Turhimmat aineet lukiossa

Ehkä siinä mielessä, että noista ei ammattia oikein saa? Terveystieto samaan kasaan.

...? kirjoitti:

Ehkä siinä mielessä, että noista ei ammattia oikein saa? Terveystieto samaan kasaan.

No lukiosta EI saa ammattia. Se pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille, jotka lukiossa ovat ja lukioon aikovat. Lukio valmistaa jatko-opintoihin, joissa tarvitaan epäsuorasti aika monia lukion oppiaineita. Ja elämäähän kaikilla (toivottavasti) on edessä, vaikka ei mitään opintoja ei olisikaan.

Terveystieto on ihan ok, koska sen kursseilla käsiteltävistä asioista on hyötyä itse kullekin. Jokaisen on hyvä tietää, mitä esimerkiksi painoindeksillä tarkoitetaan.

ajatteluaajattelua kirjoitti:

No lukiosta EI saa ammattia. Se pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille, jotka lukiossa ovat ja lukioon aikovat. Lukio valmistaa jatko-opintoihin, joissa tarvitaan epäsuorasti aika monia lukion oppiaineita. Ja elämäähän kaikilla (toivottavasti) on edessä, vaikka ei mitään opintoja ei olisikaan.

Lue lisää

No duh, mahdollisesti tarkoitin, että kyseisillä aineilla ei juurikaan ole käyttöä ammattia mietittäessä. Toki voit mennä yliopistoon lukemaan filosofiaa ja huomata, ettei töitä ole kun valmistut.

Saat kyllä aika liberaalisti etsiä noita yhteyksiä epäsuoraan hyötyyn jatko-opinnoissa. Terveystieto on lähinnä yleissivistävää, käytännön hyötyä siitä ei juuri ole. Uskonto on...uskonto. Mitäs siitä sitten sanomaan. Filosofia? Hah.

...? kirjoitti:

No duh, mahdollisesti tarkoitin, että kyseisillä aineilla ei juurikaan ole käyttöä ammattia mietittäessä. Toki voit mennä yliopistoon lukemaan filosofiaa ja huomata, ettei töitä ole kun valmistut.

Saat kyllä aika liberaalisti etsiä noita yhteyksiä epäsuoraan hyötyyn jatko-opinnoissa. Terveystieto on lähinnä yleissivistävää, käytännön hyötyä siitä ei juuri ole. Uskonto on...uskonto. Mitäs siitä sitten sanomaan. Filosofia? Hah.

Lue lisää

Niin no elämässä on hyvä olla muutakin "pääomaa" kuin ammatti. No mut tajuut sen sit myöhemmin :--). Tsemppiiii!!!!

P.S. Yliopistossa ei juuri koskaan lueta vain yhtä ainetta...

filyhhum kirjoitti:

Niin no elämässä on hyvä olla muutakin "pääomaa" kuin ammatti. No mut tajuut sen sit myöhemmin :--). Tsemppiiii!!!!

P.S. Yliopistossa ei juuri koskaan lueta vain yhtä ainetta...

Lue lisää

Elämässä on, mutta kyllä tietyt realiteetit on hyvä pitää mielessä, varsinkin kun koko koulutuksen idea on valmistua johonkin muuhun ammattiin kuin ojan kaivuuseen.

Kyllä on ylimielinen asenne... "opit sitten myöhemmin"...tai sitten sinulle tulee ne elämän realiteetit vastaan myöhemmin.

P.S. Ei opiskella yhtä ainetta ei, mutta tajuatko itsekkään kuinka monta työtöntä FM:ää on, kun on menty opiskelemaan jotain täyttä hömppää koska "tätä mä tykkään tehä", sitten huomaten ettei töitä ole ja saat tehdä jotain hanttihommia, jotka halusit juuri välttää opsikelemalla vähän pidemmälle.

...? kirjoitti:

No duh, mahdollisesti tarkoitin, että kyseisillä aineilla ei juurikaan ole käyttöä ammattia mietittäessä. Toki voit mennä yliopistoon lukemaan filosofiaa ja huomata, ettei töitä ole kun valmistut.

Saat kyllä aika liberaalisti etsiä noita yhteyksiä epäsuoraan hyötyyn jatko-opinnoissa. Terveystieto on lähinnä yleissivistävää, käytännön hyötyä siitä ei juuri ole. Uskonto on...uskonto. Mitäs siitä sitten sanomaan. Filosofia? Hah.

Lue lisää

Jos et halua opiskella teoria-aineita, mene ammattikouluun. Lukio on koulu, jonka tarkoitus on ollut johtaa yliopisto-opiskeluun. Filosofiaa ja uskontoa tarvitaan ajatusmallien laajentamista varten. Jos opiskelee vain sen, mitä tarvitaan ammatin saamiseksi, opinnot kaventuvat ja ajatuksenkäyttö samantien. Mitä enemmän tiedät maailmasta, sen paremmin ymmärrät sitä.

JUURI NÄILLÄ AINEILLA IHMISTÄ OPETEETAAN VÄLTÄÄMÄÄN KYYNINEN ELÄMÄNKATSOMUS JA RAHANPALVONTA

DE FACTO kirjoitti:

JUURI NÄILLÄ AINEILLA IHMISTÄ OPETEETAAN VÄLTÄÄMÄÄN KYYNINEN ELÄMÄNKATSOMUS JA RAHANPALVONTA

Eikö uskonsodat ole yleisempiä maailmassa, ja kuinka ahneita papit ovat ainaolleet ja tulevat olemaan. Ja moni heistä on jäänyt kiinni pedofiasta.

...? kirjoitti:

Elämässä on, mutta kyllä tietyt realiteetit on hyvä pitää mielessä, varsinkin kun koko koulutuksen idea on valmistua johonkin muuhun ammattiin kuin ojan kaivuuseen.

Kyllä on ylimielinen asenne... "opit sitten myöhemmin"...tai sitten sinulle tulee ne elämän realiteetit vastaan myöhemmin.

P.S. Ei opiskella yhtä ainetta ei, mutta tajuatko itsekkään kuinka monta työtöntä FM:ää on, kun on menty opiskelemaan jotain täyttä hömppää koska "tätä mä tykkään tehä", sitten huomaten ettei töitä ole ja saat tehdä jotain hanttihommia, jotka halusit juuri välttää opsikelemalla vähän pidemmälle.

Lue lisää

Meillä on monta filosofian maisteria vailla osaamista oikein mihinkään täsmätyöhön. Missä vaiheessa nämä nuoret naiset reipastuvat tarttumaan töihin? Tuntuu, että duunit on keksimällä keksitty ja me vanhat opistomerkonomit painetaan oikeat työt. Palkat toki ovat korkeasti koulutetuilla paremmat, vaikka toimenkuva on pieni vaatimaton. Sitten kun työpisteeseen tulee jokin oikea duuni, niin maisteri puhuu siihen itselleen apulaisen, joka tekee työn.

Oikeasti, tiedän kuullostavani katkeralta, mutta sitä en ole. Olen vaan puhtaasti huolissani. Kenessä on vika: maistereissa, työnantajissa vai koulutuksessa?

...? kirjoitti:

No duh, mahdollisesti tarkoitin, että kyseisillä aineilla ei juurikaan ole käyttöä ammattia mietittäessä. Toki voit mennä yliopistoon lukemaan filosofiaa ja huomata, ettei töitä ole kun valmistut.

Saat kyllä aika liberaalisti etsiä noita yhteyksiä epäsuoraan hyötyyn jatko-opinnoissa. Terveystieto on lähinnä yleissivistävää, käytännön hyötyä siitä ei juuri ole. Uskonto on...uskonto. Mitäs siitä sitten sanomaan. Filosofia? Hah.

Lue lisää

jos meidän arvoisat edustajat ja ministerit olisivat muinoin lukeneet/opiskelleet enempi esim. filosofiaa, niin maailma ja taloutemme olisi huomattavasti paremmassa kunnossa! Joten ei kannata mollata aloja joista ei tiedä mittään!:)

Eipä ole mikään adressi noita aineita vastaan saanut 50 000 ääntä, kuten ruotsin kieli. Mihin se jäi?

...? kirjoitti:

Elämässä on, mutta kyllä tietyt realiteetit on hyvä pitää mielessä, varsinkin kun koko koulutuksen idea on valmistua johonkin muuhun ammattiin kuin ojan kaivuuseen.

Kyllä on ylimielinen asenne... "opit sitten myöhemmin"...tai sitten sinulle tulee ne elämän realiteetit vastaan myöhemmin.

P.S. Ei opiskella yhtä ainetta ei, mutta tajuatko itsekkään kuinka monta työtöntä FM:ää on, kun on menty opiskelemaan jotain täyttä hömppää koska "tätä mä tykkään tehä", sitten huomaten ettei töitä ole ja saat tehdä jotain hanttihommia, jotka halusit juuri välttää opsikelemalla vähän pidemmälle.

Lue lisää

sinä olet ylimielinen ojankaivuun suhteen. Jos ojia ei olisi, kävelisit joka sateen jälkeen kainaloitasi myöten kuravedessä.

heh! kirjoitti:

sinä olet ylimielinen ojankaivuun suhteen. Jos ojia ei olisi, kävelisit joka sateen jälkeen kainaloitasi myöten kuravedessä.

Ojan kaivuu oli esimerkki ammatista mihin ei tarvita koulutusta. Luetun ymmärtäminen on hieno taito, suosittelen opettelemaan.

...? kirjoitti:

Ehkä siinä mielessä, että noista ei ammattia oikein saa? Terveystieto samaan kasaan.

Uskonnon pitkäaikaisesta opiskelusta hyötyvät nykyisin ilmeisesti vain naiset, koska Suomen ev.lut.kirkon papistosta on jo kaksi kolmasosaa naisia. Haudankaivajat ovat kuitenkin edelleen miehiä.

heh! kirjoitti:

sinä olet ylimielinen ojankaivuun suhteen. Jos ojia ei olisi, kävelisit joka sateen jälkeen kainaloitasi myöten kuravedessä.

Olen aivan samaa mieltä aloittajan kanssa.

Ajatelkaapa vaikka italialaisia. Kuinka heistä paistaa kahdentuhannen vuoden sivistys ja ymmärrys muita kulttuureja ja kansoja kohtaan. Pääministerinä on toiminut mies joka näyttä mallia koko maan miehille ostamalla alaikäisiä tyttöjä juhliinsa. Kaiken maailman antropologit ja maailmanparantajat saavat syödä hikiset sukkansa ja ryhtyä yrittäjiksi! Heissä on maamme tulevaisuus. Siis Suomen, eikä minkään Välimeren kansan. Eiväthän he edes osaa tehdä töitä.

Eiuskontotuorauhaa kirjoitti:

Eikö uskonsodat ole yleisempiä maailmassa, ja kuinka ahneita papit ovat ainaolleet ja tulevat olemaan. Ja moni heistä on jäänyt kiinni pedofiasta.

Kukaan ei tiedä uskonihmisten synneistä enempää kuin ulkopuoliset tarkkailijat. He ovat sielunvihollisen loistavaa valiokaartia turhentamaan kalleinta asiaa eli pelastusta lavealta kadotuksen tieltä kaidalle Taivaan tielle. Kyrie eleison!

...? kirjoitti:

No duh, mahdollisesti tarkoitin, että kyseisillä aineilla ei juurikaan ole käyttöä ammattia mietittäessä. Toki voit mennä yliopistoon lukemaan filosofiaa ja huomata, ettei töitä ole kun valmistut.

Saat kyllä aika liberaalisti etsiä noita yhteyksiä epäsuoraan hyötyyn jatko-opinnoissa. Terveystieto on lähinnä yleissivistävää, käytännön hyötyä siitä ei juuri ole. Uskonto on...uskonto. Mitäs siitä sitten sanomaan. Filosofia? Hah.

Lue lisää

En oikein ymmärrä miksi nykyään niin kovasti vastustetaan ns. yleissivistystä. Sehän antaa laajempaa näkökulmaa asioihin, että omaa tietoa siitä miten tulimme tähän tilanteeseen, jossa nyt olemme, osaa verrata ja yhdistellä toisiinsa liittyviä tekijöitä, eikä ole laput silmillä oleva fakki-idiootti. Mitä pahaa tiedossa on? Miksi ihannoida tietämättömyyttä ja vain yhden asian asiantuntemusta?

Uskonto on toki asia, jonka opiskelun voisi antaa eri uskontokuntia edustavien seurakuntien järjestettäväksi. Verovaroja menee melkoinen määrä ns. kotiuskonnon opetukseen ja maailmassahan uskontoja riittää ja meilläkin maahanmuuttajien määrä lisääntyy koko ajan ja hehän enimmäkseen näitä ns. muita uskontoja edustavat.

Elämänkatsomustieto kyllä yleissivistää ja tutustuminen eri uskontohin ja poliittisiin aatteisiin ei todellakaan haittaa työelämää. Useasti suomalaiset joutuvat markkinoimaan omia tuotteita eri kulttuurialueilla ja silloin on paras tuntea tapoja ja vähän niitä uskontojakn, jos aikoo menestyksellisesti tehdä bisnestä. Eikä ko. maan historiantuntemuksestakaan haittaa ole, kielentuntemuksesta puhumattakaan. Englanniksikin saa tuotteita kaupattua, mutta, jos aikoo oikeasti saada etua kilpailijoihin, on parasta osata edes vähän ko.maan kieltä. Siinä mielessä myös ns. yleissivistävien kielten opiskelu kannattaa. Jopa sen ruotsinkielen, jolla saa suurta etua pohjoismaissa. Jos asioimme pelkällä englannilla esim. Ruotsissa (edelleen suurimpia kauppakumppaneitamme), niin olemme samalla viivalla vaikkapa belgialaisten kanssa. Olisi tyhmää luopua vapaaehtoisesti etulyöntiasemastamme.

Filosofian opiskelu olisi minusta hyvä kenelle tahansa. Ainakin peruskurssi. Filosofia on kaikkien tieteiden äiti ja länsimaisen sivistyksen pohja, josta muuta tieteet ja taiteetkn ovat erityneet aikojen saatossa. Filosofia tieteenä opettaa ajattelemaan. Analysoimaan johonkin probleemaan liittyviä asioita ja tekijöitä monelta kantilta, etsimään aina parasta ratkaisua. Tavallaan luovaa matematiikkaa, joka sekin joskus erkani filosofiasta omaksi tieteekseen. Filosofia taistelee yksipuolista ajattelua vastaan. Pyrkii avamaan silmät obektiivisesti. Tätä taitoa ei välttämättä opi jotain yksittäistä asiaa opiskellen, mutta sitä voi hyödyntää kaikessa. Joskus on hyväksi osata asettua myös jonkun toisen asemaan ja tilanteeseen ja nähdä miten ihminen siinä tilanteessa (todennäköisesti) ajattelee ja toimii.

ristinmerkki kirjoitti:

Uskonnon pitkäaikaisesta opiskelusta hyötyvät nykyisin ilmeisesti vain naiset, koska Suomen ev.lut.kirkon papistosta on jo kaksi kolmasosaa naisia. Haudankaivajat ovat kuitenkin edelleen miehiä.

Lue lisää

Jospa ojankaivajasta jalostuu ajan kanssa haudankaivaja mikäli on hyvä lauluääni ja kuuluu kirkkokuoroon... :-)

mummapumma54 kirjoitti:

Jos et halua opiskella teoria-aineita, mene ammattikouluun. Lukio on koulu, jonka tarkoitus on ollut johtaa yliopisto-opiskeluun. Filosofiaa ja uskontoa tarvitaan ajatusmallien laajentamista varten. Jos opiskelee vain sen, mitä tarvitaan ammatin saamiseksi, opinnot kaventuvat ja ajatuksenkäyttö samantien. Mitä enemmän tiedät maailmasta, sen paremmin ymmärrät sitä.

Lue lisää

Hm, toisinaan tuntuu, että mitä vähemmän tietää maailamasta, sen onnellisempana voi elää. Mikään ei ole enää niinkuin oli parikymmentä vuotta sitten. Ajatuksen käytön kaventumisesta - noh, enpä menisi ylentämään itseäni ylitse muiden, tiedäthän "ken itsensä ylentää, se alennetaan, ken itsensä alentaa, se ylennetään"

...? kirjoitti:

No duh, mahdollisesti tarkoitin, että kyseisillä aineilla ei juurikaan ole käyttöä ammattia mietittäessä. Toki voit mennä yliopistoon lukemaan filosofiaa ja huomata, ettei töitä ole kun valmistut.

Saat kyllä aika liberaalisti etsiä noita yhteyksiä epäsuoraan hyötyyn jatko-opinnoissa. Terveystieto on lähinnä yleissivistävää, käytännön hyötyä siitä ei juuri ole. Uskonto on...uskonto. Mitäs siitä sitten sanomaan. Filosofia? Hah.

Lue lisää

Noh, onko siellä "yläkerrassa" eväitä lukioon kun tuollaisia "turhia" oppiaineita on olemassa?

Uskonto on jokaisen henkilökohtainen, intiimi asia ja jokainen uskoo johonkin!

Elämänkatsomustieto on yleissivistävää tietoa, josta todellakin on hyötyä työelämässä, oli sitten suorittavassa tai johtoportaassa töissä, sillä Suomen työelämässä on monia kansalaisuuksia, monista eri uskontokunnista ja helpottaa huomattavasti kanssakäymistä työyhteisössä kun on jokin käsitys eri uskonnoista ja kulttuureista.

Terveystieto on ihan empiiristä jokaisen elämän laatua ja terveyttä edistävää, ei pelkästään sivistävää.

Täällä maan päällä kaikki perustuu jollekin filosofialle, joillekkin arvoille, niin yksittäisen ihmisen kuin yrityksen ja yhteiskunnakin osalta, mutta jos näitä perusasioita ei osaa pitää minään niin lukiokin on aivan turha!

...? kirjoitti:

No duh, mahdollisesti tarkoitin, että kyseisillä aineilla ei juurikaan ole käyttöä ammattia mietittäessä. Toki voit mennä yliopistoon lukemaan filosofiaa ja huomata, ettei töitä ole kun valmistut.

Saat kyllä aika liberaalisti etsiä noita yhteyksiä epäsuoraan hyötyyn jatko-opinnoissa. Terveystieto on lähinnä yleissivistävää, käytännön hyötyä siitä ei juuri ole. Uskonto on...uskonto. Mitäs siitä sitten sanomaan. Filosofia? Hah.

Lue lisää

Ei se elämä ole pelkkää työntekoa. Kannattaisi opetella tuntemaan ihmisyyttä ja ennenkaikkea ihmisten erilaisuutta, jotta tulee toimeen muidenkin kuin itsensä kanssa. Siinä auttavat nuo aloituksessa mainitut aineet. Psykologia hyvänä lisänä. Elämä tietysti viimekädessä opettaa, mutta hyvä olisi oppia jotain muutenkin kuin kantapään kautta. Elämä voi satuttaa aika kovaa, jos sen syvällisempi ymmärrys puuttuu.

...? kirjoitti:

No duh, mahdollisesti tarkoitin, että kyseisillä aineilla ei juurikaan ole käyttöä ammattia mietittäessä. Toki voit mennä yliopistoon lukemaan filosofiaa ja huomata, ettei töitä ole kun valmistut.

Saat kyllä aika liberaalisti etsiä noita yhteyksiä epäsuoraan hyötyyn jatko-opinnoissa. Terveystieto on lähinnä yleissivistävää, käytännön hyötyä siitä ei juuri ole. Uskonto on...uskonto. Mitäs siitä sitten sanomaan. Filosofia? Hah.

Lue lisää

Uskonnosta saat ammatin kun menet teologiseen ja luet papiksi tai uskonnonopettajaksi...

...? kirjoitti:

Ojan kaivuu oli esimerkki ammatista mihin ei tarvita koulutusta. Luetun ymmärtäminen on hieno taito, suosittelen opettelemaan.

ne kaivetaan nykyään koneella, jonka ohjaamiseen tarvitaan erikoiskortti...?

Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.

Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsin kielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.

Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valita vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.

Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.

Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.

...? kirjoitti:

No duh, mahdollisesti tarkoitin, että kyseisillä aineilla ei juurikaan ole käyttöä ammattia mietittäessä. Toki voit mennä yliopistoon lukemaan filosofiaa ja huomata, ettei töitä ole kun valmistut.

Saat kyllä aika liberaalisti etsiä noita yhteyksiä epäsuoraan hyötyyn jatko-opinnoissa. Terveystieto on lähinnä yleissivistävää, käytännön hyötyä siitä ei juuri ole. Uskonto on...uskonto. Mitäs siitä sitten sanomaan. Filosofia? Hah.

Lue lisää

Ei kannata vähätellä filosofiaa esim. tietojenkäsittelytieteen sivuaineena.

Teoreettisen filosofian alaan kuuluvat logiikka, tieto-oppi, metafysiikka, kielifilosofia, mielenfilosofia, tieteenfilosofia ja filosofian historia.

- Logiikka tutkii muodollisesti pätevän päättelyn sääntöjä, formaalikieliä sekä loogisen käsiteanalyysin filosofisia sovelluksia.
- Tieto-oppi tutkii tiedon ja uskomusten oikeutuksen tai rationaalisuuden ehtoja.
- Metafysiikka tarkastelee olevaisen perimmäistä luonnetta.
- Kielifilosofia tutkii etenkin kielen ja todellisuuden välistä suhdetta sekä kielellisen merkityksen ja kielenkäytön luonnetta

Edellinen vapaasti lainaten täältä:
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/teoreettinenfilosofia.htm

ahlamsahlam kirjoitti:

Eipä ole mikään adressi noita aineita vastaan saanut 50 000 ääntä, kuten ruotsin kieli. Mihin se jäi?

Jaa,ah, ei jotkut asiat ole järjellä selitettävissä. Ruotsivastaisuus kumpuaa jostain ihan muusta kuin siitä, että on yksi hyödytön aine opiskeltavana sillä niitä tosiaan koulussa riittää.

mummapumma54 kirjoitti:

Jos et halua opiskella teoria-aineita, mene ammattikouluun. Lukio on koulu, jonka tarkoitus on ollut johtaa yliopisto-opiskeluun. Filosofiaa ja uskontoa tarvitaan ajatusmallien laajentamista varten. Jos opiskelee vain sen, mitä tarvitaan ammatin saamiseksi, opinnot kaventuvat ja ajatuksenkäyttö samantien. Mitä enemmän tiedät maailmasta, sen paremmin ymmärrät sitä.

Lue lisää

"Jos et halua opiskella teoria-aineita, mene ammattikouluun"
Itse asiassa olen jo suorittanut lukion oppimäärän ja kirjoittanut ylioppilaaksi.

"Jos opiskelee vain sen, mitä tarvitaan ammatin saamiseksi, opinnot kaventuvat ja ajatuksenkäyttö samantien"
Opiskelin kylläkin lukiossa kaikkia (luku)aineita ihan tosissani, vaikka tiesin, että en niitä kaikkia tarvitse tulevassa ammatissani. Minulla ei ole mitään esimerkiksi historiaa tai psykologiaa vastaan.

huaanna kirjoitti:

Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.

Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsin kielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.

Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valita vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.

Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.

Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.

Lue lisää

Olen Huaannan kanssa samaa mieltä. Yhtällailla samoin typerin argumentein voisi puolustaa pakkovenäjää tai pakkosaamea, jota puhuttiin ennen suomenkieltä.

Olen varma, että ennenpitkää ikäpolven vaihtuessa ruotsinkieli muuttuu pakollisesta valinnaiseksi. Nyt elellään vielä viimeisiä hetkiä, jossa enemmistö pitää kiinni ruotsinkielestä. Jos oikeasti tehtäisiin kansanäänestys, niin uskon pakkoruotsin häviävän vedon. Itse kieliä lukeneena tiedän, ettei kielten opiskelu vain luonnistu kaikilta. Monen pakollisen kielitunnin aikana näen paljon turhautuneita opiskelijoita, joilta se ei vaan luonnistu, mutta jotka taas loistavat monessa muussa aineessa paremmin, kuin minä. Minulle kielteen opiskelu on helppoa, muttei se sitä kaikille ole.

Uskonto on myös toinen pakkoruotsia seuraava muutoskohde. Yhä enemmän nuoria lähtee kirkosta ja siirtyvät ateistin statukseen. Olisi viisasta erotta jo nyt uskonto koulusta ja sen sijaan opettaa elämänkatsomustietoa kaikille oppilaille, jossa eri uskontoja voitaisiin käsitellä. Siinä olisi luterilaisilla laajempaakin opittavaa. Suomi tuntuu kuitenkin olevan uskonnon kanssa lähinnä "kunhan on muka jossain uskonnossa"- kansaa. Harva kirkon palveluja oikeasti käyttää viikottain tai edes kuukausittain. Tiedän monta, jotka eroavat kirkosta, "kun lapset on tehty" -periaatteella. Tein sen myös aikanaan itsekin, enkä vieläkään ole katunut. Olen sanonut lapsille, että riparin jälkeen saavat itse päättää kirkossa olostaan.

Liikuntaa en lähtisi vähentämään, mutta kehittämään kyllä. Tunnit tuntuvat olevan vähän sitä sun tätä ja yläaste ikäiset lapseni ainakin toivovat siihen vaihtelua tms. Liikuntatunnilla voi tehdä muutakin kuin hikoilla, esimerkiksi sadepäivät voisivat olla teoriaa, jossa käsiteltäisiin syvemmin liikunnan hyödyistä ja missä tutustuttaisiin eri liikuntalajeihin, sellaisiin, jota koulun resurssien puolesta on vaikea toteuttaa, kuten esim. jousiammunta, melonta, vuorikiipeily jne.

Muut aineet pitäisin sellaisenaan. Minusta se on merkki opettamisen tylsyydestä, jos oppilaat kokevat jonkin aineen turhaksi. Ei olla osattu näyttää pointtia siihen mihin ko ainetta tarvitsee.

huaanna kirjoitti:

Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.

Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsin kielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.

Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valita vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.

Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.

Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.

Lue lisää

Kielitaito ei ikinä milloinkaan ole huono tai turha asia.

Se, että sinä et osaa ei ole pätevä peruste moiselle katkeruudelle ja junttiudelle.

Kaikki valitsee terveystiedon, koska se on tavallaan ainoa koe johon ei tarvitse lukea. Maalaisjärjellä läpi vedettä yo koe = turha aine? En tiedä

En nyt sanoisi että liikunta olisi turhaa. Ihan hyvää tekee kun porukka saa vähän liikuntaa..niin heikko kunto niin monella nykyään.

Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.

Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsin kielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.

Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valita vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.

Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.

Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.

Ruotsi ei ole vain turha, se on turhaakin turhempi.

Tutkimusten mukaan vain 4% suomalaisista osaa ruotsia pitkän pakkoputken jälkeen. Kertoo paljon kielen todellisesta tarpeesta.

uusiana kirjoitti:

Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.

Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsin kielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.

Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valita vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.

Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.

Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.

Lue lisää

Ruotsin kieli on silta pohjoismaisiin kieliin ja vanha kulttuurikielemme. Eri asia sitten on se että iso osa suomalaisista ei omaksu vieraita kieliä niin, että niistä olisi arkipäivään mitään hyötyä. Samahan se on muissakin maissa. Kuinka moni englantilainen tai amerikkalainen puhuu useampaa kieltä sujuvasti. Ongelmahan on, että Suomessa voi opintojen jatkaminen tyssätä siihen kun opiskelija ei omaksu vieraita kieliä. Silloin olisi kohtuullista olla myös opintolinjoja joissa ei vieraita kieliä tarvitse lukea. Opiskelija voi osata monia muita tärkeitä asioita ja omaksua niitä ja kielien omaksuminen ei saa olla este ammattiin opiskelemiseksi.
Aina parempi on, mitä useampia kieliä osaa, mutta jos ei kykene niitä oppimaan, pitäisi olla mahdollisuus päästä ammattiin ilman kielitaitoa ja monen kielen osaamista.

uusiana kirjoitti:

Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.

Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsin kielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.

Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valita vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.

Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.

Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.

Lue lisää

NO MIKÄ OLISI VAIHTOEHTO--PAKKOVENÄJÄ ????

MIKÄÄN KIELITAITO EI OLE HAITALLISTA

Kkdkdk kirjoitti:

En nyt sanoisi että liikunta olisi turhaa. Ihan hyvää tekee kun porukka saa vähän liikuntaa..niin heikko kunto niin monella nykyään.

Hyvä kunto edistää oppimista. Mutta koulun liikuntaa pitäisi kehittää se ei oikein motivoi. Koulussa ei ole tällä hetkellä tarkoituskaan opettaa kunnolla liikkumaan ja oppilaat eivät motivoidu vaan tuntevat sen turhana.
Otetaan esimerkkinä pesäpallo joka oli kansallisurheilumme. Nyt sitä ei näe pelattavan juurikaan missään muutakuin kilpaurheiluseuroissa. Jo ala-asteella pitäisi ensin oppia osumaan palloon ja sitten vasta alkaa pelaamaan. Mutta kun aloitetaan heti pelaamaan vaikkei kukaan oikein osu palloon niin eiköhän siinä kaikki turvautuu nekin harva jotkamosaa

TYHMYYS LAISKOTTAA kirjoitti:

NO MIKÄ OLISI VAIHTOEHTO--PAKKOVENÄJÄ ????

MIKÄÄN KIELITAITO EI OLE HAITALLISTA

Vaihtoehto olisi tietysti yksi pakollinen kieli englannin lisäksi. Se kieli voisi olla sitten vaikka ruotsi, ranska, saksa, venäjä, kiina jne.

Tämän lisäksi kouluissa opetattaisiin valinnaisia kieliä, kuten tähänkin asti.

35353 kirjoitti:

Ruotsi ei ole vain turha, se on turhaakin turhempi.

Tutkimusten mukaan vain 4% suomalaisista osaa ruotsia pitkän pakkoputken jälkeen. Kertoo paljon kielen todellisesta tarpeesta.

Lue lisää

vaan siitä miten saatanan laiskoja ja tyhmiä nämä nykyajan kakarat ovat. Kaikki pitäisi saada heti. Oppikaa ensin elämä. Sitten vasta hankkikaa ne iiipadinne jos vielä kiinnostaa.

tyhmyys kukoistaa kirjoitti:

Vaihtoehto olisi tietysti yksi pakollinen kieli englannin lisäksi. Se kieli voisi olla sitten vaikka ruotsi, ranska, saksa, venäjä, kiina jne.

Tämän lisäksi kouluissa opetattaisiin valinnaisia kieliä, kuten tähänkin asti.

Lue lisää

"Vaihtoehto olisi tietysti yksi pakollinen kieli englannin lisäksi."

Englanti ei ole pakollinen. Jos haluat opiskella ransaa, saksaa, venäjää, kiinaa jne. voit vaihtaa englannin johonkin noista.

TYHMYYS LAISKOTTAA kirjoitti:

NO MIKÄ OLISI VAIHTOEHTO--PAKKOVENÄJÄ ????

MIKÄÄN KIELITAITO EI OLE HAITALLISTA

................. On se haitalliata kun sitä on PAKKO lukea vaikka siitä ei oo mitään hyötyä -- OLEN 69 v eikä koskaan ole käyny niin etten olis pärjänny ilman Ruotsin kieltä- . Sehän on valloittajan kieli JOS SEN peruteella pakko kaikkien osata niin SILLOIN PITÄIS olla myös pakko VENÄJÄ ..SUOMI ON VUOROIN OLLU KUMMANKIN VALLOITTAMA Että näin

Joo psyka on turhaa huudat joko narsisti tai masentaa kun olet ongelmissa me tollot psykiatrit sitten hoidetaan juntille eläkettä. Näin se menee. Onnea valisemallesi uralle.

Ruotsi ei ole turha, jos se olis vapaaehtoinen, meikä olis sen sijaan mieluimmin lukenut espanjaa, kun minun sukua siellä, no luin sitä sitte vapaaehtoisena kielenä kasi luokalla, ruotsia en ole missään tarvinnut, mutta espanjaa kylläkin.

Ei se siitä kerro kirjoitti:

vaan siitä miten saatanan laiskoja ja tyhmiä nämä nykyajan kakarat ovat. Kaikki pitäisi saada heti. Oppikaa ensin elämä. Sitten vasta hankkikaa ne iiipadinne jos vielä kiinnostaa.

Lue lisää

laiskuudesta ei ollut ainakaan omalla kohdallani kyse, vaan siitä että ihan periaatteen vuoksi laitoin ruotsin luvun läskiksi. näyttää hyvältä yksi kutonen siellä kymppien ja ysien seassa tuossa päättötotarissa :) oikeasti

helpakko kirjoitti:

................. On se haitalliata kun sitä on PAKKO lukea vaikka siitä ei oo mitään hyötyä -- OLEN 69 v eikä koskaan ole käyny niin etten olis pärjänny ilman Ruotsin kieltä- . Sehän on valloittajan kieli JOS SEN peruteella pakko kaikkien osata niin SILLOIN PITÄIS olla myös pakko VENÄJÄ ..SUOMI ON VUOROIN OLLU KUMMANKIN VALLOITTAMA Että näin

Lue lisää

Helpakko: näköjään olet jättänyt suomenkielenkin opinnot vähiin, kirjoitustavasta päätellen.

35353 kirjoitti:

Ruotsi ei ole vain turha, se on turhaakin turhempi.

Tutkimusten mukaan vain 4% suomalaisista osaa ruotsia pitkän pakkoputken jälkeen. Kertoo paljon kielen todellisesta tarpeesta.

Lue lisää

Ei ollla turha. Miten sina kysyä vad kostar haki kala iii torget muuten ja dricka iso kalja.

TYHMYYS LAISKOTTAA kirjoitti:

NO MIKÄ OLISI VAIHTOEHTO--PAKKOVENÄJÄ ????

MIKÄÄN KIELITAITO EI OLE HAITALLISTA

Pakkovenäjä olisi kyllä selvästi parempi vaihtoehto. Venäjä kauppa on kasvussa ja toisin kuin pohjoismaissa, Venäjällä englannin taito on hyvin vaihteleva ja usein huono. Lisäksi venäjää puhuvia on selvästi enemmän kuin ruotsia.

Oikeasti mikään huonosti perusteltu pakollisuus ei ole hyväksi, varsinkin kielten kohdalla. Itse en ainakaan näe mitään ongelmaa, vaikka ruotsin tilalle ei tulisi mitään. Suomi ja englanti riittää suurimmalle osalle mainiosti. Eihän kolmas huonosti osattu kieli ole etu missään.

Valinnaisuudella oikeasti saadaan motivoituneita opiskelijoita tunneille ja sitä kautta parempiin tuloksiin.

LiikuntaUusiksi kirjoitti:

Hyvä kunto edistää oppimista. Mutta koulun liikuntaa pitäisi kehittää se ei oikein motivoi. Koulussa ei ole tällä hetkellä tarkoituskaan opettaa kunnolla liikkumaan ja oppilaat eivät motivoidu vaan tuntevat sen turhana.
Otetaan esimerkkinä pesäpallo joka oli kansallisurheilumme. Nyt sitä ei näe pelattavan juurikaan missään muutakuin kilpaurheiluseuroissa. Jo ala-asteella pitäisi ensin oppia osumaan palloon ja sitten vasta alkaa pelaamaan. Mutta kun aloitetaan heti pelaamaan vaikkei kukaan oikein osu palloon niin eiköhän siinä kaikki turvautuu nekin harva jotkamosaa

Lue lisää

Lukioon mennessä jokaisella on varmaan jo omat liikuntaharrastukset, jos on. Olisi hyvä, jos koulusta saisi vaikka jotain liikuntaseteleitä, jotka voisi käyttää siihen lajiin, joka oikeasti kiinnosta.

helpakko kirjoitti:

................. On se haitalliata kun sitä on PAKKO lukea vaikka siitä ei oo mitään hyötyä -- OLEN 69 v eikä koskaan ole käyny niin etten olis pärjänny ilman Ruotsin kieltä- . Sehän on valloittajan kieli JOS SEN peruteella pakko kaikkien osata niin SILLOIN PITÄIS olla myös pakko VENÄJÄ ..SUOMI ON VUOROIN OLLU KUMMANKIN VALLOITTAMA Että näin

Lue lisää

IKINÄ ei Suomesta poistu alkuperäinen kansalliskielemme , siis ruotsi! Suomesta tuli kansalliskieli vasta 1800 -luvun nationalismihuumassa. Ruotsi ei ole koskaan valloittanut tai miehittänyt nykyistä Suomen aluetta, sillä aluehan oli alunperin kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa ja KAIKKI sen kansalaiset kansallisuudeltaan ruotsalaisia! Suomesta ei ollut tietoakaan, paitsi maakuntana, samaan tapaan kuin Taalainmaa, suomalaisuudesta puhumattakaan. Senhän keksivät 1800 -luvulla Lönnrot, Topelius, Runeberg ja kump. (kaikki muuten täysin ruotsinkielisiä!).

Esimerkiksi kuvataiteesta on hyötyä kasvatustieteelliseen, samoin musiikista. Kuvataiteesta on myös moneen muuhun paikkaan hyötyä.

Uskonnosta ja muista humanistista aineista on myös hyötyä yliopistoihin kun hakee :)

20+14 kirjoitti:

Esimerkiksi kuvataiteesta on hyötyä kasvatustieteelliseen, samoin musiikista. Kuvataiteesta on myös moneen muuhun paikkaan hyötyä.

Uskonnosta ja muista humanistista aineista on myös hyötyä yliopistoihin kun hakee :)

Lue lisää

mainitsemasi aineet voisivatkin olla vapaaehtoisina lukion opintosunniitelmassa, mutta ne eivät ole yleishyödyllisiä joten pakollisia kursseja ei tulisi olla

uskonto ja muut humanistiset (psyka ja filosifia) ovat myös hyödyllisiä lopulta aika harvoilla aloilla edes yliopistossa. vai kuinkakohan paljon luulet esim. minun tulevana tekniikan opiskelijana hyötyvän niistä?

Ainakaan omana aikanani lukion historiassa ei opetettu mitään (toistan: ei mitään!) sellaista, mitä ei olisi käyty läpi jo yläasteella. Kummallista touhua. Jos ne asiat eivät ole jollekin menneet peruskoulussa kaaliin, eivät ne lukiossakaan mene. Tämän vuoksi pidän historiaa lukion kenties turhimpana aineena.

Mitä filosofiaan tulee, siitä voi saada omalle ajattelulleen paljon virikkeitä, mikä on hyödyksi riippumatta siitä, mitä myöhemmin hakeutuu opiskelemaan. Mutta jos ei koe filosofista ajattelutapaa omakseen, voi ainetta tietenkin pitää turhana.

Psykologia on tavallaan yksi hyödyllisimmistä lukioaineista, sillä se on ainoa, joka on suoraan yhteydessä johonkin ammattiin. Psykologien työllisyyskin on Suomessa hyvä. Lisäksi psykologiaa sovelletaan nykyisin niin monessa eri yhteydessä, että mielestäni jokaisen on hyvä osata siitä edes perusasiat. Ykköskurssi on toki ihan riittävä tähän tarkoitukseen.

20+11 kirjoitti:

Ainakaan omana aikanani lukion historiassa ei opetettu mitään (toistan: ei mitään!) sellaista, mitä ei olisi käyty läpi jo yläasteella. Kummallista touhua. Jos ne asiat eivät ole jollekin menneet peruskoulussa kaaliin, eivät ne lukiossakaan mene. Tämän vuoksi pidän historiaa lukion kenties turhimpana aineena.

Mitä filosofiaan tulee, siitä voi saada omalle ajattelulleen paljon virikkeitä, mikä on hyödyksi riippumatta siitä, mitä myöhemmin hakeutuu opiskelemaan. Mutta jos ei koe filosofista ajattelutapaa omakseen, voi ainetta tietenkin pitää turhana.

Psykologia on tavallaan yksi hyödyllisimmistä lukioaineista, sillä se on ainoa, joka on suoraan yhteydessä johonkin ammattiin. Psykologien työllisyyskin on Suomessa hyvä. Lisäksi psykologiaa sovelletaan nykyisin niin monessa eri yhteydessä, että mielestäni jokaisen on hyvä osata siitä edes perusasiat. Ykköskurssi on toki ihan riittävä tähän tarkoitukseen.

Lue lisää

Nykyään nimenomaan historianopiskelua on kehitetty hurjasti ja tavoitteena on yksityiskohtien sijaan painottaa kokonaisuuksia ja kehityslinjoja, jotka totta vie ovat yleissivistystä.

Aika kapeutunut tuo sinun näkökulmasi uskonnon opiskeluun lukiossa. Raamattua opetettiin monesta eri näkökulmasta, meillä keskusteltiin myös Raamatun aiheista suuntaan ja toiseen, esim. homoseksuaalisuudesta, esitettiin mielipiteitä ja erilaisia näkökulmia sen tulkitsemiseen. Se ei ollut vain sitä Raamatun oppien opiskelua yms. mitä oli uskonnonopetus peruskoulussa suurimmaksi osaksi. Kolmannessa kurssissa oli myös tuota etiikan ja moraalin jauhantaa, ja se oli meilläkin suurimmaksi osaksi keskustelupainotteinen.

Vaikkei uskonto kyllä ole kovin "tärkeä" aine, on se minulle opettanut paljon. Ennen olin todella kristinuskovastainen, mutta lukiossa opin, ettei ne KAIKKI kristityt ole sellaisia kiihkouskovaisia, fundamentalistit vain. Minusta on tullut paljon, paljon suvaitsevampi, enkä enää tuomitse tietynsorttisia ihmisiä vain sen äänekkäimmän ja rajuimman ryhmän takia. Ja lukionhan tarkoitus on myös laajentaa ajattelua.

Ja kyllä ne papit uskontoa tarvitsee, samoin kuin diakoniatyöntekijät, uskonnonopet ynnä muut.

fnfn kirjoitti:

Aika kapeutunut tuo sinun näkökulmasi uskonnon opiskeluun lukiossa. Raamattua opetettiin monesta eri näkökulmasta, meillä keskusteltiin myös Raamatun aiheista suuntaan ja toiseen, esim. homoseksuaalisuudesta, esitettiin mielipiteitä ja erilaisia näkökulmia sen tulkitsemiseen. Se ei ollut vain sitä Raamatun oppien opiskelua yms. mitä oli uskonnonopetus peruskoulussa suurimmaksi osaksi. Kolmannessa kurssissa oli myös tuota etiikan ja moraalin jauhantaa, ja se oli meilläkin suurimmaksi osaksi keskustelupainotteinen.

Vaikkei uskonto kyllä ole kovin "tärkeä" aine, on se minulle opettanut paljon. Ennen olin todella kristinuskovastainen, mutta lukiossa opin, ettei ne KAIKKI kristityt ole sellaisia kiihkouskovaisia, fundamentalistit vain. Minusta on tullut paljon, paljon suvaitsevampi, enkä enää tuomitse tietynsorttisia ihmisiä vain sen äänekkäimmän ja rajuimman ryhmän takia. Ja lukionhan tarkoitus on myös laajentaa ajattelua.

Ja kyllä ne papit uskontoa tarvitsee, samoin kuin diakoniatyöntekijät, uskonnonopet ynnä muut.

Lue lisää

joo ei ole täysin turha aine mutta ei ansaitse kolmea pakollista kurssia

uskonnonvapaus toteutuu parhaiten kun koululaitos ei pakota uskonnonopiskeluun

näintänään. kirjoitti:

joo ei ole täysin turha aine mutta ei ansaitse kolmea pakollista kurssia

uskonnonvapaus toteutuu parhaiten kun koululaitos ei pakota uskonnonopiskeluun

Oman kantansa uskontoihin ja uskonasioihin voi muodostaa vain, kun ensin tietää jotain. Uskonto on myös näkyvä ilmiö ympäristössämme, senkin vuoksi jokaisen on hyvä tietää siitä perusasiat. Ulkomailla liikkuessa tarvitaan tietoa sekä historiasta että uskonnoista, jotta pystyy toimimaan sujuvasti ja ymmärtämään asioita. Kielitaito tarvitaan tietysti myös.

jotain syitä kirjoitti:

Oman kantansa uskontoihin ja uskonasioihin voi muodostaa vain, kun ensin tietää jotain. Uskonto on myös näkyvä ilmiö ympäristössämme, senkin vuoksi jokaisen on hyvä tietää siitä perusasiat. Ulkomailla liikkuessa tarvitaan tietoa sekä historiasta että uskonnoista, jotta pystyy toimimaan sujuvasti ja ymmärtämään asioita. Kielitaito tarvitaan tietysti myös.

Lue lisää

Uskonnoista voi oppia ilman ns "oman uskonnon" pänttäämistä. Tavoista ja kulttuureista ja uskontojen historiasta opetetaan myös ET:ssä. ET on vaan pirun vaikea aine lukiossa, ainakin meillä kokeetki oli filosofiaa, eikä omia pohdintoja.

joku kaikille yhteinen aine, vaikka kulttuurit, tavat ja yhteiskunta tms otsikon alla, ilman jeesusteluja olis parempi vaihtoehto. Mut Suomessa ei laki salli, kun kaikille pitää olla oma uskonto.

jotain syitä kirjoitti:

Oman kantansa uskontoihin ja uskonasioihin voi muodostaa vain, kun ensin tietää jotain. Uskonto on myös näkyvä ilmiö ympäristössämme, senkin vuoksi jokaisen on hyvä tietää siitä perusasiat. Ulkomailla liikkuessa tarvitaan tietoa sekä historiasta että uskonnoista, jotta pystyy toimimaan sujuvasti ja ymmärtämään asioita. Kielitaito tarvitaan tietysti myös.

Lue lisää

Historian opetusta voitaisiin keventää. Itselläni ei jäänyt oikein mitään muistiin kouluajoilta varsinkaan vuosiluvut. Nyt olen paljon kiinostuneenpi historiasta kun ikää on tullut riittävästi ja kaiken tiedon löytää netistä helposti. Enen lomareisua voi netistä tutkia etukäteen kohteen historian ja muutakin tietoa kohteesta

35353 kirjoitti:

Nykyään nimenomaan historianopiskelua on kehitetty hurjasti ja tavoitteena on yksityiskohtien sijaan painottaa kokonaisuuksia ja kehityslinjoja, jotka totta vie ovat yleissivistystä.

Lue lisää

Kuulosta paremmalta kuin minun aikanani.
Silloin opetettiin pelkkiä vuosilukuja ynnä muita, minkä kyllä minun ikäluokastani huomaa: ei olla opittu historiasta yhtään mitään.

Toivottavasti nykyään historian tunneilla opetetaan enemmän vuosilukujen sijasta tapahtumien syitä ja seuraamuksia...

Juhani A. kirjoitti:

Kuulosta paremmalta kuin minun aikanani.
Silloin opetettiin pelkkiä vuosilukuja ynnä muita, minkä kyllä minun ikäluokastani huomaa: ei olla opittu historiasta yhtään mitään.

Toivottavasti nykyään historian tunneilla opetetaan enemmän vuosilukujen sijasta tapahtumien syitä ja seuraamuksia...

Lue lisää

ompa taas.

Vielä älyttömämpää on kuitenkin se, että uskontoa on kolme pakollista kurssia. Onhan se nyt ihan päivän selvää, että suurille massoille olisi tuhat kertaa hyödyllisempää opiskella enemmän yhteiskuntaoppia kuin jotain uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

Vähemmän uskontoa kirjoitti:

Vielä älyttömämpää on kuitenkin se, että uskontoa on kolme pakollista kurssia. Onhan se nyt ihan päivän selvää, että suurille massoille olisi tuhat kertaa hyödyllisempää opiskella enemmän yhteiskuntaoppia kuin jotain uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

Lue lisää

----------------- ON se hyvä että SUOMEN Peruustus laissa on uskonnon vapaus EI oo pakko olla HINDU ,MUSLIMI ordotoksi EV luterilainen , Tai voi olla uskomatta mihinkään siitä ei suomessa tapeta eikä viijä vankilaan IHMETYTTÄÄ miksi niistä jotakin pitää kuitenkin lukea koulussa ---------------- Minä kävin aikoinaan sanomassa koulussa että ANTAKAA mun eka luokkalaiselle MIELUUMMIN MATIKAN tunteja ,, RUOTSI jätettiin POIS kun ISÄNÄ niin käskin

Ei varmana yhteiskuntaoppia mitään 7 kurssia! Usko minua, se kaksi riittää vallan mainiosti. Samat asiat on käyty läpi peruskoulussa ja minulla oli valinnaisena yläasteella myös kaupalliset aineet ja siellä käytiin osittain samoja aiheita. Asiat on päässä liiankin hyvin. Sen EU-kurssin voisikin laittaa pakolliseksi, mutta ei muita.

fnfn kirjoitti:

Ei varmana yhteiskuntaoppia mitään 7 kurssia! Usko minua, se kaksi riittää vallan mainiosti. Samat asiat on käyty läpi peruskoulussa ja minulla oli valinnaisena yläasteella myös kaupalliset aineet ja siellä käytiin osittain samoja aiheita. Asiat on päässä liiankin hyvin. Sen EU-kurssin voisikin laittaa pakolliseksi, mutta ei muita.

Lue lisää

1,5 vuotta yläasteella 2h viikossa yhteiskuntaoppia ja lukiossa 2 pakollista = ei ehdi oppia juuri mitään

minullakin oli kauppis yläasteella ja siellä oppi paljon enemmän juuri taloudesta mutta aika laajasti muutenkin yhteiskunnallisista asioista. yhteiskuntaopissa olen oppinut paljon vähemmän

itse nyt mielestäni tiedän aika hyvin näistä asioista (enemmän kyllä pitäisi) mutta jopa lukion käyneistä kavereistani kaikki ovat ihan pihalla näistä asioista joita juuri yhteiskuntaopissa pitäisi opettaa. nykyinen määrä ei vain riitä ei alkuunkaan. 7 kurssia kuullostaa ihan hyvältä mielestäni

ja en ole mikään yhteiskuntahörhö, ihan vain luonnontieteitä kirjoittelin ja teknillisessä yliopistossa opiskelen

olet väärässä kirjoitti:

1,5 vuotta yläasteella 2h viikossa yhteiskuntaoppia ja lukiossa 2 pakollista = ei ehdi oppia juuri mitään

minullakin oli kauppis yläasteella ja siellä oppi paljon enemmän juuri taloudesta mutta aika laajasti muutenkin yhteiskunnallisista asioista. yhteiskuntaopissa olen oppinut paljon vähemmän

itse nyt mielestäni tiedän aika hyvin näistä asioista (enemmän kyllä pitäisi) mutta jopa lukion käyneistä kavereistani kaikki ovat ihan pihalla näistä asioista joita juuri yhteiskuntaopissa pitäisi opettaa. nykyinen määrä ei vain riitä ei alkuunkaan. 7 kurssia kuullostaa ihan hyvältä mielestäni

ja en ole mikään yhteiskuntahörhö, ihan vain luonnontieteitä kirjoittelin ja teknillisessä yliopistossa opiskelen

Lue lisää

hieman:

"Vapaan koulutuksen tukisäätiön keskeisimpiä tavoitteita olivat uusien kouluneuvostojen lakkauttaminen, yhteiskuntatiedon opetuksen vähentäminen ja peruskoulutuksen huomion siirtäminen kansalaiskasvatuksesta elinkeinoelämälle hyödyllisten aineiden opetukseen eli niin sanottujen tieto ja -taitoaineisiin...

Säätiön merkitys koulutuspolitiikassa alkoi kasvaa 1980-luvulla ja se saikin tavoitteitaan läpi useissa tuntijakouudistuksissa. Yhteiskuntatiedon opetus myöhäistettiin peruskoulun yhdeksänteen luokkaan "

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaan_koulutuksen_tukisäätiö

onhan se ihan kiva aine, itse tykkäsin tosi kovasti, mutta _aika turha useimmille oppilaille_

eipä ole ruotsi turha aine, jos haluaisi päästä esim. laivalle töihin, tai tie vie muuten ruotsin maalle, ja koskaanhan ei voi tietää. jos elämän suurin rakkaus vaikka joutuu muuttamaan töiden vuoksi ja itse sitten perässä. itse ainakin oppinut, että parempi kun ei vanno mtään etukäteen, kun mitä tahansa voi tapahtua. Jos ruotsin kielen taitaa, ymmärtää myös jonkun verran tanskan, norjan ja islannin kielistä. kaikki ihmiset eivät kuitenkaan osaa englantia.
ihmettelen ruotsin kammoamista. ruma kielihän se on, ei siitä mihkään pääse, mutta tuntuu, että suomalaisilla on aina ollut kielteinen asenne ruotsia kohtaan, vaikka toisaalta ollaan niin niin ruotsin kaveria, euroviisujen ja kuninkaallisten suhteen.

ruattissa syntyny kirjoitti:

eipä ole ruotsi turha aine, jos haluaisi päästä esim. laivalle töihin, tai tie vie muuten ruotsin maalle, ja koskaanhan ei voi tietää. jos elämän suurin rakkaus vaikka joutuu muuttamaan töiden vuoksi ja itse sitten perässä. itse ainakin oppinut, että parempi kun ei vanno mtään etukäteen, kun mitä tahansa voi tapahtua. Jos ruotsin kielen taitaa, ymmärtää myös jonkun verran tanskan, norjan ja islannin kielistä. kaikki ihmiset eivät kuitenkaan osaa englantia.
ihmettelen ruotsin kammoamista. ruma kielihän se on, ei siitä mihkään pääse, mutta tuntuu, että suomalaisilla on aina ollut kielteinen asenne ruotsia kohtaan, vaikka toisaalta ollaan niin niin ruotsin kaveria, euroviisujen ja kuninkaallisten suhteen.

Lue lisää

Niin tai jos on syntynyt vaikka Saksassa tai Espanjassa? Ei Saksan ja Espanjan kieletkään sillä logiikalla olisi yhtään turhia, varsinkin, jos koko suomen kansan pitää niitä opetella, että juuri sillä Saksassa syntyneellä ois mukavaa täällä Suomessa? Onhan se Saksakin germaaninen kieli.

Sitä Ruotsin kieltä varmaan kammoksutaan siksi, että se liitetään usein niitten parempiosaisten kieleksi. Valtaväestö on kuitenkin sitä taviskansaa, kuten minäkin. Tästä syntyy vaikutelma, että meidän tavisten pitää nöyrästi taipua sen parempiosaisen tahtoon.

On uskomatonta miten suomalainen vuonna 2013 vetää naamariinsa roskaa nimeltä einekset, kun kotitaloustunneista huolimatta ei perus keittiötaitoja löydy.

eieieiei.. kirjoitti:

On uskomatonta miten suomalainen vuonna 2013 vetää naamariinsa roskaa nimeltä einekset, kun kotitaloustunneista huolimatta ei perus keittiötaitoja löydy.

Ruoanlaiton opetus kuuluu kotiin, ei kouluun. Kukaan ei työelämässä kysele osaatko kokata?

Kotitalous ja käsityö ovat tärkeitä aineita jo pelkän tulevaisuuteen varautumisen kannalta. Vaikka juuri nyt ei näyttäisi siltä, että niiden osaamista tulisi tarvitsemaan, niin tulevaisuudessa voi olla toisin. Maailma muuttuu ja elämässä voi tulla eteen odottamattomia tilanteita.

En sanoisi uskontoa, elämänkatsomustietoa tai filosofiaakaan turhiksi. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon voisi kyllä ihan hyvin yhdistää ja niiden pakollista opetusta voisi vähentää. Sekä työelämässä että elämässä yleensä joutuu tavalla tai toisella olemaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa, joten on hyvä tietää ainakin jotain ihmisten uskomuksista, tavoista ja arvoista, yleensä siitä mitä ihmisten päässä liikkuu. Yrityksen asiakkaat ja muut sidosryhmät tai edes muut samassa firmassa työskentelevät eivät välttämättä edusta samoja näkemyksiä tai samaa kulttuuria.

Filosofia edistää ajattelua ja sen kehittymistä sekä laajempaa ymmärrystä asioista. Filosofian merkityksestä kertoo kai jotain se, että sitä on historiallisesti pidetty muiden tieteiden perustana. Luultavasti siitä ei tule olemaan mitään suoraa hyötyä töissä, mutta työ ei ole kaikki kaikessa ja hyöty voi olla epäsuoraakin. Hyötyä voi olla myös ilman suoranaista tarvetta.

kyllä ruuanlaittotaito on jokaiselle ihmiselle tärkeä (ihan oikeasti pitäisi syödä muutakin kuin eineksiä)

siitä voidaan olla montaa mieltä miten tarkasti kannattaa sijamuodot ja pähkinäsaaren rauhat pennuille opettaa, mutta ruokaa tulee jokaisen osata laittaa

ja kaikille eivät vanhemmat sitä taitoa kotona opeta, joten onneksi valtio edes hoitaa sen

Pullanpaistotunnit kirjoitti:

Ruoanlaiton opetus kuuluu kotiin, ei kouluun. Kukaan ei työelämässä kysele osaatko kokata?

Paitsi jos olet ravintolaan tmv. paikkaan menossa töihin...?

Pullanpaistotunnit kirjoitti:

Ruoanlaiton opetus kuuluu kotiin, ei kouluun. Kukaan ei työelämässä kysele osaatko kokata?

kyllä köksä pitäisi olla yläasteella pakollinen aine joka luokka-asteella. ja vieläpä niin, että ihan oikeasti opetettais kuinka makaroonit ja perunat keitetään, kuinka tehdään muusia
(uskomatonta, mutta totta, että ala-aste ikäiset ova ihmeissään jos muusista löytyy pala perunaa, koska eivät ole olleet tietoisia että muusi tehdään perunasta. kotona ei siis opeteta täällaista asiaa, vaan muusi ehkä tehdään pussijaiheesta, nam, mikä makuelämys) , peruskastikkeista ja laatikkoruuista puhumattakaan. myös rahan käyttö ja edullisten ruoka-aineiden käyttäminen monipuolisesti olisi syytä lisätä köksäntuntien opetussuunnitelmaan, koska harvalla kotoa pois muuttavalla nuorella aikuisella on varaa mihinkään kalliisiin aineisiin.
ehkä suomenmaassa olisi vähemmän uusavuttomia nuoria aikuisia, joilla ei ole kotoa pois muuttaessa hajuakaan kuinka tehdä ruokaa, joka ei ole mikrossa lämmitettyä pitsaa tai jauhelihaperunasoselaatikkoa. myös ylipaino olisi harvemman ongelma, kun osattaisi tehdä halpaa, terveellistä kotiruokaa. tuntuu että köksäntunneilla tehdään mitä erikoisempia ruokalaleja ja aineksista joita ei kuitenkaan kaikilla ole varaa ostaa.
surullista, mutta todellista on se, että ei kotoa tänä päivänä saa sellaisia oppeja, koska hyvin paljon mahdollista on, ettei ne vanhemmatkaan osaa laittaa ruokaa.

Niin, miks kasvattaa lehmiä, kun maitoa saa kaupastakin?

"Ei noi mitkään ole turhia aineita"

Vaikka nuo aineet ovat TURHIMPIA, ne eivät silti ole TURHIA. Ne ovat siis toisin sanoen VÄHITEN HYÖDYLLISIÄ.

Olen suorittanut lukion oppimäärän ja kirjoittanut ylioppilaaksi. En siis ole mikään lukion ensimmäisen vuoden opiskelija, joka täällä nyt valittaa tylsiä uskonnon tunteja.

"Ihminen tarvitsee tietoa"
Olen samaa mieltä, mutta täytyy kuitenkin katsoa, millaista tietoa pänttää päähänsä.

Pakkoruotsi. Olen "aika korkeassa asemassa" liike-elämässä enkä ole ruotsia tarvinnut. Ruotsalaistenkin kanssa puhutaan englantia, koska silloin terminologia on selvää. Kielitaidon ylläpito vaatii että käyttää sitä kieltä. Niinpä sekä ruotsin että saksan taito on minultakin hiipunut kun niitä ei ole oikeassa elämässä tarvinnut.

Sitäpaitsi pakkoruotsia ei ole määrätty missään perustuslaissa 100 vuotta sitten vaan koululaitos toi sen kaikille oppilaille 1970-luvulla kun mentiin peruskouluun.

Olisi nähtävä niin, että julkishallinnosta löytyisi ruotsinkielen taitoisia jonkunmoinen määrä palvelemaan ruotsinkielisiä ainakin kaksikielisissä kunnissa. Mutta ei niin että jokaisen on osattava ruotsia ympäri Suomea Takahikiän VPK:n ensivastemiestä myöten siltä varalta että jossain kolarissa ruotsinkielinen on pää veressä.

Mä juuri niiden tietsikkapelien takia opettelin into pinkeenä englantia, kun halusin ymmärtää, mitä virtuaalihahmot puhuivat :--D

Uskonnosta pitäisi tosiaan olla vain yksi pakollinen kurssi, koska tuhat kertaa tärkeämpää yhteiskuntaoppiakin on vain kaksi.

Tietääkö kristitty entä muslimi että sota ja väkivalta on väärin. Eipä taida kun hehän eniten keskenään tappelevat ja tekevät julmuuksiamtoisilleen

käytät niitä huomaamattasi. Tiedät että salama on vain luonnon sähköpurkaus, se ei ole vihaisen Jumalan heittämä keihäs kuten esi-äitisi luulivat. Tämän opit fysiikan tunneilla. Osaat laskea sekunteja välähdyksen ja äänen välillä, ja tiedät että kolme sekuntia tarkoittaa noin kilometrin etäisyyttä. Fysiikkaa.
Tiedät että kahvissa on kofeiinia joka stimuloi hermostoasi, ja nyt sovellat kemiaa ja biologiaa. Ihan huomaamatta.
Lista jatkuu loputtomiin.

,,, kirjoitti:

käytät niitä huomaamattasi. Tiedät että salama on vain luonnon sähköpurkaus, se ei ole vihaisen Jumalan heittämä keihäs kuten esi-äitisi luulivat. Tämän opit fysiikan tunneilla. Osaat laskea sekunteja välähdyksen ja äänen välillä, ja tiedät että kolme sekuntia tarkoittaa noin kilometrin etäisyyttä. Fysiikkaa.
Tiedät että kahvissa on kofeiinia joka stimuloi hermostoasi, ja nyt sovellat kemiaa ja biologiaa. Ihan huomaamatta.
Lista jatkuu loputtomiin.

Lue lisää

Minä tiedän nämä ihan vaikka googlettamalla,mitään kun ei jäänyt päähän fysiikasta ja kemiasta kun ne ei kiinnostaneet pätkän vertaa.

Dokkareita kirjoitti:

Minä tiedän nämä ihan vaikka googlettamalla,mitään kun ei jäänyt päähän fysiikasta ja kemiasta kun ne ei kiinnostaneet pätkän vertaa.

on hauskempi jutella ihmisen kanssa jolla on tietoa päässä eikä nettiyhteyden takana.

:)) kirjoitti:

on hauskempi jutella ihmisen kanssa jolla on tietoa päässä eikä nettiyhteyden takana.

Ja että sieltä netistäkö ei voi opiskella asioita joista on kiinnostunut? Nekö eivät jää päähän?

Dokkareita kirjoitti:

Ja että sieltä netistäkö ei voi opiskella asioita joista on kiinnostunut? Nekö eivät jää päähän?

juurihan kerroit etteivät ne kiinnostaneet pätkän vertaa.

Ja sitten Suomessakin kohta taistellaan kristityt ja muslimit toisiaan vastaan. Kannattaako siis tehdä meistä kiihkouskovaisia niinkuin muslimit tuntuu olevan

nuoret ovat hyvin levottomia ja tämä johtuu suuresta energiamäärästä. Liikunta kanavoi tätä energiaa ja tekee heistä edes hieman rauhallisempia.
Joka koulupäivä pitäisi alkaa parin tunnin liikunnalla ....

:)) kirjoitti:

nuoret ovat hyvin levottomia ja tämä johtuu suuresta energiamäärästä. Liikunta kanavoi tätä energiaa ja tekee heistä edes hieman rauhallisempia.
Joka koulupäivä pitäisi alkaa parin tunnin liikunnalla ....

Lue lisää

Koululiikunnasta ei ole oikeastaan paljoakaan hyötyä. Ensinnäkin, koululiikunta onnistuu motivoimaan vain niitä yksilöitä, jotka jo valmiiksi liikkuvat paljon ja pitävät liikunnasta. Heikompia ja kömpelömpiä taas koululiikunassa melkeinpä nöyryytetään jatkuvasti, yleensä muiden oppilaiden toimesta.

Toisekseen, koululiikunta on aivan liian suppeaa. Liian vähän erilaisia liikuntalajeja, aina niitä samoja juttuja. Harvoin mitään uutta. Toki tämä riippuu myös opettajan viitseliäisyydestä ja mahdollisuuksista toteuttaa erilaisia liikuntatunteja.

Kolmanneksi: Koululiikunnassa on aivan liian vähän tunteja, että se olisi oikeasti hyödyllistä. Mutta ei tunteja voi oikein lisätä tämän enempää, koska sitten muista aineista pitäisi typistää.

(Asiaa voisi auttaa se, jos koululiikunassa oikeasti käytäisiin läpi mahd. paljon monia lajeja, niin oppilaat voisivat löytää mieleisiä liikuntamuotoja, ja jatkaa niiden harrastamista vapaa-ajallaan.)

Yleisesti:
Filosofia on kaikkea muuta kuin turha aine. FIlosofiassa käydään läpi loogisen ajattelun perusteita, etiikkaa, esteiikkaa, yhteiskuntafilosofiaa, oikeusfilosofiaa... tms. Filosofiaa opiskellessa oppii paljon politiikasta ja oikeusjärjestelmistä. FIlosofia parhaimmillaan opettaa myös kriittiseen ajatteluun, ja analyysiin. Eivät ehkä auta suoraan työelämässä, mutta epäsuoraa hyötyä on paljonkin.

Lisäksi on absurdia valittaa Filosofian maistereiden työttömyydestä. Käsittääkseni, opiskelit sitten mitä alaa yliopistossa vain, valmistut filosofian maisteriksi. Että tuota...

Uskonto ja elämänkatsomustietokaan eivät ole turhia. Vaikkei niistä työtä saakkaan, ne lisäävät arkielämän taitoja: ymmärrämme paremmin toisia ihmisiä ja heidän ajatusmaailmojaan ja kulttuureitaan, kun ymmärrämme heidän uskontoaan. Lukion uskonnonopetus EI OLE vakaumuksellista, sitä on turha pelätä.

Joku väitti psykologian olleen myös turha aine. Psykologia lisää itsetietoutta, muun muossa omista defenssikeinoista ja opiskelutavoista. Psykologiassa käsitellään myös motivaatiota. Motivaatiosta nyt ainakin on hyötyä, myös työelämässä.

hetket jolloin opettelee ruotsia.

&&&&&&&&&&&&&&& NO HEII POIJJAT JA TYÄRET .. oon käyny pari KK käsin veivattavaa kierto koulua JA SITÄKI VEIVASIN VÄÄRINPÄIN ................ nO SITTEN AIKUIS IÄLLÄ Löysin minulle sopivan ammatin JA keskityin oppimaan se kunnolla pari vuotta intensiivisesti SAIN NIIN SAMPERIN UPEAN AMMATIN ( valkokaulus työ .. -------- JA HYVÄN PALKAN ja nyt hyvän eläkkeen ... EIKÄ OLLU MITÄÄN YLEIS SIVISTÄVÄÄ POHJALLA ............. mITÄ HYÖTYÄ MULLE ON SIITÄ TIEVOSTA että joku RUOTSIN KUNIGAS , ON VETÄNY JOKUS TOSITA KUOLLUTTA KUNIGASTA PARRASTA

Tuo on oikein hyvä kirjoitus Toinen asia mitä ihmettelen kovasti on minkä takia vastustetaan "pakko-aineita". Jos yksilö kokee jokin aine turhauttavana tai turhana, toinen saattaa tehdä siitä oma työuransa. Eli kun Meitä on moneksi on oikein hyvää että jotakin kiehtoo tiettyjä aineita ja toisia muita aineita. Jos kaikki olisivat yhden aineen faneja, ei työelämästä tulisi mitään. Silloin vissiin kaikki olisivat vaikkapa lennonjohtajia...

Peruskoulu ja lukio pitää yleissivistää ja vain riittävän laajalla yhdenmukaisella perussetillä voidaan turvata valtion tavoitteita sivistyneisyyden suhteen. Siihen kuuluu myös filosofia, kemia ja muita ihmeellisia aineita. Nämä kaksi ainetta ei esim. minua kiinnostanut, mutta elämän myötä olen huomannut että näitäkin aineita olisi kannattanut ottaa vakavasti, sillä nyt on joitakin puutteita osaamisessa. Ja vanhempana ei ole oikein aikaa tai jaksamista lukea nämä asiat uudestaan.

En Usko liian valinnaisuuden päälle, eikä varsinkaan peruskolussa. Kasiluokalla saisi ehkä olla jotain valinnaista, mutta muuten kyllä kaikkien aineiden tulisi olla pakollisia. Helposti vanhemmat ohjaavat omien mieltymysten mukaisesti lasten "arvioidut" tarpeet ja mahdollisesti pilaavat tulevaisuuden. Ei vanhemmatkaan oikein tiedä mitä lapsi tulevaisuudessa haluaa tehdä. Sen takia pitää olla erittäin varovainen ettei ohjaa lapsia liikaa, eikä lapsi oikein saisi itse päättää mitä opiskelee tai ei, kuin vasta osittain peruskoulun kahdella viimeisellä luokalla.

Koska elämä ohjaa meitä useisiin suuntiin on totta että moni aine koetaan turhaksi. Myöhemmin elämässä on vaikeata opiskella nuorempana uskomiaan turhia aineita. Jos perusopintosuunnitelma on hyvä (mikä se sinänsä nyt on kunhan saataisiin opinnoista mielenkiintoisia) kansakunta voi keskimäärin hyvin. Siten moni opiskelee turhia aineita, mutta se ei voi olla yksilöstä kiinni mikä kansakunta tarvitsee voidakseen hyvin ja kehittyäkseen. Näin ollen laajaa yleisivistystä tarvitaan ehdottomasti ja sitä ei tule jos valinnaisuutta on liikaa.

Pahoittelen kirjoitusvirheitäni, olisi pitänyt opiskella lukiossa innokkaammin...

Ja mitää ei opita niin et tosiaantajuttais asia. laskimet ja koneet hoitaa hommat senkun syöttää luvut, ja sitte ei osata edes päässä laskea. Joku kerto et kaupan nuori myyjä ei tienny paljonko on neljännes kilo.

Olen käynyt lukion 1970-luvulla. Matikkaa, fysiikkaa, kemiaa, kieliä, historiaa, uskontoa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa,....

En niistä mitään pois jättäisi (paitsi pakkoruotsin) mutta jonkinlainen psykologia olisi tarpeen suorastaan pakollisena aineena.

Miksi? Siksi että pärjääminen ja eteneminen työelämässä on kiinni enempi pehmeiden arvojen osaamisesta kuin kovien faktojen osaamisesta ja numeroista todistuksissa. Samoin pärjääminen perhe-elämässä, luottamustoimissa, harrastuksissa ym. on kiinni toisten ihmisten kanssa pärjäämisestä eikä konkreettisista suorituksista koulussa tai opiskelupaikassa.

Varmaan ensimäistä työpaikkaa hakiessa katsoivat korkeakoulun todistuksen että oikeasti on loppututkinto. Sen jälkeen ei ole kukaan arvosanoja kysellyt.

Psykologiaa oltava kirjoitti:

Olen käynyt lukion 1970-luvulla. Matikkaa, fysiikkaa, kemiaa, kieliä, historiaa, uskontoa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa,....

En niistä mitään pois jättäisi (paitsi pakkoruotsin) mutta jonkinlainen psykologia olisi tarpeen suorastaan pakollisena aineena.

Miksi? Siksi että pärjääminen ja eteneminen työelämässä on kiinni enempi pehmeiden arvojen osaamisesta kuin kovien faktojen osaamisesta ja numeroista todistuksissa. Samoin pärjääminen perhe-elämässä, luottamustoimissa, harrastuksissa ym. on kiinni toisten ihmisten kanssa pärjäämisestä eikä konkreettisista suorituksista koulussa tai opiskelupaikassa.

Varmaan ensimäistä työpaikkaa hakiessa katsoivat korkeakoulun todistuksen että oikeasti on loppututkinto. Sen jälkeen ei ole kukaan arvosanoja kysellyt.

Lue lisää

Kyllä lukiossa luetaan psykologiaa. Ei siitä ole mitään hyötyä noilla mainitsemillasi tavoilla, jotka liittyvät enemmän sosiaaliseen älyyn. Psykologian tunnilla luetaan psykologian klassisia teorioita. Sinulla on psykologiasta turhan ihanteellinen kuva, ei se ole mikään kaikkitietävä ala, josta löytyy oikea vastaus joka ongelmaan kuin apteekin hyllyltä. Silti ihan mielenkiintoinen tiede, kunhan säilyttää terveen kriittisyyden eikä ala "tiedeuskovaiseksi".

Mielestäni monia asioita kuten uskontoa tai psykologiaa on hyvä lukea jo siksi, että tietää mistä niissä on kyse. Se on sitä yleissivistystä.

Pikkasen on ristiriitasta. Jos sun ruotsin lukeminen oli turhaa niin siitäkö muka ei ollut mitään apua tanskaa ja norjaa lukiessa jotka on rakenteeltaan sama? Jos osaat puhua ruotsia niin pärjäät pelkästään sillä etelä Norjassa t. kokemusta on. Vanhaan norjaan tarttet pikkasen sanastoa läpi.

"suomessa on moninkertainen määrä esimerkiksi venäjänkielisiä" Kyllä ruotsinkielisiä on reippasti enemmän kun venäjänkielisiä ja eikö se venäjä ole sitten vähemmistökieli? Ps. lueppas vähän mistä synty pohjois-georigian sota?

Opiskelua kannattaa välttää koska töitä ei saa kuitenkaan. itse opiskelin 3 ammattia turhaan enkä töitä saanut. Töihin otetaan sellaisia joille ei tarvii maksa kuin 9 euroa päivässä ja ei tarvii olla edes koulutusta. Olen meinaan hakenut paikkoihin joihin otettiin luusereita ja juoppoja töihin ja minä en päässyt koska mulle olis pitänyt maksa siitä työstä palkkaa. Ilmaiseksi en ala töitä tekemään jotta työnantaja rikastuu. Minä en yliopistoa sen takia käynyt että muut tienaa ja minä en.

Ei pakkoruotsilla ole koskaan ollut tarkoitus pärjätä missään. Sen tarkoitus on ollut osoittaa suomalaisille kuka täällä komentaa ja ketkä tottelee. Sillä nöytyytetään ja osoitetaan kaapin paikka.

Lukion uskonnossa ei käydä niinkään läpi kristinuskoa, vaan siellä perehdytään moniin maailman uskontoihin ja sitä kautta opitaan ymmärtämään eri kulttuureja ja poistetaan ennakkoluuloja. Ei se ole missään nimessä veronmaksajien rahojen tuhlausta.

Hyödyksi kaikki kirjoitti:

Lukion uskonnossa ei käydä niinkään läpi kristinuskoa, vaan siellä perehdytään moniin maailman uskontoihin ja sitä kautta opitaan ymmärtämään eri kulttuureja ja poistetaan ennakkoluuloja. Ei se ole missään nimessä veronmaksajien rahojen tuhlausta.

Lue lisää

Liiallinen uskon opetus on ajan tuhlausta kun sen voisi käyttää vaikka kielten opiskeluun josta on enemmän hyötyä. Kiihkouskonto luo vain eripuraa muiden uskontokuntien välillä

TÄMÄ KOKO KETJU ON TODISTUSTA SILLE, ETTEI NUO AIHEET OLE TURHIA.

Itse en tule esimerkiksi tarvitsemaan kemiaa tai fysiikkaa enää koskaan elämässäni, niiden opiskelu oli minulle täyttä pakkopullaa ja olen enemmän kuin onnellinen, että niitä oli vain yksi pakollinen kurssi. NE AINEET OLIVAT MINULLE TURHIA. Silti ymmärrän, että niitäkin aineita tarvitaan, enkä silti vaadi suu vaahdossa niille enemmän pakollisia kursseja, tai että niiden pitäisi loppua yläasteelle pakollisina.

Kyllä on naiivia kuvitella, että lukiosta saatava "yleissivistys" jäisi jotenkin päähän. Ne kurssit uidaan läpi, vuoden päästä lukiosta et muista aineista, jotka sinua eivät yhtään kiinnostaneet, mitään. Uskonto ei lukiossa kiinnostanut yhtään, voin silti kertoa pääuskontojen uskomuksista, koska ne tulevat esille mediassa.

Yleissivistys tulee ihan muualta, kuten lehdistä, dokumenteista yms. Historian opetuksesta, esimerkiksi, en muista moniakaan asioita...esimerkkinä nyt vaikka antiikin marmoripylväiden eri nimiä niiden taidesuuntausten perusteella... Mutta voin laatia aika tarkkaa tekstiä toisen maalimansodan itärintamasta, koska se kiinnostaa itseäni. Olen tutkinut sitä itse, perehdyttänyt itseäni siihen jne. Lukiossa käydään asia "aatu ja jooseppi tappeli, jooseppi voitti"-tyylillä.

Lukio on yleissivistävä, totta... mutta oikea, kansan omaava yleissivistys on yhdistelmä omaa alaa, uutisia ja harrastuksia, ei lukion pakotettua oppimäärää.

Yllätys ylipainoiset eivät pärjää liikunnassa.

kiinni jäit kirjoitti:

Yllätys ylipainoiset eivät pärjää liikunnassa.

Mitä ovat "yllätys ylipainoiset"?

Häh?????????? kirjoitti:

Mitä ovat "yllätys ylipainoiset"?

Ne on semmosia että vielä eilen ne oli normaalipainosia normityyppejä mut kun ne illalla söi 16 hampurilaista ja jälkiruuaksi 9 sokerimunkkia ja joivat päälle 6 litraa koka kolaa, niin tänään kun kävivät vaakalla olivat yllätys ylipainoisia.

selite annetaan kirjoitti:

Ne on semmosia että vielä eilen ne oli normaalipainosia normityyppejä mut kun ne illalla söi 16 hampurilaista ja jälkiruuaksi 9 sokerimunkkia ja joivat päälle 6 litraa koka kolaa, niin tänään kun kävivät vaakalla olivat yllätys ylipainoisia.

Lue lisää

Onko yllätys, että ylipainoiset eivät pärjää liikunnassa?

Jaa että mitä?

Suosittelen virailemaan Vaasan naapuri kylissä niin huomaat et ei saakeli kun ei saa sivasta edes oikeen väristä röökiaskia kun porukka ei osaa suomea.

Ruotsin ihnoittavuus johtuu siitä että ne voitti lätkän MM ja vaikka Leijonat on kaikesta paras jengi niin ei päästy ryyppäämään MM voiton johdosta.
Niin että ruotsi vaan heti pois joka paikasta.

"Ja ainakin uskonnossa ja ET:ssä oppii asioita jotka kaikkien tulisi oppia."

En kylläkään voi käsittää miksi kaikkien tulisi niitä oppia? Siksi kun sinä pidät niitä tärkeinä kuvitellen olevasi itse jossakin "erityisasemassa" päättämässä siitä ja kun muita aineita turhina, niinkö?
Ihmisen elämä ei vaan kulje pelkän "pyhäkoulujen" sääntöjen mukaan vaan kyllä niistäkin juotuu tarvittaessa poikkeamaan?

Kristityidenkin tulee siis opetella islaminuskoa, jos vaaditaan sitä että uskonnottomien perheissä tulee aina vaan lauleskella joulujuhlassa joku tyhjänpäiväinen Enkeli taivaan ja kevätjuhlissa yhtä tyhjän kanssa oleva Suvivirsi ja se on hirvittävää jollei niitä laulettais?!
Sinulle ne eivät ole turhia, mutta on sellaisia ihmisiä Suomessa joille ne laulut ovat turhia tai epäoikeudenmukaisia!!
Uskonto pois kouluista. Sitä voi opettaa kirkkokin niille vapaaehtoisille, jotka sitä haluavat opetella!!

Filosofia keksittiin vasta 1000-luvullako? Tirskahdin ihan nauruun :) Niin ja kuinka kauan sitten oli ensimmäisiä sivistyneiksi luokiteltavia kulttuureja?

"Uskontojen opetus auttaa ymmärtämään maailman eri kulttuureja ja peilaaman omaa yhteiskuntaamme niihin. Tämä juuri on sitä yleissivistystä jota lukion kuuluu tarjota ja toimii myös rokotuksena kaiken maailman hurmossaarnaajien ja Halla-Ahojen selityksiä vastaan."

Entäpä evoluutioteoria ja big bang? Eiköhän se ole selvä, että luonnontieteet ovat tehneet näistä selitysmalleista (uskonnoista) pelkkiä taikauskoisia paimentolaistaruja. Miksi niitä pitäisi kunnioittaa, kun ne eivät lähtökohtaisesti ole tosia? Ymmärtäminen ei ole muuta kuin kiertoilmaisu sille, että pyritään välttämään toisensa poissulkevien maailmanselitysmallien välillä syntyvät eksistentiaaliset, eettiset ja jopa lailliset kiistat. Ja niitä kiistoja ihan taatusti syntyy, vaikka kuinka ymmärrettäisiin ja selitettäisiin.

"Elämänkatsomustieto haastaa käsittelemään moraalin ja etiikan kysymyksiä, jotka nekin ovat sivistyneen ihmisen peruskiviä."

Joissa niissäkin vaikuttaa taustalla maailmanselitysmallit, jotka juontavat juurensa ihmiskunnan "lapsuudesta". Kerrohan älyvälkky pitäisikö sinun mielestäsi kieltää abortit, koska ne ovat uskontojen mukaan murhia? Tieteen, eli embryologian, mukaan varsinkaan kehityskaaren alussa olevalla sikiöllä, ei ole edes kehittynyttä hermostoa kivuntuntoon. Siitä huolimatta uskontojen mukaan sikiöllä on "henki" tai "sielu", jonka olemassaoloa puolestaan fysikalismiin sitoutuneet tieteet eivät tunnusta.

Kuten huomaat, jos annat uskonnoille, niiden selitysmalleille ja niiden uskomuksille pätkääkään periksi, sinulla on pian edessäsi iso joukko ongelmia, ristiriitoja. Toisaalta tiede ja uskonto antavat tässä esimerkissä täysin erilaiset vastaukset. Tieteen mukaan ei ole jumalaa, joten miksi pitäisi uskoa mitään muutakaan, mitä uskonto väittää? Tiede on vienyt uskontojen oikeutukselta pohjan.

Uskonnot mainitaan maantiedossa, historiassa ja filosofiassa. Ne riittävät oikein hyvin silloin, kun uskontoa käsitellään tieteellisestä kontekstista ja mitään muuta kontekstia ei sekulaarissa koululaitoksessa tarvitakaan. Tiede on verifioinut itsensä, se on tietoa, uskonto ja uskomukset ovat jotain muuta, uskoa. Jos joku haluaa antaa lapselleen uskonnollista opetusta, laittakoon lapsensa sille varattuun erityiseen opetukseen, jota ei kustanneta julkisista varoista. Ranskassa ja USA:ssa opetusjärjestelmä toimii juuri tällä periaatteella.

Suomessa ideoitu malli kaikkien mahdollisten uskontojen opetuksesta on täysin järjetön; kouluissamme on pian uskonnonopettajia yhtä paljon kuin matemaattis-luonnontieteellistä opetusta. Sillähän se Suomi saadaankin nousuun... ei tarvitse odottaa enää uusia nokioita.

On ihmisiä, jotka pitävät ruotsia rikkautena vaikka sitä eivät koskaan tarvitse. Perussuomalaiset nyt vastustavat mitä asiaa hyvänsä kun sille päälle sattuvat...koskahan mahtavat vastustaa itseään!? Sitä odotellessa!

Koska Soini ehdottaa uskonnon luopumista peruskouluista. Saatan sitten vasta äänestää perussuomalaisia, kunhan sitä ehdottavat ja sitten kun se heidän ehdotuksesta toteutuu eli en ikinä!!

Ja mun mielestä uskonto kannattaisi olla valinnainen aine.

kalkaros-fani kirjoitti:

Ja mun mielestä uskonto kannattaisi olla valinnainen aine.

Ja kuvataidekin on turhaa.

Ei olisi jos liikunnan opetuksen taso olisi parempi. Nyt mennään vanhoin opein eteenpäin eikä ketään kiinnosta.

Olen samaa mieltä siitä että koululiikunta on tuhonnut monen ihmisen terveyden loppuiäksi, mutta se on ennemminkin tämän sairaan kasvatuskulttuurin vikaa. Nykyään nöyryyttäminen ja kaikenmaailman väkivaltalajit ovat käsittääkseni jo poistuneet opetuksesta, joten ehkäpä tulevaisuudessa kyseessä voi olla ihan hyödyllinen aine.

Onneksi joku on opiskellut nippelitietoa ja laittanut sen nettiin

Jees, pelataan sekin aika lätkää joka muuten menis turhien aineiden opetteluun niin voitetaan JOKA vuosi lätkän MM ja päästään pelaan NHL lään.
Tienataan hyvät fyffet.

Jos et osaisi lukea ja kirjoittaa niin et täälläkään kirjoittelisi.

Bb Niko (Venäjä on Suomen alapuolella, Espania voi olla Suomen pohjosella puolella, Kaikki meret ei ole suolasia.)
Johanna Tukiainen(ei selittelyitä tarvii)
Henna Kalinainen(ei selittelyitä tarvii)

"Tuleeko aloittajalla mieleen, että ihminen tarvitsee yleissivistystä?"
Totta kai yleissivistyksestä on hyötyä elämässä, mutta kaiken maailman huuhaata ei silti kannata opiskella. Totesinkin jo ylempänä, että minulla ei ole mitään esimerkiksi historiaa vastaan.

"Käy joskus tutustumassa näihin turhiksi nimeämiisi aineisiin lähimmässä lukiossa, ja saatat huomata, etteivät ne ole sitä, mitä oletat"

Itse asiassa minulla on jo lukion päättötodistus ja valkoinen lakki. Opiskelin kolme uskonnon kurssia ja yhden filosofian kurssin. Elämänkatsomustietoa en ole lukenut, mutta tiedän silti varsin hyvin senkin oppisisällön.

ARVOISAT KANSALAISET!
Ottakaamme huomioon "Jere pellaan" huomionarvoisa mielipide. Totta on, että kaikki oppiarvot ovat turhia,
Tärkeintä on pelata lätkää ja tehdä ilmaveiviejä.

Varatuomari K.