Kauppikseen 2014, mitä kannattais yksin lukea?

Robert Gillespie - Foundations of Economics tai/ja Mark P. Taylor & Gregory Mankiw- Economics. Lukaise myös vanhat pääsykoekirjat.

Laskentatoimen kirjaa kannattaa lueskella, tärkeimmät jutut ovat samat vaikka kirja vaihtuisi. Otat Amoroso-Robinsonit ja katetuottolaskelmat haltuun hyvissä ajoin, niin säästäät itsellesi kallista lukuaikaa sitten keväällä.
Myös uusi matikankirja on jo tiedossa, eli se myös haltuun. Tsemppiä! ;)

Uskaltaisin väittää, että Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirja on järkevin vaihtoehto. Siitä saa hyvän peruskäsityksen talouden toiminnasta ja logiikasta. Lisäksi Pohjolan teosta puolustaa se, että se on ollut pääsykoekirjana jo useita vuosia. Muut ovat enemmän tai vähemmän vaihtuneet. Ehkä rahoituksen ja laskentatoimen kirjan ottaisin siihen kaveriksi. Kannattaa muistaa, että pääsykokeissa kyse on AINA pääsykoekirjoista, joten muiden teoksien lukeminen ei mielestäni kannata. Tietysti jos jokin kirja auttaa ymmärtämään pääsykoekirjoja, niin siinä tapauksessa. Sen kuitenkin olen oppinut, että pääsykoekirjoissa on välillä ristiriitaista tietoa todelliseen elämään, mutta kokeessa vain kirjan tiedoilla on merkitystä. Tsemppiä urakkaan!

"Uskaltaisin väittää, että Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirja on järkevin vaihtoehto. Siitä saa hyvän peruskäsityksen talouden toiminnasta ja logiikasta"

Minäpä väitän että ei anna, mutta tämä menee hiuksen halkomiseksi. Pääsykoekirjaksi se sopii oikein hyvin, mutta teoriapohja mikä siinä rakennetaan on köykänen ja syvällistä ymmärrystä se ei anna. Kun kyse on taloustieteen kaltaisesta tieteestä, silloin kyse on työkaluista ja niiden soveltamisesta. Noissa edeltä mainitsemissani kirjoissa käydään läpi samat asiat paljon syvemmin ja erilaisella otteella kuin Pohjolan "yleistajuisessa" pääsykoekirjassa. Varsinkin Taylorissa mikä on sitten taas yliopistossa peruskurssin oppikirjana, Gillespie on vähän enemmän "käsikirjamainen". Tämän jälkeen Pohjolan opus tuntuukin sitten hyvin yksinkertaiselta.

"Kannattaa muistaa, että pääsykokeissa kyse on AINA pääsykoekirjoista, joten muiden teoksien lukeminen ei mielestäni kannata. Tietysti jos jokin kirja auttaa ymmärtämään pääsykoekirjoja, niin siinä tapauksessa. Sen kuitenkin olen oppinut, että pääsykoekirjoissa on välillä ristiriitaista tietoa todelliseen elämään, mutta kokeessa vain kirjan tiedoilla on merkitystä. "

Samalla periaatteella voit mennä pitkän matematiikan YO-kokeeseen lukematta yhtäkään pitkän matematiikan kurssia yhdessä CAS-laskimen ja MAOL:n kanssa. Olettaen että olet käynnyt lyhyen matematiikan ja kuullut jostain mikä on integraali. Varmasti saat kokeen läpi ja voisin väittää jopa että saat C:n.

Olet periaatteessa oikeassa johtamisen ja markkinoinnin kaltaisten aineiden kanssa, missä voidaan valita jokin tietty kirja ja kysyä sen tietoja. Nyt kun tentataan matematiikan osaltakin yhtälön pyörittelyä ja prosentteja, niin se on vain tarkkuudesta kiinni. Kaipa niitä kaavoja pitää sitten muistaa sentään.

Olen kanssasi ehdottomasti samaa mieltä, mutta tässä onkin kyse juurikin pääsykokeesta ja siihen lukemisesta. Mikäli haluaa ymmärtää perusasioita taloustieteestä, niin Pohjolan kirja ei tosissaan ole ykkösvaihtoehto. Mikäli haluaa päästä kauppatieteisiin opiskelemaan taloustieteiden perusasioita, niin siinä vaiheessa Taloustieteen oppikirja on paras vaihtoehto. Koska kokeessa kysytään asioita juuri Pohjolan teoksesta, ja mielestäni ei ole järkevää "tuhlata" muistikapasiteettia asioihin, joita kokeessa ei varmasti tulla kysymään. Siitä en tietenkään voi olla varma, että Pohjolan kirja olisi pääsykokekirjana, mutta en näe syytä, miksi ei olisi.

Mitä tule toiseen kommenttiisi niin mielestäni olet nyt eksynyt metsään tuolla matikka-vertauksella. Ensinnäkin, tämän vuoden kokeessa hankalin muistettava kaava oli Gordonin kasvumalli, joka ei liene vaikea kenellekään. Pääsykokeet ovat myös menneet siihen suuntaan, että kaavoja on tarvittu yhä vähemmän. Näin ollen kokeissa tärkeintä on ollut perusasioiden hyvä ymmärtäminen sekä yksityiskohtien muistaminen.

Käytännössä taitaa olla sama, mistä kirjasta aloittaa, mutta epäilen, että Taloustieteen oppikirja on ainoa "varma" kirja, joka on pääsykoekirjana ensikin vuonna. Siksi sanoisin, että siitä kannattaa aloittaa.

Kiitoksia vastauksista! Taloustiedettä siis lukemaan töiden ohessa ainakin.

"Mikäli haluaa ymmärtää perusasioita taloustieteestä, niin Pohjolan kirja ei tosissaan ole ykkösvaihtoehto. Mikäli haluaa päästä kauppatieteisiin opiskelemaan taloustieteiden perusasioita, niin siinä vaiheessa Taloustieteen oppikirja on paras vaihtoehto."

En ymmärrä mikä tässä on se vastakkain asettelu. Noissa edeltä mainitsemissani kirjoissa käydään samat asiat mutta syvemmällä otteella ja antaa paremman käsityksen asian oikeata laidasta. Sen mitä minä taloustieteestä tiedän, heti kun ymmärtää muutaman periaatteen ja nipun käsitteitä, on riittävästi työkaluja lähteä pyörittämään mitä erikoisempia ilmiöitä mitä taloudessa vastaan tulee. Ainakaan minulle tuota ymmärrystä ei vielä silloin tullut vaikka muistaakseni olen Pohjolan lukenut muutamaan otteeseen (lue: osaan sen kirjan käytännössä ulkoa) vaikka silloin luulinkin asiasta jotain tietäväni. Tähän viittasin tolla matematiikkavertailulla. Olet toisaalta siinä oikeassa, että kyllä pelkkä Pohjolankin opus antaa ne tiedot millä pääsykokeessa pitäisi pärjätä. Mutta kun puhutaan pääsykokeessa niistä vaikeammista kysymyksistä, niin auttaa jos on lukenut hieman enemmän kun sen Pohjolan.

Sama juttu kun pitkän matematiikan YO-kokeessa. Jos osaat lyhyen matematiikan asiat hyvin niin saat ratkaistua jota kuinkin 5-7 tehtävää oikein ja jos tarkastat CAS-laskimella, saat luultavasti hyvät pisteet. Jos taas luet pitkän matematiikan vaikkapa vain arvosanan 6 arvosta ja menet lyhyen matematiikan kokeeseen, saat luultavasti E:n tai L:n vain ja ainoastaan siitä syystä, että sinulla on parempi "touch" asioihin jota siellä kysytään.

Mitä ajan tuhlaamiseen tulee, tässä on jota kuinkin yli 45 viikkoa aikaa seuraaviin pääsykokeisiin. Mitä luultavammin pääsykoerakenne pysyys täysin samana, että siellä kysytään jotain markkinoinnista, johtamisesta, laskentatoimesta & rahoituksesta, matematiikasta ja taloustieteestä.

Oletetaan että Pohjola on taloustieteen osuus ja tiedetään lukion talousmatematiikan olevan matematiikan osuus. Jos luet kerran viikossa Pohjolan oppikirjan ja lasket vaikka yhden kappaleen matematiikkaa, lukaiset kirjat läpi noin viikossa. Tämä tarkoittaa että olet lukenut Pohjolan opuksen 45 kertaa ja laskenut varmasti sen läpi ainakin 30 kertaa.

Toisaalta voin myös luvata että laskentatoimen osuus on ne samat aihepiirit mitä ne on ollut jo vuodesta 2006. Laskentatoimesta ei vain yksinkertaisesti voida kysyä mitään muuta mielekkäästi. Se on kirjanpitoa, johdon laskentatoimea ja rahoittajien laskentatoimea jossain muodossa ja koskee perusasioita, kun kyse on pääsykokeesta. Jos tämänkin kirjan lukisi kerran per viikko, sekin tulee luettua 45 kertaa.

Markkinoinnista ei tiedä mitään, eikä johtamisesta. Johtamisen osuus on perinteisesti ollut samankaltainen, vaikkakin siellä on eri vuosina painotettu eri asioita. Mutta nämä kirjat julkaistaan viimeistään helmikuun alussa. Tällöin kokeeseen on 4 kuukautta, 24 viikkoa. Joten jos luet nämäkin opukset kerran per viikko, luet ne läpi 24 kertaa. Tämän jälkeen olet lukenut (45, 30, 45, 24, 24). Mutta koska haluat tehdä muutakin kuin lukea 6 tuntia päivässä, voidaan supistaa tämä pyöreesti (20, 10, 20, 14, 14).

Oletetaan että lukemisella on aleneva rajahyöty ja lisätään lukemista kun pääsykokeet lähestyy, tällöin hyödyn lisäys uudesta lukukerrasta n:n pisteen jälkeen on aika pieni. Joten se on pitkälti aivan sama mihin kulutat aikasi tai tähän tarkoitukseen "rajattoman" muistikapasiteettiasi; toistatko samaa vai opetteletko asioita oikeasti.

Sijoittamalla aikaa ja rahaa esimerkiksi menemällä avoimeen lukemaan noi peruskurssit oppii noi asiat ja lukee muun muassa Taylorin opuksen (ja oppii noi laskiksen perusjutut) niin saa vielä nopat kaupan päälle. Toimii jopa eräänlaisena valmennuskurssina.

Eikä noissa taloustieteissä/liiketaloustieteissä mitään yksityiskohtia ole, ne on vain revitty jostain teoriakehikosta ja tehty prinsiipiksi. Yksi klassikko on että mistä tilinpäätös johdetaan? - Kirjanpidosta, mistä muualta saataisi tarpeelliset luvut?
Tai monopoli minkä optimiratkaisu kuulostaa järkevämmältä kun rakennat sen tuotantofunktiosta ja kysyntäkäyrästä kuin vain opettelet sen Pohjolan kehikon.

Tulee taas varmaan samat viisi kirjaa kuin melkein aina että ainakin kansista, laskista ja matikkaa voi lukea.