Kellään samanlaisii kokemuksii?

että tilanne on sama, kuin koittaisit tutustua johonkin kaveriin. Ikäero on niin suuri, että kun sinä vielä juoksit paitasillasi hiekkalaatikolla, isoveikat vietti hurjaa teinilaiffii kapessa. Et sinäkään varmaan itseäsi kymmenen vuotta nuoremman serkun kanssa kovinkaan läheiseksi rupea, vaikka välittäisitte molemmin puolin. Ei vain aina onnistu, varsinkin, jos ette ole kasvaneet lähekkäin missäänb vaiheessa.

Mun toinen isosiskoni on musta 10-, toinen 16 vuotta vanhempi, mutta meillä on silti tosi läheiset välit. Välillä käymme jopa ryyppäämässä yhdessä. Sitä tietysti hankaloittaa se, että olen vielä alaikäinen, mutta sisareni mukana olen päässyt mm. festareille sisälle.

Kerran kännissä ollessaan vanhempi siskoistani kertoi minulle kuinka onnellinen hän oli, kun äiti oli sanonut heille, että odottaa vauvaa (siis minua). Olin kuulemma ollut täysi vahinko, mutta siskoni oli ollut kuulemma äärimmäisen onnellinen minun syntymästäni. Sen kuuleminen oli minusta mukavaa.

En osaa sanoa, miksi olemme siskojeni kanssa niin läheisiä kuin olemme. En siis valitettavasti osaa neuvoa sinua. Joskus minustakin tuntuu, etten oikein ole osa porukkaa. Kerran sitten vain änkesin itseni mukaan, kun he olivat lähdössä ulos, ja tässä sitä ollaan. Koita pärjätä!

todella vaikea sanoa! itselläni on kymmenen vuotta vanhempi veli ja ykstoista vuotta vanhempi sisko, ja ne on mulle tosi rakkaita ja läheisiä. ei olla ns.kasvettu yhdessä, ne asu helsingissä ja mä tampereella, mut nähtiin joskus viikonloppusin. nähdään yhä, nykyään harvemmin, ku sisko on naimisissa ja sai just lapsen, ja veljelläkin on tyttöystävä ja työ nii ei enää ehdi niin paljoa. täytyy vain soitella ja tekstailla useammin ja ehdottaa tapaamista. ei tarvitse edes tehdä mitään erikoista, kunhan viettää aikaa yhdessä, vuokraa leffan ja ostaa karkkia! kyllä se kontakti sieltä vielä syntyy, älä huoli! :)