtumaan. Vaikka viimeiseen hengenpihinään asti pysyn siinä päätöksessä. EI KÄY.
En ota sulta poskeen eikä tapahdu yhtään mitään muutakaan sen suuntaista. Onko selvä? Paras olla.
Iso EI seksille >:(
Et varmaan ota. Ei me edes tunneta. Kirjoittelen vain yleisellä tasolla, en siis kenellekään henkilölle. Mistä tuon poskihomman tähän vetäisit? Tekeekö mieli jotakin? Etkö saa seksiä?
Tuolta toisesta ketjusta sen otin. Seksi ei nyt kuulu tähän.
Lycka till
Ei ole tunteita mutta silti käyt ikävä palstalla ikävöimässä häntä lol.
Tiedän kokemuksesta et täällä autetaan suhdeasioissa lol
Outoa muuten se että vaika haluan nähdä sen vanhan liekkini ja vaihtaa kuulumisia niin silti ajatus oksettaa. Ihan oikeasti siis joutuu nieleskelemään :-/
En kyllä tajua et mistä se johtuu. Häntä kohtaan ei ole mitään negatiivista
Enkä ole raskaanakaan. Huono olo tulee sen jälkeen kun ajattelen vaikka et soitan hänelle.
Se on ihan normaali tunne. Kaikille se tulee. Yleensä ihmiset tiedostaa että se on jännitys ja ne hyppää sen yli koska ne vaan ajattelee että se päämäärä on sen verran tärkeä ettei anna jännityksen vaivata siihen pääsemisessä, että pitää ystävän läheisenä. Eli keskittyvät pahaan oloon keskittymisen sijasta positiivisiin ajatuksiin. Ihan normaali tunne. Mullekin on tullut se ihan aina.
Toivottavasti olet oikeassa. Pelkään vähä et oksetus johtuu siitä et en oikeasti usko hänen haluavan tavata. Mitä jos hän vaikka inhoaa minua.
Jänistän ehkä sen vuoksi enkä koskaan tapaakaan häntä.
Just kun on jo hilkulla et soitan niin tulee se oksetus ja epävarmuus kasvaa.
Niin se just menee, että se oksetus ja tärisyttävä olo on tosi paha ja pahin juuri ennen kuin pitäisi pyytää tai ottaa yhteyttä. Se on mulla tullut ihan aina just silleen. Eikä se itseasiassa ihan kauheasti kumminkaan ole helpottanut vuosien saatossa. Aina jos se juttu jännittää, niin se oksetus tulee. Se on siis pahin se hetki ennen sitä. Viestin lähettämisen jälkeen mulla on ollut myös hetken huono olo edelleen, mutta se on lievittänyt tyytyväisyydeksi että sain ne asiat itsestäni ulos ja sitten oon yleensä viestin lähettämisen jälkeen poistunut hetkeksi tekemään jotain muuta, jotta saan muuta ajateltavaa ja ne tärinät lievittyy. Se on auttanut ja mitään niistä yhteydenotoista en näin jälkeenpäin kadu. Oon iloinen, että oon oppinut käsittelemään sitä oksetuspelkoa. Vaikka se on aika voimakas tunne, niin se on helppo käsitellä nykyään kun tietää ihan tarkalleen miten se tulee ja tajuaa, että se on vaan sitä jännitystä. Kaikille se varmasti tulee.
:) Sinä osaat rohkaisun. Toivottavasti saan aikaiseksi pyytää tapaamista häneltä la tai su enkä jänistä. Olisi niin hienoa jutella ja nähdä kun tosiaan siitä on niin pitkä aika.
Mukavaa kirjoitella asialliseti vastaavien ihmisten kanssa :) Jos sinä ikävöit täällä jotakuta etkä vain oleskele muuten, toivon sydämestäni että kaikki menee teillä parhan päin.
Eli siis näin:
" no mitä kuuluu?"
"No ei tässä mitään.."
"Tosi kivoja noi sun jutut tossa"
"Onhan se, kiva jos tykkäät"
"Miten muuten, olitko se sinä joka haukuit mut huoraksi Suomi24 palstalla vuonna miekka ja kirves?"
"Häh?"
"Niin että olitko?"
"Katos tämä outo käytös johtuu pitkälti niistä palstoista, olen mennyt sekaisin ja nyttemmin olen koukussa niihin sekä alkoholiin"
"Sanoo jotakin viisasta tai lähtee pois"
"Mene, jos et halua totuutta kohdata, perkele"
tai näin: ( ottaa vastuun pois häneltä)
"Mitä sulle kuuluu" tavoistaan poiketen on valmis kuulemaan vastauksen...
" No, kun kysyt niin huonoa, sun pitäisi tietää se"
"...."
"Mitäs sinä?"
"plaaplaa diipadaa lallatti tallaa ja kallaa ja tosi hyvin ja klasöodsiöqwiodu"
"Okei, no, sä varmaan tiedät että sä et voi tulla kyselemään minulta ilman selitystä, joten mitä teet tässä?"
ei se vastuu poistunutkaan :)
Ei noin :( Halaisin pitkään ja sitten juteltaisiin rauhassa. Hyi tuommoise
Ai, se ei ole oikea tapa lähestyä. Wittu jos hän yrittäis muina miehinä halata, joutuisin torjumaan hänet hyvin rumalla tavalla. Älä koske! Sääntö numero 1!
ja 2. Otat kontaktia, sellaista, joka ei lähde sinusta, ja jos se on vierasta, en tiedä miten tässä voi auttaa. Jos olet ns. herkää ja uskot aistivasi toisesta jotakin todella herkkää! Ps. täällä ivalossa lampaita voi käydä katsomassa ainakin Kuutamolan tilalla. Ne on hyviä ruohon leikkureita, koska ne eivät ymmärrä muusta kuin ruohosta ja tulevat minne sähkö ohjaa!
Näin hänen näköisen miehen kaupungilla. Oli naisen ja lapsen kanssa liikenteessä :) Tajusin samalla jotai, nimittäin sen että en sotkeudu häne elämäänsä, mikä oikeus minulla on tehdä niin.
Me ei olla nähty aikoihin ja niin asia saa olla jatkossakin.
Pitäisköhän ap:n herätä todellisuuteen ja hyväksyä ne kuuluisat tosiasiat?
Täällä voit jankata vaikka loppuelämäs ja aina saat myötätuntoa toisilta elämän junasta jääneiltä.
Ottaa aivoon tällaiset aloitukset ja tekopyhyys mikä näihin sisältyy.
Suhde joko ON tai sitten EI.
Siis tässähä ei ole kyse suhteesta vain keskusteluyhteyden palautuksesta...
Ja siitä että onko koko homma vastapuolelle edes toivottu.
Kusetko usein pakkasella housuun lämpimiksesi?
En, mutta onko sinulla jäänyt lääkkeet ottamatta kun puhut noi sekavia idiootti?
Jos sanon pari sanaa tästä ketjusta jonka olet alottanut puoliltapäivin? ja istunut kellonajoista päätellen siitä asti konees ääressä vastaillen kaikille?
En ole idiootti. En myöskään käytä mitään lääkkeitä.
Mietin vain minkälaista on jos antaa harhoille vallan?
Onko se jonkunlaista `rakkautta`?
Menipä pieleen.
Enkä tiedä sinu harhoistasi kyllä mitään
Saa minun puolesta poistua vaikka koko ketju koska asia on nyt loppuun käsitelty:)
Hyvä ettei tarvi vääntää ratakiskosta.
Testattu ja kokeiltu, vaan kuinkas sitten kävikään.
Seksi oli edelleen hyvää, puhuminen kivaa.
Ihminen ihana... pelkkiä kavereita tuskin koskaan.
Ei kaverit rakastele keskenään.
Toivottavasti jatkamme sitä silti.
Jos tunteet on tallella molemminpuolin ja sinkkuja molemmat, nii ei suuri ihme että noin kävisi. Minä ole kuitenkin uudessa suhteessa ollut jo jonkin aikaa, eikä enää sellaisia tunteita vanhaa liekkiä kohtaan.
Eiks tää keskustelu joutanu jo poistaa?
Ap:lla ei ole suhdetta eikä tule. Rannalle jäänyt ruikuttaja se on eikä muuta voi.
Kylläpä on katkera viesti :) Minkä minä sille voin että olet jäänyt rannalle ruikuttamaan.
Ai.
Niin mekin oltiin, uusissa suhteissa tahoillamme molemmat.
Kannattaa varoa, voi sormet palaa ja päähän sattua.
Saa jeesustella, jos tahtoo. Ei isommin kiinnosta.
Joo en jeesustele yhtään. Ja tein päätökse olla tapaamatta. Jos hänkin olisi tapaamista halunnut niin olisi varmaan ottanut yhteyttä :)
Ap, anna olla koko ketjusi. Ihan turhaan nostat tunteitasi pettymykselle. Ja unohda nuo ilkeilijät. Älä välitä niistä, ovat yhtä pettyneitä kuin sinäkin.
En ole pettynyt kuin korkeintaan siihen että e ole puheväleissä hänen kanssaan. Mutta ketju saa toki jäädä jos siihen ei tule vastattavaa. Koko palsta saa jäädä. Olin täällä välillä itsekin liikaa
Hyi helvetti mikä ketju...aloittaja muka suhteessa ja vonkuu toisen perään....
Sinä tunnut lukevan ihan omiasi :D
No jos olen seurustellut hänen kanssaan, niin en varmasti halua jäädä ruikuttamaan rannalle ja katsomaan vierestä hänen uutta onneaan, jos itselläni on vielä yhtä lämpimät tunteet häntä kohtaan.
Jätetty/satutettu osapuoli saattaa tuntea pelkkää inhoa jälkeenpäin eikä halua enää ystävyyttäkään. Se on tervettä itsesuojelua.
Tällä hetkellä tunteet nousisivat niin pintaan, että en pystyisi
normaalisti keskustelemaan, vain ystävänä.
eron jälkeen mahdollista vasta silloin kun kumpikin on täysin päässyt yli kaikista suhteen ja eron aikaisista asioista ja kykenee täysin hyväksymään exänsä uudet elämänkuviot, suhteet ym. Tässäkin ketjussa hyvin näkee, miten aloittaja ajatteli pystyvänsä kohtaamaan exänsä täysin neutraalisti, koska hän on uudessa suhteessa, mutta muutti mieltään sen jälkeen kun oli nähnyt exänsä näköisen tyypin kaupungilla naisen ja lapsen kanssa. Eli ei siis oikeasti ollut valmis kohtaamaan ajatusta exänsä eteenpäinmenosta. Jos vähän ilkeästi haluaisi tulkita, ap ehkä halusi kohdata exänsä tilanteessa, jossa hänellä on uusi kumppani ja exällä ei, eli halusi kohdata tilanteessa, jossa hän on ikään kuin niskan päällä. Tuollaisessa tilanteessa neutraali tapaaminen, mistään ystävyydestä nyt puhumattakaan ei vielä ole mahdollista, minkä aloittaja onnekseen tajusikin. Ystävyys on mahdollista vasta kun kumpikin siihen aidosti ja puolueettomasti kykenee ilman mitään näyttämisen halua tai muita piilotettuja motiiveita. Tyypillisin motiivi tuollaiselle tapaamiselle lienee se, että ystävyyden varjolla yrittää luikerrella takaisin exänsä elämään, toiveena jatkaa vielä suhdetta.
Olisi vaikeaa olla ystävää jonkun sellaisen kanssa, josta on eronnut rumasti - siis muuten kuin yhteisellä päätöksellä. Olisi vaikea luottaa siihen että itse on päässyt erosta yli - ja vielä vähemmän siihen että toinen on sinut asian kanssa...