Merkitsit ja merkitset minulle hyvin paljon nainen. En varmasti koskaan merkinnyt enkä tule merkitsemään sinulle yhtä paljoa, jos juuri mitään. Tuskin koskaan enää kohtaamme, mutta muistan sinut aina, sinulla on aina paikka sydämmessäni. Pelastit minut. Nyt muistan mitä rakkaus on ja mitä on rakastaa jotakuta.
Nyt muistan mitä rakkaus on
uudestisyntynyt mies
27791
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
mut ja otit tisen, paskiainen.
Kyllä minä ottaisin tämän naisen, mut minä en taida kelvata hänelle. Häntä rakastan
Siis sen naisen, joka on minun ajatuksissani..
Voi jösses. En taida kelvata???? Jos rakastat oikeasti, niin kysy kelpaatko ja kerro tunteesi. Hukkkaan menee täällä. Oikea rakkaus ei ole puskiin huutelua, vaan siinä laitetaan itsensä likoon. Kävi miten kävi.
Kerrottu onkin suoraan hänelle mutta vastakaikua ei ole tullut. Se kaiketi kertoo kaiken oleellisen..?
Kertoohan se. Nostan hattua, että uskalsit. Sorry, luulin sinua yhdeksi noista tuuleen huutelijoista...
Voihan hän toki miettiäkin, mutta taitaa olla liian positiivisesti ajateltu. Olen aina kuunnellut sydäntäni ja kaikki on kääntynyt parhain päin. Kuuntelin nytkin, mutta vanha, vanha sydämeni, miksi mulle laulat, jos väärässä olet?
Jos kertominen tapahtui vähän aikaa sitten ja varsinkin yllättäen, toki hän voi hieman sulatella asiaa.
Juttele hänen kanssaan, niin saat tietää, miten asiat ovat. Eihän sinun sitten enää tarvitsisi miettiä. Uskalsithan jo kertoakin tunteistasi. Kuuntele jatkossakin sydäntäsi, vaikka et nyt saisikaan vastakaikua tunteillesi. Se kannattaa aina.
Jos toinen ei koe samalla lailla, niin eikös se olisi aika häiritsevää, jos tyrkyttäisi omaa ajatustaan tälle. En voi olla varma, mutta koin että hän tunsi jotain samaa kuin minäkin. Sen näki ilmeistä, eleistä, katseesta, käytöksestä jne. Olen tosin niin hidas näissä asioissa, mutta minkäs voin pohdiskelevalle luonteelleni. Voi olla, ettei hän uskalla tai halua myöntää tunteitaan itselleenkään tai sitten on jostakin syystä estynyt. Tai pelkää jotakin. Mutta ei tämä tästä kaipaamalla miksikään muutu. Täytyy varmaan vaan katsoa eteenpäin ja antaa pienen toivon kipinän elää, jos hän vaikka jotain joskus kertoisikin. Jos ei kerro niin kyllä aika auttaa unohtamisessa, niin se on tehnyt ennenkin
Voisin kohdatakin hänet, mutta vain jos hän haluaa niin...
Kohtaa ja keskustele. Kerro tunteesi, mutta hienovaraisesti. Olet oikeassa, älä tyrkytä. Ja anna mahdollisuus perääntyä, jos hän ei tunne samoin. Äläkä loukkaannu siitä, sillä tunteita ei voi pakottaa. Ne tulevat, jos ovat tullakseen.
Selvitä hänen tunteensa ennenkuin luovutat.
Ja onnea matkaan :)
En pakota ketään ja ymmärrän täysin, jos toinen ei koe mitään samankaltaista. En halua myöskään pakottaa häntä kohtaamiseen, jos hän haluaa jossakin vaiheessa niin siinä tapauksessa.
Jotenkin kyllä tuntuu että itse olisin aivan kipsissä jos kohdattaisiin. Ja toinen varmaan myös, ehkä erilailla mutta silti. Jotenkin tuntuu, että tulisko ne sanat suusta vaikka kuinka haluais sanoa. On tuo ulkokuori niin kovaksi tullut sattuneista syistä johtuen, mutta niiden sanojen jälkeen voisi helpottaa.
Samoin ajattelen yhdestä miehestä.
Olet varmasti tärkeä! Täällä kaltaisesi
Sydämeen, sydämessä jne. Vain yksi ämmä, huomaatko?
Luulee olevansa ovelakin...sanakikkailua..
:Q
Ääliömäistä.
muistan mitä rakkaus on.. paskaa..
yrittäsit suoraa yhteyttä siihen naiseen. Tai kerro vaikka täällä ketä etsit sä rauhaton sielu.
Tuo sun kirjotus kun ei oikein pitkälle avaa sinun tunteita etsimällesi, täällä kun on piiiiiiiitttkääää rivi samanlaisia tapauksia.
Kerran sanottu, mutta sanotaan vielä toistekin. Kerrottu on suoraan hänelle mutta vastakaikua ei ole tullut. Se kaiketi kertoo kaiken oleellisen..?
monesti luulee sanovansa selkeästi, mutta mistä johtuu kuitenkin etteivät viestit mene perille asti.
Toivottavasti et ole jättänyt asiaa vain tälle asteelle.
Koskaan ei kannata uskoa siihen, miltä asiat ulkoisesti näyttävät.
Vain kohtaamalla ihmisen..tietää totuuden.
Älä taas yritä höplöttää täällä. Sinähän olet se vakkari joka lurittelee kaikenmoista shittiä omaksi iloksesi, kokeilleksasi kuinka monta naista saat taas palvomaan sinua.
Mm, älä enää jatka, olet pelkkä luuseri, se jonka sanoihin ei kannata kenenkään luottaa.
Eroa ensin entisestä suhteesta, ihan oikeesti, ja tule sen jälkeen tänne tuota samaa lemmekästä olotilaasi kertomaan.
Joskus asiat ei ole niin yksinkertaisia. Itse ohitin täysin kun hän puhui tunteistaan. Ei tuollaista asiaa voi heittää naamalle matkojen ja aikojen päästä puhelimessa varsinkaan kun sitä on edeltänyt kaikenlaista. Ei tullu sellanen "niin mäkin sua" -reaktio, vaan epäuskoinen ja hämmentynyt "mikä tää juttu nyt on". Kyseessä on kuitenkin mies jota rakastin hullun lailla. Tuskin hän musta lähteekään. Et ei se reaktion puute välttämättä sitä meinaa mitä sen loogisesti päätellen luulis olevan ;)
Mitä teit loppujen lopuksi tuossa tilanteessasi? Jätitkö kokonaan kertomatta omat tunteesi ja yritit unohtaa vai kerroitko loppujen lopuksi?
Kerroin jotain. Ja pyysin ettei hän olis enää yhteydessä. Unohtaa? En. Toivoisin että joskus vielä se muistaminen olisi toisenlaista. Seesteistä, sellaista kuin joku tärkeä ottaa syliin, ei puhu mitään, pitelee vain ja hetken maailmassa on kaikki hyvin.
Kaikkea hyvää sinulle ja hänelle. Älkää puhuko tärkeistä asioista puhelimitse tai pikaisesti. Ottakaa kaikki aika ja puhukaa kasvotusten vaikka pelottais enemmän kuin mikään koskaan, jooko?
Omalta kohaltani voin sanoa, et minä kerroin, ihan kaiken! Vaikka erosta oli kulunut monta kuukautta! Ei vaan pystynyt olemaan kertomatta. Kerroin kaiken mitä ajattelin, ja en ajatellut saavani mitään vastakaikua, mut saimpahan kerrottua asiat mitkä painoi mieltä. Etsä siinä mitään menetä vaikka kerrotki. Mut elä jää roikkumaan, kerrot vaa asiat mitä haluat sanoa, ja hän kyllä antaa vastakaiun, jos on antaakseen. Sanot asiat, ja sen jälkeen et laita mitään viestiä, etkä yhtään mitään. Omaksi parhaaksesi.. Kantsii myös blokata mahdollinen facebook-yhteys. Mitä vähemmän näät kyseistä henkilöä, sen vähemmän se ahistaa sua. Tuskimpa haluat tietää onko sillä joku toinen ym. Keskityt omaan elämääsi, kunhat saat ittes kasattua. Itellä mennyt nyt vuos, ja alkaa helpottaa. Naiset ilmeisesti pääsee helpommin erosta ylite, tai emt. Mut voimia sulle!
Sulle uudestisyntynyt mies; aattelet tosi kauniita asioita ja kauniisti rakkaudesta. Kiitos, annat uskoa ja toivoa minulle jolla ei ole haluamani miehen rakkautta. Huom! Vielä...
Pakko ajatella, vaikka mullakaan ei ole haluamani naisen rakkautta.. Mutta jos ei johonkin usko niin ei voi sitä koskaan saavuttaakkaan. :) Toivotaan että aika näyttää.