Jotkut talotehtaat eivät osannet tai välittänrrt asentaa kaapeleita oikein elementteihin, vaan laittoivat ne eristekerroksen väliin.
Asenna sähköjohdot oikein eristemateriaalin sisällä
Sähköasennusstandardin SFS 6000:n uusimmassa painoksessa vuodelta 2012 on selvästi ilmaistu kielto siitä, että kaapeleita ei saa asentaa eristemateriaalin sisään läpivientejä lukuun ottamatta. Asennustapa ei ole ollut standardin aiempienkaan painosten mukainen. Eristeen sisällä kaapelin ylikuormitussuojaus ei toteudu tarkoitetulla tavalla, vaan kaapeli voi ylikuumentua ja vioittua. Tulipalon mahdollisuuttakaan ei voi sulkea pois.
Nykyisten talorakenteiden seinissä käytetään usein 5 cm lisäeristysvillaa tms. höyrysulun päällä. Kaapelit eivät saa jäädä edes tämän eristyskerroksen alle (ohuen ja paksun villan väliin). Standardin kuormitettavuustaulukot uppoasennukselle on laskettu tilanteessa, jossa kaapeli on pintaverhouslevyn ja eristeen välissä. Tällöin kaapeli pääsee jäähtymään sisätilaa kohti. Pintaverhouksen lämmönjohtavuutena on standardin taulukoissa käytetty lähtöarvona vähintään 10 W/m2K. Ohuenkin eristekerroksen alla lämmönjohtavuus on ratkaisevasti huonompi. Eristevilla on tarkoitettu nimenomaan lämmön eristeeksi, siis estämään lämmön johtuminen. On myös syytä huomata, että putkitettukaan asennus ei standardin mukaisessa asennuksessa saa jäädä eristeen sisään.
Asenna sähköjohdot oikein eristemateriaalin sisällä
Sähköasennusstandardin SFS 6000:n uusimmassa painoksessa vuodelta 2012 on selvästi ilmaistu kielto siitä, että kaapeleita ei saa asentaa eristemateriaalin sisään läpivientejä lukuun ottamatta. Asennustapa ei ole ollut standardin aiempienkaan painosten mukainen. Eristeen sisällä kaapelin ylikuormitussuojaus ei toteudu tarkoitetulla tavalla, vaan kaapeli voi ylikuumentua ja vioittua. Tulipalon mahdollisuuttakaan ei voi sulkea pois.
Nykyisten talorakenteiden seinissä käytetään usein 5 cm lisäeristysvillaa tms. höyrysulun päällä. Kaapelit eivät saa jäädä edes tämän eristyskerroksen alle (ohuen ja paksun villan väliin). Standardin kuormitettavuustaulukot uppoasennukselle on laskettu tilanteessa, jossa kaapeli on pintaverhouslevyn ja eristeen välissä. Tällöin kaapeli pääsee jäähtymään sisätilaa kohti. Pintaverhouksen lämmönjohtavuutena on standardin taulukoissa käytetty lähtöarvona vähintään 10 W/m2K. Ohuenkin eristekerroksen alla lämmönjohtavuus on ratkaisevasti huonompi. Eristevilla on tarkoitettu nimenomaan lämmön eristeeksi, siis estämään lämmön johtuminen. On myös syytä huomata, että putkitettukaan asennus ei standardin mukaisessa asennuksessa saa jäädä eristeen sisään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
jaa, aikaplaaplaata. 40 vuotta ja osa senaikasilla mmj:llä eikä talo ole palanut :)
taitaa vaan olla moinen kirja verkonpaino, tai tekijät idiootteja?
mikä on muuttunut 40 vuodessa? ei mikään!
just näin! haistakaa paska kaikki virkaintoiset kusipääsähkärit kun mikään ei kelpaa hyviksi todetuista vanhoista menetelmistä kun sattuu nyt olemaan vaan kielletty ihan kieltämisen ilosta!
Pidempiaikainen maksimikuorma voi joskus muuttaa tilanteen otolliseksi VPKlle...
sitten vaan bensaa liekkeihin ettei jää pieniäkään todisteita ja vakuutus maksaa kaiken!
Pistäkääpä 3x1,5 neliömillin jatkojohto kahden 10 cm villan väliin teipatkaa siihen kiinni lämpömittarin anturi ja kuormaksi 2000-2300 W vastuskuorma vaikka lämmitin. Näette ja sormin tunnette ylittyykö 60-70 asteen lämpötila kaapelissa ja millä aikajaksolla.
Kerropa miten kävi.
Kaapelin käyttöikä vähenee roimasti eristeen sisään asennettuna, eli kaapelineriste käytännössä kuivuu josta aikanaan seurannee oikosulku. MMJ 1.5^ lämpenee n. 5,7w per metri 20A viralla, C-käyrän 10A johdonsuoja kestänee parisenkymmentä minuuttia. MMJ nimellisjännite U0/U = 300/500 V Ei paloa ylläpitävä eriste. Johtimen suurin sallittu lämpötila on jatkuvassa käytössä 70°C - oikosulussa (enintään 5 s) 160°C
onhan se hyvä ihminen putkessa ;)
mutta kun aikaa on niin laitoin tunniksi auton sisätilanlämppärin (1400w max).
sai samalla kuivuttaa nopeammin uutta harkkoseinää vanhan talon kellarissa.
ambroben pienellä infralämpömittarilla 30 sentin (enempää en repiny) kohdalla lähes keskellä välipohjan villoja lämpömittari näytti 25,5c.
kuorittuna vanha 3x1,5m2 mmj (irrotuksen jälkeen) senaikaisen mmj:n vaipan sisäpuolen purkkamainen aine oli edelleen purkkamaista... mitä opimme, turhaa vaihdoin uuteen mmj:n toki kakspuolikkaaseen mut silti....hirvee jobi vetää keskukseen asti vanhassa talossa...käret kutiaa vieläki.
10A C-käyrän johdonsuoja-automaatti kestää 20A virran esim. ABB käyrästöstä 10-100 sekuntia eli max. 1,5 minuuttia ei toki 20 minuuttia.
Kaapeleiden mekaaniset vauriot saattavat aiheuttaa paikallista voimakasta lämpenemistä vauriokohdassa. Lämpeneminen muuttaa kaapelin tai johdineristeen ominaisuuksia siten, että eriste kovettuu ja haurastuu. Tämä johtuu siitä, että eristeen pehmennys- ja muut lisäaineet, joita esim. PVC- eristeessä on melkein 50 %, haihtuvat liialli-en lämmön seurauksena. Lopulta eristeeseen muodostuu hiilijälkiä, jolloin siitä tulee puolijohde.
Tutkimuksissa on todettu, että hiilijälkiä muodostuu jo noin 10 tunnissa 160°C:n lämpötilassa. Pitkäaikaisessa - kuukaudesta vuosiin kesätävässä - altistuksessa tämä voi tapahtua jo alle 100°C:n lämpötiloissa. Kun hiilijälkiä on muodostunut, kaapeli- tai johdineriste syttyy paljon herkemmin kuin PVC normaalisti.
mitä haluat nyt todistaa ja osoittaa ja kenelle?
" mitä haluat nyt todistaa ja osoittaa ja kenelle? "
Eli on syytä ottaa vakavasti kaapelien asennusohjeet, vahingon tapahduttua saattaa sitten olla jollakin rakennusketjussa pussi kevyt kun vakuutusyhtiö ei korvannutkaan täyttä vahingon rahallistamäärää.
http://www.industrialpp.fi/datafiles/userfiles/File/Fluorotech/Tuotteet/Tekniset_muovit_15.pdf
PVC
Lämpötekniset ominaisuudet
Maksimi käyttölämpötila °C -10 - 60
Lämpölaajenemiskerroin mm / m°C 0,08
Lämmönkestävyys lyhyta. °C 70
Kidesulamislämpötila °C 120-130
Lämmönjohtavuus W / °K•m 0,16
Paloluokka B1