Olen menossa naimisiin avomieheni kanssa. Avomiehelläni on 2 lasta edellisestä avoliitostaan, ja lisäksi meillä on 3 yhteistä lasta.
Mitä minun tulee ottaa huomioon astuessani avioon mieheni kanssa, vai tarvitseeko mitään? Tarkoitan perintöasioita ja lesken oikeuksia. Vaikuttaako se, että miehellä on lapsia ennestään, mihinkään asioihin esim. avioeron tai puolison kuoleman suhteen? En herran tähden mitään avioeroa aavistele, mutta mielestäni tällaiset asiat olisi kuitenkin hyvä olla tiedossa kaiken varalta.
Jos esim. minä kuolen, minut perivät kai aviopuolisoni ja omat lapseni, eikö vain? Jos mieheni kuolee, perin minä ja kaikki hänen lapsensa?
Olemme myös ostamassa yhdessä omakotitaloa. Otamme siis yhteisen asuntolainan. Minä kuitenkin maksan itse omilla säästöilläni talon käsirahan 20%. Mitä tässä asiassa pitäisi ottaa huomioon?
Kiinnostaisi tietää, että miten käy tällaisessa tilanteessa:
Jos mieheni kuolee, miten käy talomme? Siirtyykö osa sen omistuksesta miehen lapsille, ja millainen osa? Haluan varmistaa, että vaikka mieheni kuolisi, minä ja kolme yhteistä lastamme emme menettäisi kotiamme. En väitä, että miehen lapset sellaista edes yrittäisivät, mutta eihän koskaan voi sanoa ei koskaan. Miten varmistan, että jos mieheni kuolee, talo pysyy minun omistuksessani? Voiko tällaista sopimusta tehdä esim. lakimiehellä?
Tuntuu ihan hullulta sellainen ajatus, että ensin ostaisimme talon, sisustaisimme sen ja panostaisin siihen valtavasti aikaa/rahaa, ja sitten jos mieheni yllättäen kuoleekin vaikka 10 vuoden päästä, siirtyy osa siitä meidän yhdessä luomastamme miehen lapsille. Voivatko he tuolloin marssia kotiini vaatimaan itselleen jotain talosta?? Mitä esimerkiksi? Voiko sellaista sopimusta tehdä, että jos/kun mieheni kuolee, minulla on oikeus ostaa miehen lasten osuus itselleni jos niin haluan? Kai sekin otetaan jotenkin huomioon, että minä olen maksanut talosta sen 20% jo ennen taloon muuttamista? Kyseinen 20% on siis tosiaan minun itse säästämiäni rahoja, omasta palkastani.
Haluan varmuuden tällaisiin asioihin ennen avioliittoa ja lainanottamista, ettei sitten myöhemmin käy niin, että myöhäistä itkeä kun kakat on jo housuissa... Olen harkinnut ottavani yhteyttä lakimieheen keskustellakseni tällaiset asiat halki, onko viisasta?
Mitä minun tulee ottaa huomioon astuessani avioon mieheni kanssa, vai tarvitseeko mitään? Tarkoitan perintöasioita ja lesken oikeuksia. Vaikuttaako se, että miehellä on lapsia ennestään, mihinkään asioihin esim. avioeron tai puolison kuoleman suhteen? En herran tähden mitään avioeroa aavistele, mutta mielestäni tällaiset asiat olisi kuitenkin hyvä olla tiedossa kaiken varalta.
Jos esim. minä kuolen, minut perivät kai aviopuolisoni ja omat lapseni, eikö vain? Jos mieheni kuolee, perin minä ja kaikki hänen lapsensa?
Olemme myös ostamassa yhdessä omakotitaloa. Otamme siis yhteisen asuntolainan. Minä kuitenkin maksan itse omilla säästöilläni talon käsirahan 20%. Mitä tässä asiassa pitäisi ottaa huomioon?
Kiinnostaisi tietää, että miten käy tällaisessa tilanteessa:
Jos mieheni kuolee, miten käy talomme? Siirtyykö osa sen omistuksesta miehen lapsille, ja millainen osa? Haluan varmistaa, että vaikka mieheni kuolisi, minä ja kolme yhteistä lastamme emme menettäisi kotiamme. En väitä, että miehen lapset sellaista edes yrittäisivät, mutta eihän koskaan voi sanoa ei koskaan. Miten varmistan, että jos mieheni kuolee, talo pysyy minun omistuksessani? Voiko tällaista sopimusta tehdä esim. lakimiehellä?
Tuntuu ihan hullulta sellainen ajatus, että ensin ostaisimme talon, sisustaisimme sen ja panostaisin siihen valtavasti aikaa/rahaa, ja sitten jos mieheni yllättäen kuoleekin vaikka 10 vuoden päästä, siirtyy osa siitä meidän yhdessä luomastamme miehen lapsille. Voivatko he tuolloin marssia kotiini vaatimaan itselleen jotain talosta?? Mitä esimerkiksi? Voiko sellaista sopimusta tehdä, että jos/kun mieheni kuolee, minulla on oikeus ostaa miehen lasten osuus itselleni jos niin haluan? Kai sekin otetaan jotenkin huomioon, että minä olen maksanut talosta sen 20% jo ennen taloon muuttamista? Kyseinen 20% on siis tosiaan minun itse säästämiäni rahoja, omasta palkastani.
Haluan varmuuden tällaisiin asioihin ennen avioliittoa ja lainanottamista, ettei sitten myöhemmin käy niin, että myöhäistä itkeä kun kakat on jo housuissa... Olen harkinnut ottavani yhteyttä lakimieheen keskustellakseni tällaiset asiat halki, onko viisasta?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Samoja ongelmia eikä hyvältä näytä.... Meillä talo ja laina on puoliksi, mutta teillä tietenkin teette niin, että sinä omistat käsirahaa suuremman osuuden.
Otat siis selvää että saat miehen kaikki omaisuuden ettei hänen lapset saa mitään??? Voi hyvänen aika sentään. Että sun lapset perii sut mutta ei miehen lapset, mutta sinä ja sun lapset perii miehen eikä hänen omat lapset mitään??? Huh huh.. vedät siis miehen omien lasten perinnön???????????????? Mitenihmeessä kehtaat???
Onneksi laki on miehen lsten puolella, ja he peirävät isän ei sinun lapset. Luulen että mies on tehnyt testamentin omille, eikä sinulle,
Olet tosi kiero.
En voi uskoa, että kieroilet miehen lasten perinnön itsellesi!!! Uskon että mies on fiksu ja suojaa omien lasten perinnön, joka on varmasti huomattava, muuten et olisi kiinnostunut hänen perinnöstään.
ja sinulla ei näy olevan kaikki muumit kotona pääsäsi, kun et ymmärrä ap kirjoittamaan tekstiä! Luehan uudelleen, jospa sitten muumit löytäisivät paikan sunkin päässä, jota kyllä epäilen! Ap. on miehen kanssa 3 yhteistä lasta, vai pyhästä hengestäkö sinun miellestä nämä avoliitossa syntyneet lapset on syntynyt? Eli miehellä on yhteensä 5 lasta!!!
Ensinnäkin ap kannatta selvittää, että ositus on tehty edellisen liiton jälkeen ja tasingot maksettu, ennen kuin ostat mitää yhteistä tämän miehen kanssa! Suusanallinen sopimus ei riitä, vaan siitä pitää olla mustaavalkoisella ja todistajien kanssa, että ositussopimus on todella tehty.
Muuten käy niin, että jos miehesi kuollee, niin ex akka vaatii osuuttaa teidän talosta ja jos ositusta ei ole tehty niin hän saa puolet miehen osuudesta talosta ja lapset puolet. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla ei ole silloin leskenhallinta oikeutta teidän yhteiseen kotiin ja se on tienpäälle lähtö. Koska ex akka varmasti hakee pesänjakajan joka myy omaisuuden ja vähentää siitä ensi velat ja oman palkkionssa ja lopuut jakaa osuuksien mukaan.
Toisekseen kauppakirjaan on merkittävä se, että sinä olet maksanut 20% talosta itse ja loput 80% on teille puoliksi eli sinun osuus talosta on 60 % ja miehen osuus 40 %. Tämä jako pitää näky selvästi kauppakirjassa! Koska sinun kuolemasi jälkeen sinun perilliset on vain sinun lapset! Samoiten miehen perilliset on vain hänen lapset siis kaikki 5 kpl;ta.
Leski on oikeuttettu tasinkoon jos hän on köyhempi kuin vainaja, niin että osuudet ovat yhtä isot, mutta rikkaaman lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle (eli lapsille) vaikka hänen omaisuutensa olisi isompi kuin vainajan.
Puoliso ei peri enää nykyisen perintölain mukaan, jos ei ole erikseen testamenttia!
"Otat siis selvää että saat miehen kaikki omaisuuden ettei hänen lapset saa mitään??? "
Aika metsään menevät sinun olettamuksesi :)
Otan selvää, miten suojaan OMAN omaisuuteni. Minä olen miestäni varakkaampi, minulla on säästöjä, olen saanut ennakkoperintöä ja tulen tulevaisuudessa saamaan ison perinnön vanhemmiltani. Lisäksi suurin osa perheemme omaisuudesta on minun ostamaani, mm. auto ja kodin irtaimisto.
Miehelläni ei ole omaisuutta. Hän ei ole säästeliäs, eikä itse asiassa tienaakkaan niin paljoa että säästöön jäisi. Hänellä on kuitenkin ne edellisen avoliitonkin lapset elätettävänä, hänen rahansa menevät kädestä suuhun. Itse tienaan enemmän, ja minulla ei ole elatusvelvollisuutta miehen aikaisempiin lapsiin, vain omiini.
"Että sun lapset perii sut mutta ei miehen lapset, mutta sinä ja sun lapset perii miehen eikä hänen omat lapset mitään???"
No, sehän on selvää, että minun lapseni perivät minut. Minun lapseni ovat myös mieheni lapsia. Olisit tämän hoksannut, jos olisit lukenut aloitusviestini ajatuksella. Meillä on mieheni kanssa 3 yhteistä lasta. Kaikki mieheni 5 lasta tulevat siis perimään mieheni aikanaan. Tilannehan nyt vain on se, että miehelläni ei ole paljoa mistä periä...
Olen lähinnä kiinnostunut siitä, että jos minä ja mieheni otamme yhteisen asuntolainan ja ostamme talon, että miten sen kanssa käy jos mieheni kuolee. Olen aika varma, että minä tulen olemaan se, joka maksaa suurimman osan talon lainoistakin. Lisäksi maksan sen 20% heti alkuun.
" vedät siis miehen omien lasten perinnön???????????????? "
Edelleenkään en ole viemässä mieheni lasten perintöä. Ja kyllä nämä meidän yhteisetkin lapset ovat "miehen omia lapsia" :)
"Onneksi laki on miehen lsten puolella, ja he peirävät isän ei sinun lapset. Luulen että mies on tehnyt testamentin omille, eikä sinulle, "
No kyllä minunkin lapset perivät mieheni, onhan hän sentään heidän isänsä :)
Mies ei ole tehnyt testamenttia, ei hänellä ole ainakaan vielä kertynyt omaisuutta. Ja miksi hän sellaisen testamentin tekisikään, että hänen 2 lastaan saavat jotain mutta 3 eivät...Minulle ei tarvitse testamentata mitään, edelleenkin olen miestäni varakkaampi.
"Uskon että mies on fiksu ja suojaa omien lasten perinnön, joka on varmasti huomattava, muuten et olisi kiinnostunut hänen perinnöstään. "
Edelleen: miehelläni ei ole mitään huomattavaa omaisuutta. Toki sitten on kun talon ostamme, mutta suurin osa siitäkin tulee olemaan minun omistuksessani. En ole kiinnostunut mieheni perinnöstä, vaan siitä, että mitä minun omaisuudelleni tapahtuu, jos eroamme tai kun jompi kumpi meistä kuolee. Minä haluan suojata omaisuuteni niin, että se menee omille lapsilleni eikä mieheni edellisen avoliiton lapsille. Vai haluaisitko sinä, että sinun kuoltuasi omaisuutesi perisi lapset, jotka eivät ole sinun omiasi? Vastaa rehellisesti :)
Älä hyvä ihminen vedä herneitä nokkaan ja saa tuollaista hepulia, kun et edes tiedä taustoja.
Mieheni ei ollut naimisissa exänsä kanssa, joten onneksi tällaisia osinko- ja tasinko-asioita ei tarvitse ottaa huomioon...Sehän tästä vielä puuttuisikin :D
Pidä turpas kiinni , kun et tiedä laki-asioista yhtikäs mitään, kehtaatki möykätä täällä, kun olet noin tyhmä ja tietämätön.
Opettelisit nyt ekaksi lukeen ja kirjoittaan ja sitte voit tutustua avioliittolakiin ja lakiin ylipäänsä, mutta lukea pitää osata, lakiteksti on muuten sulle liian vaikeaa.
Jos ei ole avioehtoa, sinulle jää miehen kuollessa puolet teidän yhteisestä omaisuudesta avio-oikeuden myötä. Se ei ole perintö. Loppu osa omaisuudesta menee miehen kaikille lapsille tasan.
Omaan kotiin on kuitenkin olemassa ns. leskenoikeus, eli vaikka miehen jo kenties aikuisiksi kasvaneet lapset (sekä aiemmat että teidän yhteiset) omistavaisivatkin perinnön myötä osan talosta, sinulla on oikeus asua talossa loppuun saakka. Usein on myös mahdollisuus ns. ostaa lapset siitä ulos, mutta esimerkiksi ydinperheissä sitä harvoin käytetään, vaan perintö jaetaan vasta kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Jos muutat kodista, siinä vaiheessa perintö voidaan jakaa. Eli sinulle puolet ja lapsille puolet.
Jos tulisi ero, omaisuus menee niin ikään puoliksi. Mikäli teillä on tällä hetkellä erisuuruinen omaisuus, voitte tehdä avioehdon, jossa avio-oikeuden ulkopuolelle jää ennen liittoa kertynyt varallisuus. Täten sinulle jää se 20% käsiraha, ja muu omaisuus menee puoliksi. (Ellei sitten miehellä ole vastaava määrä omaisuutta nyt kun teidät vihitään, auto, sijoituksia tms?)
Testamentilla näitä asoita voi muuttaa, jos haluaa.
Tehkää avioehtosopimus jossa se sun 20% ja mahdollinen perintösi on vain sinun ja muistakaa viedä avioehtosopimus maistraattiin rekisteröitäväksi sillon se on voimassa vasta.
Jos jäät leskeksi sulla on asumisoikeus kuolemaasi asti talossa.
Menkää lakimiehen juttusille sietä saa kunnon tietoa.
Miten tällaisessa tilanteessa:
Menen naimisiin miehen kanssa. Hänellä siis ne 2 lasta ex-avoliitosta ja lisäksi meillä 3 yhteistä lasta.
Minulla on huomattavasti enemmän varallisuutta kuin miehelläni. Tulen myös saamaan suuren perinnön.
Ostamme talon puoliksi.
Avioehtoa ei ole. Mieheni kuolee yllättäen onnettomuudessa.
Miten käy?
On aika perinnönjaon, se jaetaan kaikkien viiden lapsen kesken. Koska avioehtoa ei ole, onko näin, että miehen jaettava omaisuus on koko yhteinen omaisuutemme jaettuna kahdella (eli käytännössä lähes kokonaan minun omaisuuteni)? Jaetaanko tuosta puolikkaasta siis myös osansa myös miehen ex-avoliiton lapsille?
Tuntuu aika hullulta sellainen ajatus, että minulla olisi säästötililläni kymmeniä tuhansia euroja, ja lisäksi olisin saanut omilta vanhemmiltani perinnöksi yli 100 000 euroa, ja miehen tilillä on muutama satanen, että minun täytyisi sitten miehen kuoltua tuolta omalta henkilökohtaiselta säästötililtäni ja minun omalta äidiltäni ja isältäni saadusta perinnöstä luovuttaa rahaa lapsille, jotka eivät ole minun??? Olenko oikeassa??
Minun ei varmaankaan kannata avioitua ilman avioehtoa :)
-aloittaja
Ja vielä jäi mainitsematta:
Jos mieheni kuollessa miehen ex-avoliiton lapset olisivat vielä alaikäisiä, ilmeisesti perinnön hallintaoikeus siirtyisi miehen EXÄLLE?? Siis mikä kauhuskenaario!! Osa MINUN kovalla työllä säästämistäni rahoista ja MINUN vanhempieni perinnöstä siirtyisi miehen EXÄLLE!! Siinähän ei ole itse miehen omaisuuden tai omaisuudettomuuden kanssa mitään tekemistä, vaan ihan konkreettisesti MINUN pitäisi luovuttaa OMIA rahojani jonkun toisen exälle!
Apua...
Juu, kyllä omaisuus menee puoliksi , kun toinen kuolee ,toinen puoli miehesi kaikille lapsille ja toinen puoli sinulle, sillä ei ole merkitystä kumpi teistä oli rikkaampi, jollei kerran ole sitä avioehtoa.
Kuoleen miehesi exälle ei mene hallintaoikeutta heidän lasten rahoihin vaan oikeus määrää uskotun miehen pitään huolta alaikäisten lasten omaisuudesta.
Sinun ilmanmuuta katsii tehdä se avioehtosopimus, kun olette taloudellisesti niin erilainen pari, näin suojaat perintösi ja myös sinun vanhempasi voivat turvata sun perintösi tekemällä juristilla sopimuksen ja ehdon, että ei sinun puolisosi saa heidän omaisuudestaan mitään, siis sinun puolisosi pois suljetaan sinun perinnöstäsi, puolisoltasi suljetaan avio-oikeus sinun perintöön.
Vai ovatko sinun vanhempai jo molemmat kuoleet?
Mene juristille puhumaan näistä asioista se kannattaa.
OLETTE VÄÄRÄSSÄ!!
""Lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, vaan hän saa pitää oman omaisuutensa. Leski saa vapaasti päättää, luovuttaako hän tasinkoa vai ei. Jos leskellä on vähemmän varallisuutta kuin kuolleella puolisolla, leskellä on aina oikeus saada osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta.""
lähde: http://www.perunkirjoitus.fi/lesken-oikeudet.html
ELI ALOITTAJA;
Jos miehesi kuolee ennen sinua, sinä SAAT PITÄÄ KOKO OMAISUUTESI, oli avioehtoa tai ei. ET SIIS MISSÄÄN NIMESSÄ JOUDU LUOVUTTAMAAN SENTTIÄKÄÄN SINUN OMASTA OMAISUUDESTASI MIEHESI EX-LIITON LAPSILLE JA TÄTÄ KAUTTA MAHDOLLISESTI MIEHEN EXÄLLE!
Jos miehen kuollessa miehesi on rikkaampi kuin sinä, SINÄ saat tasinkoa miehen omaisuudesta.
Juuri näin.
Mutta sen sijaan jos nainen (varakkaampi) kuolee ennen miestä, puolet omaisuudesta jää miehelle, ja loput jaetaan naisen lapsille (3:lle). Miehen lapsille ei jää mitään, ennen kuin sitten joskus kun mieskin kuolee. Eli naisen omaisuutta voi mennä miehen lapsille vain silloin, jos mies on ensin saanut siitä osan itselleen naisen kuoltua, ja kuolee sen jälkeen itse. Mutta siis miehenkin kuollessa omaisuus menee sitten viiteen osaan... Eli kaikille lapsille tasapuolisesti.
Lisättäköön sekin, että jos perintöä menisi lapsille, jotka ovat alaikäisiä, voidaan määrätä henkilö joka omaisuudesta vastaa lapsen täysi-ikäisyyteen asti, eikä se kenties ole vanhempi. Eli jos vaikka ap haluaisi testamentata miehen lapsille omaisuuttaan, ei ole vaaraa, että miehen ex voisi hallita rahoja.
Sen uskotun miehen saa varmaan isä itsekin päättää. ainakin mun mies on ajatellut laittaa testamenttiin yhden kaverinsa huolehtimaan poikansa raha-asioista ettei mene lapsen perintö ex-tyttiksen kurkusta alas.
Et voi riistää miehen lapsilta isän perintöä, etkä heidän äidinkään. Et voi muuttaa sitä että saisit itsellesi koko omaisuuden. Kaikkea sinä kehtaan väittääkin.
Lapset perii kaiken omaisuuden, eik sulla ole siihenm itään snaomista, vaikka sua kuin suututtaa,e t saa heitlä pennikään. Mene töihin ja kerää omaisuus. Oletko valmis antamaan sen miehen lapsille? Et varmaan.
Voi sua, onnetonta. Mene nyt vaan sinne töihin.
"Lapset perii kaiken omaisuuden, eik sulla ole siihenm itään snaomista, vaikka sua kuin suututtaa,e t saa heitlä pennikään. Mene töihin ja kerää omaisuus."
Jotta pääsisit kärryille, tässä pari lainausta aiemmista teksteistäni:
- Otan selvää, miten suojaan OMAN omaisuuteni. Minä olen miestäni varakkaampi, minulla on säästöjä, olen saanut ennakkoperintöä ja tulen tulevaisuudessa saamaan ison perinnön vanhemmiltani. Lisäksi suurin osa perheemme omaisuudesta on minun ostamaani, mm. auto ja kodin irtaimisto.
-Miehelläni ei ole omaisuutta. Hän ei ole säästeliäs, eikä itse asiassa tienaakkaan niin paljoa että säästöön jäisi. Hänellä on kuitenkin ne edellisen avoliitonkin lapset elätettävänä, hänen rahansa menevät kädestä suuhun. Itse tienaan enemmän, ja minulla ei ole elatusvelvollisuutta miehen aikaisempiin lapsiin, vain omiini.
Jos lukisit aivan alun alkaen ajatuksen kanssa, niin ei tarvitsisi toistaa itseään. Minulla on jo omaisuutta, miehelläni ei.
"Et voi riistää miehen lapsilta isän perintöä, etkä heidän äidinkään. Et voi muuttaa sitä että saisit itsellesi koko omaisuuden. Kaikkea sinä kehtaan väittääkin."
En voikkaan, enkä haluakkaan. Miehelläni ei vain ole omaisuutta, joten sinänsä hänen lapsilleen jättämänsä perintö tulee olemaan aika pieni. Enkä olekaan yrittänyt muuttaa että saisin itselleni koko miehen omaisuuden!! Kuten olen jo maininnut edellä, minulla on omaa omaisuutta ja paljon!!
Jos talon ostamme puoliksi, niin siitä jää pieni osa perinnöksi kaikille viidelle lapselle, jos/kun mieheni kuolee, ennemmin tai myöhemmin.
"Oletko valmis antamaan sen miehen lapsille? Et varmaan."
Ai olenko valmis antamaan itse keräämäni omaisuuden ja vanhemmilta saamani suuren perinnön mieheni ex-avoliiton lapsille. No, en ole, juuri siitähän tässä onkin kyse. Haluan, että MINUT perivät vain mieheni ja minun yhteiset lapset.
Mites itse? Olisitko itse kuoltuasi valmis jättämään omaisuutesi jonkun toisen lapsille? Vai jätätkö mieluummin kaiken omille lapsillesi?
Jään mielenkiinnolla odottamaan vastausta. Eiköhän jokainen ihminen jätä perintönsä mieluummin omaan sukuunsa ja omille lapsilleen, kuin jonkun toisen lapsille. Ei se tee minusta mitenkään huonoa ihmistä, eikä sinustakaan.
Häpee ite idiootti, sinä et tiedä mistään mitään olet tyhmä, kun vasemman jalan saapas, suosittelen sulle lukutaidon kurssia sekä kirjoitustaidon kurssia myös.
Pidä mölyt mahassasi, pöljä.
Jos omaisuutta on kovin erilainen määrä, avioehto kannattaa tehdä. Se on tätä päivää näissä uusiokuvioissa ja niin tulen minäkin aikanani tekemään. Eihän sitä arjessa tarvitse sen kummemmin sitten muistella. Ja tosiaan talon kauppakirjaan osuudet siinä suhteessa, miten talon maksatte=omistatte.
Meillä on sama tilanne eli miehellä lapsi ja yksi yhteinen tulossa.
Haluamme, että jomman kumman kuoleman jälkee yhteisenä kotina toiminut talo/asunto irtaimistoineen siirtyy leskelle ja koska meillä on uusi perhe on tehtävä testamentti.
Testamentti siten, että koti irtaimistoineeen testamentataan leskelle ja tehdään toissijainen perimisoikeus sitten miehen lapsilla ja yhteisille lapsille. Lisäksi maininta, että jos lapset vaativat lakiosaansa toisen puolison kuoltua, niin sitten menettävän oikeuden perintö-osaan. Näin varmistetaan se, että leski ei joudu tiukoille toisen kuollessa ja joudu ottamaan esim. lisää lainaa pitääkseen asunnon tai maksaakseen lakiosan jos asunto on testamentattu leskelle.
Toissijaisella perimisellä lisäksi varmistetaan se, että myös miehen lapsilla on oikeus perintöön kun leskikin on kuollut. Jos kyseinen ehto unohtuu mainita voi pahimmillaan käydä niin, että miehen lapsi ei saa mitään!!
Tällä testamentilla kuitenkin vältetään se tilanne, että miehen kuoltua puolet asunnosta menisi miehen alaikäiselle lapselle -> päätösvalta asunnosta entiselle puolisolle. Tämä voisi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että jos leski haluaisi tukalan tilanteen tulla myydä asunnon muuttaakseen pienempää, niin entinen puoliso voi estää sen, koska ei halua myydä asunnon puolikasta vaan säästää sen lapselleen. Toisinpäin voi käydä niin, että jos leski haluaisi ostaa asunnon miehen entiseltä puolisolta niin tämä ei halua myydä sitä tai typerämpää olisi maksaa uudestaan puolet asunnosta, mikä on kuolleen miehen kanssa maksettu. Ilman testamenttia leskelle jää vain asunnon hallintaoikeus ja puolet asunnosta olisi entisellä vaimolla kunnes lapsi on 18 vuotta. Ei olisi enää omaa kotia vaan koti missä vain saisi asua eikä sitä saisi myytyäkään jos miehen entinen ei siihen suostu. Ei kiva tilanne ja olen tällaisia tilanteita nähnyt.
Ja miksi käsittelin tuossa ylempänä vain miehen kuolemaa on syy siinä koska juuri uusiperhetilanteissa sen puolison kuolema, jolla on jo ennestään lapsia aiheuttaa niitä "ongelmia". Jos minä sattuisin kuolemana ensin, niin ei ainakaan olisi minun entisiä miehiäni määrämässä entisen yhteisen kodin kohtalosta! Ja toisaalta mies haluaa myös, että jos jää leskeksi niin perii testamentin varjolla talon itselleen (joutuu toki maksamaan perintöveroja enemmän, mutta leski saa hyvityksiä veroista muutenkin) ja on se pienempi paha lopulta kuin ei omista enää kotia on on epävarmuudessa siitä, että saako asunnon myydä vai vai tuleeko entinen kumppani tai lapset tielle asian suhteen.
Tämän vuoksi menemme lakimiehelle tekemään testamentin. Varsinkin uusperhetilanteissa testamentti on tärkeä
Leskellä on aina asumisoikeus kuolemaansa asti yhteisessä asunnossa ja alaikäisten lasten äiti siis miehen exä, ei voi tulla pitään alaikäisten puolta vaan laki määrää lapsille uskotunmiehen yleensä joku lakimies, joka hoitaa lasten omaisuuden, lasten äiti ei kelpaa siihen rooliin.
Jeps, asumisoikeus on, mutta se ei ole sama kuin omistusoikeus ja todella tarkoitus on saada pitää omistusoikeus omaan asuntoon ja kotiin ja määrä mitä sille tekee (myy/pitääkö/remppaako) jne. Alaikäisen lasten edunvalvoja talousasioissa on lapsen vanhemmat ja jos toinen kuolee, niin entinen puoliso jää eduvalvojaksi, jonka toimintaa holhousviranomainen valvoo , jotta lapsen edusta pidetään huolta.
Joka tapauksessa haluan, että oma koti pysyy omana niin kauan kuin kuolema tulee. Sen jälkeen saa mennä omille ja miehen perillisille tasapuolisesti oli miehen lapsi biologinen tai ei , mutta on minulle kuitenkin meidän perheen lapsi.
Ap taisit saada ainoan oikean vastauksen tuolla ylempänä nimim. *****
Alkaa lauseella: OLETTE VÄÄRÄSSÄ!!