Rakastan runoutta.
Minulla on ADHD ja on kuin ihme, että runous kiinnostaa minua, sillä minä en jaksa lukea normaalia kirjaa ollenkaan.
Runous motivoi minua ja minulle runous on yksi aidoimmista tavoista ilmaista tunteita.
Osaan kirjoittaa vapaita runoja, mutten vain osaa tehdä rimmaavia runoja.
Miten minä voin harjoitella niiden kirjoittamista?
Minulla on ADHD ja on kuin ihme, että runous kiinnostaa minua, sillä minä en jaksa lukea normaalia kirjaa ollenkaan.
Runous motivoi minua ja minulle runous on yksi aidoimmista tavoista ilmaista tunteita.
Osaan kirjoittaa vapaita runoja, mutten vain osaa tehdä rimmaavia runoja.
Miten minä voin harjoitella niiden kirjoittamista?
Vastaukset 3
Vanhimmat
En keksi muuta konstia kuin lukea paljon mitallista runoutta ja kirjoitella omia runoja. Oma tyyli kehittynee siinä pikku hiljaa. Laajasta sanavarastosta ei tietenkään haittaa ole ja netissähän on näitä riimisanakirjoja nykyisin joten niistäkin voi olla hyötyä.
Olen itse kehittynyt yksinkertaisesti kirjoittamalla, ei kai siihen mitään ihmekonstia ole.
Nykyään ei oikein arvosteta niitä mitallisia ja riimiteltyjä runoja vaan hyvien runojen katsotaan olevan "vapaasti hengittäviä". Usein tällä tarkoitetaan myös sitä, että ne vapaamittaiset runot ovat epäselviä ja jopa niin, että niitten on tarkoituskin aueta vain joillekin (lukeneemmille) lukijoille. Itse luen mielelläni sellaisia runoja, jotka jotenkin ymmärrän.
Runoihin kuului perinteisesti mitta ja loppusoinnut. Mitta antaa runolle poljennon, mitä seikkaa monet nykyään pitävät tylsänä ja katsovat sen johtavan jankkaavaan esitystapaan. Myös ajatellaan, että mitallisuus usein kahlitsee kirjoittajaa. Erilaisista runomitoista löytyy tietoa vaikkapa kirjastosta. Luultavasti netistäkin.
Loppusoinnut antavat mitallisen runon kauneudelle lisää mieleenpainuvuutta ja koreutta. Nykyään loppusointuja tosin käytetään myös räppirunoudessa, jossa mitalla ei oo niin väliä, juu.
Varsinaisista riimirunojen kirjoittamisen oppaista minulla ei ole tietoa. Niitten kirjoittamista ei hyödytä mennä opiskelemaan kansalaisopistoon, sillä mitallista ja loppusoinnutettua perinteistä runoa tuskin nykyään ruvetaan opettamaan. Opettamaan kykeneminen näet vaatisi opettajalta jonkinmoista osaamista.
Kun luin erämajan ekan teoksen aloin lukea muitakin runoja, sitten mä löysin tyylin, joka oli mulle itselleni istuva. Nuorten voiman liitto järjestää kirjoituskoulutuksia ja niille voi lähettää arvosteltavaksi tekstejä.
Mä oon ihan kolahtanu tähän:
http://www.youtube.com/watch?v=mIqNT3CfNOY