Uuden pirtin pystyyn laittaminen tänä aamuna;)
Ihana aamu, taivaalla ohuita pilvenhattaroita, luonto rauhaisa, lehti ei puussa heilahda, hellettä tiedossa.
Kaupunki kumminkin herännyt, työhön kiirehtiviä ihmisiä autolla ohi taloni hurahtelee, minkälaisin ajatuksin kukin päivänsä aloittaa.
Kaikilla ei tuo työhön meneminen onnistu, työtä ei ole, mitenkähän osaavat kesästäkään nauttia, kun huoli tulevaisuudesta kummittelee.
Pirtin kuitenkin laitan siistiin kuntoon, tarjoukset pöytään, uudet kukat maljakoihin, tällä kertaa valkoisia ruusuja ja hennon sinisiä pellavan kukkia väriä antamaan, kuvastavat tuota tavaan tämän hetkistä väritystä.
Syksyn värejä odottellen, rauhoitetaan tunnelma herkäksi ja nautitaan kesän jatkumisen iloista.
Eilinen päivä oli niin kiireinen, että jäi kirjoitukset väliin.
Ennen kuutta hakivat minut ja eipä kauankaan mennyt, kun sämpylät ja kahvit oli valimistettu.
Kanavan reunalle kiirehdittiin ja siellä oli ilmottautuminen käynnissä piirin onkikilpailuihin.
Osanottajia tuli 73 ja torven töräyksellä kilpa aloitettiin.
Kovin tuntui tärkeältä tuo kisa olevan, siinä varmaan syrjä silmäällä naapurinkin kalansaaliita seurailtiin;)
Kaksi tuntia ja tauko, siinäpä sitten emännille kiireinen rupeama, hyvin kävi kahvi, sämpylät ja makkara kaupaksi.
Arpa pöydä äärellä oli huisketta ja into kasvoi sitä myöten kun voittoja tuli.
Päivän suurin saalis likellä viittä kiloa ja isoin kala oli lahna, 1,700 grammaa painoa.
Minäkin sain ison pussin ahvenia viemisiksi kissoille.
Kalat punnittiin tietokoneella ja se tapahtui nopsaan, kai piirin sivuilla netissä tuloksia nähtävissä.
Illalla ajettiin tyttären mökille ja ihana oli vilvoittavissa tuulissa ajella moottorilla maisemia ihastellen.
Mökillä paistettiin makkaraa ja nautittiin kahvit, ihasteltiin istutuksia mitä sinne hiekkaiseen maastoon oli aikaan saatu, monta multasäkkiä oli jouduttu sinne saareen kuskaamaan.
Tänään ajellaan maaseudulle, kälyni luo raparperejä hakemaan.
Ruoka on pöydässä sinne mennessä ja tiedän kokemuksesta, että täydellinen on ja runsas, pitänee pihistellä päivän ruokailusta;)
Suussa sulavat piirakat varmasti myös tuoreina odottavat.
Sanoinkin tyttärelle, että varatkaa aikaa, sieltä ei ilman täydellistä kestitystä pois lähdetä. kälyni on tyttären kummi.
Suunnitelmat on jo huomiselle, sitä mehua keittelen ja pakastan.
Ajattelin kysäistä olisiko kampaajalla aikaa hiuksiani leikata, voi olla, että ei löydy aikaa, kun lomalta tullen hänkin työt vasta aloitteli.
Nyt kuitenkin pirtin lämpimään, kotoiseen tunnelmaan teitä kutsun, tehdään mukava, viihtyisä ketju taas kerran, tervetuloa uudet mukaan, olettehan lukijoina huomanneet miten rauhaisaa pirtissä onkaan.
Kaikke mukavaa jokaiselle elämäänne;)
KAHVIPIRTTI 81 / 2013
214
1179
Vastaukset
- hevat
Kyllä on ihanaa lueskella hyvin liukuvaa tekstiäsi,taas meidän uudesta pirttimme
sisällöstä. Kyllä tuntuu mukavalta, kun sinulla virtaa riittää moniin askareihin.
Toivomme tietysti,että kaun jaksat meidän iloksemme kirjoitella ja kannustaa
tähän elämän kulkuun.
Tänään lähdenkin vaki-asunnolle ja aamulla kampaajalle,sitten tyttäreni kanssa
ajelemme viikonlopuksi Helsinkiin vanhoja ystäviä vielä tapaamaan.
Heistä joku on jo hoitokodissa,myös vilkaisemme häntäkin. Elämä on jatkanut kulkuaan,jopa muutamia ikäisiäni siunattu maan multiin.
Toivon kaikille ihanaa lämmintä alkavaa syksyä ja tietenkin terveyttä elämäämme.."Minä vain tiskaan astioita..."
Oikeastaan ne on jo tiskattu, mutta odotan eilistä perunakattilaa, jossa salaattipotaatit odottavat kuorimistaan.
Hyvää tekivät toissapäiväinen (n.150m) ja eilinen (260m) kävelylenkit. Toipilas uhoaa valmistavansa salaattia, kun iltapäivällä tulee harvinaisia vieraita.
Taisin jo serkkuni hautajaisista tultuamme kirjoittaa, että olen isänpuoleisen serkussarjan viimeinen ja seuraava lähtijä.
Siteet siihen sukuhaaraan eivät kuitenkaan katkenneet. Serkkuni tytär miehensä kanssa tulee tänään käymään, ja he ovat todellakin tervetulleita!
On ihanaa, että me molemmat pidämme toistemme sukulaisista, ja tärkeintä se, että kummallakin meistä oli mukava anoppi.
Minun äitini ihastui poikaystävääni ensi näkemällä, sillä hän äidin mielestä oli hänen ilmetty nuoruudenrakkautensa.
Maailma oli sitten vieroittanut heidät toisistaan, kuten laulussa lauletaan, mutta ne onnellisten aikojen muistot j.n.e. Olihan niitä muistoja mukavakin kuunnella, mutta kyllä viidentenä vuonna olin kurkkua myöten hänen Armastaan.
Sääli, ettei minulla ole nuoruuden SUURTA rakkautta. Olisi ollut mielenkiintoista testata, miten omat mukulat suhtautuisivat muistoihin.
Jaaha. Kattilat on tiskattu. Niitä olikin kaksi.
Siispä ahkeroimaan.
Lämpimin terveisin Venla ja Suleima.- Puskasuleima
Venlastiina kirjoitti:
"Minä vain tiskaan astioita..."
Oikeastaan ne on jo tiskattu, mutta odotan eilistä perunakattilaa, jossa salaattipotaatit odottavat kuorimistaan.
Hyvää tekivät toissapäiväinen (n.150m) ja eilinen (260m) kävelylenkit. Toipilas uhoaa valmistavansa salaattia, kun iltapäivällä tulee harvinaisia vieraita.
Taisin jo serkkuni hautajaisista tultuamme kirjoittaa, että olen isänpuoleisen serkussarjan viimeinen ja seuraava lähtijä.
Siteet siihen sukuhaaraan eivät kuitenkaan katkenneet. Serkkuni tytär miehensä kanssa tulee tänään käymään, ja he ovat todellakin tervetulleita!
On ihanaa, että me molemmat pidämme toistemme sukulaisista, ja tärkeintä se, että kummallakin meistä oli mukava anoppi.
Minun äitini ihastui poikaystävääni ensi näkemällä, sillä hän äidin mielestä oli hänen ilmetty nuoruudenrakkautensa.
Maailma oli sitten vieroittanut heidät toisistaan, kuten laulussa lauletaan, mutta ne onnellisten aikojen muistot j.n.e. Olihan niitä muistoja mukavakin kuunnella, mutta kyllä viidentenä vuonna olin kurkkua myöten hänen Armastaan.
Sääli, ettei minulla ole nuoruuden SUURTA rakkautta. Olisi ollut mielenkiintoista testata, miten omat mukulat suhtautuisivat muistoihin.
Jaaha. Kattilat on tiskattu. Niitä olikin kaksi.
Siispä ahkeroimaan.
Lämpimin terveisin Venla ja Suleima.Vs mokas taas.
Kylhä sil se nuaruurenrakkaus on. Se ulkoisti ittensä ja lähti lähikaupast kermaa postyamaa.
- miranda 43
"Minäkin keittelin perunoita".....tiskit saa odottaa.
Laitoin keväällä yhdestä itäneestä perunasta palan kukkaruukkuun kasvamaan ja eilen katsoin satoni. Oli kolme kananmunan kokoista ja kolme puolikas munan kokoista, siis todella hyvin.
Äitini kertoi noin 50-sitten, kuinka naapurit joutuivat istuttamaan "siemenet" perunankuorista ja syömään itse muun osan, sillä pulaa oli kaikesta. Se on mieltäni askarruttanut näihin päiviin, kuinka mahtoivat saada satoa, mutta nyt tiedän.
Spaketti-kurpitsanikin edistyvät, on neljä jo melkoisen kokoista, mutta nuo chilit vain kukkivat. Kasvimaani on tosin vain metrin möhkäle tuossa ikkunan alla. Onneksi nyt tulee sentään vettä niille.
Kahvit hörppään ja katson Salkkarit. Aika outoa kyllä, että vaikka on uusinnat, niin hyvin vähän muista ja varppina olen katsonut kaikki jaksot silloin joskus. Näinkös se dementia alkaa? Sain täältä Kahvipirtistä idean.
Ensi keväänä tehdään pieni perunamaa. Sitä ei ole ollut aikaisemmin kellarin puuttumisen takia. skillan sanoi, että kylmälaukussa säilyvät parvekkeella(meillä kuistilla) jouluun asti, pakkasella vaikka mattoja peitoksi.
Onhan se nyt kumma, sanoin ukolleni, että muuta viljellään, mutta ei perunaa.
Saa nyt nähdä, jos eletään ensi keväänä olenko samaa mieltä, että pitäähän se perunamaa olla.Ehtoota.
On kiva uusi pirtti ;)
Aamuni oli yhtä juoksua tuolla pihalla.Siellä kun on pariviikkoa pyörinyt semmonen siipirikko naakka.
Eilen sain soiteltua semmoselle luonto harrastajalle ja Hän touh
usi apuvoimia sen kiinni saamiseksi.Piti aamulla vahtia sitä,kun se ei päässyt lentoon sen siipensä takia.
Kumma tuolla luonnossa,toiset naakat kurmotti sitä reppanaa.
Onneksi saivat vietyä sen pois.
Markkina terveisiä tulin kertomaan ja toin ISON rinkelin taas tuohon pöydälle olokeepa hyvä ja pistäkee poskeen.
Ostin taas sieltä markkinoilta kylmäsavu lohta ja siikaa nammm.....
Nyt kun ne siirti sen toriremontin takia ne kauppiaat tuonne teatterin ja kirjaston aukioille,on semmosta turkasen hakemista;(¨niitä tuttuja myyjiä.
Ei vielä ole satanut,mutta mustia pilviä näkyy nousevan ja ilma on semmosta hautovaa,kuin ukkosen edellä.
Hyvää jatkoa kaikille.
näkyillään...Iltasella.
On ne luontokappaleet merkillisiä, eivät suvaitse joukossaan raajarikkoja. Ne häädetään pois, sääliä ei ole.
Meillä oli kotimökissä muutama kana ja kukko, niin kyllä kana sai kyytiä jos oli huonossa kunnossa, toiset nokkivat ja ajovat tiehensä.
Eikös pidä laittaa kylmälaukun alle myös pinkka sanomalehteä kun perunoita tai muuta säilyttää talveen asti, lattiahan on kovin kylmä parvekkeella, kesälläkin. matto pitää olla, jotta paljasjalan on mukavampi olla.
Oi joi, kävin hammaslääkärillä, hiukan tuntui kipeältä ja aattelin, menen ennenkuin alkaa särkemään. Lääkär koputteli ja heilutteli hammasta ja tuumasi: tämä otetaan nyt pois, puudutan vähän.
Nopeasti homma hoitui ja hammas lähti kummenpia vääntöjä.
Lääkär totesi vain; ettei ollu enää kunnolla kiinni leukaluussa Hoh hoijaa. Mie istuin vähän pöllähtäneenä hänen lavitsallaan ja kattelin hammastani. Eipä lääkär paljon muuta jutellu, tökkäsi laskun käteen ja vilkas minuu.
Mie sit totesin hänelle; että rahat tilille ja tääkö oli sit selevä. Niin ja näkemiin.....
Juu'u nopeeta toimintaa, mut kuitenkin hyvä ettei töhriny kauemmin miun suuvärkissäni.
Hyvvää jatkoo kaikillen
Hei hei- Tulenlieskat**
Kiitos ja upeaa, kun kahville saa taas taivaltaa. SkillaN on parasta laatua, Luojan hyvästä viljasta saatua.
Mä ¨näin aamuyön tunteina, oon ikävä kyllä valveilla. Lauantaina kun rakas ystävätär pois katoaa iäksi. En oikein unta saa. Miks aina kuvittelee elämän jatkuvan kuin ennenkin, sitten tulee stop merkki huomaamatta. - SkillaN*
Huomenta torstaipäivään, toivoa täynnä olevaan:)
Pilvinen aamu ja yön on satanut, päiväksi lupailtiin rajujakin ukkoskuuroja, tuhoja taas saattaa syntyä.
Nukuin huonosti, olisiko illalla juotu kahvi syypää, vai muutenko vaan uni karkuteillä.
Nousin viideltä ylös ja nyt kohta viisi litraa raparperiä mehustettu ja toinen mokoma odottaa vuoroaan.
Mehukkaita ovat, uusi sato valmistunut, edellisestä ovat keittäneet liki neljäkymmentä litraa hyvää mehua, siitäpä riittää jakaa koko jälkeläisporukalle.
Tyttären kanssa mekin jaamme mehun, minä eläkeläinen joudan keittämään ja pullottomaan, jääpä ilta levolle hänelle.
Iltamyöhään meni kylällessä, kuten arvelinkin ja puhua pulputettiin kaikki "rästit", kyllä sitä paljon olikin jäänyt asioita kertomatta.
Tulenlieskat, olen ajatuksin luonasi ja murehdin ystävättären menetystä, näin se elämä meitä koettelee, hän on sen tehnyt, mikä meitä odottaa.
Surukin laantuu ja elämä jatkuu.
Wiiwidear oikean toteamuksen kerroit, varmasti lattian kautta tuleva kylmyys on myös estettävä ja avokuistilla muutenkin, minulla lasitettu parveke, kestää lämpimänä vähän kauemmin.
Kaikkea on kokeiltava ja pitää syödä alkusyksystä runsaasti perunaa;)
Laitan jääkaapin vihanneslaatikon täyteen ja loput parvekkeelle ja näin yhden ihmisen huushollissa riittävät melkein jouluun.
Anlis3, jos ei muuten niin ainakin kesän ja syksyn perunat kannattaa kasvattaa, jos on mahdollista, on ne niin hyviä heti maasta otettuna.
Parikymmentä kiloa tuli laitettua ja nyt sitten syötynä jo melkein kýmmenen kilon perunat.
Siikli laatua on popsittu ja on se hyvää;)
Lääkäröivätkö linnun vai saiko nukutuksen, tiesitkö muori?
Luonnossa julmuus on ikäänkuin luvallista, toisen kuolema toisen elanto, niin hirveältä kuin se näyttääkin.
Ystävättäreni meni mustikkaan ja on kovasti huono näköinen,( silmissä kaihit, leikkaukseen odottaa pääsyä), katsoi mättäällä missä oli hyvä marjasaalis, että onpa iso karvamato, rupesi poimurilla marjat ottamaan, kun käärme nosti päätään, siihen jäi marjat.
Käärme oli pieni, poikanen kaiketi ja ei lähtenyt ennen ppis, kuin vasta kalikan osuttua.
Ihan puistattaa ajatuskin kohdata tätä oliota.
Miranda, uskon että paljon on ihmeteltävää sota-ajan emäntien neuvokkuudesta ja omatoimisuudesta, mitään ei hukkaan heitetty, oppia olisi nykyajan elämiseen.
Neuvokkuutta oli oltava jos ruokaa pöytään saatiin, kaupan hyllyltä sitä vähemmän sai.
Tuosta dementiasta, oikein kauhistuin, kun eilen virkkasin pannulappua pienistä langan tähteistä, ( ei ollut muuta tekemistä ja langan ostoon en varttavasten lähtenyt) olen tehnyt ehkä satoja näitä lappusia, mutta eilen ei millään meinannut luontua.
Oliko se oire tulevasta, aina olen luullut, että ne opit pysyvät hautaan asti
Sitä todella suurta rakkautta vieläkin voi odottaa Venlastiina, mutta melkein varma olen, että sen olet kyllä jo kohdannut;)
Tiedän jos joku tälläinen eteesi ilmestyisi, nykyisen pitäisit, siinä suuri rakkautesi josta voit lapsillesi kertoilla
Minkähänlainen se SUURI rakkaus olisikaan, ei kai sellaista ole olemassakaan, aina jotakin puutteita löytyy;).
Mukava kuulla, että paraneminen edistyy, kohta jäät toiseksi kävelyvauhdissa, jos toipilas samaa menoa paranee, ruuan laittoon jo osallistuu, hienoa.
On kai vaihdettava uudet raparperit maijaan, viisi litraa eka satsista sain, pitää yrittää vielä vettä jo mehustettujen päälle laittaa, varmasti kiisseli tarpeet vielä saan kun valutan, näin tekee tarkka emäntä;)
Mukavaa päivän jatkoa, kai sitä säilömistä toisillakin on tekeillä? Huomenta täältä sateen keskeltä.
Heinolan lintutarhalle veivät sen naakan.
Epäilen että lopettamaan joutuvat.
Se on kuulema suojeltu lintu.Kyllä niitä "merkkaajia"täällä riitää.
Saa pihalla pitää varansa ettei saa "pommeja!"päälleen.
Hyvää päivänjatkoa kaikille.
näkyillään..- hurskainen
Meilläkin ropsautti aamukuuron. Sadevesimittari näytti vain 4mm. Se riitti pilvisyyden kanssa yhdessä viilentämään ilmaa muutamaksi tunniksi. Iltapäivän auringon porotus poisti pian sen kosteuden kuin riskimmän aamukasteen.
Äsken teksti tv:n sivu 411 näytti äsken lämpötilaksi 27C. Tuntuu melki trooppiselta ilmanalalta. Saariselän seudulla enää 13C. Sieltä se mukava viileys etelään päin hiljalleen matkaa.
Hyvä luonnon uimavesi on automatkan päässä. Uimahallit ovat jo auki kesätauon jälkeen. Olen käynyt, mutta nuhan siellä sain. Kiitos jätän tuon 'norpille'. - Rva Ylikypsä
Myöhästä illan köllykkätä!
Ihan mahottoman hiostava päevä takana päen. On paestanna ja satanna ja vähäj jyrissykkii. Mutta tulevaks yökshä ja huomiseksii nuo lupasivat oekeen mahotonta ilimoo, suappa nähä, mitä se sitten tulloo olemaa. TK:ssa pitj käävä tuassiisa huavoo putsuuttamassa, kaet siitä vielä hyvä tulloo.
On aeka naatti olo, en oekeestaa jaksa enempee. Uamulla tullo kattoremontin tekijät, kahteen päevää ovat luvanneet suaha valamiiks, kaet ne nyt ammattimiehet sen tekköökii.
Voe mikä usva noosoo tuolta niityltä jo nyt, mittee onkaa uamulla. Ihan tyyntä on, ee heelaha lehtikää, alakaa pikkuhljoo noosta pihhaa asti.
Hyviä unia kaekille! Huomenna on tuas iha uus päevä. paulamaria
Iltoo ja samala hyyvvee yötä!
Uattelinpa ilomotaatuva ku huomasin tuttuva savonmurretta huastettavan. Kuulu nimittäen kaulle asti, on se sevverran erikoesta ja haaskoo:)
En ou Pirtissä kerinnä kääväkkää koko päevänä. Nuihen säelöntätöihen kansa on aeka männä- kaisu-liisa
Jokainen käynti palstalla luen pirttiläisten kirjoitukset.
Uteliaana Ullana kysyisin, miten aloittaja sait näin nerokkaan idean?
Tämä on tosi mukava paikka, jossa on kiva käydä, leppoisissa merkeissä.
On tuo savon murre, melkein kuin turun murre, murahtelevat mukavasti.
Kumma, kuinka taas tuntuu kesän loppu, syys saa, illat pimenevät, taas yksi kesä on eletty elämän almanakassa.
Jotenkin aina syksyn saapuessa tulee tunne elämän virran rajallisuudesta.
Mutta hyvä, että on ehtinyt sen melonnassa jo tähän asti.
Voimakkaita ukkosia kaavaillaan etelään. Toivottavasti eivät aiheuta mitään pahaa.
Kyllä luonto näyttää voimansa, siinä ihminen saa kokea oman pienuutensa.
.Aamusateen jälkeen on ollut mitä kaunein ja lämpimin kesäpäivä. Kunto palaa pätkittäin olen käynyt vähän kävelemässä ulkona ja ajanut autoakin muutamana päivänä, ei vielä viimeviikolla uskonut. Kyllä se yläkerran Riston lupaus näyttää pitävän paikkansa.
Tämä nyt käynee ilmoittautumisena, kyllä minä taas joskus annan kuulua itsestäni. Nyt hyvää yötä pirttiläisille, Late.
- Hintriika*
Kivaa, Late, että olet toipumaan päin. Sinulla on optimistin luonne, se auttaa parantumaan nopeammin!
Henkistä taistelutahtoa, sitä tässä elämässä tarvitaan, että selviää kiperistäkin paikoista. Aseilla ei toivottavasti koskaan tarvitse ruveta kalistelemaan, ei itsensä eikä muiden vuoksi.
Minä tässä käyn henkistä taistelua itseni kanssa. Tekee niin hitosti mieli jatkaa niitä opintoja, vaikka se seuraava porras on ilmeisesti vaativampi kuin oli ensimmäinen. Sitä vaan hullun lailla luottaa itseensä, että kyllä minä kaikesta selviän.
Siinä hulluudessa ei meinaa muistaa, että ikä karttuu koko ajan. Sitä pitää pelkkinä numeroina, ja sitähän se paljolti onkin. Silti... no... kun jonkun päähänpinttymän saa, niin ei se mäntysuovalla pois lähde. On tässä vielä aikaa miettiä ainakin parin viikon verran.
On taas ollut muutama lämmin päivä, vaikka välillä on taivaalta vettä tullut tai muuten ollut pilvessä. Parveke on ollut ahkerassa käytössä monena iltana, ainakin osan illasta, kunnes on pilvi yllättänyt.
Meilläkin yöt ovat jo pimeitä, mutta yritän vielä olla puhumatta syksystä. Se on niin hassua, kun juhannukselta ruvetaan puhumaan, että kesä on ohi ja jo elokuun alussa eletään syksyn tunnelmissa, vaikka olisi kuinka kesäisen lämmintä. Nautittaisiin kesästä nämä viimeisetkin pisarat!
Kovia ukkosia lupailivat teille sinne Etelä-Suomeen. Me taidamme säästyä niiltä. Kuten useimmiten. Niitä myrskyjäkin tänne osuu harvemmin. Siksi kai ihmiset täällä vieläkin muistelevat taannoista Mauri-myrskyä. Taisi olla 80-luvulla, en nyt viitsi tarkistaa. Kauan aikaa sitten kuitenkin.
Niinpä on taas vuorokausi vaihtunut. Aamulla saa onneksi nukkua niin pitkään kuin unta riittää. Naapurin pihassa on kaivinkone jyllännyt jo monta viikkoa aamu 7 lähtien. Joskus saatan herätä siihen ja jatkaa sitten unia. Aika hyvät unenlahjat minulla mahtaa olla. Kaikki kolinat ja räminät käyvät tuutulaulusta.
Hyvää kesän jatkoa (jatkuu se, uskokaa vaan)! - Skilla*
Huomenta vaan täälltä pian järvialueeksi muuttuvasta savon yhdestä kaupungista.
Vettä on satanut eilisen aikana niin, että autot paikka paikoin tielläkin ilmaisen alustan pesun saavat, ellei jo autoon sisällekin yllä.
En muista tälläistä veden tuloa nähneeni ja lisää vaan tulee, hiekkatiet ovat tiukoilla.
Eipä mahda tälle asialle mitään viisaatkaan, sataa silloin kun sataa.
Huono tuuri paikalliselle Sampea ja shampanjaa tapahtumalle, kestääkö teltan katto tätä sadetta?
Vettä on varmaan monin kertaisesti tullut, tuo hurskaisen mainitsema 4mm ja yhä tulee.
Onko nuo Paulamarian vaivatkin pysyväksi jääneet?
Harmillista se on, jos aina jokin vaiva kiusaa, mutta eteenpäin vaan on mentävä ja toivottava, että kyllä se siitä joskus tokenee.
Late todistaa, että vaivatkin paranee, kun oikean hoidon saa ja elämän ilo mukana kulkee, sitähän teillä kummallakin riittää;)
Tuo elämisen halu yksi tärkeä tekijä tautien voittamissessa, monella hyvin sairaalla se loppuu ja sitten vaan olo huononee.
Ilo vaan pintaan, kyllä se aurinko vielä paistaa, vaikka nyt kyllä meinaa usko loppua, kun ikkunasta katselee.
Kaisu-liisalle vastaan, että idea ei ollut itse asiassa minun, jatkoin vaan vähän saman tapaisen juttupaikan mallilla, nyt sitten kymmenen vuotta tätä on jatkunut, nimikin pysynyt samana, kun kerran oikea saatiin kohdalleen;)
Ei sitä väliin itsekään jaksa uskoa, että näin kauan on melkein joka aamu jaksanut tänne kirjoittaa, mutta voikos poiskaan olla, kun pirtin kävijät niin mukavaa seuraa on ollut;)
Vähän samaan tapaan menee tuo Hintriikan halu opiskeluun, kuin minun pirttiin kirjoittaminen, kun siitä saa jotakin, on pakko jatkaa.
Miksikäs et jatkaisi, kun edellytyksiä on ja mitäs sitten tekisitkään, jos nuo halusi kuolettaisit?
Niinhän viisaat väittää, että koskaan ei ole liian vanha oppimaan, siispä vaan haasteita vastaan ottamaan Hintriika*.
Yksi ehto mukaan liitetään, pirttiä et saa kokonaan unohtaa;)
Pitäisi kait ruveta enempiä pölyjä keräämään, mehusavotta on ohi, mehut pakkasessa, minun osuus seitsemisen litraa, tyttärelle vähän enemmän, kuusi tuntia sitä "tisluuta" kesti, jälkien siivoaminen vaan jatkuu.
Kompostiin olisi hyvää jätettä, nyt tuonne yhteisön jäteastiaan menee.
Vettä vaan tulee, taivas harmaana ja pitäisi kaupalle mennä.
On ostettava lankaa, ei oikein ajatus siitä, että vain toimettomana istuisi miellytä. Käsille kuin käsille paljon sitruuna, taisi olla mainos, minä voisin sanoa sitruunan paikalle puikot.
Onpa tässä päivää istuakin, kun ulos lähtö ei onnistu kuin sateenvarjon kanssa, torilla olisi kiva käydä, mutta tuskin sielläkään tungosta tänä aamuna on.
Jäänpä nyt odottamaan sateen loppumista, kyllä se aurinko vielä paistaakin, vahva usko siirtää vuoretkin, joten odotellaan sateessa;) - Ramoona*
Eilinen troooppisen hautova helle purkautui ukkossateeseen, mutta nyt vain vesihöyry nousee maasta ja kaikesta kasvillisuudesta, päiväksi on luvattu aurinkoa, ei tosin hellelukemia enää. Eilen ylimääräistä hikisyyttä aiheutti tyttärenpojan kasvien keruun ja prässyksen tulosten muovittaminen. Ennenhän ne kiinnitettiin alustaan muutamalla teipin suikaleella, nyt oli ohjeena peittää koko paperi kasveineen kontaktimuovilla. Minähän niitä kasveja innolla pojan apuna keräsin ja yhdessä etsittiin nimet, yhdessä tämä muovituskin opeteltiin ja hieno tuli kasviosta, 30 kaikkiaan oli vaatimuksena. Tiistaina alkaa tämänkin pojan lukukausi, pikkuveljensä on nuorin lapsenlapsemme ja hän aloittaa esikoulun. Toisen perheen tyttö alkaa oikean koulutaipaleen, vasta jouluaatonaattona 7 vuotta täyttävä , pieni ja hentoinen. Opettajien lomautuksista on jo uutisoitu, ei tietääkseni kuitenkaan Espoossa. Useimmiten opetus järjestetään niin, että työssä olevat opettajat vastaavat myös opettajaa vailla olevista luokista, joten oppimistulokset eikä edes turvallisuus ole taatut.
Onpa kaunista maljakoissa tuo pellavankukkien sini, ajatelkaas miten pellavapelto lainehtii kuin sininen järvenselkä. Hunajakukka- ja auringonkukkapeltoja jotkut kaupungit vilejelevät asukkaiden ihailla ja poimia, Ranskassa käydessä olin aivan lumoontunut lilansinisistä laventelipelloista. Olen laventelia istutellut kukkapenkkeihini, olen saanut osan talvehtimaan. Tuoksu on hurmaava, kukkia olen kerännyt pieniin kankaisiin tuoksupusseihin, joita voi sujautella liinavaatteiden lomaan. Muitakin yrttejä kasvattelen varsinaisten perennojen lomassa reunakasveina, esimerkiksi salvian ja mäkimeiramin kukat houkuttavat perhosia ja oikeita pesämehiläisiä, uskon myös että tuoksu karkoittaa tuhohyönteisiä, kuten kirvoja.
Omenasato ei ole kovin hyvä, varsinkin myöhäiset lajikkeet tuottavat vähän. Luumuja tulee niukanlaisesti kahteen puuhun, vähäiset kirsikat näyttävät menevän lintujen suuhun. Herukkasato on ollut hyvä ja vattujakin tuli kunnolla, on vitamiineja talven varalle monessa muodossa ja puolukkasatoa vielä odotellaan.
Mehumaijani on jo pakattu, pienen kasvimaan sato lähes syöty tuoreeltaan, käsityölangat jossain kaapin perällä, jos alkaisi ihan vain laiskotella. Samaa suosittelen muillekin !
P.s. Neasta ei ole kuulunut pitkiin...terveisiä jos olet kuulolla . - Rimpe2
Saako kysyä Hintriikalta, mitä opiskelet? Toivottavasti ei se ole salaisuus!!
- Liisa S.
Yöllä oäyttää sataneen, mutta nyt on jo poutaista ja aurinkokin välillä hiukan näyttäytyy. "Vielä on kesää jäljellä, vielä on kauniita päiviä..."
Pikku pojan telttaleiri on huolestuttanut, kun oli edellisenä yönä ainakin ukkostanut, en tiedä onko viime yönä. ÄÄäähhhhh puuuhhhh läääähhhh.....
Peijakkaan ukkonen kun tainnutta AINA minut;(
Yli 10 tuntia nukuin,olin ihan taju kankaalla.
Olen niin sähköinen ihminen.
Tiskipöytä on koko pirullinen,lyö aina sormille semmosia tärskyjä,kuin myös oven pielet.
Muistan kun olin viinakassana,saimme yhden tarjoilian kanssa kassakoneenkin sekasin.
No nyt ei enää näy eikä kuulu ukosta,uskalsin tulla koneelle:)
Illalla saunaan;)
näkyillään...Ilmoittautuminen.
Lukemassa olen jossain välissä käväissyt, kaikkea en kuitenkaan ehtinyt.
Veneilty on "hyvän sään" aikana, kuten alkuviikollakin. Samoin heinäkuussa.
Siinä välissä vadelmia pakastettu. Niitä on ihan mielettömästi, vieläkin voi kerätä kun sade menee ohi. Noin syksyllä syötäväksi- eihän niitä voi pensaaseenkaan heittää, kun hyviä syötäviä ovat. Mummon marjapiirakkaa sun muuta...........
Latelle hyvää toipumista toivottelen. Kyllä nykyisin lääkärit tekevät hyvää työtä.
Ja parhaansa yrittävät. Ja ovat hyvin ystävällisiä.
Olin itsekin kesän alussa leikauksessa joka tehtiin ns.humauksessa ja paikallispuudutuksessa. Pystyin seuraamaan tapahtumaa kuin sivullinen
konsanaan ja ihailen sitä hyvää saumatonta ja sujuvaa yhteistyötätyötä lääkärin ja avustavan hoitajan välillä.... suuren kiitoksen ansaitsevat
Keväällä tuli mieleen; onkohan tämä kesä elämäni viimeinen.
Kun selvisi että kasvoissa on suuri pläntti pahan laatuista poistettavaa. Leikkaus
kesti 2½ tuntia . ei mikään pintaraapaisu. Tässä sitä kuitenkin
porskutellaan eteenpäin elämän kanssa kilpaa, hyvin toivorikkaana tulevaisuutteen nähden-- koskaanhan ei huomisesta tiedä !
Kerron siksi, ettei toivoaan kannata menettää kenenkään, paljon voidaan nykyisin tehdä monen asian hyväksi !
Itsellä on hyvin vahvat "tukijoukot", kuuntelijoita, kannustajia ja myötäeläjiä.
Ja onhan Meillä nyt pieni suloinen pojanpojan tytär, tämän kuun alussa syntynyt. Noin se elämä jatkuu.
Jos joku muistaa sen "ihmekukan", siitä nahistuneen porkkanan näköisestä lähteneen, nyt se on täynnä punaisia kukkia.
Noin reilu metri korkeutta pensaalla ja kukkia täynnä . Kukat sulkeutuu päivän aikana ja avautuu klo 16 maissa.
Aika erikoinen.
Nyt pilkistää aurinko, joten ulos. Siitä olen tosi kiitollinen, että jalat toimii ,pystyn liikkumaan ja tuo järkikulta ...pysyisi ajan tasalla.
Pitää osata nauttia kaikesta mitä vielä on jäljellä. menneitä ei takaisin saa. edes terveydestä !
Hyvää päivän jatkoa kaikille !Onpa mukavaa kuulla Latenkin jo lenkkeilevän, ja meri-kukka98 käyneen läpi kasvoleikkauksen. Tuli mieleen tuo auringolle altistuminen, joka merellä on heijastuksen takia moninkertainen. On se kanssa kun aurinko, tuo elämän edellytys, on myös vihollinen ihollemme.
Ennen oli ihmiset paljon varovaisempia suojaavinen vaatteineen, eikä haluttu kovin paahtunutta ihoa *mamsellit* :D
Järkeväähän se tietty, vaikka taisi muut seikat siinä ratkaista, eihän he heinäpelloilla työskennelleet, eikä kalastuksesta eläneet.
Ajat muuttuu, mutta en itsekään ole koskaan maannut auringossa pidempään,..ei vaan ole tuntunut hyvältä, paitsi uidessa ja rannoilla muuten tehdessä jotakin.
Ihanaa kun nyt on viileämpää, nautitaan pilvisestäkin säästä,
Hyvää jatkoa edelleenkin pirtin väelle!Hyvää päivää! Johan tässä on taukoa ollutkin.
Eilen tulla köröttelin 8 tuntia. Kyllä se tuntuu köppelöltä vieläkin. Katsompa kuinka kirjoitteluni huristaa. Hyvän merkkejä Latelta, eiköhän se siitä, periksihän ei anneta. Kyllä täytyy katsella tämä elämisen urakka ihan viime metreille saakka.
Hyvinhän minulla siellä korvessa pyyhki. Marjaa varmasti tuli sen minkä tarviltsen. Hoitelinpa nekin mielihaluni, "nostalkgiat.." Kävin rojottelemassa parit päiväettoneet metsäkumpareella, sammalmätäs tyynynäni. Ihmeellinen kesä siellä, itikoita ei kuulunut. Niintähän tuli jo melkein ikäväkin. Samoin lojuin soutuveneessä luulen kuljettavana, ilman töitä ja huoletkin unohtaen. Kyllä siinä edelleen unikin maistoi, vaikka vähän epämukavahan petin paikka oli. Ne vaivathan verrytellen ja venytellen korjaantuu. Kävinhän välissä Joensuussakin. Eräs kaveri tinkasi synttäreilleen. Pitihän joukkoa saada, koska oli tilannut laivan yksityiskäyttöön. Pielisjokeahan neljä tuntia huruuteltiin. Eipä silti, tuntui, että olen ihan arvovieras ja muutkin pitivät seuraa, että eipä se ihan mörököllinä oloani päässyt olemaan.
Vai kävi M-K kasvoleikkauksessa. Niin kävin minäkin jo jonkun aikaa sitten. Plastiikkakirurgi rasssasi nokkaani muutaman kerran. Tuskinpa kauneusarvoni nousivat, mutta pääasia, tyvisolusyöpä on pysynyt poissa toistaiseksi. Aurinkoa ja herkkähipiäisyyttähän kuulemma saa syytellä vaivasta. Ja myös jonnii verran tyhmyyttäkin, ei pitäisi olla turhan ahne auringolle.
Johan tässä ilmoittautumisen verran tulikin. Palaan asiaan matkarasituksesta ja mökkielämästä toipumiseni jälkkeen. Hei!- miranda 43
ynnämuu
Taidat olla tasainen luonteeltasi ja ihanaa, että olet viihtynyt siellä Itä-Suomen maisemissa. Minun lapsuuteni ensimmäiset laivamatkat oli Orivesi 1 ja Orivesi 2, jotka liikennöi silloin välillä Joensuu-Savonlinna, jossa serkkuni oli konemestarina ja hänen vaimonsa tarjoilija, anoppinsa kokki....ai, taisikin olla se Heinävesi, joka liikennöi Kuopioon? Upea reitti sulkuineen!
Takerruin tuohon ounasteluun sinun tasaisuuteen, koska äsken olisit kuullut maailman kovimman huudon!
Istuin tässä tietsikallani ja helteellä, saunan jälkeen yöpaidassa...siis...vähissä vetimissä, oveni on auki ulos, siis rivitalossa, mutta venyvällä lenkillä, että ei ihan sepposillaan.
Yht´äkkiä joku (ämmä) tulee sisälle, soittamatta ovikelloa!!! Kuinka sen sanoisin...hänellä oli musta samettinen hame!
Herttuliveiköön, kuinka raivostuin ja huusin. Onneksi oli myös lähi-naapurissa kunnan sosiaali hoitsuja, jotka tuli tarkentamaan, kuinka hän tuli sisälle, ...no eihän hän sisälle ehtinyt, koska näin hänen kätensä jo ovipielestä.
Ihanaa, että on kivoja naapureita, jotka tietävät, että minun asuntooni ei saa tulla kukaan, mikäli en itse niitä kutsu ja minähän en kutsu.
Kaikkihan huutoni kuuli ja eräskin tuli sanomaan, että hänellä oli jo nauru valmiina, kun näki mihin asuntoon oli "mustahelma" menossa!
On nämä helteet ihan kivoja ja yölläkin pidän oveni auki, että pieni yksiöni saa viileää ilmaa, mutta uskon, että olen tarpeeksi herkkä uninen herätäkseni ulkopuolisiin tulijoihin.
Tosin toissa kesänä oli siili kyllä tullut seurakseni ja siihenkin heräsin, koska ylimääräistä tuhinaa kuului ja mieheni on Espoossa!
Älkää ihmetelkö, jos kirjoittelen välillä Espoosta ja Kanta-Hämeestä, sillä asun molemmissa. Olen nauttinut sitä "laadukasta elämää" lapsenlapsieni luona, koska olin jo "yli-ikäinen", kun ne minulle suotiin.
- aamuisesta..
Palaan vähän tuohon tuohon aamuiseen aiheeseen. Niin, en koskaan eläissäni ole ollut auringon ottaja tai palvoja. Ihmetellen katson kun toiset makaa auringossa aamusta iltaan rusketusta toivoen.
Minulla on aina 3 kynnenkertainen suojavoide kasvoilla, ja muuallakin missä ei vaate suojaa, niin maalla kuin merellä. olen ajatelut että terveys ennenkaikkea, muusta viis.
Onneksi on vähän kaulan lähellä ,voi siitä kiskaista nahkaa posken päälle- siis lääkäri tietenkin sen teki. Eihän se näköä paranna, vaikka tosi siistiä työtä tekivätkin.
Kuulin heidän keskustelevan että nykyisin on tosi paljon kasvoleikauksia. kaikesta päättelen ei ensikertaa tehnytkään moista operaatiota.
Nyt pitää vaan asennoitua asiaan ,että näin on ja näillä mennään, katsoa eteenpäin ja toivoa parasta. No niin...alkaa tuntua elämänmeno normaalilta, mikä nyt sitten "normaalia" lieneekään. Johan tuossa mirandan kertomassa tapauksessa voi "räjähdellä", vaikka muutoin olisikin tasainen luonteeltaan.
Kerronpa joutessani jutun. Torilla tapasin kuusikymmpisen isän ja puolta nuoremman pojan. Siinäpä juttua heitettiin. Faija oli vuosikymmeniä sitten lunastettu ulos kotitalostaan ja hän oli tullut Hesaan varastomieheksi. Kotikäynnit olivat jääneet hyvin vähäisiksi. Nyt olivat lähteneet pojan kanssa katselemaan. "Kovin virallisluontoista näyttelyähän se", poika totesi. Annappas olla, kun aikamme juteltiin, poika esitti, että voisivatko he tulla käymään mökilläni. Mitäpäs minä kieltämään, kunhan kaivavat huonoimmat ryntteet päälleen. Palvelua en luvannut, vaan päinvastoin töitä.
Tulivathan he. Pienen jutustelun jälkeen esitin, että eiköhän aleta hommiin. Pojalle kottikärry ja vesiämpärit mukaan ja vedenhakuun 200m päästä. Faija sai lähteä kalaan. Tiesin, että löytyy. Aamulla jätin katiskoihin parin kilon hauen ja tusinan verran ahvenia. Taittelin nielun ahtaammalle, etteivät karkuun pääse. Sitä kikkaa en kertonut.
Siitäpä faija pääsi perkaaman kalat ja poika sai jatkaa vesiurakkaa järvestä saunaan. Kyllä minä tahallani jätin nämä työt vieraille. Vielä saunan lämmityksenkin ja kalojen paiston. Kunhan "pomotin." Kahvinkeiton nokipanullani tein itse. Ei vaativimpia hommia voi ulkoistaa. Kyllä Late tietää, että porokahvin keitto on ammattilaisen hommia, Latelta se käy. Muistan sen Kahvipirtin kekkereistä.
No joo...eihän se yhtä raatamista ollut vieraillenikaan. Jäihän sitä kylliksi vapaata huulenheittoon, maailman parantamiseen ja elämäntapojen mielekkyyden arviointiin. No, poika oli korkeastikin koulutettu, mutta ummikko "stadilainen" ja elämänmenoni häntä vähän ihmetytti. Miksi en ollut hankkinut agrekaattia, venemoottoria, vesijohtoja vaikka letkuina ja aurinkopaneleita. Kuuntelin pojan esityksiä vähän nyökkäillen. Sitten kerroin lyhyjesti totuuden: Siksi, että mitä minä sitten tekisin? Tarvitsenhan kuitenkin liikuntaa, sitä edellyttää jo tänne tulokin. Jos en täällä pysty tekemään näitä töitä, turha tänne on raahautua. Olihan minulla parin hepan venemoottori. Taisin kahtena kesänä vähän ajella ja säikytellä lintuja, sekä sotkea verkkojani. Ei se pörinä sovi mielestäni hiljaiselle järvelle.
Sainhan pojan ymmärtämään näkökantaani, ainakin myöntämään. Jopa sovinnoksi vähän kehaisikin, että olen muka liiankin fiksu täällä eläjäksi. Vastasin siihen, että olen elänyt Hesassa ja Vantaalla faijasi kokonaisen elinijän verran, mutta en unohda myöskään vanhaa elämääni ja enkä tapojakaan.
Kyllä ilta aamuksi rattoisasti meni. Vieraat hoitivat juomapuolen ja kohtuudella, ajan kanssa, huolella valittuja hyviä juomia naatiskeltiin.
Kyllä he aamupäivällä kävivät seisomassa vattupuskassakin, taisivat pari litraa evääksi saada. Kehuja sain vierailta niin, että hävetti. Ja se töihin komentamiseni oli kuulemma parasta. Että tällainen juttu.- SkillaN*
Huomenta ja taas on viikonloppu käsillä, pilviseltä näyttää, seitsemäntoista on mittarissa lämpötila.
On se sen hikoiluttavan sään jälkeen ihan mukavan tuntuista lämpöä, ehkä paremmin jaksaa liikkua ja jotakin tehdäkin.
Taitaa se päivällä lämpö kohota, mutta ei kai hellelukemiin kuitenkaan.
Jaksoin eilen kuitenkin matot tomuttaa ja vähän imurin ja kostean lastan kanssa heilua ja nyt jää koti ihan edustus kuntoon, kun junaan hyppään.
Parin viikon jälkeen pölyä taas joka paikka täynnä, vaikka ei asutakkaan, mistä sitä kertyy?
Ramoona loihdit niin kauniita näkyjä, että ihan silmissäni ne näen, sinun pihasi on varmaan hyvin kaunis, kertomastasi näin päättelen.
Persoonallinen,kaikkine yksityis kohtineen, rakkaudella hoidettu.
Työtä saa puutarhan kanssa tehdä, mutta palkitsevaa se on.
Eilen jo ajattelinkin niin meri.kukkaa kuin ynnämuuta, arvelin että kummankin olisi jo aika palailla, jäi vaan mainitsematta;)
Kiva että olette taas vahvuuksissa, Ramoona mainitsi Nean, ei ole häntäkään näkynyt, tämä kesä lennättää kaikkia;)
Tuo auringolta suojaantuminen on minulta jäänyt, joskus muistan päähineen laiittaa, jos kovin kauan auringossa oleilen, ruskeakin olen, en ole yrittänyt sellaista vaaleaa ihoa säilyttää, mistä sini-sirkku kerroit entisten hioenojen rouvien tehneen.
Elokuvista niitä näkee, päivänvarjojensa kanssa, nyt jokainen yrittää rusketusta saada, seurauksia sitten voi tulla, kuten meri-kukka kertoi.
Kaikki inhat taudit ne kuviin on astuneet, entiset heinäpellon rusketuksen saaneet harvemmin sairastuivat, onko ihmiset tulleet vastaanottavaiseksi vaivoille, vai aurinko muuttanut hohdettaan,. no kerrotaanhan otsoni kerroksen muuttuneen.
Totta on tuo ynnämuun korpi elämisen muoto, mitä siellä tekisi, jos ei pientä puuhaa olisi?
Alkukantaisuutta monet hakevat, on vaihtelua tehdä itse kaikki elämään tarvittava, ei kaikkea nappia painamalla, helpolla.
Luulen että tälle nuorelle herralle oli tavallaan elämys koko vierailu, mikä kokemus monelle nyky nuorelle olisi hyvin opettava.
Minustakin on mukava maalla tehdä niitä pieniä askareita, mitä ei kaupungissa tarvitse, puunkantoa, saunan lämmitystä, ym tähän verrattavaan.
Täällä kulki Leppävirta laiva, Kuopiosta Savonlinnaan, sillä joskus vanhempien kanssa Olavinlinnaan mentiin ja sukuloimaan samalla.
Heinävesi kulki Heinäveden reittiä, liekö sitten Joensuusta ollut lähtö, upeita maisemia näiden vesistöjen varrella on, kanavia useampiakin, meillä tämä Taipaleen kanava keskellä kaupunkia.
Telttailu kostealla säällä ei oikein houkuta, muistan lapsena kun ei muuta majoitusta ollut, niin teltassa sitä sateen sattuessa märkänä majailtiin.
Itse retket olivat mukavia, ei siinä pienistä sateista välitetty, kesä kuivasi, minkä kasteli.
Liisa.sal, luulen että poika on nauttinut telttaretkestään kaikesta huolimatta;)
Nyt taidan taas pakata tavarat ja vaihdan maisemaa, määränpäässä jännityksellä odotan mitä kova sade on saanut aikaan.
Voi olla surullinen näky, kukat eivät sellaisesta sateesta välitä, mikä ainakin täällä meillä taivaasta tuli.
Iloista lauantaita, kannattaa varmaan käydä vielä vattuja katsomassa, ne raa´at on varsissa kestäneet sateen painon ja nyt kypsyvät maukkaiksi;) Huomenta ;)
Tiedän nuo Heinävesi laivat.Äitini oli kokkina 6 kesää Heinävesi II
Minäkin kahtena kesänä töissä keittiöllä.
Sieltä muuten löytyi ensimäinen miehenikin,oli konemiehenä.
Olihan se aikaa.
10 tuntia kesti Kuopiosta Savonlinnaan ja sama seuraavana päivä takasin.
Me tehtiin luokkaretki Leppävirta laivalla,joskus viiskyt luvun alussa.
Kyllähän sieltä kertomista riittäisi,kun jaksais kirjoittaa.
Tänään on mentävä kahvia "hamstraamaan"tuonne sittariin.
Kun halvalla saa ;)kuten Vileen aikoinaan.
Voikaahyvin.
näkyillään...- miranda 43
Herttuliveiköön muori 67!
Kuinka voikaan olla maailma pieni ja varmasti tunnetkin sukulaisiani, sillä serkkuni oli konemestarina ja nai tämän kokin tyttären!!! Laivoja en muista mikä oli missäkin, mutta Heinävesi, oliko nekin 1 ja 2 Orivesi 1 ja 2.
Orivesi laivat kulkivat väliä J:suu-S:linna ja meilläkin lapsuuskodissani oli laituri, jossa ne pysähtyivät, kunnes laituri hajosi.
Isoisälläni oli jopa pienimuotoinen kauppa ollut, silloin "metusalemin" aikaan, kuten Kuustosesta mainitaan ohjelmassa Hyvät ja huonot uutiset.
Ihania muistoja tuli lisää tuosta ynnämuun kirjoituksesta ja mökkielämästä. Itselläni oli sellainen mökki, johon vesi täytyi viedä mukana. Ala hirret oli lahonneet, mutta sinne oli tehty kuitenkin jonkinlainen viemäri, että sisältä sementtilattiasta oli rööri ulos.
Itse viihdyin siellä. Patjoja oli lattialla ja paljon luettavaa. Sähkötkin oli, sillä olihan se joskus asumiskelpoinen. Jotain mäihää oli siskoni mies tehnyt rakennellessaan, koska mökki alkoi lahota alhaalta. Typerä minä, kun ostin se siskoltani hänen erottuaan miehestään ja mökki alkoi rapistua. Onneksi olen päässyt siitä eroon, sillä myin sen tontin.
Tuo mainitsemani raivostuminen "samettihameelle" teki ilmeisesti hyvää minulle, koska asun yksin ja lapseni ja hänen lastensa luona ei raivostuta mikään,...paitsi joskus lapsukaisten nukkumaan menoaika, jota 1-4/8 sain harjoitella. Nyt alkaa koulut! Saa kuulla, kuinka valvominen onnistuu klo 24 ja vetoomus, että "minä saan tehdä kotona näin", ja itse tiedän tasantarkkaan, että ei saa.
Tulihan sieltä sellainenkin tunnustus, että sinä olet ihana, kun et huuda, kun tietsikalta täytyy lähteä pois.
Jaa! Minäpä se possakan otin, kun eilen keräsin karviaiset ja otin raparberit! Nyt pitäisi niitä "selvitellä", siis pilkkoa ja tietää, keitänkö mehua, vaiko hilloa?
Paljon on syksyn satoa halvalla ja liikaa tulee syötyä, kun ajattelee, että ei ne marjat ja vihannekset lihota!
..jatketaan juttua...
Ynnämuun kanssa samaa mieltä, että terveelliset, jopa mielenterveelliset "epämukavuudet" sopivat mökkielämään.
Oikeastaan sopivat silloin kun olimme nuorempia ja meillä oli mökki, kaksikin, jotka kummatkin myimme, sillä laiskistuin niin paljon, etten kehdannut raahautua mökille kantamaan puita ja vettä.
Nyt elämä on tavallaan mukavuuksilla varustettua mökkielämää, sillä asumme omakotitalossa maaseudulla, mutta kuitenkin keskellä suurehkoa kylää.
Noista kutsumattomista vieraista, mistä miranda mainitsi, voin sanoa, että olemme säästyneet. Mustalaiset eivät enää kulje talosta taloon kerjäämässä, sillä he saavat elantonsa meidän maamme hyvien sosiaalilakien takia.
Autokaupat ovat syrjäyttäneet hevoskaupat, vaikka raveja romaaniväestö käsittääkseni harrastaa. Se on heillä jotenkin verenperintöä, kuten useilla kaunis lauluääni.Aika monta reissua SkillaN taitaa kesän aikana asumispaikkojen välillä heittää ja toimeliaisuutta riittää. Minulla on tämä "matkailu" tältä kesältä ohi. Kolmasti olen käynyt, matkaa tulee niin rutosti, että saapi riittää.
Kyllähän anlis3, perustelusi ymmärtää, kun asuu omakotitalossa. Tottahan sieltä puuhastelua löytyy, vaikka kyllä "laiskistumiseksi" voi jo sitä nimittää, jos ei kehtaa saunapuita ja vettä kannella.
Minulla kuitenkin on eri tilannekin. Betonikylässä asuvana kyllä kaipaan reilua vaihtelua. Vedenkannot ja sakunanlämmitykset ovat ihan mukavaa puuhaa ja ei ollenkaan rasittavaa. Muutoinkin renttaan lisäksi metsiköissä ilman asiaakin. Väsyminenkin on ihan mukavaa, kannustaa kantamaan saunaan puita ja löylyt maistuu. En kuitenkaan harrasta "maanviljelystä", enkä kukkatarhoja. Niitä katselen villin luonnon tuotteina. Kyllähän se askeettinen elämäntapa, mukavuudet mahdollisimman vähiin karsittuna, vaatii tietynmäärän hulluuttakin ja hulluttelua. Vaan eipä siellä kovin usein eksy katselijoita. Saapihan melko huolettomasti vaikka itsekseen ääneen puhella. No...kertomani vierailu oli hyvin poikkeuksellinen. Kaiken kaikkiaan, mökkikäyntini on reilu poikkeus yhtenäiseksi jollottavaksi päivien jonoksi pyrkivään kaupunkielämääni. Saapa nähdä, kuinka kauan rahkeeni kestävät. Se päätöskin on joskus tehtävä, vaikka turha silläkään on ajatuksiaan jatkuvasti rasittaa.
Tuosta auringonkin vaikutuksesta johtuvasta tyvisolusyövästä vielä vähäsen. Ei se ole kovin harvinaistakaan, ilmestyy yleensä vasta aikuisiässä, 40- 50 vuoden jälkeen. Sairastumisia on Suomessa joka 50:llä henkilöllä. Kehittymisaika on pitkä - lapsuudesta saakka. Itsensä polttaminen on myrkkyä. Se on pääasiassa "valkonaamojen" ongelma.
Tyvisolusyöpähän (basaliooma) ei lähetä etäispesäkkeitä. Melanooma on jo paljon pahempi propleema. Näitä tietoja haeskelin silloin, kun minulla oli tästä vaivasta ongelmia ihan remontteihin saakka.
Eipä tule mieleeni tärkeää kerrottavaa, joten eikun jatkoja teille!Tunnen monta tyvisolusyöpään sairastunutta, nukyisin terveitä ja hyväkuntoisia ihmisiä. Se syöpämuoto ei lähetä metastaaseja, kuten melanooma, joka on usein pelottavan ärhäkkä.
Ynnämuu, sanoit ihan tärkeän asian, että laiskuutta se on jos ei kehtaa saunavettä ja puita kannella. Tunnustan olevani siinä asiassa laiska. Toisaalta eilen olin ukkoni lanssa puita sahaamassa tuossa tonttimme kulmalla.
Jos uskoisin jälleensyntymiseen, niin olisin ollut edellisessä elämässäni kirvestä ja sahaa käyttävä uudisraiaaja. Sellainen niinkuin vanhoissa lännenkuvissa, missä uudisasukkaat rakensivat hirsitalonsa alusta loppuun omin käsin:)anlis3 kirjoitti:
Tunnen monta tyvisolusyöpään sairastunutta, nukyisin terveitä ja hyväkuntoisia ihmisiä. Se syöpämuoto ei lähetä metastaaseja, kuten melanooma, joka on usein pelottavan ärhäkkä.
Ynnämuu, sanoit ihan tärkeän asian, että laiskuutta se on jos ei kehtaa saunavettä ja puita kannella. Tunnustan olevani siinä asiassa laiska. Toisaalta eilen olin ukkoni lanssa puita sahaamassa tuossa tonttimme kulmalla.
Jos uskoisin jälleensyntymiseen, niin olisin ollut edellisessä elämässäni kirvestä ja sahaa käyttävä uudisraiaaja. Sellainen niinkuin vanhoissa lännenkuvissa, missä uudisasukkaat rakensivat hirsitalonsa alusta loppuun omin käsin:)Täytyy minunkin ilmoittautua, Tuo basaliooma syöpä korjattiin viimevuoden lopulla, molempien korvien edessä ja tokana oli korjattavaa osaan siirrettiin ihoa ja osa leikattiin ja ommeltiin, sitten vielä muutama pienempi poltettiin, se oli kaikkein kurjinta.
Nyt kaikki kunnossa eikä jälkiä näy missään. Lokakuussa mentävä näyttämään.
Senjälkeen alkoi sitten tämä nykyinen sairaus josta nyt olen toipumassa.
Enpä nyt ala enempää luettelemaan mitä olen sairastanut, kaikenlaista kuitenkin.
Nuo korpivaellukset jäivät tältäkesältä, samanlainen on tuo ohjelma ei mitään viljelyksiä eikä kukkatarhaa, saunapuita riittää 2ha metsää ei lopu ikinä saunapuut. Kalaa saa lähilammista omiksi tarpeiksi ja metsästä marjoja. nyt sinne olisi hyvä tiekin, mutta en taida jaksaa ajaa yli 500 km matkaa. Nyt vain vain jatkakaa muut minä menen nukkumaan. Late.
- SkillaN*
Huomenta, voih´ niin harmaaseen sunnuntaiaamuun,oikein toivon tuulen ilmaantuvan ja työntävän tuon harmauden rajan tuolle puolen.
Märkää ja pitkäksi kasvanut nurmikko ikävästi jalat kastelee ja muutenkin kaikki surkean näköisenä veden painosta kaatuneina makaa.
Korkeat leimu ja keisarin kruunut maahan pyrkivät, rumalta ihan näyttää.
Jopas tuli surkeaa valittava aamujuttu;)
Ei millään meinaa uskoa riittää siihen, että vielä se kesä on ja aurinko
ilmaantuu, pois kuitenkin epäusko ja nyt vaan odottamaan.
Niinhän sanotaan,pyry pakkasesta, pakkanen pyryn perästä, sama pätenee sateen ja kuivan ilman välillä;)
Ainahan ei nuo puutarha hommelitkaan kukoista ja kasva toivotulla tavalla, mutta aina vaan uskoa riittää niitä laittaa, kun siihen on mahdollisuus.
Olen kyllä tehnyt selväksi itselleni, kun tämä matkaaminen päättyy, parveke saa toimia "puutarhana", niin paljon mullan kanssa puuhastelusta tykkään tai paremmin sitä kasvun ihmettä seurata.
Iso parvekkeeni antaa siihenkin mahdollisuuden, varmaan jotakin hyötykasviakin laitan,,,, kaikki tietenkin kunnosta riippuen.
Vastapainona nuo ynnämuun ja Laten kaukana olevat kesäpaikat antavat vaihtelua kaupunki elämälle ja jaksaahan sitä jonkun kerran pitkänkin matkan tehdä.
Olen kyllä itsestäni huomannut, että väsymys matkoihin alkaa tulla, ainakin jos on tavaraa mukana, ne vanhat junat kun on niin hankalia kiivetä.
Joskus joku avulias matkaan sattuu ja kiitos tulee ihan sydämestä asti auttamisesta.
Minusta saunan lämmitys on mukava homma, vesipadan alle tulta ja kiukaan alle samoin, syttyykin hyvin, kun kuivia puita voi pesään laittaa.
Veden kylläkin pumppu kaivosta nostaa, mutta onhan sekin oma puuhansa.
Tykkään puitakin haalia ja kannankin aina niin että valmiina seuraavaan kertaan ovat.
Sama hellapuiden kanssa, on vähän sellainen erämökkien tapa, puita aina poltettujen tilalle.
Ikävä olisi aina tänne tultua heti puita hakemaan mennä ja sisällä ei kosteuskaan vaikuta.
Kivalta tuntui eilenkin tuli takkaan tehdä, vaikka lämmön vuoksi ei olisi tarvinnut, mutta kosteus haihtuu, nämä sateet pitemmällä ajalla sitäkin aikaan saa.
Kasvinmaa alkaa olla villiintynyt, ei enää rikkaruohoton kuten kesällä oli, sipulin varret on nurin, ne pitää kerätä kuivamaan, juurikasvt saavat olla vielä, pimeät yöthän niitä kasvattaa.
Kukkalaatikoiden pesua alkaa olla ja kukkien kompostiin kärräämistä, nämä viime sateet laatikkokukat sai ränsistymään, tälläisiä puuhia sitä nyt aletaan tehdä, kun vaan pouta joutuu.
Olisi hyviä mansikan taimiakin, mutta en nyt laajenna enää sitä lajia, onko sitä tarvitsijoitakaan ensi kesänä.
Suunnitelmia on karsittava, ei enää lisää mitään puuhata, hoitamiseen voimat vähenee.
Romaaneja on tässäkin talossa paljon ennen vieraillut, yösijankin saaneet, nykyään en ole nähnyt yhtäkään, kai kaupunkilaistuvat hekin.
Elämä helpottanut heilläkin, ei talosta taloon kiertoa enää.
Nuo syöpä sairaudet ainainen pelko, mistä kelläkin puhkeaa, sisareni kuoli maksasyöpään leikkauspöydälle, oli levinnyt kovin, lääkärin mukaan olisi ollut tuskainen loppuelämä.
Tuleva on tulevaa ja pakko elää ja toivoa selviämistä taudeista, olen onnekkaasti tähän asti päässyt.
Alanpa rapsuttamaan porkkanpoita, joita harventaen keräilin, muutama kyssäkaalikin pääse kattilaan perunoiden lisäksi.
Kurpitsaa taidan myös pannulle laittaa, hyvää vaihtelua sekin.
Ainainen miettiminen mitä laittaisi, pitäisi vaihtelua keksiä ruokailuunkin.
Mukavaa pyhän viettoa sateesta huolimatta, sitähän lupailtiin koko maahan, jäikö pohjoinen osattomaksi? Hei, SkillaN ja huomenta tänne lämminhenkiseen Kahvipirttiinkin kävijöille, aurinko paistaa kyllä ulkona ja sinnekin pitäisi ehtiä nauttimaan elokuisesta sunnuntaista
ennenkuin alkaa sadetta tulla, sitähän luvattiin.
Pikkupoika kotiutui eilen illalla, ja isänsä kertoi,
että puhelut sinne hänen kännykkäänsä olivat olleet kovasti innokkaita, neljän pojan kanssa olivat samassa teltassa yöpyneet.
Kotiin tultuaan oli isän kysymykseen koti-ikävästä vastannut, että ekana iltana oli koti-ikävä.
Isänsä oli kysynyt, menikö se sitten pois. Ei se kyllä mennyt, seuraavana iltana se taas tuli.
Mutta niin vain oli viikko kuitenkin hyvin sujunut, päivät olivat täyttä menoa, illalla saunomista uikkarit päällä, mutta sitten nukkumaan ruvetessa aina se koti-ikävä.
Isä arveli, että siitä tunteesta on hyvä keskustella nyt jälkeenpäin, kun sillä on nimi ja siitä voi puhua, niin kyllä se siitä sitten menee.
Puutarhavadelmiakin on nyt ollut hyvin saatavilla, tuttavien puutarhasta olen niitä saanut, ihanan makuisia ja suuria ovat.
saapa nähdä, millainen puolukkavuosi nyt tulee, mustikathan kuivuivat täällä etelässä varsiinsa, ei niistä paljoa iloa ollut.
Meri-Kukka, toivotan oikein hyvää toipumista sinulle, olen hengessä mukana, ja samoin Latelle, kyllä hoidot ovat jo niin paljon parantuneet ihan viime vuosinakin!
Hyvää sunnuntaita!
:)Huomenta ! Ja kiitos toivotuksista. Onneksi tuo syöpälaji oli minullakin "kesyä" ja paikallista lajia, muutenhan olisi jo hautajaisetkin takana päin.
Kuten kerroin ei ihonsiirtoakaan tarvinnut. Paikka oli tuossa posken ja leuan tuntumassa laaja-alainen tosin.
Rakas mieheni halusi mitata haavan pituuden, se oli 21 cm. uskokaa pois.
Viilto on poskella ja alas kaulalle, josta saatiin puutuva nahka poskelle.
Kun ompeleet poistettiin, ja näin kaiken karmeuden kyllä kyyneleet silmistä valui,,,
Mutta asiat oikeaan järjestykseen, olisinhan voinut vaikka menehtyä jo ajat sitten ..
Nyt hyvä näin.
Lähimmät tukijoukot lohduttivat , ettei sitä edes huomaa.. sama valoisa positiivinen ihminen kaiken takana peittää vaikka mitä. No kauniisti lohdutettu.
Kuten sanoin tosi siistiä työtä tekivat nuo leikkaavat henkilöt
Nyt kun ihmisen ikä tuntuu jatkuvan aina vaan ilmaantuu kaikenlaisia, mitä ei ennen ollut. Tosin lääketiede kipittää perässä kovaa vauhtia.
Tuomoisen jälkeen korostuu, miten arvokas on elämä, kaunis suomen luonto, linutujen laulu, kaikki. Silti kesä meni vähän kuin usvassa, joka hälvenee vähitellen....
Kyllä samaa mieltä tuosta että joskus on rentouttavaa toimia hyvin askeettisissa
olosuhteissa, vastapainoksi kaupunkielämälle.
Hyvin ymmärrän ym:n mökkeilyn , ja tosiaan mitä sitä tekisi jos olisi kaikki kaupunkivalmiudet olemassa.
Onhan se seikkailua vieraillekin osallistua kaikenlaiseen puuhaan.
Joskus on käynyt mökkivieraana pariskunta, jossa mies on heti kysynyt halon hakkuuta. Sitähän löytyi. Jos puita kaadatte heti hänet pyytäkää puu talkoisiin
sanoi lähtiessään. Hän suorastaan rakastaa kaikenlaisia puun hakuu ja halkomis juttuja.
Kyllähän niitä kuitenkin on tehty kahdestaan. Vasta pinottiin suuret pinot liiterin taka seinustalle. Hyvää hyötyliikuntaa sekin. Taivutusta ja käsiliikuntaa.
Samoin marjareissut kahvitarpeiden kanssa tai sienireissut. Kannattaa mennä metsään, vaikkei niin mitään saisikaan.
Kivoja nuo pikkulasten kommentit ..illalla se ikävä usein iskee.
Tai aikuisella, yö on se jolloin pitää valvoa ja miettiä asioita, silloin kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Päivän valjetessa kaikki on selvempää.
Kiitos kaikille kun olette jaksaneet kuunnella omaa vuodatusta.
Pirtin kaltainen paikka pitäisi olla kaikille ihmisille olemassa. voisi puhua pelkäämättä tulevansa teilatuksi.
Ja ryypätä vaikka rusinapullakahvit puheidensa lopuksi.
Varmaan Laten rusinakorvareita olivat, hyviä !
Elokuvan sanoin: Täältä tullaan elämä!
Hyvää sunnuntaita kaikille !
.- marja-liisa...
Hyvää sunnuntai iltapäivää kaikille!
Syksy saapuu, ja tuntuu että etuajassa. En muista että koskaan olisi näin aikaisin kaikki ollut jo kasvunsa päässä. Kaikkea pitäisi keritä keräämään, ja säilömään yhtäaikaa. Ja kaikesta on runsauden pula. Punajuuriakin on jo keitetty monena päivänä, ja vielä on monta sangollista maassa. Sipuli on jo kuivamassa, tillit kuivattu, ja maustevihanneksia, ja yrttejä laitettu pakasteeseen. Kukansiemeniä kerätty uutta kevättä varten. Sillä varauksella, että jos ollaan elossa!
Mansikka-aika jatkuu. Minulla on kymmenen isoa amppelia kasvihuoneen katossa, ja sieltä saa kerätä mansikkamaidon koska vaan. Isompi ja komeampia ovat kun maassa. Tietenkin, kun niitä hoidetaankin paremmin, kastellaankin päivittäin. Kirsikoita sain niin vähän, että puolenlitran purkin keitin hilloa. Linnut tykkäsi niistä kovin, eivät edes yrittäneet marjapensaaseen. Luumut vasta nyt alkavat sinistyä.
Viinimarjoja tuli reilusti yli oman tarpeen, ja kun marja-auto kulkee tuosta ohi, niin kerättiin loput sinne. Ja arvatkaa mikä rahan tulo. Kolmesta täydestä sangosta punaisia saatiin yhteensä 13 euroa, ja mustista maksettiin 1.70 senttiä kilo. Ei oikein palkoille päästy, kun siellä näprättiin.
Mikähän sen marjan hinnan nostaa sitten niin ylös, kun ne on tuolla tiskissä myynnissä? Eihän niissä ole muuta vaivaa, kun laittaa rasiaan.
No olihan se enemmän kun minun lottovoitot, ne on yleensä yhden euron luokkaa!
No eipä tässä olla mitään hankkeen kannalta laiteltukaan, mutta tuntuu ihmeeltä, että se joka sen työn tekee ei saa mitään, ja joka ei tee, niin se korjaa potin.
Sitä eräs perunanviljelijäkin ihmetteli, että kun hän kunnostaa maan, ostaa siemenen, kylvää sen, multaa, ja hoitaa kasvukaudella. Sitten taas poistaa varret, kaivaa, lajittelee, ostaa pussit, pussittaa, ja puntaroi, kuljettaa kauppaan, latoo ne rullakkoon ja työntää sisälle, niin hänelle maksetaan 50 senttiä kilo, ja kassalla ne on jo toista euroa, eikä siinä välissä ole kukaan tehnyt yhtikäs mitään.
Taitaa olla ammatinvalintakysymys?
Vai kävikö se kuuluisa välikäsi siellä rokottamassa, täytyy vastedes katsoa sillä syrjäsilmällä!
Palaillaan!
- hevat
Hyvää huomenta kaikille ja terveiset sieltä Helsingistä..Väsynyt olen,mutta onnellinen nähdessäni hyvät sukulaiset ,sekä ystävät.
Muistelimme ja muutaman kanssa sanoimme tapaamme sitten toisella tasolla,
koska uskoimme ettei meistä enää ole reissuajaksi..
Oli matkustaminen henkilöautolla raskasta jalat puutui, mutta toi elämääni vaihtelua ja voimia sekä uusia ajatuksia pitkään talveen.
Kaikki olmme tyytyväisiä ,kun säilötty on talven varalle ja lisää sieniä ainakin vielä haalimme. Kiitos kaikille,ketkä jaksatte aina kirjoitella tunnen suurta mielihyvää lukiessani mukavia ja hyväntuulisia kirjoituksia....
Terveyttä ja hyväämieltä jokaiselle mukana pysyville.. - SkillaN*
Huomenta ja nyt mitä kauniimmasta aamusta, aurinko loistaa muistuttain epäuskoisia (minua) että kesä jatkuu paistetta riittää.
Kyllähän nuo radiossa vesisateilla uhkasivat, mutta en halua nyt moista uskoa.
Kosteaa kyllä on, mutta sehän kuuluu jo elokuun aikoihin, yöt viilenevät, mittarissa kuitenkin nyt viisitoista astetta kyllä ulkonakin tarkenee.
Marja-Liisa pääsee jo suunnittelemaan niitä talvisia tekemisiä, kun kaikki on pakkaseen ja muuhun säilöön saatu.
No varmaan kukkaastioita vielä paljonkin ulkona, ja muuta astiaa pestävä ja talteen laitettava, muistan että kaikelle paikka tiedossa ja keväällä sitten taas ruukkuja täyttämään;)
Aiotkos kankaan laittaa, jotakin uutta varmaan keksit.
Olettekos sieniä saanut, muutakin kuin kanttarellejä?
Onpa mittava tuo leikkaus mitta meri-kukka.
Onneksi on hyvin parantunut ja arpi varmaan pikku hiljaa häipyy ja pieni murhe tuo on jos kumminkin vaiva saatiin hoidettua, onnea eteenpäin.
Lääketiede huimia harppauksia ottaa ja hoitotavat nopeutuvat ja helpottuvat, näin tyhmänä sitä vaan aina uudelleen ja uudelleen ihmetellen seuraa.
Kaukana on ne ajat, jolloin eeterillä nukutettiin ja sairaalassa viikkoja vietettiin parantumista odotellen, siltä osin hyviä parannuksia.
Enpä ole kyllä kokenut tälläisiä millään tasolla, mutta näin olen kuullut.
Muistan tuosta ikävöinnistä omalta kohdaltani, että kesken leirin piti kotiin päästä, niin kovasti ikävöin.
Kokemus oli myös silmäsairaalassa Helsingissä, kuukauden siellä jouduin olemaan ja ikävä oli kova.
Hoitajat yrittivät keksiä minulle ajankulua, kannoin illoin kukat potilashuoneesta kylmiöön ja aamulla takaisin, olin neljätoista vuotias.
Lääkäri oli komea, joka aamu oli tarkastus ja aina hän lauloi samaa laulua tarkastuksen ajan, laulu oli tuttu Lemmen seitsemäs taivas, kai se oli tarkoitettu jollekin hoitajalle ei minulle, kiva muisto kumminkin;)
Selvisin ikävästäni huolimatta hyvin, silmälasien käyttö siitä alkoi, mutta näkö vielä kohtalainen, kaihit leikattu molemmista silmistä, aika tilattava taas vuotuiseen tutkimukseen lähiaikona.
Tuolla jossakin ketjussa sanottiin, että lukijat eivät tykkää kun omista asioista kirjoitetaan, mistäs sitä muuta, media hoitaa muun tiedottamisen ja onhan mahdollista jättää lukematta se mikä ei kiinnosta.
Onhan tätä tehty jo kymmenisen vuotta ja minusta ihan mukavaa lukea tämän tyyppisiä viestejä, asiaviestit voi lukea muista ketjuista ja ne kinastelutkin;)
Paljon on vinkkejäkin saatu, milloin mistäkin.
Eilen kokeilin niittää heinää, jälki ei hyvää, mutta nurin kuitenkin sain, nokkosia oli tuolla pihan perillä näköallaa estämässä, niistä halusin eroon päästä.
Sipulia lähden ottamaan maasta minäkin ja kai isompia punajuuria katselen kattilaan.
Aurinkoista päivää, nyt sitä ainakin meillä tällä hetkellä on. Huomenta ;)
Mirandalta kysyn,oliko serkkusi kotoisin Tuusniemeltä ???
Meillä riehui ukkonen viime yönä.Vetelin kaikki piuhat illalla irti.
Nyt ei paista eikä sada.Mittarissa 15,3c.
Joku hemmetin työkone herätti tänä aamuna jyrinällään;(
näkyillään...Päivää ja sitten jatkoa! Tosiaan, M-K: lle tehty operaatio onkin ollut aika iso. Sehän se tärkeintä, mitä saavutetaan terveyden kannalta. Enpä tiedä, onko noilla arvilla suurtakaan merkitystä. Vaikka olenkin enemmän kuin "riihen seinästä repäisty" mutta kyllä nenäni uusi muotoilu hyvin silti erottuu. Ihme kyllä, kukaan utelias ei ole kysellyt mitään. Joillekin olen kyllä kertonut. Ja harvoimpa edes enää itsekään muistan erikoisuuttani, joten sen puoleen menee normaalisti.
Kummasti eilinen päivä mennä hurahti kuin tyhjää vaan. Enpä malttanut pysyä poissa metsiköstä. Ilman astioita tein tarkkailuretken koska alkaa olla aika ryhtyä sieniä jahtaamaan. Eipä vielä näyttänyt satoisalta. No nythän vettä tulla rynkyttää parasta aikaa. Eiköhän se sieniäkin vauhdita.
Olen sen verran kiinnostunut, että katselin MM-kisojakin pätkittäin. Suosikit näyttivät pärjäävän, vaikka en suuri asintuntija olekaan. Ainoa suomalaisten paikka lienee keihäänheitto. Sekin vaatii onnea mukaan.
Joopa, ja nyt muihin hommiini. Jatkoja!En ole kovinkaan paljon kiinnostunut urheilusta, mutta pakko on jotain tietää, sillä ukkoni on penkkiurheilija, jos kuka. Sanotaan, että kuka härjillä kyntää, se härjistä puhuu, eli saan yksityisen urheiluselostuksen monta kertaa päivässä.
Tytär on siinä mielessä isänsä tyttö, että heillä tuntuu puhetta riittävän kyseisestä aiheesta. Kysyvät minulta, ettenkö ole yhtään kiinnostunut urheilusta. Sanon heidän mielikseen olevani pikkuisen, niinkuin on pakko ollakin, mutta hyvin, hyvin vähän.
Kun olin oikein nuori, oikeastaan pensaka vielä, niin kuuntelin radiosta hiihtokilpailuja jännittyneenä. Silloin hiihtivät "hikilaudoilla" sellaiset kuuluisat suomalaiset hiihtäjät kuin Heikki Hasu ja Veikko Hakulinen.
Nyt on mennyt maku koko lajiin, sillä noitten luistelut ja dooping sekoilut kyllästyttivät.
Ehtoota !
Tuli mieleen että ollaankohan sitä nyt saman riihen seinästä repäistyjä ym:n kanssa. Peiliin vilkaistessa aika pahasta riihestä.........
Mehän joudettais nyt jonnekin salolle, korpeen,työleirille tai jonnekin !
kumallisine naamoinemme.
Tai jos perustettais valokuva näyttely-- vaikka riihen seinälle----kenellä kummallisin julkisuivu. Olisin varma voittajaehdokas. Mitään muuta en eläissäni olekkaan voittanut.
Ei sen puoleen, ihmiset ovat kuitenkin niin hienotunteisia. Kukaan ei ole tullut kysymään mikä on tai mitä tapahtui.
Vaikka monet juhlat ja tapahtumat on ollut käytävä kesän aikana.
Niitä puol,pakollisia menoja.
Mutta veden kanto saunaan, saunan lämmittäminen ja kalan narraaminen,, tuntuvat ihan kiehtovalta ajatukselta. Jossain metsän kätköissä pois ihmisten silmistä.
Kisojen katsominen vähän tökkii, siksi kun suomalaisia on niin vähän edustettuna. Minusta ihan sama kuka voittaa. Pitäisi olla edes oman maan kansalaisia kilpailemassa.
Mieluummin tennistä katson. Siellä on lemparitkin olemassa , juuri eilen sellainen voitti: Nadal, monen kuukauden sairasloman jälkeen päihitti vastustajansa. Hyvä Nadal !
Muistiko muori67 katsoa ?
Onneksi on urheilua joka makuun. Keihäs on tietenkin suomalaistenkin laji Moskovassa, saas nähä miten käy !
Tämmöinen iltapäivän ilmoittautuminen.
Vielä piti sanomani että nostan hattuani Hintriikalle, niin ylös kun kädet yltää. Opiskelu ahkeruuden vuoksi. Kaikella kunnioituksella.
Sitten vaan heippa kaikille !- SkillaN*
Huomenta aurinkoiseen aamuun, kyllä tuota pilven vonkaletta taas kulkikin yli ja ukkostikin.
Jospa tämä päivä menisi sateetta.
Kävin eilen vattupuskissa, aamupäivä oli aurinkoinen, kyllä nyt on sanottava ohi on vattujen aika.
Olisinko litran verran saanut ja niin mehuisia, että hilloksi keitin, isoja olivat olisi vaikka kakun koristeluun käynyt, nyt kuitenkin pienissä purkeissa odottavat käyttöä.
En tykkää vattuhillosta, mutta kai ne tulee käytettyä, olisi voinut siilata ja hyytelöksikin tehdä.
Paljon märkäni marjaa metsään, olisi kuivana ollen kauan voinut kerätä, mutta tarvitsee se vattupuskan alunenkin voimia antavaa lannoitetta.
Urheilu oikeastaan missään muodossa ole se minun juttu, katson kyllä, kun en viitsi vaihtaa toiseen huoneeseen katsomaan toista telkkaria, tuoli missä vakituisesti istun ja neulon katsoessani, on niin mukava en sitäkään viitsi siirtää mihinkään.
Laiskuus huipussaan, syy sekin, että niin vähän sellaista ohjelmaa tulee, että moista paikan vaihtoa viitsi tehdä.
Onhan se keihäs jännitettävä, toivotaan nyt tuurin poikasta miesten matkaan.
Pettymys tuli ranskalaisellekin seipäässä, mikään ei ole varmaa, vaikka kuinka vahvasti on onnistunut ennen, onneakin tarvitaan.
Kyllä ihmiset yleensä ovat huomaavaisia, eivät suuresti jää tuijottomaan, vaikka kai heitäkin mukaan mahtuu, joille poikeavuus tavalla tai toisella herättää uteliaisuutta, mutta tuskin nuo leikkaus arvet suuremmin uteliaisuutta herättää, näin uskon.
Totta kai sitä vilkaisee, mihinkäs silmänsä panee, mutta siihen se sitten jääkin, ehkä itse leikatusta asia tuntuu toiselta.
Muistan minäkin noihin aikoihin kuunnelleeni hiihtoja kun Hasu hiihteli, se aika oli miesten kunnon koitosta, ei välineiden ja voimaa antavien aineiden käyttöä.
Silloin tosi mies voittoja havitteli, selittelyt puuttuivat, se oli tosi urheilua se.
Ajattelin tänään tehdä kaalilaatikkoa, oikein vesi kiellel tulee, on sellainen minun herkku ruoka.
Ohraryynejä laitan riisin sijaan, maku paljon täyteläisempi.
Punajuuria keittelen ja purkitan, luulen että sato aivan riittävä tarpeisiin, näytti välillä että mitään ei niistäkään tule, sama porkkanan kanssa, käyttökelpoisia ovat nekin.
Kyssäkaaliakin on lisukkeena syöty ja tomaatteja nyt kypsyy kovaa vauhtia, niistä en oikein säilöön mitään osaa laittaa, joten urakalla syödään.
Ehkä soseena voisi pakastaa ja tomaattikeittoa sitten keittää, ehkä joku osaa ohjeita antaa?
Aikalailla hiljaisen oloinen on pirtin ketju, mutta kai aika on nyt kiireinen, kun nuo säilömiset ajankohtaisia.
Koulut alkaneet ja taas elämä alkaa palautua kaikilta osin normaaliin talvisiin uomiinsa.
Mukava on talvea odottaa, kun kaikki se mitä on aikonut tehdä on paketissa.
Päivän viettoa vaan jokaiselle toivotan, oman sopivuuden nimissä, heippa! - Ramoona*
Taivas näyttää siltä kuin vanhan ajan kuvaraamatussa, tummanpuhuvien pilvien takaa loistaa sinisen taivaan lämpäreitä ja auringon kullanpunaa vaaleampien pilvien reunoilla, valoa lankeaa maahan korkeina kiiloina....sateenkaarta vain odottelen. Taivaallista näytöstä koetimme kahtena iltana myöhään katsoa , koska oli tähdenlentojen luvattu aika, mutta pilvet estivät niitä näkymästä. Sadetta on saatu, jospa sieniäkin nousisi. Tosin en oikeastaan muuta silmäile kuin kantarelleja ja pari paurkkia suolasieniä sienisalaatin aineksiksi haluaisin myös saada, myöhemmin hiukan suppilovahveroita.
Yleisurheilua ei meilläkään liioin töllötetä, varsinkaan kun suomalaismenestystä ei ole luvassa. Aikaa on vietetty paljon lastenlasten kanssa , tänään lähtivätkin koulutielle. Säilömiset keskittyvät marjoihin ja omeniin, pieni on tämä kasvimaan pläntti ja kaikki menee suoraan suuhun ja pataan. Tomaatitkin saan jaettua lähipiirille sellaisenaan tuoreeltaan, ja aina jää kysymättä aikamoinen määrä, mutta tuon sisään ja ripustelen vaikka keittiön kattolamppuun kypsymään. Tuoretomaattikeitto on hyvää, mozzarella-juuston kanssa saa hienon salaatin, minitomaatteja napsitaan ohimennen välipaloina suoraan oksista. En keittele paljon hilloja, kun ei ole kellaria, sen sijaan paljon pakastustilaa. Talvella keitän hillo- tai hillomarmelaadisokerin kanssa tuorehilloa pakastetuista marjoista tarpeen mukaan, eniten käytetään sellaisenaan sulatettuina. Vadelman kivet joitakin ärsyttävät, silloinhan voisi siivilän läpi pusertaa eli paseerata, saa hienoa kastiketta esim. jäätelölle ja juhlistaa se puuronkin.. Kuningatarhillo vadelmista ja mustikoista on ihan nimensä veroista.
Meri-kukalle erityistervehdys ja voimia toipumiseen. Äidilläni oli sama leikkaus, ensin yritettiin hoitaa jollain jäädytyshoidolla, ja hyvin leikkausarvet häipyivät ajan mittaan. Onhan tässä tarkkailua luomienkin kanssa, kaikissa suvuissa on jos jonkinlaista syöpää ja sana ei enää niin pelota, kun näkee paljon paranemisia ja sairauden kanssa hyvin päjääviä.
Aurinko paistaa ja vettä sattaa, taitaa olla vieläkin kesä ! Nyt jo jyrähti...töpseli irti ja lämpöiset terveiset kaikille ! Huomenta. Kiitos Ramoona.
Pilvet seilaa taivaalla, ihan kuin etsisivät paikkaansa mihin asettua.
Ja tietämättä, sataako vai paistaa...
Kyllä helpon heitti kun SKillan luetteli juuri ne asiat, joita pitää tehdä.
Punajuuret purkkiin ja tuo kaali juttu oli hyvä. Mielessä ollut jo pitkään tehdä uudesta kaalista- meillä tehdään kaalipataa, johon laitetaan myös uusia porkkanoita ja Riisiä ja proilerin suikaleita. Sipulia tietenkin runsaasti. Haudutetaan hellalla , ja nam, nam.
Eipä ole tullut käydyksi muilla palstoilla. Kaikuja kuulee, omien asioiden kertomisesta.
Eiköhän se ole kuitenkin parempi kuin kertoa työkseen naapurin asioita.
Nyt odotellaan mitä sään haltija päättää tehdä,nyt kurkistaa aurinko..
Mukavaa päivää kaikille !No nii nyt se peijakkaan viesti rosmo vei minun sepustukseni ;(((((
Olin eilen Kumialla kylässä ja sain kylpeä oikein puulämmitteisessä saunassa,aaah sitä nautintoa......
Se on merkillinen tuo selkä sähkösaunasta ei tykkää alkuunkaan,mutta puulämmitteisesså saan otta vaikka kuinka kovat löylyt,ei suutu.
Siellä on sitten ihana kissa,se on kuin räsynukke kun sen ottaa syliin,hyrrä vain hyrisee.
Merikukalle hyvää toipumista,kuin myös Latellekin.
Se on kummaa tämä "vanhuus"tuo ihan kutsumattomia vieraita.
Eikä niistä peijoonista meinaa päästä eroon.
Mennään päivä kerrallaan.
näkyillään...Huomenta! Tummat pilvethän näyttävät törmäilevän, sateenkaarikin näkyy. Tulipa mitä tahansa, ei haittaa kun on vara valita, onko sisä- vai ulkotöissä.
Meri-Kukkahan teki ihan radikaaleja esityksiä, mitenkä sittenkin pienehköjä vaikeuksia voisi välttää. Tulipa mieleeni viisaimpien mietteitä.
" Ellet opi nauramaan vaikeuksille, sinulla ei ole mitään naurettavaa sitten kun olet vanha." Sanonut: E. Hawe.
En vihjaa tällä, että joku olisi vanha. Sehän ei ole kokonaan riippuvainen iästä, mutta tuleehan vanhuuskin eteen, jos kauan elää. Työleiri ja pois silmistä...ei perhana, Meri-Kukka, sitä en hyväksy. On jo kovasti "aatumainen" homma. Se näyttely riihen seinälle, se kyllä jotenkin passaisi, varsinkin sinne herrojen ja rouvien "aivoriihen " oven pieleen.
Kyllä se niin on, kuten SkillaN mainitsi, omassa päässä monet asiat kehittyvät suuremmiksi ja haitallisimmiksi kuin mitä todellisuudessa ovat.
En siksi ole majoittunut välillä korpeen ja yksinäisyyteen, että välttelisin muotoseikkojen takia toisia. Aina se vaan tuntuu mukavalta olla itsensä seurassakin.
Pentti Haanpää, jota arvosten kirjailijana, on laususkellut suunilleen näin, että useimmat ihmiset vanhaksi tultuaan muistavat kyllä hyvin entisen, mutta eivät enää opi uutta. Siinä voi kyllä hyvinkin olla perää esim. minun alkeelliseen korpielämään kaivautumisessani. Ehkä alitajuisesti haluan palata voimakkaasti lapsuusaikani elämään ja sitä kautta elää nuoruuttani uudestaan. Siltä se todella vaikuttaa!
Mutta Haanpäähän mainitsi "useimmat." Hintriika vaan jaksaa mennä ja riittää kiinnostusta opintielle. Ja niin moni muukin, eihän ikä ole "nuorena" ylitse pääsemätön este. Kaikille heille hyvää jatkoa!
Säilömispuuhista minulla on kovin vähän kerrottavaa. Ne menee vanhalla rutiinilla ja myös keräystuotteitteni jalostus, marjoja paljon aivan sellaisenaan.Tuo naamataulu kumma, minullakin monta viiltoa ja jopa ihon siirto, onnistui oikein hyvin yksi leikkaus korvantakaa leuankärkeen on hukkunut niin ettei sitä enää näy. Ei vaikka parrankin ajaa. olin Helsingissä ihotauti osastolla Meilahden kadulla, hienoa jälkeä tekivät, juuri viimevuoden vaihteessa. Senjälkeen alkoivatkin isommat vaivat, josta nyt olen toipumassa. Ei kannata antaa periksi. Marja ja sienireissuista oli luovuttava, onneksi olen saanut niitä veljen vaimolta joka on innokas marjastaja.
Me vanhenemme päivän kerrallaan, olemme juuri niin vanhoja kun itse päätämme. Sitten kun olemme oikein vanhoja emmekä tiedä mikä päivä tänään on olemme lähellä ehtoota.
Elonmerkki tämäkin, mukana ollaan, Late.
Niin, ikähän on vaan numeroita. Valitettavasti mitä suuremmiksi numerot käyvät sitä enemmän raihnaisuutta tahtoo tulla.
En minäkään ketään pakoon korpeen menisi, en itseäni enkä muita.
Muuten vaan mukavasti kiehtova ja ainakin minulle sopiva ajatus.
Kai ihminen kaipaa jotain alkukantaista ja korutonta elämää- joskus.
Kuten- niin meidän lapsuudessakin oli ja köyhää.
Nuo leikaushaavat häipyy kyllä.. tuleehan sitä lisää ryppyjä,
juonteita ja kaikenlaisia harakan varpaita naamatauluun muutenkin koko ajan. Sinnehän ne sotkeutuu uudet ja entiset.
Latellekin toivottelen hyviä toipumispäiviä.
Auringolla on tapana paistaa joskus risukasaankin, joten toivoa on meilläkin. Heippa.
Kansalaisopistolle kirjautuminen "teetti" uudet käyttäjätunnukset. Että pääsi ilmoittautumaan.
Entisetkin olivat-olen vaan välillä puhelimella ilmoittautunut. Kas vaan entiset netin tunnukset eivät enää kelvanneetkaan.
Nyt homma hallussa taas
Lienee syksyn merkki, tuo harrastusten pariin palaaminen.- Hintriika*
Ynnämuu siteerasi Haanpäätä, joka on minunkin arvostamani ja ihailemani kirjailija. Haanpää ei vanhuudesta ehtinyt tietää, sillä hän kuoli kaksi viikkoa ennen 50-vuotispäiväänsä. Siinä mielessä hänen lausumaansa ei tarvitse kovin vakavasti ottaa. Ja olihan muutenkin vanhuus viime vuosisadan alkupuoliskolla toista kuin nykyisin.
Minulla on vieras, joka urvahti ruokalevolle. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja tulin pirttiin kahveet hörppäämään. Ei tässä muuten mitään ihmeempää kerrottavaa ole. Aika mukavan kesäisiä päivä on ollut. Nyt meni pilveen, mutta ei siellä vieläkään palele.
Aivan hullua puhetta, ettei täällä saisi omista asioistaan puhua. Kenen sitten? Minä en ainakaa rupea juoruamaan. Ja jos yhteiskunnallisia kannanottoja kaivataan, niin siinä ne tulevat rivien väleissä omasta elämästä puhuessa. Täytyy olla taito lukea! Ei siihen tarvita palopuheita. "Palopuheet ei karkoita pakkasia eikä rumpujen paukutuskaan..." (Bertolt Brecht)
Tämä oli nyt tällainen ilmoittautuminen. Palataan taas joku kerta. Moi! H U O M E N T A KAIKKI.
Sadekohan minut herätti ;)
Nyt kiiruusti kahvet tippumaan ja vesipannu viheltämään ;)
Nähtävästi meillä on koko päivän sade.
Onneksi ei tartte töihin lähteä.
Joka aamuinen huokaukseni,ei tartte töihin lähteä;)
Nyt en tarvitse kauppaankaan lähteä.
Meinasin tänään käydä tuolla Takataskussa,siellä on hyvvee soppoo tännään.
jos sade pittää senverran taukoo niin käyn hakemassa sitä ruokaa,vaikka en välttämättä tartte,mutta oishan se vaihteeks hyvvee.
Kääkeehä kahveella.
näkyillään...- SkillaN*
UUsi aamu, huomenet toivotan,pikkulauantaiksi keskiviikkoa nimitetään, miksihän?
Taivas jälleen pilvessä ja niin tyyntä, ei liikahda lehtikään, syksyionen on tunnelma.
Laitoin kukkia eilen ruukkuihin , sellaisia mitkä kotiin aion viedä, siinä toivossa, että kukkivat ensi kesänäkin, jos nyt talven yli kellarissa säilyvät.
Äitienpäiväksi sain verenpisaran ja se on jaksanut kukkia, sitä aion yrittää keväällä uudelleen ja sitten ruusu, ei tavanomainen äitienpäivä ruusu, vaan pieni vaaleanpunaimen sekin kukki koko kesän.
Eilen kaatui myös noin kahdeksankymmentä vuotta vanha koivu, metsuri teki töitä kolme tuntia, nyt jäljet odottavat siivoamista ja puutkin pitäisi pieniksi saada.
Pätkiksi ons ahattu, mutta pilkkominen vielä edessä, varmasti jää isommat nuorempien tehtäväksi, tyvestä puun halkaisia 95 sm.
Oksia aivan valtavasti, osan jo keräsinkin, mutta jatkuu tänään jos sää sallii.
Tulipa valoa talon päätyyn, ukkonen kerran siitä koivusta sisälle on tullut ja lahovaaran vuoksi jo vaarallinen alkoi olla, vaikkakin sisus vielä melko kasvukuntoiseksi havaittiin.
Siinäpä sitä polttamista ja lämmintä riittää.
Tuo politiikka kiinnostaa, mutta vaikuttamiset niin olemattomia, että ei viitsi jauhaa, parastaan kai yrittävät hallituksessakin, maailman tilanne ei vaan anna suuria mahdollisuuksia.
Eihän hallitus työpaikkoja anna, pääoma, rahaa omistavat sitä tekee ja jos kaikki muualle rahansa vie, eipä ole hallituksella suuria mahdollisuuksia.
Kaupankäynti on jumissa, mihin sitä mitään tarvitaan, jos kukaan ei osta.
En jaksa seurata noita euron touhuja, aina vaan ikäviä kuuluu, levottomuudet lisääntyy, miten sitä on tänne asti yleensäkin pärjätty.
Ainahan on työ kannattanut, pääoma laittanut mahdollisuuden työntekoon, työntekijät töitä tehnyt, kauppa on käynyt ja voittoja on laariiiin tipahtanut.
Onko ahneus vienyt työpaikat maailmalle?
Kulutus kasvanut huimasti luulisi työtä järjestyvän, no taas näitä tyhmyyksiä, onneksi en tarvitse olla mistään päättämässä;)
Kansalaisopiston vihkosen minäkin tutkin, mutta eipä löytynyt mitään sellaista mitä sillä silmällä katselin, että menisin mukaan.
Olenkohan minä taitojeni päässä;)
Noista tomaateista, juuri noin teen kuten Ramoona kertoi, mutta pakastamisen kohdalla ei kokemuksia, kai toomaattisoseena voisi laittaa.
Päydällä on astiassa iso määrä tätä punaista herkkua, siitä ohikulkiessa nappaan suuhuni, näin kai kaikki hyödyksi tulee?
Kasvispataa teen minäkin syksyllä, kun juurekset pienellä ajalla kypsyvät ja kun penkistä vielä niitä saakin.
Noita ryppyjä tulee ja niiden joukkon arvetkin hukkuvat, minulla arpi kulmakarvassa ja siihen ei kasva karvat, näkyvä puutos, mutta ei menoa haittaa.
On se aika kumma, kun nuo vaivatkin ryppäinä alkavat tulla, yhdestä vaivasta selviää, toinen alkaa, mutta sinnikkyydellä kaikki hoituu, Laten sanoin periksi ei pidä antaa.
Eletään päivä kerrallaan ja toivo aina mukana.
Uutta toki opimme jos haluja riittää, mutta menneet yhä useammin mieleen tulee ja monia ihania asioita sieltä löytyykin, lapsuus, nuoruus, sen aikaisia ystäviäkin eteen ilmestyy.
Voi sanoa, voi aikoja entisiä, mitään en niistä pois vaihtaisi, laulun sanoin, päivääkään en vaihtaisi pois.
On siellä ikäviäkin asioita mukaan mahtunut, mutta nepä painuu unohduksiin ja ne myönteiset mieleen palaa, onneksi.
Olen samaa mieltä muorin kanssa, puulämmitteinen sauna on aivan toista, kuin kaupunkitalon sähköinen kellarisauna, vaikka hyvältä sekin talvella tuntuu.
Tänään sitten saunomista taas mahan täydeltä;)
Vettä sataa, eipä siis puusavottaan tarvitse lähteä, sisähommilla nyt sitten mennään, ainakin aamupäivä.
Tervehdys vaan taas kaikille, pidetään sadetta;)- Katleija
Noista tomaateista sen verran, että joskus muinoin minäkin mailla tomaatteja kasvattelin kanalan seinän vieressä ja sato oli runsas. Tomaatteja tuli myöhäissyksyyn asti ja kypsymään sisälle loput oli otettava.
Säilöin vihreitä tomaatteja tällaisen ohjeen mukaan. Ne tekivät ruokapöydässä oikein hyvin kauppansa.
1 kg vihreitä tomaatteja
1 l vettä
1 rkl merisuolaa
Mausteliemeen:
5 dl vettä
2,5 dl väkiviinaetikkaa
3 dl sokeria
10 neilikkaa
1 kanelitanko
0,5 rkl sinapinsiemeniä
Poista tomaateista kannat ja pistele tomaattien kuoret haarukalla.
Kiehauta vesi, lisää suola ja keitä tomaatteja 10 minuuttia. Nosta tomaatit vedestä ja irrota kuoret.
Kiehauta mausteliemen vesi, etikka, sokeri, neilikat, kanelitanko ja sinapinsiemenet. Lisää tomaatit mausteliemeen ja anna kiehua hiljalleen läpikuultaviksi. Varo, etteivät tomaatit kiehu rikki.
Nosta tomaatit puhtaisiin kuumiin lasitölkkeihin ja kaada liemi päälle.
Sulje tölkit ja säilytä kylmässä ja pimeässä. Tomaattisäilyke on valmista tarjottavaksi viikon kuluttua.
Tuuli tai trombihan se oli, joka pääsi vauhdilla lounaasta järveä myöten etenemään meidän mökillemme ja kaatoi yhden pihakoivun niin, että se osittain nojasi mökkiin muutamia vuosia sitten.
Mikä siivoaminen siinä olikaan vielä senkin jälkeen, kun metsuri kävi sen sahaamassa määrämittaan. Muistan kuljettaneeni ihan raahamalla niitä oksia ja kaikkea sitä puuvajan taakse pitkän aikaa, selkään koski se homma, oli liian raskasta.
Tänä vuonna ei ole trombin tyyppisiä sääilmiöitä ollut. Tänään täytyy sateesta huolimatta tehdä metsäretki, sade on niin heikkoa ja on muuten tuuletonta ja lämmintäkin. Sadevaatteet vain niskaan ja menoksi!
Kivaa päivää pirttiläisille!Päivää jälleen ;)
Ai että jalat on taas kerran ihanan tuntuiset,meillä oli jalkahoitaja tänään.
Kyllä hyvälle tuntui taas.
Vois vaikka polokalle lähtee.;)
Vettä on lorottanu koko päivän.
Lenkille ei tee mieli.
Nyt pittää vuan naatiskella hyvästä olosta,kuh tuo selekä ei ruppee ryppyilemmää.
Noh näkyillään...Samoin täällä vettä on koko päivän sadellut, mutta siinä pisaran välissä kuitenkin hipsin kauppaan hakemaan pari tämän päivän ruokaani ajattelemaani puuttuvaa juttua, nimittäin kaalipataan laitan valkosipuliakin ja laakerinlehden, kuten äiti ennenvanhaan.
Sateensuojan alla ei pahemmin kastunut, kun nyt ei tuule ollenkaan.
Ei vielä syksy ala, siitähän tulisi pitkä, jos jo elokuun puolessavälissä alkaisi.
Varmaan tulee vielä kauniitakin päiviä tänä kesänä.
Toivossa on hyvä elää, huomenna on torstai, ja se on sitä täynnä... Moi!No vettä on lorottanut koko päivän, pieni tauko tai satoihan se vähäsen, mutta lenkillä kävimme. ei paljon kastunut oli hyvä happirikas ilma. Kyllä se kävely käy aina vähän paremmin, Ei oteta turhan pitkiä lenkkejä vähitellen pidennetään.
Mullakin jalkahoidot rästissä, täytyi perua kun sairastuin, ehkä ensiviikolla menen.
Tekee varmaan hyvää, jalat ovatkin sellaiset jotka tarvitsevatkin hoitoa.
Asiasta kolmanteen, Katleija puhui itsekasvatetuista tomaateista, minäkin hamassa nuoruudessani kasvatin hyviä tomaatteja liiterin seinustalla hyvää multaa ja hevosen lantaa. tuli paljon ja tosi tyviä, harviin kaupasta saa sellaisia, jos koskaan. Vihreät tosiaan kypsyy sisällä pimeässä.
Siellä Mujejärvellä meillä on hyvä hirsisauna joka lämpiää puilla, ei paremmasta väliä. nyt vain jäi käymäti. onneksi nuorin poika oli lähes viikon ja kehui lämmittäneensä joka päivä.
Tässä nyt muutama ilmoitus, Latelta.
Tuleepahan sienisadolle pojatyötä, kun vettä pudottelee. Sienistä olen vielä kiinnostunut. Puolukassakin käyn, jos kohtuulliselta näyttää. Viimeinen varma paikka on torilla. Pitkälle reissulle en lähde, eikä merkeistä päätellen mitään runsasta satoa ollut nähtävissäkään.
Niinhan se hyvä on, kuten Late sanoo, hiljaa hyvä tulee. Hätäillen voi pilata hyvänkin alun. Niin tein, kun aloin käymään taloyhtiön kuntokämpässä. Kuntoilija hirmut olivat jättäneet ronskit painot välineeseen. Ajattelin, että milksi en minä vetele, jos toisetkin. Se oli väärä ajatus. Kuukausi siinä meni, kunnes lapa alkoi taas heilua. Malttikin täytyi näin kokemuksen kautta opiskella.
Aika monimutkaisia Katleijan tomaatin valmistusohjeet näyttää olevan. En tietysti epäile hyvää lopputulosta ja ehkä välttämätöntäkin tehdä niin, kun varastoon paljon tavaraa kertyy. Käyttöni onkin yleensä kerran käyttöä varten ostettu ja popsin tomaatit sellaisenaan.
SkillaN kirjoitti taloustilanteesta. Lisään erään asian, joka on mielessäni pyörinyt, vaikka en olekaan työelämään rynnimässä. Puhutaan elvyttävistä toimista, esim.rakennusalalle. Okei, hyvä, tarpeellinenkin ja työtäkin löytyy. Rahat tulevat elvytykseen tietysti valtion keräämistä niukoista verovaroista varoista. Kuinka paljon suomalaisia työllistyy? Minkä verran lohkaisee ulkomaille kirjautuneet yritykset? Sieltä lähes ympäri maailmaa haalittu työvoima, jotka eivät veroja maksele. Ja eivätkä hyvin usein hoida hommiakaan, kunhan sotkevat. Eräässä ay- lehdessä on lähes sadan yrityksen luettelo, joilla on selvitettäviä asioita. Valtaosiltaan ulkomaisia - sanoisinko huijareita. Kyllähän hyvällä tahdolla tällaisetkin voisi välttää, mutta se on raha joka ratkaisee. Sittenkin, vaikka pieleen menisi.
Tällainen purnaukseni ja vieläpä lopuksi. Kyllä siitä vielä aurinkokin paistaa. Hei vaan!Tervehdys!
Selailin tässä eräänä päivänä boikotissa olevia frmoja.
Arvatkaapa, kumpia oli enemmän oy- vai oü-merkkisiä.
Jälkimmäinen voitti, mutta mikään ei takaa, ettei oü-firmojen omistajien joukossa olisi suomalaisia.
Taas tämä alkoi temppujilla.
Lähden katsomaan, vieläkö Nukku-Matti on suomalainen.
Toivottavasti sitä ole naapurissa rekisteröity Nükkü-Matiksi.
Hyvät yöt !
- SkillaN*
Huomenet ja edelleen sateista näkyy olevan, ei auringon pienintäkään pilkahdusta, no toivo ei ole mennyt senkään suhteen, ettäkö ei vielä paistaisikin.
Harmittaa vaan, kun nuo koivun oksat ja pilkottovat puut pitäisi saada kasattua.
Pitää kait uskoa, että kaikki aikanaan kuntoon saadaan, hätäinen kun olen mieltä vaan kaikertaa;)
Onhan tuo kummallista tuo ulkolaisten omistus ja nimien kirjo.
Ennen oli Työnvoima, Mäki-Matti ja yksityisten liikeet, omalla nimellä, sen ja sen kenkä kauppa ym.
Nyt nimet pääasiassa ulkomaalaisia, täällä savossakin, luulisi että kieli ei käänny edes lausumaan nimiä, omistajat vielä suurilta osin ihan savolaisia yrittäjiä, ei aina jaksa ymmärtää.
Tuskin kauppa sen paremmin ostajia saa.
Tuo ynnämuun huomio noista yhteisten verojen käytöstä mukamas työpaikkojen luomiseen, varmaan vilpitön on yritys hallituksessa, mutta siihen se sitten loppuuini, ahneet yritysten omistajat osaavat temppunsa.
Veronkierto osataan ja sitten valtion pussi vaan tyhjenee, kaukana on ajat jolloin rehellisesti töitä tehtiin, veroja maksettiin.
Maksaahan tälläkin hetkellä he, joilla ei kierto mahdollisuuksia löydy, palkka pankiin tyylillä ja ainakin suurin osa eläkeläisistä, näin uskon.
Omalta osaltani voin sanoa, että kaikesta olen maksanut, joskus hyvinkin rankasti, ei omantunnon tuskia voi tästä asiasta olla.
Muistan äitini kasvattaneen tomaatteja liiterin seinustalla, hyviä ja makoisia olivat, myös firman kasvinmaalla oli aarin pala, missä juureksia ja vähän perunaakin mahtui kasvamaan.
Siihen aikaan oli suureksi avuksi kaikki mitä vaan pystyi kasvattamaan,omaa maata ei ollut, firma järjesti silloin mahdollisuuden tälläiseen.
Äitini oli ahkera, sinnikäs mummo, aina oli jotakin puuhaa mistä perhe hyötyi, työssähän naiset ei silloin olleet, lapset saivat turvallisesti äidin hoivissa kasvaa.
Taisihan naisia olla tehtaissa töissäkin, mutta isäni mielipide oli, että mies perheen elättää.
Elättikin, mutta nämä äidin puuhat kovasti apua antoi perheen elantoon.
Kanojakin ja lammas tai sika kesän yli pidettiin liiterissä, pieniä kanankoppeja pihan perillä, se oli ihan yleinen tapa, rottia ne koppelit myös toivat tullessaan, sodan jälkeen ne kiellettiin.
Kauhuissaan olisi tämän päivän ihmiset moisesta, ruuan puute pakotti kaikkea yrittämään.
Yrittämisen tahtoa olisi kasvatettava ihmisissä tänäkin päivänä, tosin tavat toiset.
Äidin makoisat ruuat ja esimerkit mielessä minäkin näitä pöperöitä laittelen, mutta miksi ne ei kuitenkaan maistu yhtä hyviltä, kultaantuuko muistot?
Kauniita ilmoja sitä odotellaan vielä liisa.sal, mutta on se viileys seuraamme jo liittynyt, enää ei ulkona teepaidassa tarkene kulkea, ainakaan ilman auringon paistetta.
Tuolla tapaa olen minäkin virreät tomaatit säilönyt, kuten Katleija neuvoit, mutta niitä kypsiä tomaatteja nyt urakalla syön ja hyviltä maistuu;)
Jaloista puheenollen on minunkin tilattava aika jalkahoitajalle, tukien onnistuminen pitää tarkistaa.
Keväällä ne uusin ja nyt sitten tarkastetaan onko tuottanut tuloksia.
Eilen laitoin tilliä ja persiljaa pakkaseen, ne kun innostuivat kasvamaan, tänään pitää kurpitsat käydä ja säilöä nekin.
Pidetään nyt sitten sisätyö päivä jälleen, onneksi on nuo käsityöt, ei päivä hukalle mene;)
Huomenissa jo lupailivat päivän paistetta, sitä odottelemaan... - hevat
Hyvä huomenta,ajattelin kertoa vanhuus on tullut elämääni ,reissussa rehjaannuin. Vetää vaan vaaka-asentoon selkä meni samanlaiseksi,kun työ aikana oli loppu-ajan.. Nyt lepäilen,kun aina sataa ehkäpä sieniä saadaan.
Vatut mätänivät sateen saapuessa olisi puutarha vatussa paljon raakilita,kun reissusta tulin. Mies eilen mustaherukat torilta kävi ja pistimme pakkaseen,keitellään paremmilla voimilla sitten.
Kaikki muuten hyvi ,kun pakotus selästä ohi menisi.
Kaikille iloista ja hyvää toivoa torstaista -myös LATE toivu meidän kaikkien iloksi... Huomenia ;)
100v on kuulema Olavi Virran syntymästä. Lahden radiosta tullut tänä aamuna juttua.Hän oli sysmäläinen.
Puuhaavat muistomerkkiä sysmän kirkolle.
Sateinen näyttää aamu olevan.
Kohta tulee siivooja tytöt.
Viikonloppua aloitellaan.
Voikaa hyvin KAIKKI.
näkyillään...- miranda 43
Hummenta Pirttiin. Kävin jo kurkkimassa viiden jälkeen, mutta odottelin emännän tuloa. Muori oli laittanut kysymyksen minulle, joten kerron, että Tuusniemeltä en tunne ketään.
...pyydän jo heti. Ei tarvitse lukea pidemmälle. Näin yksinäisenä tuli vain kirjoitettua, mitä mietiskelen.
Vettä on satanut kaksi päivää ja meidän rivitalon piha on aivan liejuinen tuon sadevesi rempan vuoksi. Pois ovat jo upeat marja-aroniat ja nurmikot, mutta uuttahan nuo tilalle tekevät.
Kävin pikaisesti eilen tyttäreni luona hakemassa unohtuneet silmälasini..turvallisin mielin..vesisateessa, sillä muutoin olisin ehkä joutunut sienimetsään. Sitten minulle tuotiinkin eteen ämpärillinen kanttarellejä perattavaksi! palkkioksi sain niistä itsellenikin. Vävy oli ottanut kameraansa kuvan paikasta, josta oli ne poiminut. Uskomaton! Aivan rinne keltaisenaan!
Possakkaa (ihana sana Itä-Suomesta) on tiedossa mummille. Ompeluksia/korjauksia on paljon, koska olen ilmeisesti suvun ainoa, jolla neula pysyy kädessä siten, että sillä jotain tehdäänkin. Samoin ompelukone on vielä laite, jonka hallitsen, sillä heidän telkkari ja tietsikka on jo hebreaa, jota en osaa.
Kuinka onkaan tehty telkkari niin vaikeaksi, että tarvitsee 4-5 kapulaa ja silloin olen pulassa, jos olen heillä yksin ja haluan katsoa sen kotimaisen elokuvan päivällä. Lapsukaiset 7-9-v osaavat kyllä homman, mutta joskus mummia kiusatakseen eivät meinaa auttaa. No, naurut loppuu lyhyeen, kun uhkaan lähteä kotiini! Tosin, joskus on jo tullut sanonta, että noinhan sinä aina uhkaat, etkä lähde kuitenkaan.
Älkää nyt ottako k i r j a i m e l l i s e s t i tuota kuvaustani lapsukaisteni kanssa. Minusta oli vain mukavaa kirjoittaa noita "kriittisiä" hetkiä, sillä jo useamman vuoden he ovat osanneet nuo asiat, siis tietsikan ja telkkarin hallinnan. Tosin tälle nuoremmalle täytyi ensin kirjoittaa se hakusana paperille, jolla hän löysi ohjelmansa. Usein se oli "jääkiekko" tai "jalkapallo".
Tulee minulle toinenkin possakka. Kolmannella (tämä 9-v) alkaa Enkun opetus, joten olen toivonut Englannin tunteja itselleni. Hieman tietenkin taka-ajatus, että lapsi joutuu toistamaan uppiniskaiselle mummile näitä sanoja ja äidin apua varmasti ensin tarvitaan, koska vanhemmat osaavat, niin ruotsin, kuin enkunkin hyvin.
Tyttöhän on jo innoissaan, koska hän on aina ollut halukas pitämään koulua ja olemme istuneet hänen äitinsä kanssa jo pari vuotta, joten alkeet pitäisi olla kunnossa. Olihan se aluksi vaikeaa, kun emme olleet luokassa hiljaa, joten arestiakin tuli makkariin!!!!
En tiedä, kumpi meistä enemmän on jännittänyt? Minä, vai 7-v poika, joka aloitti koulunsa. Äidiltään kuulin, että jo nyt on tultu välitunnilta "verissäpäin", siis hieman pintanaarmuja....nauraen kuitenkin.
Vau! Ilma alkaa kirkastua. No, niin pitikin. Mikäpä oli keihäs karsintoja katsoessa, kun suomalaisvärit olivat edustettuina.
Hyvä Tero........!!!!! kohta on vuorossa ronssiRuuskanen. Hänellekin onnea toivotellaan kisoihin.
Joku sanoi julkisesti että sille myydään kuka eniten maksaa. Silloin oli kyse itänaapuriin myydyistä ranta ym.tonteista.
Se ahneus , mistä vaan eniten itse nettoaisi. Ei silloin ajatella suomen työllisyyttä eikä mitään muutakaan, ainoastaan omaa voittoa.
Eläkerahojakin on ehdotettu nuorten työllisyyden elvytykseen. Samaan aikaa heitellään ihmisiä pellolle satamäärin milloin mistäkin firmasta. Kun ne on myyty ulkomaisille..............
HupS, livahti taas maailman parannuspuolelle, mutta tuoltahan tuo näyttää.
Ikääntymisessä ei ole muuta vikaa kuin sen tuomat lieveilmiöt.
Kaikille meille tuttuja, milloin selkä, jalat, vatsa, kaikki vuorollaan vaivaisena tai muut kasvaimet. Juu, ennen kun siirtyivät tuonelaan 60 jälkeen ei näitä ollut .
Mutta mepä sinnitellään eteenpäin kohti tuntematonta,
Muista Hevat sinäkin että kaikesta huolimatta sinnetellään, joku aamu voi olla jo paljon parempi.
Olihan sitä ennen yritettävä. Nyt on maailma kokonaan toinen. Moni asia on valmiina kuin tarjottimella. Miten nuori voisi tietääkään ,millä työllä ennen leipä hankittiin.
Siitä huolimatta on nytkin ahkeria ja yritteliäitä nuoria, asiaansa innostuneita ja sitoutuneita.
Ja myös niitä toisia jotka tahtovat kaiken niin helpolla kuin voi, tekemättä itse mitään.
Suuriksi kasvaneet punajuuret odottavat säilömistä. Kurkkuja laitoin jo tölkkeihin mausteliemeen muutaman kilon.
Samathan meillä huushollaskoilla (kiva äitini käyttämä sana )on nämä syksyn säilömis askareet.
Nyt katsomaan kisoja kun on suomityttö kohta juoksemassa. Moi !- Liisa S.
Minä en nähnyt karsintoja, mutta eilen illalla kuuntelin ja katselin sen ohjelman, jossa kolmea suomalaista keihäsmiestä haastateltiin. He olivat niin komeita kaikki.
Haastattelun jälkeen, kun he kävelivät siellä urheilustadionilla, niin se Tero Pitkämäki sanoi: "Tietääköhän nuo ihmset, että tässä kävelee suomalaisten kolmoisvoitto?"
Tyypillistä pohjalaishuumoria, minua se aina naurattaa. :D
.- ** **
Ei nyt tule kolmoisvoittoa, kun vain kaksi pääsi loppukilpailuun.
Pitää pitää varpaita ja sormia pystyssä lauantaina.
Katselen samalla telkkaria tässä. Täytyy ihailla, kuinka kauniita nuoria ihmisiä on kisoissa mukana.
Ei ole kellekään helppoa pysytellä urheilun saralla maailman parhaina.
Tilapäinen lieveilmiö on, että tänään jää kirjoittelini lyhyeksi. Ehkä hyväkin. Pompin puuhieni välissä katsomassa urheilua. Korkeushyppyä en voinut väliin jättää. Tulihan siinä kunnon tulos.
Ja nyt puuhien lopettelu ja hyppäys petiin, puolen metrin leiskaus. Hyvää yötä!- SkillaN*
Huomenta, lyhyeksi pitäisi minunkin oppia nämä kirjoitukseni tekemään, mutta ei onnistu, aina on seliteltävä pitkään ja hartaasti;)
Sade jatkuu, tähänkin alkaa tottua, aina tuo ilta joutuu vaikka ei ulkohommia pysty liioin tekemäänkään.
Keräilin eilen punonneita omenia ja keitin oikein makeaa hilloa, mikä säilyy pakastamattakin, siitä se alkaa omenien hyödyntäminen, alkavat kypsyä.
Sieniä mieluilen, mutta ei ne pihaan tule jos ei metsään lähde etsimään, miksihän se nyt onkin niin vaikean tuntuista, ainakin yksi syy nuo hirvikärpäset, ne on taas ilmaantiuneet.
Harmittaa, kun en tiedä näitä sieni paikkoja ja yksin en metsään tohdi lähteä, taatusti eksyn.
Onhan sitä tullut ilman sieniä aiemminkin, kai nytkin.
Mökillä oli herkkutatteja mökin takana, niistä joka toinen päivä sai kerätä, pieniä ihania.
Pyytelin alkuun että keräisivät minulle ne talteen, mutta mökin isäntäpä tykkää itse syödä ne;)
Niin nuo urheilut, kyllä niitä vaan tulee katsottua, ja keihäs jopa kiinnostaa, harmi että vain kaksi jäi loppukilpailuun.
Ranskalaista kylää katsoin eilen ja odotan niitä uusia jaksoja syyskuussa,, järkyttävä kuvaus juutalaisten kohtaloista Ranskassa.
Syksyllä taas ehkä katsottavaa tuleekin lisää ja nämä uusinnat vähenee.
Kun paljon katsoo telkkaria, uutisiakin tulee nähtyä kyllästymiseen asti ja radio jos vielä päällä, niin eipä jää tietämättä mitä maailmalla tapahtuu.
Usein nämä uutiset ei mukavia ole,, voisi vähempikin tiedottaminen riittää, toisaalta onhan sitä ajan hermolla elettävä.
Tuo Suomen myyminen on tosi, ei yksin naapurien osilta, vaan ulkomailta muualtakin ostajia löytyy, alkaa kohta joka paikassa yrityksissä ulkomaalainen omistaja olla.
Hyväkö lienee, näin minun ajattelun mukaan ei ole, kyllä täällä suomalaisten tavoilla ja ehdoilla olisi elettävä, niin on tehty ennenkin ja pärjätty on.
Miksihän kaikki muuttuu, yritysten pako muihin maihin on hämmästyttävää, onko kysymyksessä uusien voittojen mahdollisuus?
No viisaat asioita päättää, ihmetellä kyllä saa.
Minä en tykkää ompelukoneella ommella, melkein kaikkea muuta teen, mutta koneen esille harvoin otan, pakon edessä.
Ei minulle kyllä ole liiemmin korjattavaa tuotukaan, kai viskaavat pois, kun rikki menee, sehän tätä nykypäivää on.
Housun lahkeet joudun itselleni lyhentämään, kun tuo koko ei ole sopusoinnussa, leveyttä on oltava ja sitten meneekin pitkäksi;)
Olisiko syytä nyt jo lopettaa, jospa oikein rupeaisi seuraamaan tätä kirjoituksen pituutta ja tiedä vaikka oppisi vaan terveiset laittamaan;)
Taitaa olla turha toivo, mutta mennään nyt näin, niin kauan kun väsymys lopullisesti iskee, oiretta on näköpiirissä.
Aurinkoa on luvattu jonnekin, odotetaan ja toivotaan, onhan se joskus risukasaankin paistanut;) Huomenta,täältä auringon paisteesta;)
Minulla on mennyt into noihin kisoihin,ei huvita katsoa.
Eilinen päivä mennä hurahti jotenkin huomaamatta ;)
Siivooja tytöt kävi ja pisti paikat kuntoon.
En ymmärrä kuka täällä minun huushollissa oikein sotkee.
On se nähtävästi jokin elonmerkki että sotkua on.
Tänään sitten en tee mitään päivä,illalla saunaan.
näkyillään...Huomenta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta!
Enpä tarkoittanut "neuvoksi" lyhyttä, eilistä kirjoittamistani. Sattui vain niin, että "vetoni" oli poissa, jostain syystä olin väsähtänyt. Jos kirjoitusta tulee, senkun paukuttelee. Eipä SkillaNia ole kukaan moittinut pitkistä jutuista. Ja täällähän "paperi" on halpaa.
Sieneen kyllä lähden, vaikka en ole hätiköinyt. Kyllä ne todennäköisesti parhaat sieniajat ovat edessä. Sitten tempaisenkin oikein rumauttamalla. No pieni mahdollisuus on, että häviän tämän pelini. Jos sattuukin tulemaan kovat hallayöt, niillehän ei kilpailuissa pärjää. Eikä hallakaan ihan kaikkea löydä, tai ainakin hyvin harvoin.
Niinhän ne yritykset tekevät maasta pakoa. Kaipa takana on pikavoittojen kalastelu. Sieltä on kuitenkin tullut myös suuret tappiot.
Nämä pikkuveijarit, jotka leikittevät "yrittäjää", ovat oma lukunsa. Mukana myös suomalaisperäisiä. Heitä on kirjoilla tässä lahden takanakin tuhansia, toisin suuri osa "pöytälaatikkofirmoina." Mukana on hyvin sekalainen joukko, pikkukonnista "uunoutettuihin yrittäjiin." Kyllä nämä ovat häiriöksi normaalille toiminalle. Jopa jotkut suuremmat suomalaisfirmat alkavat työliintyä, kun ovat sotkeutuneet antamaan aliurakoita "edullisille" mukamas "kansainvälisille" toimijoille. Eipä silti, kyllä myös moni kunnallinen ja valtiollinenkin päättäjä on näiden takia joutunut päätään raapimaan.
Kappas vaan, johan tätä tulikin purnausta. Eipä muuta kuin hyvää jatkoa teille. Eläke tulee tilille, mikäs tässä on ollessa. Ainakin toistaiseksi.- anlis3ek
Tämä on ilmoitusluontoinen pikakäynti tutussa,mukavassa Kahvipirtissä.
Näin kiireinen en muista koko lämpimän kesän aikana olleeni.
Helteellä ei oikein jaksanutkaan touhuta mitään, mutta nyt sitten ilmojen viiletessä hommia pukkaa läkähtymiseen asti.
Huomenna on vielä meno Kuopioon, "lapsemme" koulu ja nykyiseen kotikaupunkiin.
Menemme syntymäpäivien merkeissä. Lapsi täyttää 50 vuotta. - hevat
Tänää on muistanut aurinko meitä helliä,Yritän jalkaani opettaa kävelee koiran kanss,niin oli kesäinen ilma. Minä aina saan usein soittoja vanhoilta -asiakkailta,
tänään kuuntelin ,kun naapureihin venäläisiä vaimoja tuodaan.
Maalla olisi Suomalaisia nais leskiä,mutta miehille nuori ja nätti venäläinen
mukautuu mieluummin. Nykyajan meininkiä,mutta hyvä näin eivät tarttis käyttää
Bordelleja saattaapi tautija levitä.
Kirjoitinko vähän ronskia juttuja,mutta vaihteeksi arkisen ajatuksiemme ratoksi. Heissan kahvipirttiin.
Täällä toinen, joka innostui työskentelemään pihahommissa mitä kauneimassa säässä. Aurinko heloitti ja minäkin pesin maton ja ruukkuja. Häärälin kaikenlaista karsimista, perennojen siirtoa, ja putsaamista:D ja ihan intoni ilosta.
Jo olinkin sitten kuin vanha hevoskaakki, kun vielä 6 aikaan läksin Sipoosta tauluja hakemaan. Kotiin äsken palattuani huomasin syömisen jääneen väliin, no ei kun paistamaan pari nakkia ja kukkakaalin loppuja, johan hiukaisu lakkasi.
Lopun iltaa lössähdänkin suosiolla TV:tuoliin, kuin veltto, mutta tyytyväinen mollamaija:D
,..heippaIltaa, vai olisiko yötä.
Sää on ollut lievästi sanottuna vaihteleva.
Eilen lähdimme pienelle lenkille, kun oli niin aurinkoista ja lämmintä.
Pääsimme pihasta kadun puolelle, ja sitten tulikin suihkun vuoro. Olimme hetkessä likomärät, joten ei kannattanut palata sisälle. kun kerran oli niin vilpoinen ja raikas olo. Hitaastihan me taivalsimme kävelysauvat tukenamme, emmekä yhtään hikoilleet.
Puolisoni on oppinut, että mieskin voi käyttää kävelysauvoja, ja pitääkin käyttää, jos muuten on vaikeuksia kävellä. Toinen uutuus on se, että kauppaan mies voi mennä
pyörökassin kanssa. Kehui jopa, että rapuissakin pääsee helpommalla, kun vetää pyöräkassia kuin jos olisi pari muovikassia kannettavina.
En ole viitsinyt kysyä sauvoista enkä pyöräkassista mitään. Kai hän arvaa, että mieleni tekisi monen vuoden opettamisen jälkeen mieleni tekisi kysyä: - Mitäs minä sanoin?
Hups! Kello näyttää, että nyt ei enää ole eilinen. Taidan ottaa kirjan kainalooni ja kömpiä sänkyyn, että sillä kulta-resukallakin on jotakin kainalossaan.
Kauniita uniakaikille!
- SkillaN*
Huomenta lauantaiaamuun, kumma kyllä aurinkoinen on aamu, no jospa saan pyykit tänään kuivumaan, laitoin veden kuumenemaan, kohta kone hyrisee ja puhdasta tulee.
Eilen tein retken metsään, sieniä muka katselin, löytyi muutama haapasieni ja ilokseni tattejakin yhden paistoksen verran, muhkea herkkutattikin löytyi, punikkia pari kappaletta, kiehautan ne niin pehmenevät.
Pienen purkin voin suolaan laittaa, puolukoita ei juuri nimeksikään viime kesän mättäillä.
Onneksi on viime vuotisia vielä jäljellä, jos ei mistään uutta satoa löydy.
Pieniä on tarpeeni kummankin suhteen, jospa vielä onnistaisi jos metsään sellaiseen paikkaan eksyisi.
Puita pilkoin eilen, onpa hyvää kunnon hoitoa, varovasti vaan on heiluttava, ettei kirves jalkaan kirpoa, vähin erin kasa pienenee itsellleni laittama urakka.
Nuo kävelykepit ei vielä minun käteeni ole istunut, mutta eipä tiedä milloin jo pakosta tukea tarvitsen, jalkani on muuten taas paremmassa kunnossa, olisiko itsepäinen kulkeminen auttanut?
Kukkalaatikot olen osin minäkin tyhjentänyt odottavat pesua, samettiruusut vielä upeasti kukkii, niiden laatikkoa en vielä saa pestyä.
Tiedäppä jos tänään ehtisin nekin pesmään, olisi auringon lämpö mukavasti kuivattava ja lämmin pesijälläkin.
Miten onkin tuo miesten kaipaus tuota nuoruutta, aina haahuillaan nuorempien perään, minä näin vanhana en mistään hinnasta kovin nuorta kumppania haluaisi, elämän kokemuksien jakaminen saman ikäisen kanssa tuo elämiseen väriä.
Entäs sitten kun mies könkkää kepin kanssa ja nuorella kumppanilla meno vielä päällä, mites sitten suu pannaan, se vanha turvallinen kumppani voisi mieleen tulla;)
Onnea vaan yrittäville;)
Ajatella, että lapsemme jo viisissä kymmenissä on, minunkin tytär jo 54 täytti, ihan tyttöseltä minun silmissä kumminkin näyttää ja lapsena pysyy hautaan asti.
Oikein hyvää juhlintaa Anlis3, terveisiä Kuopion suuntaan;)
Tyttäreni anoppi kuoli eilen, surua ja ikävää, mutta helpompi näin, kovissa tuskissa oli ja toivoi pois pääsyä, hänellä se tehty, mikä meillä vielä edessä.
En toki ajatellutkaan "neuvoksi" lyhyttä viestiäsi ynnämuu, ymmärrän että joskus ei sanoja ja aiheita löydy, minulla vaan aina pitkiksi nämä viestit viruu, vanhoja asioitakin aina vaan muistan jo aiemmin puhuttujakin;)
Sauna päivähän se on täälläkin sitten illan hämärtyessä, sitä ennen on paljon touhua, leipoakin pitäisi ja ei siivooja tyttöjäkään näy, kai se on itse vähän paikkoja kohennettava;)
Elämässä kiinni sitä näiden pienten hommien kanssa pysyy, kai sairastuisin ellei työtä olisi.
Sain valmiiksi lierihatun, sellainen kaksin kertainen, mielestäni oikein hyvän näköinen,
Kaksivärinen, ulkopuolelta sininen ja sisäpuoli valkoinen, taidankin itse päähäni laittaa, no ei vainekaan maalaismarkkinoille vien, toisenkin aion tehdä, päinvastaisin värein.
Olenpa tässä nyt sitten modistin virkaa täyttänyt ja suunnittelijakin olen;)
Nyt päivän touhuihin, nautitaan auringosta, täksi päiväksi sitä on luvassa. Aamupäivä sadetta ja nyt on vettä tullut. Hiostuin, kun roskiskeikkaani kävelyllä jatkoin.
Sehän vasta aitoa työtä onkin, SkillaNin itse suunnittelema käsityö. Voi hyvinkin markkinoilla nousta vaikka hitti-tuotteeksi. Monethan nimenomaan haluavatkin sellaista, joka eli naapurin päässä keiku.
Luin Venlastiinan kertomuksen. Onhan ainakin yrittämistä, sekin on hyvä...mitäpä muutakaan voisin sanoa. Jospa se siitä kuntokin kohenee.
Näyttää kirjoitushalut olevan koko ikäluokassa vähissä. En tiedä, onko se tarttuvaa, ei minunkaan intoni kovin hyvä ole. Lieneekö jo kaikki tullut kerrottua. Pitää kai sanoa kuin pitkäaikainen a-holisti elämänmenostaan: > vielä minä eräänä päivänä lopetan, pystyn milloin vain, kunhan päätän >. Ehkä se kirjoittelunikin luistaa, kunhan saan aikasiksi päätöksen.
Nyt taidan lähteä Moskovaan maratonille, en juoksemaan vaan katsomaan. Tuleehan sieltä muutakin ohjelmaa.- Liisa S.
Olenkin päättänyt jo monesti.
Kunpa se päätös vielä pysyisikin voimassaan.
Yhdenlaista riippuvuutta tämäkin, kun ei ole aikaisemmin asunut yksin, niin täällä nyt sitten yksinpuhelua harrastan, aikaisemmin aina toisten kanssa juttelin samalla kun kotitöitä tehtiin. Ja tänäänkin olen tuttujen kanssa puhelimessa maailmaa parantanut.
Täälä kun ei tunne ketään oikeasti, on paljon vaikeampaa. Väärinkäsityksiä syntyy ja epäluulot elävät, ei kivaa.
Kahvipirtissä onneksi on ystävällisyyttä ja iloa.
Hyvää lauantain jatkoa! :)) Vai hattujen tekoon Skillan on ryhtynyt ?
Joskus aikoinaan pidettiin hyvin näyttäviä hattuja Pirtin juhlissa, kaikenlaisia koreuksia. Kaislahameita ja vanhoja verhoja.
Nyt pitänee alkaa pitää ihan livenä leveälierisiä hattuja, (olen jo pitänytkin)) kun tuo aurinko ei saisi pahemin paistaa kasvoille. Mutta paistaa se kumminkin, jokalähtöön hattua ei tule ottaneeksi.
Lapsista sen tietää kun kohta 50 hipovat, että ikää lienee itselläkin.
Mutta vanha sanonta: Tallella ikä eletty.
Eilen sain pitää sylissä pientä enkelinuken näköistä vauvaa. Että ne voivat olla suloisia . Suurilla tummilla silmillä tuntui katsovat kohti, vaikka vauvoilla vasta kuukauden aikana tuo näkö terästyy ja selkeytyy. Sitten kun on tuo ensimäisen kuukauden "passiivinen"aika ohi.Jonka ne melkein nukkuvat, ja syövät tietenkin.
Pitää tosiaan alkaa talvivalmistelut, kukkaruukkuja olen pessyt minäkin jo osan. Kaikenlaista riittää ,kesäkalusteiden siirtoa varastoon ym. Mutta työ ei tekemällä lopu- niinhän se on.
Perennojen kanssa pitäisi meilläkin myllätä uutteen uskoon......
Ihana lämmin aurinkoinen aamu ollut 21 nyt.
Pian leijonat ryhtyvät neitsyeiksi.Muistaakohan Kalle ja Hintriikka sen.
Muistutin nyt kuitenkin. Varmuuden vuoksi.
Kohta saamme jännittää keihäskisaa. Pidetään peukkuja suomen pojille. Ei ihan vielä voi mitallikafeeta porauttaa. Toivotaan että illalla voimme !
Kauniin päivän jatkoja kaikille.Lentääkö,lentääkö....kyllähän se lentää ;)mikäkö,no se keihäs ;)
Nyt on ollut pakko katsoa noita kisoja,kun ei tuolta töllöstä muutakaan tule.Katsomisen arvoista.
Aamupäivällä vielä paistoi,mutta nyt roiskii vettä.
Minulla vanhin jo 56v.
Naurattaa nuo selostajat.mitä on hirvittävän hyvä ;)
Jatketaan kisoja.
näkyillään...- SkillaN*
Huomenta pyhäaamun rauhaan, radiosta kuuluu Olavi Virran musiikkia, onhan se ihan toista kuin tämä nykyelämän meluava musiikki.
Lahjakas mies oli, ikävästi hänen elämänsä päättyi, niin mainen kunnia katoaa, laulamisensa kuitenkin monia muistoja mieleen tuo ja mukava näitä kappaleita on kuunnella.
Hopeaan jäi keihään voitto, hyvä niinkin, liian myöhään alkoi Ruuskasen kipuaminen, jos vielä olisi muutama heitto ollut, kukaties mahdollisuuksia toiseen mitaliin olisi ollut.
Ei ole mikään niin kuin ennen.
Minua ärsyttää nuo arvioitsijat, ennen kisaa asian tuntija kertoo miten heitto voisi onnistua ja jälkeen kerrotaan virheet,
Urheilija tekee parhaansa, minusta asiantuntijoiden höpinät turhia, lopputulos nähtävissä, urheilija tuloksesta vastaa.
No tietenkin hyvä että tälläkin tapaa palkkansa saa, mutta voisi nämäkin rahat sijoittaa urheilijoiden kunnon nousuun, anteeksi vain tälläisen epäurheilijan mietteet.
Ei ihan pieni ole tuo joukko mikä urheilijan matkassa kilpailuun menee.
Olen jostakin muotilehdestä lukenut, että hatut on nyt in, saapa nähdä saako minun mallini suosiota;)
Harvoin noudatan mitään ohjeita kirjaimellisesti, omia merkkejä tekeleisiin tuppaan tekemään, näin lopputulos usein arvailusa.
Nämä perinteiset sukat nyt tulee samalla mallilla, hyvällä kantapäällä tehden, sukka istuu jalassa.
Purkaminen ei ole vaikeaa ja kun ei aikataulua tekemiselle ole voi aloittaa uudestaan;)
Omaan pukeutumiseen haluaisisn aina jotakin erilaista mikä yleisen sovinnaisuuden
tapaan kuuluu, sopivaako, sitä en tiedä.
Voi olla että ammun paljonkin yli, kukaan ei kuitenkaan ole tullut sanomaan.
Onhan sitä Tallinasta tullut ostettua vaatetta mitkä sitten joka paikassa vastaan tulee;)
Tuo riippuvuus, no kai se sitä on, kun joka aamu koneen ääreen istuu, mutta paljolti jää siihen, että palstalle vilkaisen, pirttiin kirjoitan, posti ja pankki asiat hoidan, en liioin Feisbookin jaksa, se onkin mielestäni melko sekava.
Asia tuskin tulee useinkaan kirjoitettua, mutta näitä omia tekemisiä ja sehän se monia ärsyttää;)
Ei sitten aurinkoa riittänytkään, pyykit sain kuivaksi, tuuli sen verran kovasti puhalsi, mutta sitten alkoi sade ja sitä riitti ja näkyy vieläkin riittävän.
Nyt alkaa säälittää nuo elopellolle aikovat, ei sinne ole asiaa, maa on yhtä kosteikkoa joka paikassa, nyt olisi pian kuivaa tultava, onhan tässä perunan kaivaminen minullakin edessä.
Monta penkkiä jännitettävää, mitä onkaan sadon kunto ja määrä.
Omenat alkavat myös kypsymään, pudokkaita saa kerätä päivittäin ja säilöön laitettava tavalla jollakin, sitten kun ei enää sosetta tai hilloa laittaa, mehumaijaan loput.
Näissä merkeissä elokuun loppua vietetään ja illalla aina näperrellen jotakin puikkojen tai koukun avulla, aina uusia ideoita hakien.
Nyt jatkan kuunnellen noita vanhoja levyjä, nostalginen olo niistä syntyy, tosin vähän ennen olleet suosittuja kuin minun nuoruuden aikoja, hyviä silti.
Tutuiksi tulivat sodan ja heti sen jälkeen tulleet, olinhan jo alakoulun aloittanut.
Mukavaa sunnuntaipäivää, taas viikko lottovoiton odotteluun päättyy, jokohan olisi minun vuoro voittaa?- hurskainen
Käytin vähän aikaa facebookii, mut aikaa ei riitä siihen, ei oikein kiinnostustakaan. Se vähä aika kuluu kyllä S 24 sivuillakin. Kisojen jälkeen arkikin tuntuu tylymmältä. Kahden viikon päästä Finnkampen ja se siinä.
Tokihan näin kaunis ja lämmin loppukesän päivä ihmisiä ilahdutti. Nyt riittäis kosteus vähäksi aikaa. Maatalousyrittäjät haluaisivat satonsa hyvälaatuisena siiloihinsa.
Huomenia.
Aurinko yrittäävoittaa nuo pilvihattarat.
Kertokaapas minulle resepti noista Aronia marjoista tehtävälle mehulle.
Olen tähän asti tehnyt näin.
kaksi kolmasosaa marjoja ja yksi kolmasosa hapanta omenaa
nyt vain ei tuo omenapuu tehnyt yhtään hedelmää.Joku sanoi laita sitruunaa,mutta kuinka paljon ????
Se on ollut oikein hyvää mehua.
Jatketaan.
näkyillään...Iltaa, hyvä aurinkoinen päivä, hellerajaa parhimmillaan lähenteli. Niinpä teinkin hyvän kävelyretken ja poikkesin metsäänkin. Ei ole vielä sieniaika täällä, paikallisestihan ne poikkeaa. Pari nätin näköistä tattia löysin, mutta kun aloin kunnolla tarkastamaan, aivan matoisia olivat. Kun sieniä on vähän, kilpailu on kovaa. Eipä juuri näkynyt roskasieniäkään.
Kyllähän viime päivät on ollut sateisiakin, ehkä satoa tulee kunhan ehtii. Vielähän on aikaakin. Täytyy katsoa koska lähden, paremille paikoille tulee matkaa 60-70 km. Ei viitsi turhaan ajella, ei tunnu enää ajelu huvilta.
Katapäähän se on tärkein villasukassa, kuten SkillaN kertoi. En kyllä osaa neuloa, mutta käyttäjänä mukamas tiedän. Putkeksi neulottu ei ole sukka.
Joo, Pitkämäki heitti hyvin keihästä. Eipä Ruuskanen olisi mitalille pärjännyt, vaikka olisi kesän parhaimpiaan vetäissyt. Mitaliin olisi pitänyt reilusti kasikutonen vetäistä.
Olen koettanut jonkun verran seurailla maailman menoa, vaikka sillä ei olekaan merkitystä. Myllerrys jatkuu, taitaa tulla pitkä tie Egyptiläisillekin, vallankumous toisensa jälkeen ja nyt valta onkin sotilasjuntalla ja aseilla. Mihin sitten johtaneekaan ja kuinka suureksi kärsimykset kasvavat. Se ei ole hallinnassa. Pieni harmi on turistien palauttaminen kesken lomailun kaiken muun rinnalla.
Oikeastaan turhaan näitä eläkeläinen miettii. Eihän ainakaan vielä sirpaleet tänne lentele. Hyvää illan jatketta teille!Kaunis ja tosiaan melkein hellerajaan lämpö yltyi. Nuo ksat on kyllä tullut katseltua aika tarkkaan. Pitkämäelle kannattaa nostaa hattua, jos nyt sellaisen omistaa. Muilta Suomalaisilta ei mitallia lähellekkään päästy, joku hyvä suoritus kuitenkin.
No minäkin innostuin lähtemään lenkille, ei kovin pitkää, mutta minulle riittää lyhyempikin. Saimpa vielä kaverinkin mukaan. Laulussakin sanotaan, lyhyt harjoituslenkki, kaksi askelta on.
Eihän minulla oikeastaan mitään asiaa olekkaan, kunhan ilmoittaudun aina joskus.
Taidan kuitenkin aloittaa iltaruoan laiton, yksinkertaista, perunoita, suutarinlohta ja kraavilohta tein eilen, siihen pari keitettyä kananmunaa. paljon tilliä perunoihin ja eikun syömään.
Tällainen sapuska Latelta.LateVaan kirjoitti:
Kaunis ja tosiaan melkein hellerajaan lämpö yltyi. Nuo ksat on kyllä tullut katseltua aika tarkkaan. Pitkämäelle kannattaa nostaa hattua, jos nyt sellaisen omistaa. Muilta Suomalaisilta ei mitallia lähellekkään päästy, joku hyvä suoritus kuitenkin.
No minäkin innostuin lähtemään lenkille, ei kovin pitkää, mutta minulle riittää lyhyempikin. Saimpa vielä kaverinkin mukaan. Laulussakin sanotaan, lyhyt harjoituslenkki, kaksi askelta on.
Eihän minulla oikeastaan mitään asiaa olekkaan, kunhan ilmoittaudun aina joskus.
Taidan kuitenkin aloittaa iltaruoan laiton, yksinkertaista, perunoita, suutarinlohta ja kraavilohta tein eilen, siihen pari keitettyä kananmunaa. paljon tilliä perunoihin ja eikun syömään.
Tällainen sapuska Latelta.Huomenta Pirttiin!
Olen tunnin verran lueskellut tätä sosiaalista mediaa. Kämppäkaveri on herännyt, koska näköradio alkoi mekkaloida
olohuoneessa. Mellasti se eilenkin, mutta silloin sillä oli laajempi yleisö kuin yksi mies. Minä olin mukana pitämässä suosikeilleni peukkuja.
Väliaikoina töllöttelin ns. työhuoneen ikkunasta ikkunasta live-esityksenä non-stop -ohjelmaa, jota suorittivat elegantti, isokokoinen harakka paljon pienemmän lajitoverinsa kanssa, pikkulintujen taustakuoro ja upea rusakko.
Shown lopetti naapurin kissa, joka ryömi ruohikossa joko saaliin toivossa tai puhtaasta rakkaudesta korkeatasoiseen sirkustaiteeseen.
Nyt estradi on tyhjä. Onkohan maanantai henkilökunnan vapaapäivä vai enteileekö yksivärinen taivas sadetta.
Täytynee kysyä naapurin kissalta, jolla lienee jotakin salaista tietoa, koska se ei ole ilmestynyt maisemaan.
Mä siirryn nyt tästä tohon naapuriin, jossa kahvi on kuumana, ja duunaan yhden juustosmörgarin.
Oikein hyvää ruokahalua ja muutenkin mukavaa päivää kaikille.- m-aronia
Venlastiina kirjoitti:
Huomenta Pirttiin!
Olen tunnin verran lueskellut tätä sosiaalista mediaa. Kämppäkaveri on herännyt, koska näköradio alkoi mekkaloida
olohuoneessa. Mellasti se eilenkin, mutta silloin sillä oli laajempi yleisö kuin yksi mies. Minä olin mukana pitämässä suosikeilleni peukkuja.
Väliaikoina töllöttelin ns. työhuoneen ikkunasta ikkunasta live-esityksenä non-stop -ohjelmaa, jota suorittivat elegantti, isokokoinen harakka paljon pienemmän lajitoverinsa kanssa, pikkulintujen taustakuoro ja upea rusakko.
Shown lopetti naapurin kissa, joka ryömi ruohikossa joko saaliin toivossa tai puhtaasta rakkaudesta korkeatasoiseen sirkustaiteeseen.
Nyt estradi on tyhjä. Onkohan maanantai henkilökunnan vapaapäivä vai enteileekö yksivärinen taivas sadetta.
Täytynee kysyä naapurin kissalta, jolla lienee jotakin salaista tietoa, koska se ei ole ilmestynyt maisemaan.
Mä siirryn nyt tästä tohon naapuriin, jossa kahvi on kuumana, ja duunaan yhden juustosmörgarin.
Oikein hyvää ruokahalua ja muutenkin mukavaa päivää kaikille.Yks Kopoin sano kauppakeskuksen parkkipaikalla, että marja-aroniasta tulee Pohjois-Euroopan toiseks paras viini. Snoo tekevänsä niistä joka syksy pari satsia viintä.
Laiha, pitkä hujoppi se kaveri. Kotiviinin litkiminen ei häntä ainaskaa lihota. Jospa se onkin olut, joka lihottaa. Harmi että lopetin koko kotiviiniharrastuksen. Tul sanomiist siit.
Nii ja iltapäivälehden mainoslööpissä luki jot kaks hyyvää lämpökautta vielä edessä. Iltapäivill sitä poutaa sai tänäpä varttua, mut sieltä se illaks sentään tul.
- SkillaN*
Huomenta viikon alkuun,vajaa kaksi viikkoa kesää jäljellä, sitten alkaa syksy.
Keltaiset koivut enteilevät tulevaa, muutama pakkasyö ja ruska on luonamme, toivottavasti ei kuitenkaan lähi aikoina pakkasia toivo.
Lintuja aina vaan vähemmin lentelee, sekin ennustaa syksyn tuloa ja tämä ainainen sade, taas ennustettiin sateista päivää ja tuuli on kovaa, onneksi lämmintä kuitenkin.
Eilen katselin täysikuuta, ainakin lähes sellainen, kaunis oli pienen pilven takaa esiin tullessaan, tavallaan en kuusta kärsi, mutta uni oli melkoisen levoton, liian kauanko kuuta katselin;)
Jotenkin aavemainen tunnelma oli, samaa voisi sanoa nyt aamullakin, on kuin koko luonto odottaisi jotakin kummaa.
Radio ilmoittaa, että aurinko on kaikesta huolimatta noussut noin tunti sitten, vaan eipä loista, huomenna sitten paistaa.
Kyllä se yksikertainen ruoka kaikkein parasta onkin ja vesihän kielelle tulee, kun ajattelenkin Laten herkkuja.
Kun uudet perunat valmistui syötäväksi, ei muuta tarvinnut kuin silliä ja perunaa, no kyllästyy siihenkin, vähän vaihtelua kumminkin väliin;)
Eilen keitin karpalokiisselin, kermavaahdon päälle vatkasin, pitää väliin herkutella.
Joskus kuutamokiisseli, eli maitokiisseli maistuu hyvältä mansikkahillon kanssa, olettekos syöneet?
Pitkä matka on sienipaikallesi ynnämuu, ehkä varma olet saaliista?
Tuota sukan kantapäätä olen ennenkin kehunut osaavani tehdä, mutta kukapa kissan hännän nostaa, ellei kissa itse, on se vaan jostakin asiasta hyvä olla varma;)
Egyptiin olisi ensi huhtikuussa ollut aikomus lähteä, mutta nyt varmaan määräpää muuttuu, mihin siinäpä onkin pulmaa, joka paikassa näissä lämpimissä maissa melkein on levotonta.
Yhdistyksemme juhlamatkalle on suunnitelmat, yhdistys täyttää 50-vuotta.
Kyllä se jää minullakin näihin Suomi24 sivuihin ja melkeinpä vain 70 on se palsta missä käyn.
Ennen kävin chatissa joka päivä, no sekin rupesi kyllästyttämään ja väliin sekavaksikin muuttui, voihan olla että liian vanhaksi moiseen kypsyin, olihan sekin ajan kulua ja tutuksi monen kanssa näin kirjoitusten välityksellä tulin.
Kaikella on ilmeisesti aikansa.
Tänään pitäisi kylillä käydä, lotto uusittava ja vähän jääkaappia täydentää, muuta ihmeempää en olekaan suunnitellut.
Muutaman kalikan voisi kuntoilun merkeissä pilkkoa, jos ilma sallii.
No sisätöitä kyllä riittää, eilenkin ahkeroin omenahilloa ja pakastin porkkanoita, punajuuriiakin pienen erän keitin ja purkitin.
Useampaa kun tekee tiskivuorikin kasvaa, sen selvittelyssäkin aikaa hupeni.
Laiska töitään luettelee, mutta mites sen päiväni kulun muuten teille kertoisin;)
Melkoinen päiväkirja jo olisi kasasa minulla, jos nämä kaikki kertomani olisin talteen ottanut, päiväkirja tämä kirjoiteluni suurilta osin on, omia vähäpätöisiä puuhasteluja
Aika kuluu ja aina vastauksista olen iloinnut, voisi tätä verrata vaikka kirjeen kirjoittamiseen;)
Voin sanoa, kuin Late, ei mitään asiaa, pidemmästi vaan ilmottautuminen.
Nyt riitti tältä aamulat, melko varmasti jatkoa huomenaamulla;). - Ramoona*
Voi SkillaN, ei anneta vielä syksylle periksi, ainakin täällä keltaiset koivut kertovat kesän kuivuudesta. Nyt elokuulla on sadetta saatu tännekin, mutta kaivattuna, leikkuupuimuritkin ovat päässeet aloittamaan. Tänään on sadepäivä, mutta lähipäiviksi on ennustettu kesäisen lämmintä ja aurinkoista.
Kuutamokiisselistä hillosaarineen tuli äiti mieleen, ja olen minäkin sitä silloin tällöin keittänyt, tosin modernimman version. Laitan punaisista marjoista tehtyä kiisseliä kerroksittain korkeisiin lasisiin annosmaljoihin maitokiisselin kanssa, tulee kaunis jälkiruoka eikä liian makea eikä kaloripitoinen. Kiisseliä en oikeastaan keita, kylmään veteen perunajauhot , kuumennan niin että sakenee ja sitten tuoreet tai jäiset marjat ja sokeria maun mukaan, makleutusainekin käy jos kaloreita välttää. Olen hullaantunut manteleihin ja ripottelen kiisselini päälle mantelilastuja...ovat kuulemma terveellisiäkin.
Late pitää tilliperunoista, niin minäkin. Tilli on lempiyrttini ja kasvatan sitä kolme kylvöstä kesässä, saa aina myös runsaasti lehtitilliä. Kukkivaa kruunutilliä leikkasin kukkamaljakkoonkin yhdessä kehäkukkien kanssa, tuon tänne pirtin pöydällekin sellaisen elokuun kimpun, tuoksuupa ihanalle. Kala ja tilli ovat ehdoton yhdistelmä, pakkaan tuoretta silputtua tilliä litteisiin kertakäyttöisiin foliopaketteihin pakasteeseen ja sitten vielä muovipussiin, antavat hyvin aromaattisina helposti tuoksuaan ympäristöönsä. Kuivattunakin on jo useampi purkillinen.
Syksyn tulon merkkejä on harrastusten alkaminen, sitten viikkorytmi palaa uomiinsa, näin kesällä pääsee villiintymään. Tukankin saisi vaikka letille, kampaaja laittakoon tänään iltapäivällä sen kuriin ja jotain säväytystäkin se kaipaa. Pääasioita on tuo hattukin, ja auringossa pidän aina leveälieristä, merellä niskan, kasvot ja osin olkapäätkin suojaavaa oikeaoppista urheiluliikkeestä ostettua, jonka saa tuulessa nauhalla kiinni. Muuten en oikein hattuihminen ole, viimeisiin häihin olen valinnut vain hiuskoristeen.
Onhan tämä SkillaN Sinun päiväkirjasi sähköisessä muodossa, Sinulla on vaan aika urakka lukea nämä muiden sepustukset ja miten hienolla tavalla ne kokoat. Tuntee kirjoittaneensa ihan tärkeä asiaa, kun joku kommentoi ja huomioi. ;)
Tänään sienet varmaan nousevat lämpimässä kosteudessa, menenpä koiran kanssa kuulostelemaan niiden putkahtamista ilmoille maan uumenista.- Kielestä kysymys
Heille, siis HURREILLE, SUOMALAISUUS ollut vihakysymys jo sadan vuoden ajan. Lehdessä luki, miten Carl Haglundi sanoi vihakäyränsä kohoavan sekunnista sataan, kun hän kuulee suomea puhuttavan.
Pakkoruotsi itsessään on fasismia. Pieni eliitti pakottaa kaikki ihmiset käyttämään sellaista kommunikaatiomuotoa, jonka vain tämä kyseinen eliitti kokee omakseen. Suurimmalle osalle suomalaisista ruotsin kieli ei merkitse yhtään mitään.
Inhotus pakkoruotsia ja sitä kautta ylipäätään kaikkea ruotsalaisuuteen liittyvää kohtaan muodostuu kulttuurifasismin vastareaktiona. Tottakai ihmiset kokevat erittäin epämiellyttäväksi sen, että riippumatta heidän itsensä kokemasta kulttuurillisesta identiteetistä, heitä yritetään pakottaa omaksumaan myös suomenruotsalaisuus osaksi omaa identiteettiään.
Ylhäältäpäin pakotettu identiteetti on puhtaasti tavallisesta kansalaisesta välittämätöntä politiikkaa. Eliitti katsoo, että tavallisen kansan oma identiteetti on jotenkin sivistymätöntä ja huonoa, ja se pitää korjata pitämällä huoli siitä, että tavikset omaksuvat eliitin identiteetin. Mutta kuten mikä tahansa fasismin muoto, tällainen ei yleensä toimi.
Mikäli ruotsin kielen ja kulttuurin vastaisuutta halutaan Suomessa vähentää, kannattaisi ehdottomasti lopettaa sen yhdistäminen fasistiseen toimintaan.
Pakkoruotsin vastustaminen on antifasistista toimintaa." >>>>
http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147382-pakkoruotsi-on-kulttuurifasismia
Pakolla mikään ei onnistu, ei edes raiskaus.
,Ei ihme, jos pakko aiheuttaa vihaa.
Pois pakkoruotsi
kansalaisaloite: http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi
Kirjoita sinäkin!
SkillaN kysyi, että ehkä olen varma sinisaaliistani. Enpä tietenkään ole varma, mutta kykyni mukaan yritän lähimetsistä varmistaa, milloin saattaisi olla parhaat mahdollisuudet. Suolasieniksi kerään mieluimmin haaparouskuja. Se on joskus oikukas sieni, kato saattaa tulla syystä, joka panee miettimään syntyjä syviä. Pitkät kuivat kaudet saattavat tuhota sienien juuristossa kasvuedellytykset, jota ei aina myöhäisemmät sadekuurot pysty korjaamaan. Silloin vain pitää suunnata maisemiin, joissa on luonnollinen kosteus lähellä.
Sainhan viimeiseltä reissultani pienehkön määrän haaparouskujakin, n. pari litraa ryöpättynä. Ei se sieniaika ollut vielä ja kuivuuden ongelmat kyllä näkyivät. Paikka, josta löydän, jos niitä on yleensä olemassa, on hyvin alava, märkäpohjainen, osittain sammalikko, jota suojelee puolikasvuinen kuusikko ja vieressä lirisee heikkovetoinen puropahanen, joka rankempien sateiden aikana rönsyilee ylitse matalien pengerten. Jos siinä ei sieni kasva, sitten ei missään. Tosin sateisena kesänä saattaa liiallisen veden liottelun takia tuhokin tulla, mutta silloinhan kerättävää löytyy vähän kuivemmilta alueilta.
Hyviltä tuntuvia herkkuja SkillaN ja Ramoona esittelee. Ehkäpä olen kieroutunut tyyppi, pakenen herkkuja. Mielestäni syön hyvää, yksikertaista ruokaa. Hyvin vähän edes mitään pullaa. Onhan ne minullakin olleet pienenä pätkänä herkutkin. Eräs vaihe oli, että kun väsyneenä raahauduin kotia, perjantaisin oli viikonlopun kunniaksi kilon nakkipaketti, muutama olut ja kossupullo. Niillä ja sauna päälle se elämä ainakin hetkeksi helpotti ja tuntuikin siedettävävältä. Enpä koskaan ruokarahoja tuhlannut, enkä mennyt rapulaisena töihin. Se oli parjantai-illan ilo ja tyhjennysharjoitus.
No se on entistä. Kummasti sitä ihan luontojaan tai luonnonlakien mukaan muuttuu, eikä sekään haittaa. En mitenkään edes pystyisi vanhaa "perjantaita" uusimaan. Ei kestäisi kunto ja krapulakin olisi kauhea. Ei sittenkään, vaikka huolta pakolliseen töihinmenooni ei olekaan. Oluen olen jättänyt kokonaan pois kihtivaaran takia (ei ole paikkakunta). Kyllä muutama ryyppy viikossa menee, mutta ei niin, että alkaisi edes kieli sen takia sammaltaa.- Anlis ek
Nyt kehun ja toivottavasti en ota tätä tavakseni.
Pirtissä ei sää ikävää palautetta vaikka vähän leuhkisikin.
Edelliis lauantaina 17.8.olimme Kuopiossa poikani 50-vuotispäivillä. Poikani on Stara!
Niin Monipuoliseen musiikaalliseen esiintymiseen harva pystyisi.
Mistä lienee lahjansa saanut, väitetään, että monien vuosikymmenten takaa, jopa vuosisatojen. Kuka on perehtynyt geeniperimään , voisi sanoa.
Haluan jakaa, en levestelen, mutta hyvien , ymmärtäväisten pirttiläisten kanssa vióin jakaa ilot ja surut.
Olin lauantaina ylpeä musikaalisesta pojastani,.Jakakaa iloni kanssani! - merikukka1
Sain hyvän määrän rouskuja. (joita ennen sanottiin maiteroisiksi)), innoissani ensin liotin vuorokauden, keitin ja hakattiin silpuksi. Runsaasti sipulisilppua sekaan, suolaa ja kermaviili sekaan Siihen uudet perunat. Ja nam,nam.
Mutta voi sentään . Tuosta kihdistä tuli mieleen että tämä kaverini herkuttelu loppui siihen. Sienet ovat kihtipotilailta kielletty.
Tähän saakka on sietänyt joskus syödä kohtuudella. Nyt ärsyyntyy aina vaan herkemmin.
Laitoin valmiin sienisalaatin rasioihin ja vien Tytön pojille. Heistäkin sienet ovat herkkua.
Olen myös "tilli-ihminen". Keväällä pitää saada vaikka voileivän päälle ne ensimäiset maistuvat tillit. perunoille, ja talveksi myös aina pakastan esim. kalaruokiin.
Jokainen tietää että nuo kaupan tilliruukut tuskin edes tuoksuvat tillille ja 10 euron pintaan maksavat. Talviaikaan.
Ihana lämmin sää valinnut jo monta päivää. 24 ja silleen, päivällä. Yötkin tosi lämpimiä.
Hyvä kun näin jatkuisi Kauan.
Kivaa päivän jatkoa. Tämä oli ilmoitusasia, että hengissä heilutaan.MerikukkaYkkönen, ole kiltti ja kerro minulle miten saat tillin säilymään. Minä panen pakkaseen ja se on sieltä otettaessa veltto, löysä lötky.
Tahtoisin saada
oikeaa "tillimäistä tilliä" Antaisitko ohjeen?anlis3 kirjoitti:
MerikukkaYkkönen, ole kiltti ja kerro minulle miten saat tillin säilymään. Minä panen pakkaseen ja se on sieltä otettaessa veltto, löysä lötky.
Tahtoisin saada
oikeaa "tillimäistä tilliä" Antaisitko ohjeen?Aarinkoesta illansuuta kaekille!!!
Tulimpaha ilimottaatumaa minäkii. Olosuhteesiin kahtoe iham mukavasti tiällä jaksellaa. Kolomasti viikossa pittää käävä tuolla huavahoetajalla TK:ssa, huava ärvöttää toesesta reonasta vähäv vielä aaki, on kyllä hyvvee vaahtija mänössä umpeev vua vuatii putsoomista.
Uamulla tiputtelj vettä, vua kyllä se aarinko sittem myöhemmi ilimaantu taevaalle ja onnii pysytelly näkyvillä koko armaan päevä. Iha lystiksee istua lököttelin puutarhakeenussa, lueskelin savon sanomia ja ratkonj ristikoeta ja sudokuja. Sev verra on ollu illoella piliveh häekköö taevaalla, ette oo näkynnä niitä tähellentoja, enkä nyt kovin kaava oo kehanna taevaalle tillistellä.
Viime yönä vessareessulla katonj ulukomittaria ja kyllä se aeka korkeel lämmön näätti: 17,2, Luulisj että sillo uamuyöllä se on iha alimmillaa. Ja päevällä se noosj jo ylj kahenkymmene astee. Tämmöstä kun pitässii vielä hyvän tovin, nii muavviljelijättii ennättäsj suaha viljasa korjuusee. Pietään peokkuja!
Mieheni miniä toe vanahoja kodin kuvalehtijä ja niitä nyt meennon männä lueskelemaa, on iha hyvä leht, ee oo juoruja, siitä minnäe tykkeen.
Tämmöstä meelle, ee ollenkaa hullumpoo. Hyvvee yön seotuva!! paulamaria
Voi hyvä anlis3, empä tuohon osaa vastatakkaan..
Sehän on selvää että pakasteessa tuommoinen tuore tuote kuten tilli
"veltostuu". mutta kalaruokiin ja varsinkin graavilohta tehdessä eihän se mitään haittaa. Maku on kuitenkin hyvin tallella.
Samoin laitan tinapaperiin kerta annoksia on sitten helppo ottaa.
Joskus kylässä söin ihan tilliltä maistuvaa kahvikakkua. Joten kannattaa hyvin kääriä tinapaperiin ,lisäksi vielä pussittaa ja laittaa "eriosastolle"varsinkin rasaisten kakkujen kanssa. "Tillikakku" ei olut hyvää....
Tuo ykkönen tuli kun en muistanut kirjautua ja jollakin on erotuttava, muuten ei viesti lähde. 2,3,4, oli varattuja. Ylläpidon mukaan.- hevat
Kävimme mökillä eilen ja hiukan sain vielä puutarha vattujaki,joten kiisselin keitin.
Menimme oikeastaan siksi ,kun savulohta teki mieli täällä kerrostalon parveekkeella ei ole savustettu. Pitäis kai joltain kysyä,kun ylimmässä kerroksessa asumme,että voisiko sähkö savustamis laitteessa savustaa.
Erikoisen hyvää on uusien perunoiden kera, olen pakastanut tilliä kuivattuna.
Kiva uusia ohjeita olisi aina saada,kun vanhat tahtovat unohtua.
Olipa kiva lukea Teidän kirjoituksia olen iloinen,kun telkkarista ei tule vielä
muuta,kuin uutiset..HYVÄÄ VOINTIA KAIKILLE! Hei anlis ek!
Nyt kun on rapuaika, niin toreilla ainakin on kruunutilliä komeina nippuina. Niissä on voimakkain tillin maku, valoisassa kasvanneina pitkän. Tuoksukin on ihana kuivattaessa pienempinä nippuina. Paperipusseissa säilytän, ja pitää taatusti makunsa!
Talveksi on meillä riittänyt 2 komeaa nippua, ja varsiakin käytettäessä mukana tillilihassa, sillissä ja graavikalassa, tulee tosi voimakas maku. Ne saa keittiöpihdellä nostettua ennen kastikkeen suurustamista.
Perunaan en käytä, kun on omaakin tilliä vielä jonkinverran. Lykkyä hankintaan.
Vasta pääsin taas kaupoista, kun jääkaappi oli lähes tyhjillään, nyt meen uutisia katsomaan, tiedä jos siinä nyt rentoutuukaan, moikka lämpöä on riittänyt ihanasti:D
Voikaatten hyvin kaikki!- SkillaN*
Aamu valjenniut ja iloisena aurinko vilkuttelee puiden lomasta, ihana päivä luvassa.
Ramoona, olet varmaan huomannut miten tapani on "hötkyillä" kaiken suhteen, mielessäni ennakoin kaiken mahdollisen, kai syksynkin;)
Olen malttamaton, olen kertonut miten pyykinkin suhteen etsin ja kaivelen kaiken mahdollisen, että ei vaan jäisi "siementä" mihinkään, oikein harmistuin ennen jos jostakin löytyi likapyykkiä pesemisen loputtua.
Olen kertonutkin miten miestäni komensin päältäänkin mahdolliset pesuun kohta menevät heittämään, hän kehotti naapurista hakemaan myös pyykiä;)
Ramoona vielä, minulle on jokainen kirjoitus todella tärkeä, luen uteliaana miten päivänne olette viettäneet ja ammennan kaikki mahdollisen mikä itselleni on uutta ja outoa.
Pakkoruotsia en ole kokenut millään tavoin, en ole sitä joutunut lukemaan, onniko vai onnettomuus, se ainakin varmaa, että kieltä en osaa.
Kyllähän paikkakunnallani oli paljonkin ruotsin kielisiä, tehtaiden johtajat, iinsinöörit suurilta osin ruotsalaisia ja kyllähän he erottuivat, rouvat varsinkin kovaäänisellä jutustelullaan ja olen kertonut, että eri puolella katua kulkivat, kuin me savon vientäjät.
Se kai kuului asiaan silloin lapsena ja nuorena ollessani, ei haitannut, kai siitä johtuen en nytkään koe ongelmana.
Ehkä kuitenkin jokaisen pitäisi osata suomen kieltä, elämmehän suomessa, joskus ei palvelua saanut suomen kielellä, onko vieläkin näin siellä etelämmässä?
Vanhemmiten ei tuo alkoholi enää maistukkaan, jos nyt on maistunut koskaan, kuitenkin krapulan olen kokenut kerran ja hyvin se mieleen jäi.
Vähän käyttäneeni en osannut pitää kontrollia ja seuraava päivä oli kamala, ei ole toistunut.
Ensi-iltojen jälkeen näihin juhlimisiin kuului myös alkoholi, no iloisia iltoja olivat.
On se tuo kihtikin ikävä seuralainen ja yllättävän monella sitä kuulemani mukaan on, itse en ainakaan tiedä sitä saaneeni, onneksi.
En kyllä tiennyt kilpirauhasen vajaatoimimisestakaan, ei antanut mitään oireita, jonkun näytteen yhteydessä se huomattiin.
Noita tillejä olen myös pakkaseen laittanut ja kyllähän ne "velttona" ovat olleet, kun pakkasesta otan, mutta ruokiin kyllä menee, koristeluun ei, jos sellaiseen tarvitsee.
Jos joku keinon tietää miten tillit toisin voi laittaa, hän sen kertokoon, taitoja ei saa piilottaa;)
Tillit kasvoi minulla hyvin ja nyt osa roikkuu kuivamassa.
Eilen ihastelin komiaa kuuta, harvinaista herkkua minulle, kun kaupungissa sitä ei nää kuin keskellä yötä ja silloin yleensä nukun.
Kymmenen astetta oli lämpöä viime yönä ja viilenevää luvattiin.
Eihän grillaaminen ole kiellettyä parvekkeella, siis sähkögrillin käyttö, eikös silloin voisi savustaakin parvekkeella, ainakin yläkerroksissa, enpä ole varma asiasta.
Rapujuhlia en pidä, joskus olen maistanut samaisten illan istujaisten joukossa ensi-illan kunniaksi, mutta en tykännyt, eihän siinä syömistä ole, ehkä juomaa runsaammin;)
Juhlimisen aihe kylläkin, rapujuhlatkin., pyytäminen oma lukunsa.
Tänään sitten toinen huvi, sorsan metsästys, sekin on minusta aivan tarpeetonta nykypäivänä ruokaa saa kaupan tiskiltä.
No en jatka aiheesta saan monen vihat niskaani.
Ylistän kuitenkin vielä tuota hellaa, siis puilla toimivaa, on se mainio keksintö.
Mahtuu monta kattilaa valmistamaan ruokaa tai mitä milloinkin tarvitsee, taustalla vielä vesikattila tiskivettä lämmittäen, kymmnen pistettä keksijälle, kukapa lieneekään?
Lämpöäkin antaa ja minkälaista, suloista, ihanaa,,,
Puut tuli pilkottua eilen, nyt sekin homma loppu, mitähän kivaa keksisi tilalle, jospa vaikka kalaan pääsisi, ilmahan nyt suosisi;)
Eiköhän sitä jotakin hommaa löydy tekevälle, mielekästä päivää teille kaikille toisillekin toivotan;) Sumuisena aamu alkaa. Onneksi pääni ei kovin sumuiselta vaikuta, untani ei mikään häirinnyt, ei edes kivut.
Kaikki minäkin luen Pirtistä ja myös koko ikäryhmän tuotokset, näitä tosin väliin "harppoen." Onhan se osallistumista jo lukeminenkin. Savon "kiel" on mainiota kirjoitettunakin, kun sen taitaa. Vaikeatkin asiat leppoisasti soljuu jutustelussa, kuten esimerkistä näkyy.
Meri-Kukka mainitsi, että sienet ovat kihti-potilailta kielletty. Minulla oli kihti, pirun arkahan se ukkovarvas oli. Varvas vääntyikin sisäänpäin ja pattihan tuli jalkaterään ja oli ainakin vuoden kiusaamassa senkin jälkeen kun varsinainen vaiva oli poissa. Nyt sekin on kadonnut lähes olemattomiin ilman puukkoa.
Kävin lekurin kanssa melko pitkän keskustelun kihdistä, sen alkusyistä, ehkäisevistä keinoista, rajoitteista. Sienet kyllä oli myös puheena. Ei lääräri asettanut muita ehtoja sinien käytölle kuin sen, että jos käytän sieniä, niitä ei tule syödä "ylimääräisenä" esim. liharuokien päälle. Molemmissa kun on niitä "puriinija", kihdille altistavia aineita. Sitä neuvoa olen noudattanut, kyllähän sapuska tulee jo sienistäkin. Ja voihan molemmat, lihan ja sienet puolittaa.
Oikeastaan jäljelle jäi vain kaksi poistettavaa ainesta: olut ja pienkalojen nahka. Niissäkin olen ohjeita noudattanut. Ahvenet nyljen,
muikkuja syön ehkä kerran vuodessa, silakat olen jättänyt. Niin myös sellaiset kalasäilykkeet, joita on purkitettu nahkoineen. Jos on kannankoipia tms. nahkan poistan, koska niissäkin kuulemma on runsaasti niitä"puriineja." Näillä eväilläni on kihti pysynyt poissa. Enkä "koputa puuta", koska en ole taikauskoinen. Enpä tätä kerro siksi, että se olisi ohje. Ehkä lääkäri on siellä antanut toisenlaista opastusta ja onhan kohdekin erilainen.
Nythän menikin "lääkintäpuolelle." Onhan kilhti kyllä niin ikävä vaiva, että kyllä se huomion ansaitsee. Ainakin sille, joka sen riesakseen saa.
Ennenhän se on ollut "kuninkaiden ja rikkaiden " vaiva. En kyllä tunnista näitä lähtökohtia itsessäni.
Ilma kirkastuu. Täytyypi alkaa suunitteluhommiin. Siihen, mitä tänään alan touhuta. Koettakaa järjestää miellyttävä päivä!- hurskainen
Oli jo pimeä. Hiukan maistissa oleva mies soittaa ovikelloa.
- teet sie hurskain hyvät kaupat?
- no?
- hyvästä kuhasta 4 olutta?
Menen katsomaan, löytyy 2 siideriä
- vain nämä on jälellä.
- an sit ne.
Kuulen että auto käynistyy portin varjosta. Menen keittiöön ja punnitsen kalan.
Se on tuore. Painaa 955g. Suomustan ja putsaan kalan. Fileoin ruotoineen.
Toinen puoli jääkaappiin, toinen pakkaseen. Tänä aamuna paistoin voissa. Hyvää!
- Liisa S.
Hyvää huomenta pirttiin, tänne leppoisien jutteluiden kirjoittajille! Olen hiukan kyyneleitä tiputellut, niinkuin aina, kun lapsuudenkotiini palaan, se lienee yksi näistä iän tuomista asioista. Ja siksi puuhellan kuvaus tuntui SkillaNin viestissä niin lämpöiseltä. Miten hyvin muistuukaan mieleeni se puuhella lapsuudenkodissani monine samanaikaisine kattiloineen ja kuten SkillaN sanoit, suuri tiskivesikattila kauimmaisena takana... Oli siinä äidillä joka päivä niin tärkeä tehtävä hoitaa kaikki ruokailut ja kahvittelut koko perheelleen.
Ynnämuun kihdinehkäisykeinoista poimin sen, ettei saa liharuokia ja sieniruokia yhdistellä. Täytyypä broilersuikale -herkkusienipatani jättää vähemmälle, kaikkia mahdollisia kipuja on koetettava vältellä muilla keinoin kuin pillereitä napsimalla. Nämä on niitä äidinkin ja isän opetuksia.
Mutta nyt aivan kotihommiin. Ikä tuo hyviäkin asioita tullessaan: liiallinen perusteellisuuteni on huomattavasti lieventynyt, sillä nykyisin siivoankin joka toinen kerta vain silmän lumeeksi. Olen huomannut sen riittävän aivan hyvin!
Kaikille iloista päivää! :) - Hintriika*
Päivää taas pirttiin! Hitsi vieköön, kun on sattunut paljon kalenterimerkintöjä tälle elokuulle. Olisi kiva, jos ne voisi ripotella pitkälle aikavälille, ettei yhdelle kuulle tulisi tällaista ruuhkaa. Vaan kun ei voi.
Taivas on kuin akvamariini. Äsken tehtaanpiipun savu sojotti suoraan ylöspäin, nyt on vähän taittunut. Lämmintäkin ihan mukavaksi, joten voisiko hienompaa säätä elokuun loppupuolella toivoa!
Kuulun niihin onnellisiin, joilla ei ole minkäänlaisia ruokarajoitteita. Joku siellä sanoi, että senhän huomaa. So,so, kuulin kyllä! Mutta mieluummin näin, kuin että pitäisi koko ajan vahtia, mitä mikin suupala sisältää. Tiedän tuttavapiirissäni muutamia sellaisia, jotka eivät kohta voi syödä mitään. Epäterveellistä sekin on, jos vallan täytyy jättää syöminen...
Juomisestakin olette täällä juttua vääntäneet. Tuleehan sitä seurustelujuomaa joskus nautituksi, kun on hyvää juttuseuraa. Aina silloin tällöin nuoruudenystäviä piipahtaa yömajoituksessa. Kyllä siinä entisaikoja muistellaan ja maailmaa parannetaan tulevien aikojen varalta.
Sen verran jotakin otetaan, että kielenkannat toimivat liukkaammin. Mutta enpä minä eivätkä vieraanikaan ole sitä sorttia, että kukaan alkaisi örveltää. Eikä tarvitse kontaten sänkyyn raahautua.
Krapulaa en ole oikeastaan koskaan sairastanut. Joskus nuoruudessa hieman nuiva ja janoinen olo saattoi olla, jos illalla oli loiskahtanut hieman yli sietokyvyn. Mutta ei mitään suurempaa pahoinvointia ja sairastelua.
Ei noita vieraita alvariinsa ramppaa, että aika harvakseen maailmaa tarvitsee parannella. Muina aikoina ryypyn tai korkeintaan kaksi voi käydä paikallisessa ravitsemusliikkeessä ottamassa jonkun tutun kanssa. Ei läheskään joka viikko sitäkään tapahdu.
Nyt on syömiset ja juomiset puitu. Voi lähteä vaikka ulos kaunista säätä ihmettelemään. Tälle päivälle ei ole mitään ennalta määrättyä ohjelmaa. Arvattavasti päivä silti iltaan kallistuu. Ehkä saan taas viettää aurinkoisen parvekeillan kirja kainalossa ja muistiinpanovälineet toisessa.
Antoisaa loppuKESÄÄ! - anlis ek
Täältäpä taas tulen kahvipirttiin. En voi olla poissakaan.
Päivän olimme reissussa ja naapurin mukava Anne kävi koiraamme ja kissaamme "hoitamassa". Kissasta ei kuulemma näkynyt vilaustakaan.
Kiitos kaikille tillikysymykseeni vastanneilla. Ajattelin kokeilla paperipussisäilöntää.
Aina kun on tarjolla voileipiä, lähinnä lohivoileipiä, levittelen ukolleni suutani ja kysyn, että onko tilliä hampaitten välissä. Kuitenkin pidän kyseisestä yrtistä erittäin paljon.
Rouva ylikypsän savonkielinen visiitti pirtissä oli mieluista jatkoa 17.8 tapahtuneelle Kuopion matkalle. Tosin monikaa vieraista ei osannut tai tahtonut "vientee", muttta kiinnipä jäivät aksentista.Ei edes Spede Pasanen pääsyt eroon savolaisvoittoisesta
aksentistaan.
Aina ja kaikkialla olen kuin sisko savoa puhuvien ihmisten kanssa.- Liisa S.
Kuopiossa parina vuotena suneena olen myöskin Kallaveden kaupunkiin niin ihastunut, samoin siihen savon kieleen, että aina se on lähellä sydäntäni.
Sanominen maalaillaan niin eläväksi, istumisen tai kävelemisen tai minkä muun tekemisen lisana on usein jokin lisäverbi, joka saa hytkähdyttävästi näkemään kyseisen tekemisen, esim. istua jukottaa, kävellä rahjustaa, maata möhlöttää... yms. Siinä on se vivahteikkuus.
Muissa suomen murteissa on myöskin tuota maalailevuutta.
Muissa kielissä on usein vanhat totutut sanonnat. - anlis3ek
Liisa S. kirjoitti:
Kuopiossa parina vuotena suneena olen myöskin Kallaveden kaupunkiin niin ihastunut, samoin siihen savon kieleen, että aina se on lähellä sydäntäni.
Sanominen maalaillaan niin eläväksi, istumisen tai kävelemisen tai minkä muun tekemisen lisana on usein jokin lisäverbi, joka saa hytkähdyttävästi näkemään kyseisen tekemisen, esim. istua jukottaa, kävellä rahjustaa, maata möhlöttää... yms. Siinä on se vivahteikkuus.
Muissa suomen murteissa on myöskin tuota maalailevuutta.
Muissa kielissä on usein vanhat totutut sanonnat.Kerronpa lyhyesti savolaista "venkailua" puhekielessä. Vasta kaupunkiin muuttaneena kysyi bussipysäkillä kujettajalta, että meneekö tämä auto Puijonlaaksoon. Vastus oli perisavolainen. :" Ehkenpä" se mänöö". No minä kipakkaluonteisena vaadin selventävämpää vastausta:"Siis menee Puijonlaaksoon?"
Vastaus oli taas: "Suottoopa se männä sinnenni".
Luovutin tivaamisen ja astui bussiin. Nuo kaikki savolaiset ihmiset ovat kaiken kaikkiaan ihania. anlis3ek kirjoitti:
Kerronpa lyhyesti savolaista "venkailua" puhekielessä. Vasta kaupunkiin muuttaneena kysyi bussipysäkillä kujettajalta, että meneekö tämä auto Puijonlaaksoon. Vastus oli perisavolainen. :" Ehkenpä" se mänöö". No minä kipakkaluonteisena vaadin selventävämpää vastausta:"Siis menee Puijonlaaksoon?"
Vastaus oli taas: "Suottoopa se männä sinnenni".
Luovutin tivaamisen ja astui bussiin. Nuo kaikki savolaiset ihmiset ovat kaiken kaikkiaan ihania.Tuli taas mieleeni, ettei rouva ylikypsä ole vieläkään aloittanut julkaisutoimintaansa. Sinulla on varmasti paljonkin kirjoitettavaa, mutta yksi romaanin aihe olisi erään Paulamarian ja yhden Kallen romanssi.
Kun sen Savon murteella kirjoitat, on menestys taattu.
Minulla on ollut tapana antaa merkkipäivälahjoiksi P. Itkosen kokoama antologia "Eteläisessä Hämeessä".
Se on vuodelta 2000, joten tässä alkaa pikkuhiljaa olla käsissä uusien merkkipäiväkirjojen tarve.
Ota ihan vakavasti tämä pyyntö. Kyllä näinä yhteisinä Kahvipirtin vuosina on tullut selväksi, että Sinulla on kirjoittajan lahja. Älä jätä sitä käyttämättä.
Työn iloa Sinulle ja ahalaus myös herran ylikypsälle!
- hevat
Onnellinen ja väsynyt, mieheni innostui mökille lähtemään,mikä parasta satoa taas korjasin..Kruunutilliä, avomaankurkkuja marjamaidon keräsin ja nautiskelin välillä. Mies oli vahvemman ruun nälässä töidensä välissä,minäpä laiska sipulisilliä ja uusia perunait .Niin vaan minullekin maistui. Olipa kuuma kesäinen
päivä,tarkeni hihattomalla paidalla. Mukavaa kesän jatkuessa,kankaat kuivia ei vielä sieniä näkynyt..
Voikaa hyvin. - SkillaN*
Keskiviikko se on ja hieman harmaampana valkesi kuin eilinen, mutta taivaanranta auringon valoa loistaa, kai hyvä ja kaunis päivä tästä vielä tulee.
Eilen olikin hyvin lämmin ja aurinkoinen päivä, kalaonnea päätettiin kokeilla, kohta näkee menikö kalaa pyydykseen ja onko ruokana jotakin kalasta tehtyä.
Kissoille ongimme ahvenia, vähän huononlainen oli syönti, mutta kyllä mirrit jonkun kala aterian saavat;)
Puolukkamättäitä yritin kurkkia, mutta eipä loista punaiset mättäät, kovin vähältä näyttää sen herkun kohdalla asiat olla.
Marja, mikä olisi niin nopeasti astiat täyttävä, kun sitä oikein kunnolla mättäissä on.
Näitä kirjailija kykyjä pirtissä on, aineksia monella vaikka kirjan kirjottamiseen, kuten Paulamariallakin.
Pohjoisen suunnalla kirja on onnistunutkin, lieneeekö useampia?
Tässäpä muistaessani onnittelen näitä meidän Neitsyt merkeissä syntyneitä, teitähän oli useampia, lämpimät onnittelut itsekullekin;)
Paljon on hauskaa savolaisten sanonnoista saatu, joskus ivan puolellekin on kääntynyt, mutta eipä tuo haitanne, joka heimostahan sitä jotakin voi keksiä.
Savolainen olen juuriani myöten, mutta en ole kokenut sitä haitaksi, ainakin näillä seuduilla on pärjännyt, enpä muualle kaipaakkaan;)
Hauen siivoan nahkattomaksi, se nahka antaa sen vastenmielisen maun , että yököttämään panee, hajukin minulle tekee pahaa.
Kuha on mielikalani, sitä joskus tyttären mökillä verkkoon eksyy, joskus useitakin, minäkin saan silloin tällöin tuoreen kuhan.
Voissa kala on paistettava, maku siitä vaan oikea tulee, muikutkin voissa paistettuna herkkujen herkkua.
Vaikea on varmaan teillä joilla on aina muistettava ruokien vaikutukset elämäänne, kai sitä tottuu siihenkin, minä vaikka kiviä söisin ei haittaa tulisi,,,, ehkä kuitenkin niistä kieltäydyn.
Kyllä tuo terveys on hyvä asia, harmi ettei kaikki elämäänsä voi terveenä elää hautaan asti, ehtiihän tässä vielä vaikka mitä minukin kohdalle sattua, en voinnillani kehuskele, kädet ristin kiitollisena.
Toivon hevat sinullekin parempaa jatkoa kuntosi kanssa, pienikin onnistunut tekeminen ilon antaa.
Noista sienistä sama kato kuin puolukoistakin, ainakin näillä tienoilla.
Ne lapsuuden kodin elämiset ne aika usein mieleen tulee, ikäkö siihen vaikuttaa ja kaikki ne muistot hyviksi on kultautuneet, ei ollut rikasta ja elämä oli selviämistä päivästä toiseen, mutta huolilta silloin olin vapaa, lapsuuteni oli onnellista.
Äidin huoli ruuasta pöytään oli melkoisen suuri, kaikesta oli puute heti sodankin jälkeen, mutta nälkäisenä en nukkumaan koskaan mennyt.
Liisa.sal, eikö nämä muistot meitä olekin tänne asti kantaneet, kaikki oli silloin niin turvallista ja rakkaudellista, lapset olivat turvallisesti kodin suojassa.
Tälläistä turvaa tämän päivän lapset myös kaipaavat, aineellista kyllä on runsaasti, mutta se turva monelta puuttuu.
Jospa tätä keskiviikko päivää alkaisi kuluttamaan, tuntematon on tuleva, mutta iloisin mielin kaikki vaan kohdataan.
Toivottavasti kuitenkaan ei mitään huonoa tapahdukkaan minulle, ei teille kenellekään, huomenna taas viestejänne saan lukea ja niistä nauttia;)
Syrjäytymistä tämäkin kirjoittelu tavallaan estää, on kuin hyvinkin tuttuja toisillemme olisimme, kasvottomia, mutta silti lämpimästi läheisiä.
Hyvä juttu tämä pirtti ja koko palsta on;) Heippa! Kaunis,aurinkoinen päivä on taas tänään.. Kävin Kirjastossa,on tuossa vastapäätä. Ihanaa,kun on kirjoja olemassa.. Olen myös kutonut paljon,tänä kesänä. Oli niin kuumia päiviä,että ei oikein jaksanut mennä mihinkään. Mukavaa,kun tulee syksy., Syksyn raikkautta kaipaan aina,jaksaa kulkea ja helpompi hengittää.Pihlajanmarjat ovat pieniä ja kuivaneet puihin,ikävää linnuille.
Täällä oli mustikatkin pieniä ja kuivuneita. Olen kuullut,että jossainpäin Suomea ,on ollut runsaastikin marjoja. Ehkäpä syyssateet tuovat sentään sieniä metsiin.
Minustas on tulossa hyvä erakko,täällä yksikseni vain istun ja kudon,tai luen..
Onneksi syksy tuo noita Eläkekerho-harrastuksia,niin herään kesähorroksesta.
Olen ollut niin saamaton,en tännekään ole kirjoitellut.Facessa olen käynyt pelailemassa ,aamuisin. Luin tuosta Skillanin,mukavia lapsuudenmuistoja..On hienoa ,että on sellaisia..Minä olen yrittänyt unohtaa ,koko lapsuuteni,kun siitä saa vain pahan mielen..Mutta ,onneksi se on vain pieni jakso elämästä. Välillä tulee mieleen,ihmeellisiä ajatuksia..Muistan,kun asuin Nuorisokodissa ,jonkun aikaa..ja ihmettelivät,eikö minulla ole sukulaisia..Kerroin ,että on paljonkin,mutta ne ovat uskovaisia.. Oli minulla varmaan huono käsitys,uskovaisista ihmisistä, nuorena.. Ei kyllä ole aikuisenakaan ,paljoa käsitykset parantuneet..:) Jokatapauksessa: Mukavaa päivänjatkoa kaikille! ILOA! t.Irkku
.Eipä uskoisi Irkku on pitkästä aikaa kirjoittanut pirttiin. Mehän olemme tuttuja vuosien takaa, tavanneetkin pari kolme kertaa. Suunnitelmia taisi olla tällekin kesälle, pieleen meni, tämä minun sairauteni senkin esti, paljon muutakin on jäänyt tekemäti.
Joskus tuntuu ettei tästä parane koskaan, kuitenkin olen päättänyt periksi en anna, vika oli ihan muualla nyt kuitenkin jalat on pahin asia.
Olen ollut kova lukemaan kirjoja, mutta nyt tänävuonna pari kirjaa ja yksi kesken, ollut jo kauan.
Irkun kanssa pelailen pelejä päivittäin ja on siellä muitakin vakituisia ystäviä mukana.
Kyllä se elämä muuttuu kun vain tässä lähitienoilla liikkuu, Pieni lenkki välillä ja kaupassa sekä apteekissa käyn autolla.
Ilma on kesäisen lämmin, koivut ovat aivan vihreät ja samoin nurmikko, yöt ovat entistä pidempiä ja pimeitä. Pihlajissa on oikein paljon marjoja, jo aivan punaisia. Täytyy yöllä polttaa olohuonneessa pientä lamppua, että voi poiketa vaikka vessaan.
Minulla päivä kuluu myös ruuan laitossa se on melkein kokonaan minun hommia nyt kun taas jaksan tehdä, olen aina tykännyt kokkihommista.
Taisi tässä taas ilmoittautuminen onnistua, kun tuo Irkku kävi tuli mieleen ne pari tapaamista jossa aiemmin pirtin porukkaa oli koolla siitä on tosin jo vuosia, mutta melkein kaikki edelleen kirjoittelee myös pirttiin.
Kaikille tutuille terveisiä myös *Hintriikalle sinne Kemiin, tavattu ollaan.
Late Vaan.
Iltaa! Oli oikein mukavia ,ne meidän tapaamisemme.. Tunnumme tosi ystäviltä..
Anteeksi,kun olen niin laiskasti kirjoitellut.. Kuuma kesä,ei ole minun juttuni,en oikein jaksa sitä. Nyt tuntuu jo paremmalta.. Nyt alan taas reippaana kirjoitteleman..
Jorikaan ei halunnut lähteä mihinkään..Sanoi,että on liian kuuma..Kuulema ,ensi kesänä sitten mennään.. Terveisiä minultakin kaikille tutuille! Näemme taas! Hei!- Liisa S.
Tervetuloa taas Irkku mukaan palstalle kirjoittelemaan, olen aina pitänyt viesteistäsi.
Siitäkin olen iloinen, että muukin palsta on nyt ollut kiusaajista vapaana miellyttävänä yhteisönä monia päiviä!
Toivottavsti pysyykin! Latelle parantumisterveisiä! Varmaan Latea harmittaa, että ajateltu "maaseutumatkailu" jäi pois. Minkäpäs sille voi, kun asiat toisin vaatii.
Olisihan tässä vielä ihan kesän loppua heittää yksi reissu, mutta niin vain on käynyt, että ei edes intoni riitä, vaikka muutoin ehkä onnistuisi. Näin se tältä kesältäni jää. Pikemminkin olen ajatellut, että jos vaikka syksymmällä kävisin tuolla lahden takana kylpylässä hipelöitävänä. Saapa nähdä.
Tänään kävi tuuri. Ajattelin, että onhan se mukavampi metsälenkillä käydä, kuin koputella asfalttia. Poikkesin vähän polultakin ja eikö mitä. Ihan kerran ruokatarpeethan sieltä löytyi, puolenkymmentä hyvää tattia. Nyt ne on jo syöty ja hyvää oli.
Täytynee vilkaista "Taivaan tulia." Uusintahan se on, en ole varma, olenko katsonut, mutta jos kertauskin kiinnostaa, niin mikä ettei.
Kirjuttelenpa toiste lisää. Hei!- SkillaN*
Huomenet tähän toivoa täynnä olevaan torstaihin, onhan se toivo olemassa joka päivälle, jos toivo katoaa, elämä muuttu ankeaksi.
Onhan se joskus kovalla koetuksella se elämisen toivo, jos vaivat ja hankaluudet vain elämisessä näkyy, mutta periksi ei saa antaa,.
Aivan kuin Late sanoo, aina pitää toivoa parempaa, ei sitä koskaan tiedä, jospa vaikka huomenissa jotakin yllättävää tapahtuu.
Joskus se paremman odottaminen vaan antaa odottaa turhan kauan, silti toivo elää;)
Olemme taas pirtin olemassa olosta palstalla saaneet huomiota, kaiketi ainakin minä, joka aina vaan näitä samoja asioita pulputan, no haitanneeko, eihän pirtin ketju ole kuin yksi palstalla olevista, sopii monta kelvollista mukaan.
Olen sen myöntänyt monesti, että ei riitä minun kykyni muuhun kuin tähän arjen pyörittämiseen, siksipä näitä samoja asioita aina vaan esiin tuon.
Onneksi pirtissä on myös sellaisia kirjoittajia, joilla on antina muutakin kuin kukkien ja käsitöiden luettelointia, minä laiska voin aivan hyvin töitäni luetella.
Lukijoita kumminkin ihan kivasti seuraa pirttimme oloja;)
Kiva irkku, kun taas muistit pirtin, kauan olet sinäkin mukana ollut ja jatkossa toivottavasti myös pirtissä useammin piipahdat;)
Mukavia oli tapaamisemme, kiva olisi uusia, mutta tämä suomemme on niin iso maa, että vaikea on kohtaamispaikkaa saada sopivaksi, aina joillekin hyvin kaukana.
Eihän sitä tiedä vaikka vielä onniostumme tapaamisen järjestämään, se onko kunto sellainen, että matkaan voimme lähteä, no se toivo voi elää;)
Olen samaa mieltä kanssasi, kiva kun harrastukset alkavat, ne antaa eloa elämään, tulee ehkä puhetta muustakin, kuin kukkasista ja päivän muista puuhista;)
Facebook on jäänyt minulla etäiseksi, en osaa siellä oikein toimia, olen kyllä lueskellut ja huomioinut kutsuja peleihin, mutta en ole vielä saanut itseäni opttelemaan sen tarvittavia taitoja.
Enpäs nyt luettelekaan mitään töitäni, jotakin puuhaa kyllä löytyy, mutta jääköön ilmoittamatta, en kyllä ymmärrä miksi se yleensä joitakin ärsyttää, ja miten yleensä tietävät, jos ei kiinnostusta lukemiseen ole?
No eipä mitään kauheuksia pirtissä kerrota, joten turvallisesti voitte tekin kurkata, joille ei olemassa olomme oikein sovi.
En yleensä noita kielteisiä viestejä koe pirtin kohdalla miksikään, joskus vähän kuitenkin kirpasee, kun oikein kolahtaa voihan poistua.
Siitäkään en uhkailla tekeväni, palstalla näitä lähtöjäkin on nähty, sellaiseen on mahdollisuus, kun aika on täysi;)
Joku sanoi, että kymmenen vuotta olisi jo tarpeeksi, alkaa täyttyä minulla sekin;)
Jatketaan nyt toistaiseksi onhan tämä tavaksi jo muuttunut ja mihinkäs sitä tavoistaan pääsee;)
Onnittelut ynnämuulle sienisadostasi, eipä montakaan hyvää tattia tarvita, kun maukkaan aterian saa, usein vain madot ehtivät ensin;)
Kohta puoliin niitä uusia jaksoja saa alkaa odottaa joka sarjaan, elämä palaa ruotuun niiltäkin osin.
Päivän jatkoja kaikille toivottelen,,, Hyvää huomenta! On hämärää,mutta aina siitäkin saa iloa,voi sytyttää kynttilän.
Olen tässä kuunnellut kaunista musiikkia ja kutonut. Taas tekemisiämme luetellaan.. Ajattelin ajella Ikeaan.. Matkaan menee aikaa,mutta busipysäkki on aika kohdalla,joten ei siitä mitään vaivaa ole..Pitää ostaa joitakin viherkasveja,.siellä on aika hyvät valikoimat. Heittelin pois kukkalaudalta,monta kukkaa,pitää saada tilalle..
Minulla oli semmoinenkasvi, kuin tyrakki..oli kasvanut 2 metriseksi.. kaatui ja siitä tuli semmoista maitiasnestettä..sain silmääni sitä..kirveli kovasti ja turposi koko silmä ja koko poski turposi..haudoin jääpussilla,kesti pari päivää.. Kaikkea hassua sattuu..Raahasin roskikseen koko kasvin.. Onneksi mulla oli semmoinen iso roskasäkki,minkä vedin sen päälle hupuksi,että sain vietyä ulos. Semmoista en enää hanki.. Saa nähdä,sataako pian.Näyttää siltä!
Viihtyisää päivää kaikille ja ilonpisaroita tiellenne! t.Irkku- Liisa S.
Aikaisemmassa asunnosamme kasvatimme tyräkin siinä olohuoneen isoimman ikkunan edessä keskimmäisenä lattiakasvina, ja se myöskin kasvoi niin isoksi, että sen takia oli sitten lopulta hävitettävä.
Parvekkeella kukat ovat nyt hiukan liian kuumassa olleet, olen yrittänyt varjostaa niitä kyllä. ja kastella sopivasti, mutta joitain niistä piti jo viedä pois, vaikka luulin pelargonioiden paahdettakin sietävän. Ruusu on kaikkein parhaiten kukkinut, siinä on vieläkin uusia tulossa.
Eilisen ulkoilupäivän jälkeen on tänään kylään menon vuoro, pikku siivoukset tein jo tiistaina. Enää ei perjantai tai lauantai ole minulla niitä siivouspäiviä, niinkuin työaikana aina oli.
Ikkunoiden korvausilmaventtiilit kävi lähi-ihmiseni eilenillalla ruuvaamassa irti, olen ne nyt pessyt astiainpesuaineella, huuhdellut ja kuivattanut yön yli. Hän laittaa ne takaisin paikoilleen ja ruuvit kiinni seuraavalla käynnillään.
Sadetta pian tulossa, harmaalta näyttää. Hyvää päivänjatkoa! - anlis3ek
Skillan sanoi naulankantaan: Täällä puhutaan turvallisista, kodin ja taloudenhoitoon liittyvistä asioista.Kieltämättä välillä sisäänlämpiävältä tuntuu, mutta se on Pirtin henki, eli ei provasoivia kirjoituksilla, ei liikaa maailman politiikasta ja uskonnosta ,Irkku sanoikin sen, mikä on tarpeen ja aiheellista. "Meikäläiset" ovat usein valitettavasti farisealaisia, tuomitsevia, eivätkä oassa olla tuomatta raamatunlauseiden saattelemana hurskauttaan esiin.
Itse ´laajentaisinn" täälläkinn pikkuisen reviiriä: Mukaan kiellettyjä aiheita, vaikka yhteiskunnallista katsantokantaa, taidetta(se luen vain kirjoja), mutta paljon.
Voisimme tiertenkin avautua, kertone jotain itsestämme, yksityiselämästämme. Melkeinpä lyön vetoa , että keljuinkaan palstojen seuraaja ei pääse "niskan pääle" ei ainakaan minun, sillä olen juutr sitä mitä olen sanovani olevani. Nykyisin maalaismuija, majuri evpen vaimo ja asioihin kantaaottava.
Kerrotaan Aisistamme, tullaan tutuiksi ja tavataan joskus, siis kaikki "nikilliset", kivat palstlaiset! - SkillaN*
Huomenta jälleen, uusi päivä alkanut ja viikonloppua alamme viettämään.
Työssä viikon aikaansa viettävät saavat pienen ansaitun lepotauon, ihan omaa aikka.
Miten sen kukakin käyttää, leväten, talvea varten varautuen, tai vaikkapa juhlien, voimia ladaten taas uuteen tulevaan viikkoon, näin se oravanpyörä pyörii.
Oravan pyörästä me eläkeläiset olemme päässeet eroon, kuitenkin sitä samaa pyörimistä useatkin on itselleen hommanneet, näin ainakin minun kohdalla näyttää olevan.
En valita, pois se minusta, itse olen elämäni uomat tehnyt ja hyväksynyt, näin mennään niin kauan kuin henki pihisee;)
Mikäpä siinä "laajennetaan" vaan reviiriä, meistä kirjpoittajista kai se kiinni on, uutta vaan kehiin, tuota sisäänlämpiämistä en allekirjoita, onhan tämä ketju kaikille sallittu, mutta aiheet on sitä mitä kukakin haluaa kertoa.
Media toitottaa aivan liiaksikin noita maailman tapahtumia, mielestäni en paranna tilannetta kertomalla vielä kertaalleen täällä, tosin olemme kyllä osin noista kaikista maailmalla tapahtuvistä kirjoitettukin, kantaa otettu.
Tuo avautuminen on jokaisen oma asia, minä melko avoimesti kertoilen omia tekemisiäni, ei ole juuri mitään mitä en voisi kertoa elämäni kulusta, tavallinen arkinen mummo olen, ketäpä kiinnostaisi vielä enemmän tietää;)
Valehtelemaan en täälläkään rupea," mä oon mikä oon" ja tekemisistäni pyrin vastuun kantamaan.
Tapaaminen on kiva ajatuksena, miten se toteutuu on eri asia.
Liisa.sal muistutit tuon ikkunan pesun mieleen, se on edessä ja en tykkää hommasta yhtään ja laseja riittää, toinen ikävä homma verhojen ripustelu,, no niistä selviää tekemällä, minulla jää syyskuun loppuun.
Pitäisi olla vain yksi huone ja siinä ikkuna, ehkä murisematta sen hoitaisin;)
Ei pidä antaa valtaa tuolle vastenmielisyydelle, apua on kyllä tarjolla, itsepäisenä en vaan vastaan ottaisi.
Minunkin parvekkeeni on koko päivän kuumimman ajan auringon paisteessa, hyvin on pelargooniat selvinneet, vettä tietekin enemmän tarvitsevat, hyvin on tyttäreni niitä juotellut;)
Saan vielä pitkään niitä ihastella, kun kohta kotiudun taas paikalleni.
Minulla nuo viherkasvit ei oikein kasva ei kukoista, kai niin kuiva on huoneilma, tai en osaa antaa niille rakkautta tarvitsevaa määrää;)
Muutama ruukku odottaa parvekkeella ikkunalaudalle siirtoa ja fiikus on taas ihan pirteän näköinen, kunnes lehtensä pian pudottaa sisään tuotua.
Pitäisi tehdä tuo irkun temppu ja käydä viherkasveja muutama taas kuolemaan ikkunalleni.
Tuo viikonlopun siivous urakka minulla vaan säilynyt samana, vaikka mahdollisuus olisi tehdä se homma vaikka maanantaina, pinttyneet on tavat minulla.
Siispä hommat odottaa taas, matot ulos ja pölyjä jahtaamaan.
Roskia tuo kehumani hella antaa paljon, kun puita sen kiduksiin lappaa, pieni murhe kumminkin sen ihanuuden olemassa olon nautinnosta.
Hyvää viikonlopun alkua, käykää pirtissä jos aika sallii;) Hyvää aamupäivää! Nyt on kaunista ,kirkasta ja viileää..Juuri hyvä niin..
Noista viherkasveista: Minä luulen,että riippuu siitä valon määrästä,mitä saavat..
Eivät oikein kestä jatkuvaa aurinkoa.. Minulla on viihtyneet hyvin,kun aamulla paistaa keittiöön ja iltapäivällä vasta toiselle puolelle taloa..Kun ,jopa muistaa kastella silloin tällöin,niin hyvin menee! Ilmaa puhdistavia kasveja ovat juuri kultaköynnökset ja anopinkielet.,joten niitä on hyvä kasvattaa.. Vein kerran Kukkakauppaan,anopinkielen kukan,kun oli nuori myyjä,eikä ollut koskaan nähnyt sitä..Siinä on kyllä niin huumaava tuoksu,että katkasen sen heti,kun huomaan sen kasvavan..Ostin saniaisen..saa nähdä,miten kasvaa.. Yhdellä tutulla oli valtava ja yks kaks kuoli..Syytä ei tiennyt siihen.. Minä katsoin eilen ohjelman; Vanhusten hoidosta Ruotsissa. Oli järkyttävää,meni yö-unet. Harmittaa,kun ei voi oikein mitään tehdä ,asioiden hyväksi.. Ei ne täällä Suomessakaan ,kiitosta ansaitse..Raha ratkaisee aina kaikessa! Mutta nyt ,nautitaan kauniista päivästä.. Iloa! t.Irkku- Katleija
Ajatella että hoksasin tuon, nimittäin että koivut eivät enää olekaan kellastuneet kuivuuden tähden niinkuin vähän aikaa takaperin.
Lehtiäkin tiputtelivat kuin syksy olisi tullut. Nyt kun olemme sadetta saaneet, puut viheriöivät jälleen tuuheina.
Kaunis on näkymä ikkunasta, alhaalla vehreää vihreää ja ylhäällä sininen taivas ilman pilven hattaraa.
Asiasta toiseen. Muistan kertoneeni että orkideoihini iski tuholainen viime vuonna. Villakirva on hyvin vaikea hävitettävä, siksi hävitin kaikki orkideat kirvoineen ja tarkoituksella pitänyt taukoa.
Vain kaksi kappaletta lahjaksi saamaani on ollut parvekkeella kesän. Siitä ne aina pitävät, nytkin kukkavana pilkistää toisen lehtihangasta. Se tietää sitä että ainakin jouluna vielä kukkia saan ihailla.
Nyt on sitten sopiva aika mennä hankkimaan noita lisää. Helppohoitoinen kasvi antaa jatkuvan kukinnon kesät talvet.
Kiva oli poiketa, vointeja hyviä vaan kaikille pirttiläisille. Päivää ja hyvä päivä onkin. Aurinko paistaa ja sopivasti lämmintä.
"anlis 3 " kirjoitukseen jotakin sanoakseni. Eihän se pahasta, jos uusia avauksia Pirtin pöytiin ilmestyisi. Tuskinpa tällä kahvi kurkkua tukehduttaiuttaisi, vaikka vähäsen hätkäyttäisi rauhallista elämänmenoa.
Avautumises kerronnassaan olen samaa mieltä SkillaNin kanssa, se on yksin kirjoittajan harkinnassa. Ei täällä mikään "totuuskomissio" toimi. eikä edes asia ole niin vakavasti otettava. En kerro kaikkea, en lähellekään. Se, miten se kukin tulkitsee on tietysti vapaasti arvoitavissa. Minusta ja minulle on asioita, joita en nettipastoilla huutele. Se on myös luottamuskysymys toisia lähelläni olevia ihmisiä ja tuttuja kohtaan.
Kirjoitan aina rekatulla nimimerkilläni. Tai jos rekkaus ei onnistu, siitä ilmoitan. Olen huomannut, että sitäkin tulkitaan niin, että rekattu haluaa mainetta tai kunniaa. Minun puolestani saavat ajatella niinkuin tykkäävät. Kyllähän "pitkässä juoksussa" tulee kerrotuksia tarpeetonta ja jopa itsestäni ole muutaman mokan tehnyt, mutta ei sentään mitään merkittävää. Totuudessa pysyn siten, että voin jotakin jättää kertomatta. Lähinnä sellaista, jolla ei ole merkitystä "kirjoittaja-persoonani"kanssa.
Kukinhan se rakentelee "oravanpyörää" ja kiireitä mieltymyksiensä mukaan. Kohtuullisessa määrin lienee hyväkin, että on tekemistä. Se on hyvä keino pitää vireyttä yllä, silti vaikka väliin väsy iskisikin.
Uskonnosta olen melko haluton keskustemaan. Olen uskonnoton. Niitä keskusteluja olen elämäni aikana riittävästi käynyt. Pysyn "kadonneena lampaana", voin ajatella ja tehdäkin niin, että ei tavitse korkeimmilta voimilta lupaa kysellä. Moraalikäsitykset voivat rakentua muutoinkin, kuin ikivanhojen tarinoiden pohjalta.
Nyt ulos ja aurinkoon! Sehän paistaa risukasoihinkin.- Kuin myös, pelkäksi
hämäykseksi uskonnossa ainakin nuo veriset jutut olen huomannut.
Ja kun roisto saa aina synnit anteeksi mielestään,
niin moraali on oikeampaa niillä, jotka elävät omaatuntoaan kuunnellen rehellisesti ja oikein!
Aamua tai iltaPäivää, miten vaan väki tahtoo-
Kiva kuulla Irkustakin, mietinkin minne olet kadonnut- onneksi löydyit.
Tuli tehtyä vierailu keskisuomeen ,, Kivaan 1700-luvulla rakenettuun hirsitaloon;
missä penkit kiersi ison tuvan seinän viertä. Katossa oli nuo orret joissa reikäleipää aikoinaan kuivateltiin tai ainakin säilytettiin. Vanhanaikainen hella uuni yhdistelmä, sellainen uuninpanko, jonne rengit ennen menivät ruokataukoa pötköttelemään. Lämpimään.
Pihapiirissä oli erillinen sauna ja 2 romanttista aittaa, halkovaja.Ihan kuin olisi historian lehteä käänetty taaksepäin 300 vuotta. Tai astuisi "sisälle vanhaan satuun" !
hyvin metsän keskellä omassa rauhassa. Tosin siellä on käyty monesti ennenkin koska tila kuuluu miehen suvulle. Katselin näkyykö karhuja.....
Eilen illalla klo 22 olimme mökillä. Sauna vielä lämmitettiin ja uimassa käytiin keskellä yötä. Tosi hienolla KUUTAMOLLA.
Meitä ihmisiä on joka sarjaan. Toiset tahtovat nostaa ja paljastaa koko
elämänsä ikäänkuin näyttämölle kaikien nähtäväksi ja ihailtavaksi.
Saattavat odottaa sitä muiltakin.
Toiset taas tahtovat päättää itse mitä kertovat ja kenelle. Vaikkei mitää "mörköjä"
kaapissa olisikaan. Sitäpaitsi täällähän on kaikki asiat koko maailman nähtävillä. Vaikkei kukaan olisi niistä kiinostunutkaan- näytillä ovat kuitenkin
Mielestäni näin on ihan hyvä, jokainen vapaasti päättäköön ja vastatkoon omista sanomisistaan. kertoo sen minkä haluaa.
kaikesta päätellen kallistun olemaan ym. ja Skillanin kanssa samoilla linjoilla- pitäähän joitain asioita jäädä omaankin tietoon.
Siitäkin olen samaa mieltä että olisi kivaa tavata. Nähdä taas kasvokkain. Toteutus on vaikeampaa, kun monta meitä puol,vaivaisia pitäisi saada järjestettyä johonkin samaan paikkaan.
Kaunis syksyn alku menneillään, hyvää jatkoakin lupailivat.
kaikille hyvää perjantaipäivää.- hevat
Näin päivä on iltapäivässä,olen hiljalleen pari lenkkiä tehnyt.
Mutta aina rahaa taskuun lähtenyt,joten kaupat ,kun ovat täällä kaikki muutaman sadan metrin läheisyydessä,niin kesän metsässä elelleenä poikkeilen.
Meillä ei täällä kesäisin kukkia ole ,niin pitihän sitä ostelle silmäniloa.
Orgidea ja rönsylilja nyt vähän silmälle ruokaa.
Sanovat rönsyliljan puhdistavan ilmaa -aattelin koiran takia oliskohan se hyvä.
Enimmäkseen lepäilen ja lueskelen,ihmeissäni KATRI-HELENA radiossa yöllä kertoo mitä hän tuonpuoleisesta kuulee. Kauheeta saadankohan uusi näkijä.Tottapa moni turisi!
En minäkään lähtisi "avautumaan" henkilökohtaisista asioistani. Sitä paitsi, kaikki nikilliset ovatkin jo tuttuja. Tiedämme Laten sairauksista, Skillanin "ylienergisyydestä"
Olikohan oikea ilmaisu:(
Minustakin tiedetään ainakin se, että olen teräväkielinen, suulas karjalaiseukko, joka tykkään lähiheimoni, Savon ihmisten ilmaisukyvystä.
Olen jotakuinkin perillä Pirtin porukan hengellisestä näkemyksestä, siis vakaumuksesta, tai sen puutteesta.
Mitä "avautumista" tässä nyt todellakaan tarvitaan, sen enemmän.
Hei taas! Ajattelin mennä nukkumaan,ei hullumpi älynväläys! Joten ,hyvää yötä kaikille tasapuolisesti. Herään kuitenkin viideltä,kuten aina! :) . Minä olen kerran käynyt Kuopiossa! Ihan lupsakkaa väkeä siellä oli..Ostin kalakukkoa ja jäi syömättä..ei mikään hyvä kokemus.. Olen torilta joskus ostanut vadelmalörtsyjä,kun on niin hauska nimi! Hyviä ovat! :) Ei se mustamakkarakaan,ole hyvää,oli kerran maistiaiset jossain kaupassa..On nuo, maakuntien erikoisherkut ,ihmeellisiä..Talkkuna on hyvää,siitä tykkään, viilin kanssa.. Mitähän vielä olis erikoisherkkuja.. esim.ahvenanmaalainen pannari,ihan hyvää!Pitäisköhän syödä ruisleivänsiivu,kun tulee kaikenlaiset syötävät mieleen..Ihan selvästi,jotain tekee mieli! Nyt menen,ettei jää meinaamiseksi.. Olen kamala yökyöpeli! Näemme taas! t.Irkku
- kaisu-liisa
Maakuntien erikoisherkkuja olen saanut joskus maistaa.
Leipäjuusto, mustamakkara kera puolukkahillon, punainen hera, pepu,
poronkäristys, kalakukko, klimppisoppa, perunalimppu, Kukkolankosken siika, rössypottu, rönttöset, kampanisut.
Nykyisin niitä monia halutessaan saa missä vain.
Mieluisin jugurtti silti on L-kaupan. Sitä napsin nytkin kera aamukahvin. Ei enää ole rajoja, lähes kaikkea saa kaikkialta.
Monen moni vanha ja maukas ruoka on jäänyt minulta ainakin historiaan. Liiikaa juuttuu yhteen ja samaan.
Makumuistojaan pitäisi herätellä.
Kalaruokia ei saa helpolla tehtyä kotimaan tarpeista, kun yleisin kalalaji lie Aasiassa mutkan tehnyt norjalainen lohi.
.
- SkillaN*
Kaunista lauantaipäivää saamme aloitella, ei ollut pakkastakaan viime yönä, kukat kauniisti tuossa ikkunan takana olevassa penkissä kukkivat.
Maljakkoon taitoin kehäkukkia siivouksen jälkeen, juhlistivat loisteellaan siistiä ympäristöä.
Muistan aikoinaan nuoressa kodissani ostin aina yhden ruusun silloin huushollissa olleen pianon päälle, se oli piste siivoukselle.
Rahaa ei liiemmin tälläiseen olisi riittänyt, mutta sen uhrauksen omaksi ilokseni tein;)
Piano lähti tyttäreni mukaan ja eipä tuota taida soitella kukaan ainakaan usein.
Nykyisin puhutaan vanhempien lastensa harrastuksiin kuskaamisista, kyllähän sitä näitä harrastus mahdollisuuksia ennenkin yritettiin lapsille antaa.
Musiikin parissa on molemmat lapseni saaneet aloitella, poika kitaran kanssa, mutta molemmilla jäänyt siihen alkuun, toivottavasti kumminkin joku muisto jälkeen jäi.
No nyt sitten siivouksesta meni musiikin ja harastusten pariin, näin se ajatus kimpoilee.
Oikeasta keskustelusta ainakin Ruuneperi muistaa sanoa, hänen mielestä, monen muunkin, on ettei ole keskustella pirtissä, höpö juttuja vaan, no voihan näin ollakin, mutta ainakaan ei kinastelua ketjuun juurru.
Olen kyllä ajatellut, että tavatessa tuttuja jutustelut juuri näissä arkisissa puuhissa pyörii, ilmoista, sairauksista, harrastuksista, säilömisistä ynnämuusta kodin ympärillä pyörivistä asioista.
Keskustelua siitä mikä on keskustelua, täyttyyhän ketjut silleenkin;)
Ymmärrän kyllä että jotakin fiksua olisi aina mukaan saatava, mutta kun ei ole edellytyksiä moiseen, mielipiteitä on, mutta ne on niin omiani en niistä viitsi kinaa aikaan saada, sillä varmasti riitaa syntyisi jos niitä tänne esiin toisin.
Maailma pyöriköön viisampien johdolla, sivusta katson ja päätäni pyöritän ja vaikustus mahdollisuuksia ei ole suuntaa muuttaa, halua kylläkin.
Olikohan tämä nyt pahasti sanottua ?
Kukista sen verran, että eipä tuo" helppo" hoitoinen orkidea minun hoidossani viihdy, taitaja olet Katleija.
Saniainen on ollut minullakin, mutta kuivatti lehtiään ja roskasi kovasti, syy saattoi olla liiasta kastelusta.
Rösylilja kasvoi hyvin siihenkin tympäännyin, anopinkielestä en tykkää, mutta kasvaa niin hyvin, että olen sitä ikkunalla vaan pitänyt, miten en tuoksua huomannut vaikka kukankin teki, lienee hajuaisti mennyt;)
Katri-Helenaa en kuunnellut yöradiosta, minähän tarvitsen yön nukkumiseen.
En tiedä oikein mitä tuosta sielujen vaelluksesta mieltä olisin, järki sanoo, että hölynpölyä, mutta melkosen herkkänä ihmisenä osa minusta siihen uskookin.
Todisteita ei minulla ole, mutta mielikuvitukseni antaa mahdollisuuden johonkin tuollaiseen uskoakin.
Mittava on Katri-Helenan ura, kaikki kunnia hänelle siitä ja onnea tulevaan.
Jokainen tulkoon oman uskontonsa ja uskonsa kanssa toimeen, se on mielipiteeni uskonnoista, minullakin on omani.
Millään muulla en kirjoita minäkään, kuin tällä Skillanilla, usein tähden kanssa, olen saanut rauhassa senkin pitää, ei aina tarvitse kirjautua.
Tuota kuutamo uintia minäkin olisin voinut aikoinaan toteuttaa, mutta tyydyin ihastelemaan kuunsiltaa ikkunasta ja ehkä siinä jotakin unelmia mieleen kehittyi;)
Nyt kuitenkin tuli taas pitkä juttu, vaikka yritys olisi näitä lyhennellä, eipä onnistu, mukavaa päivää vielä toivotan ja sitten viimeinen piste;)- SkillaN*
Voi että, unohtui nuo ruoka asiat, piti vielä niistäkin jotain sanoa.
Kaisu-liisa jo kerkesikin luetella monet maakunta ruuat, minä tykkään melkein kaikista.
Mustamakkara on jäänyt melko tuntemattomaksi, syytä en tiedä, toki sitäkin saa savossakin.
Talkkunasta tykkäsin lapsena kun hämeessä asuin ja sitä siellä opin syömään, nyt maistoin kesällä ja makupa ei ollutkaan mieleinen.
Särää en ole syönyt, sitähän kehuvat kovasti.
Karjalais peräisiin ruokiin olen makustunut, kaikki ne piirat ja kukkoset.
Kala-lanttukukot ovat mieleisiä, tietenkin:)
Kaikki syötäväksi tarkoitettu maistuu, joskus liiankin hyvin;) - kaisu-liisa
SkillaN* kirjoitti:
Voi että, unohtui nuo ruoka asiat, piti vielä niistäkin jotain sanoa.
Kaisu-liisa jo kerkesikin luetella monet maakunta ruuat, minä tykkään melkein kaikista.
Mustamakkara on jäänyt melko tuntemattomaksi, syytä en tiedä, toki sitäkin saa savossakin.
Talkkunasta tykkäsin lapsena kun hämeessä asuin ja sitä siellä opin syömään, nyt maistoin kesällä ja makupa ei ollutkaan mieleinen.
Särää en ole syönyt, sitähän kehuvat kovasti.
Karjalais peräisiin ruokiin olen makustunut, kaikki ne piirat ja kukkoset.
Kala-lanttukukot ovat mieleisiä, tietenkin:)
Kaikki syötäväksi tarkoitettu maistuu, joskus liiankin hyvin;)Niin tahtoo maistua, totta puhut.
Yksi on ainakin, joka ei maistu. Nahkiainen.
Karmean näköinen iso "mato". Monien herkku, miehenikin. En voi käsittää, että joku niitä syö.
Nythän niiden aika taas on koittanut.
Toinen herkku, jota en ole syönyt, on rapu. Mutta uskonpa, ettei sekään suuhuni menisi.
Kunnon kalakukkoa en ole monesti saanut maistaa. Tahtoo ruodot pistellä kitalakea.
Eikä kaupan lohikukko ole ihan alkuperäistä mallia. kaisu-liisa kirjoitti:
Niin tahtoo maistua, totta puhut.
Yksi on ainakin, joka ei maistu. Nahkiainen.
Karmean näköinen iso "mato". Monien herkku, miehenikin. En voi käsittää, että joku niitä syö.
Nythän niiden aika taas on koittanut.
Toinen herkku, jota en ole syönyt, on rapu. Mutta uskonpa, ettei sekään suuhuni menisi.
Kunnon kalakukkoa en ole monesti saanut maistaa. Tahtoo ruodot pistellä kitalakea.
Eikä kaupan lohikukko ole ihan alkuperäistä mallia.Kuopion torilla olen käynyt muutaman kerran, ostin tietysti kalakukkoa, oliko se nyt Partasen. En koskaan oikein ole tykännyt siitä. Sattumalta tapasin torinlaidassa Innasen pässin Kunnrarin, oli tolpaan sidottu, Innanen jossain kaupassa, se oli se pässi vierasmaalainen.
Sama on käynyt mustanmakkaran Tampereen torilta ostin, taisi olla ainoa kerta kun maistoin.
Isäni oli kotoisin Tammelasta joten lapsena tuli syötyä talkkunaa. Häpeähän se on, äiti aito savolainen, ja minä en tykkää kalakukosta. Kaupat nyt pullollaan erilaisia "herkkuja" kuitenkin itsetehty ruoka parasta mitä tiedän. No telkkarissa kokkiohjelmia joka kanavalla, valmistavat mitä hienoimpia ruokia, varmaan hyviä ovat. Melkoinen kokki minäkin, ihan itse oppinut, aina on ruoka tehnyt kauppansa.
Kyllä Nahkiainenkin hyvää syötävää on, olen joskus saanut maistella, itse en ostanut. Rapuja olen syönyt paljon, nuorena itse ravustin lähiseudun joesta ja muutamasta järvestä. Joessa oli isoja rapuja järvissä pienempiä. Itse keitettiin, elävänä kiehuvaan veteen, suolaa ja tilliä sekaan. Ei silloin tarvinnut kyytipoikaa nuorena poikana. Eikä se koskaan ole haitannut elämääni tuo kyytipoika.
Hieno on tämänkin päivän alku aurinko paistaa, eikä tuulikaan juuri tuule.
Mailma näyttää ihan kesäiseltä, niinhän se vielä onkin, ihan vihreä vielä.
Politiikassa kaikki jauhavat vain niistä tukipaketeista mitä maksetaan köyhille EU: maille. Suomi velkaantuu yhä enemmän Työpaikat pakenevat halpamaihin, Yhä useampi vierasmaalainen valtaa Suomen työmarkkinat, yli 50000 rekisteröitynyttä ja pimeät päälle. Nyt pitäisi saada keskitetty pitkäaikainen työehtosopimus ja ainakin jonkinlainen palkan korotus. Ei ilman ostovoimaa talous kohene.
Kaunista kesäpäivää toivoo Late.
Että ruokinta- asiaa, onhan se tärkeä osa ihmisen elämää. Joskus aivan tärkein, yltäkylläisyyden aikana vain "se välttämätön paha." Jos kaikkia vouhotuksia kokeilisi, johan nihin sekoaisi ja "ryyppäisi yli."
Perinjuurin lähtöisin korpieläjänä, ovat myös tavat seuranneet ainakin jossain määrin mukana. Jollain tavalla olen kaikkiruokainen, mutta vajaaseen kasikymppiin kaikkiin "uutuuksiin" en ole ehtinyt tottua. Myönnän, että on ennakkoluulojanikin mukana.
Nahkiaisia söin kerran n. 50 vuotta sitten. Enhän ollut mokomia edes ennen tiennyt olevan olemassakaan. Ei maistunut miltään houkuttavalta. Tutustuin nahkiaisen historiaan. Johan on pahimman luokan raadonsyöjä, kaikki lahoava kelpaa. Lähti lopullisesti kokeiluhalut. Samaan seuraan mielessäni sopii rapukin. Sitäpaitsi ravintoarvo on vähäinen. Kekkereissä tietysti pääosaa näytteleekin juomat. Mustekalakaan ei kiinnosta. Kerran olen ulkomailla kokeillut.
Ehkä valitsivat asiakkaan. Niitä "jänteitä" yritin mutustella aikani ja tilasin jatkoksi vienerleikkeen. Sen he osaavat valmistaa, kunhan muistaa mainita, että hyvin paistettu pitää olla.
Kalakukko kyllä lennossa kelpasi . Olipa se sitten muikuista tai ahvenista. Käytin muotoa "kelpasi", nythän varon pienkalojen nahkaa.
Kyllähän Late on tunnetulta, hyvältä merkiltä kukkonsa hankkinut, koska nimi on Partanen. No...nämä ovat niitä tottumuskysymyksiä.
Minusta paras on patakukko ja tietysti itseni tekemä, nyt nyljetyistä pienhköistä ahvenista. Ehdin tehdä tänä kesänäkin....no...ehkä puolenkymmentä patakukkoa ulkona grillissä hautoen. Jo se kukon kimpussa puuhastelu tulenpidon kanssa on...miten sen sanoisi, osa elämässä niitä hyviä hetkiä.
Vierasmaalaisten "valtaamista" työpaikoista, joista Late mainitsi, olen samaa mieltä. Erikoisesti se, että vielä valtion rahoittamista työllistämiskohteistakin jopa puolet lipuu ulos, eikä alunperäiseen tarkoitukseen. Selitettäköön sitä vaikka millä direktiiveillä, se ei minun kallooni mahdu. Onko mitään järkeä sillä "työllistämisellä", joka ei työllistä. Siihen korjaukseen varmaan löytyisi keinot. Yksityisten yritysten - osa huijareita - halu ei riitä, vaikka kuinka isänmaan lippua heiluttaisivat.
Eiköhän "ilmoittautuminen" tullutkin. Hyvää jatkoa, ainakin ulkoiset pukitteet on hyvät täällä.Voi, miten ihastuttava näky oli, tuolla ulkona!
Siellä rastas, joka pesue oli villiviinin seassa, keksi metallihyllyllä ylösalaisin olevan kukkaruukun, jonka pohjalle sadevettä on jäänyt sopivasti sen kylpeä:)
Miten se nosti päätään välillä, kun TV:n klassiselta kanavalta tulvi ulos pianonsäveliä, kuin kimaltavat vesipisarat!
Aivan selvästi se kuunteli hetken, keltainen nokka vaan näkyi kohollaan lehvikössä, jatkaakseen taas terhkkaasti höyhenien sukimista siipiään nostellen. Ruskea se väriltään on, varmaan tunsi olonsa kotoisaksi pesänsä lähellä, jos vaikka oli kesän poikasia :)
Ruuista on keskusteltu, kaikki nuo on jo tuttuja, paitsi rössypottu, lienekö se tarkoittaa pataa tuo pottu? Varmaan syötävä sekin, mutta minulla jäi puolikas kaalinpää, jonka koemielessä teen huomenna maitokaaliksi.
Pitänee vielä katsoa ohje, en usko sen hetkessä kypsyvän, joten haudutan sen porkkanoiden kanssa. Lihapullat paistoin jo eilen, enkä välitä nyt perunaa keittää.
Mexikolaiseen pataruokaani äsken, lisäsin chiliä ja valkosipulia, kyllä olikin tulista, mutta hyvää, jauhelihasta ja riisistä & tomaateista mausteineen kypsennetty.
Heitin pitkäkseni ruokalevolle, tuonne terassin lautalattialle, aurinkoon, vaan oli siinä melko kuuma, ihme että kroppa tottui kovaan alustaan, ihan hyvältä tuntui, kun hetken totuttelin. Taisi siinä puolisen tuntia vierähtää.
Kahvia otankin nyt virkistyäkseni, ja meen istumaan nätimmin tuolille tai matalalle portaalle - lempipaikalleni taas.... heippa vaan.- lat.huom.
Rössyperuna(= pottu)keitto.
Melkein kuin lihakeitto, lihan tilalla rössy, veripalttu = kuin iso kuohkea pannukakku, veri nesteenä. Kaupasta ostetaan tarvittava palanen.
Minä alan pian keittämään hernekeiton, ihan alusta asti. - säälotto
Varislinnutkin kylpevät mielellään. Korppien kylpemisiä saa ehkä nähdä vain luontodokkareissa, mutta varikset ja harakat myös asutuilla alueilla. Näin väsyn eli västärärin rypevän asvaltille jääneessä vesilammikossa.
Päivä oli tänään harvinaisen upea vaikka alkoikin koleana. Loppukesän aurinkoisia päiviä voi säilöä mieleensä kun niitä ei niin paljoo ole jälellä. Luonnon järjestämää menua meidän neljä vuodenaikaamme.
Meillä pimeys lisääntyy, mutta pallon vastaikkaisella puolella valoisuutta tulee vuorostaan lisää.
Ai jaa, palttua olen toki tehnyt teurastuksen jälkeen, pienillä silavanokareilla ja sipulilla, vahvaa hyvää pakkasruokaahan se. Täällä etelän kaupoissa ei palttua saa, jos ei kauppahalleissa joillakin ole. No, saatta se jäädä maistamatta, ei enää tarvitse edes niin vahvoja aterioita:D Kiitos tiedosta, rössupottu aika jännä nimi.
Tataarien piirakoita kokeilin kerran keittokirjasta, ja hyviksi ne totesin.
Tehdään taikina, sekajauhoista ihan pienellä hiivamäärällä, kaulitaan pyöreitä asetin kokoisia pohjia, joiden keskelle jauheliha kevyesti paistettuna mausteineen, sipuleineen.
Reunat nostetaan ja rypytetään niin, että jää vain 3-4 sm. pyöreä aukko keskelle josta täyte näkyy.
Lettupannulla voissa paistettuina ja käänneltyjä, oli sekä nopeaa että maukasta ja (kaloripitoista) tee /lihaliemi ilta-ateriaksi.
Lisukkeina maustekurkkua, etikkapunajuuria ja venäläisillä smetana. Pahuksen hyvää!- lat.huom.
Ei se kaupan rössy ole raskasta, ei siinä ole erottuvia ainesosia, läskistä puhumattakaan.
Olomuodoltaan se on kuin hyvinnoussutta ja kuohkeaa, helposti rikkimenevää sokerikakkua.
Rössy lisätäänkin vasta melkein keittämisen lopussa, ihan alussa lisätään vain palanen.
- matahariska
Minä kiehautan kokojyvänuudelit nyt täällä punasella sekunnilla ja avaan Sweet sour tonnikalapurkin, ja vetelen hedelmät ja kaikki halulla.
Parin tunnin päästä on saunavuoroni ja illalla tulee kavaljeerini yökylään. Kaipa me jotakin rillataan vielä 21.00 jälkeen. Katsellaan ensiksi elokuva jota suositteli. Tilkka pari viiniä, ja ilta on meidän tähtitaivaan alla. Iltaa! Nyt oli juttuja ruuista.. Onhan meillä täällä keskusteluja Aasta -Ööhön.. Kyllä pitäis kelvata! Minä tein tänään riisiä ja kanakastiketta,kun lapsenlapsi soitti,että oliskohan jotain syötävää.. Onhan sitä aina mummolassa! Päivä oli ihana.. Harmi,kun tulee tätä ikää,niin alka tulla jotain vaivoja.. Minulla ei lonkka tykkää kävelystä yhtään.. Piti kauppa-reissulla,mennä välillä isumaan penkille,kun sattui niin paljon..Kun ilmat viilenee,niin ei ole silloin niin kipeä.. No,huomenna voi olla jo parempi..On sellaista kummallista kipua,vaihtaa paikkaa,nilkasta polveen ja lonkkaan.. Kai kivuliasta luulotautia! Kysyin lääkäriltä,mitä voisi olla.. Sanoi,että stressistä..pitäisi ottaa elämä iisisti.. Sitähän tässä yritetään koko ajan..:)
Kyllä sitä on oppinutkin jo aika hyvin,ei jaksa takertua mihinkään lillukanvarsiin enää.Nyt alan katsella,tuleeko mitään katsomisen arvoista TV:stä,niin voisin katsella ja kutoa! Mukavaa iltaa kaikille! t.IrkkuFibromyalgia niminen sairaus kulkee ihmiskehossa paikasta toiseen.
Se on melko uusi "tauti", jota lääkärit eivät ota tosissaan. Kälyllenikin sanoi, että vika on korvien välissä. Sitä ei näy missään kuvauksissa, eikä diagnoosia pystytä helposti tekemään.
Tähän ikään kuuluvat krempat ja kolotukset. Kiusallista, mutta asiaankuuluvaa:-(- hevat
Meikäläisen ruokavalio on melkein aina itse laitettava,koska jokapaikkaan työntävät jauhoja ,jopa jäätelöönkin.Lonkkani ihmeen hyvin on parantunut ,vaikka kesäk. alussa laittoivat 7cm naulan,kävellä hipsuttelen jo kilometrinkin ilman vaivoja. Kyllä varmaan osaksi johtuu painostani ,kun 40kg on painoni.
Anlis3 ostakaa molkosan juomaa on luonnontuote-elintarvikekaupasta saa edullisesti, apteekissa puolta kalliimpaa.. Minulle on auttanut moneen vaivaan.
Kaunispäivä tulossa ja mieheni halajaa mökkireissulle,niinpä lähdemme eväät siellä syömään ja tietenkin jotain kopasemaan.
Raikkaita tuulia teille kaikki kahvipirttiläiset ystävyydellä heta. - SkillaN*
Huomenta, kiitos hetalle toivotuksista, tuuli ei nyt kuitenkaan tuiverra, mutta raikasta ulkona on, kahdeksaan asteeseen putosi mittarin lukema..
Ikkunasta maisemaa ihastelen, aurinko koivikon latvoihin loistetta antaa ja usva maasta kohoaa, alas sen pitäisi painua, eihän ole sadetta luvassa.
Eilisen veroinen päivä alkamassa, lämmintä oli hikeen asti.
Koivun kaadon jäljet siivoiltiin, monen tunnin urakka, onneksi suurimat pölkyt haketukseen hakivat, siinä meni isommat oksatkin, haravoiden muusta selvittiin.
Metsään risut heitettiin, uutta multaa kehittämään, metsäkin tarvitsee ravintoa.
Meri-kukka mainitsi kyläeissustaan, samanlainen tupa on täälläkin, tosin paljon myöhemmällä ajalla rakennettu, kaiketi 1900-luvun alussa.
Iso on uuni, monta neliötä pinta-alasta vie, leivät paistettiin 24 leipää sopivassa uunissa ja hella on toisella laidalla.
Oli siinä emännillä alustamista taikinassa, mahtava on leipä korvokin;)
Sellaista soppaa muistan syöneeni kuin limppisoppaa, mielikuvani on , että siihen limpit tehtiin jotenkin vehnäjauhosta, myös tappaiskeitosta olen kuulluut sanottavan, oliko se sitten juuri tämä mykykeitto?
Onpas nyt Partasen kukko ollut epäonnistunut, kun Late ei siitä makuelämystä saanut, no onhan kukon kuori vaikeasti sulavaa ja jos kunnolla läskiä kalan lisäksi, myös aika raskas ruokainen on.
Ruodot ei tunnu hyvin kypsytetyssä kukossa kaisu-liisa;)
Samoja on ei mieltymykset minulla kuin monella teilläkin, tunnepuoliko niiden vastenmielisyyden tekee, vai peräti ennakko ajatukset,
En ole moniakaan edes maistanut, mutta ei halua moiseen olekkaan, tämä taatusti tutuksi tullut ruoka parasta.
Kyllä nuo erilaiset versiot ruuista aina houkuttaa kokeilemaan, tuo tataarien piirakkakin varmaan tosi hyvää.
Patakukko onnistuu minultakin ja hyvää on, eipä siinä aineita liikaa olekkaan, aidot kalan maut, sianlihan kanssa pääsee oikeuksiinsa.
Vähän samaan tapaan äitini teki kapapaistia kuivatuista ahvenista, parempi mielestäni on tämä tuorekala versio.
Tuo nahkiainen meinaa ihan puistattaa, ei varmaan alas menisi.
Veripalttua muistan myös kotonani syödyn, mutta itse en ole kaupasta sitä ostanut, en edes tunnistanut olevankaan, näitä versioita voi olla monen sorttisia, lopulta aika samojakin, nimet vaan vaihtelee maakunnittain.
Matahariskalla varmaan mukava ilta oli, toivottavasti tähtitaivas näkyi;)
Voi irkku kulta, niin niitä kolotuksia tulee, minä väliin määrään itseni särkylääke kuurille ja taas vähän aikaa menee hyvin.
Heta mainitsi tuon painonsa, no ylipaino ei hyväksi, mutta olen lohduttautunut, että hoikemmilla samoja vaivoja;)
Olen oikein miettinyt, mihin kaikeen on jalkani suostuneet, en ihmettele yhtään jos nyt alkavat estoja laittamaan, aina on kulutuksen kohteena olleet.
Ja nyt sitten nauttimaan näistä neljästä vuodenajastamme, lopulleen kääntyvästä kesästä, syksy odottaa vuoroaan väriloistollaan, rikkautta seon.
Pimenee ne illat kovinkin, mutta eikö olekin ihanaa olla lämpimässä kodissa, katsella pimeään iltaan, ehkä kynttilän loisteessa, muistoissa kesän ihanuudet ja uudet odotukset tulevalta;)
Vietetään rauhaisa sunnuntai päivä säilöten tätä kauneutta muistilokeroihin, näinhän varustaudumme kestämään talven tuiskut ja pakkaset;) Hyvää huomenta! On ihana päivä taas tulossa. Nautitaan,niin kauan kuin on mahdollista! Jorikin päätti,että menee nyt veljelleen kylään.. Kyseli kyllä,että saako ensisunnuntaina tulla taas mummolle.. No ,tietenkin.. Hauska poika!
Huvitti,kun näin unta,että vanhin tyttäreni oli saanut poika-vauvan. Taitais olla mahdotonta,kun hänkin on jo yli 50v.. Unet ovat ihmeellisiä,saa välillä nauraa niille..Nyt minulla on sitten " vapaa-sunnuntai" .Taidan lähteä johonkin,kun ei ole ketään tulossa kylään.Pitääpä miettiä.. Jorin asuntola on todella mukava paikka..
Näillä ihmisillä,jotka siellä asuu,on hyvä yhteishenki..Jori, ainoana sokkona,saa kovasti avuliaita käsivarsia.Kehitysvammaiset ovat herttaisia ihmisiä. ....Ihmettelen,kun tuohon lähelle olisi rakennettu heille koti,niin taas ihmiset pistivät hanttiin kovasti.. Siis,en voi ymmärtää edes,mistä on kysymys..
Kuulema autoja ajaa liikaa.. Jos heitä aamuisin viedään jonnekin ja illalla takasin.. niin,miten se voi häiritä? No,eipä tässä voi paljoa auttaa missään asiassa! Kyllä tuntee itsensä voimattomaksi ! Mutta,jokatapauksessa,kivaa päivää kaikille! ILOA! t..IrkkuOisko ihanampaa aamua kuin tää. Niinhän sitä vanhassa laulussa sanotaan. Lintujen laulu ehkä vähentynyt, kuitenkin niitä vielä näkyy. Täällä meidän kulmilla on kyllä ollut hieno kesä, ja aina vain jatkuu, Satanut vain sopivasti, vihreys säilynyt.
Ihmiset pelkäävät kait vammaisia, itsellä jos olisi niin ei halua nähdäkkään heitä.
olen myös Jorin tavannut muutaman kerran, hänellä hyvä muisti muistaa kyllä minut vaikka ei voikkaan nähdä minua.Terveisiä vain Jorille.
Tuo unesi, ei kai se ihan mahdotonta ole, varmaan jossain suurperheessä on tapahtunutkin niin. Minunkin äitini oli 48 vuotias kun minä synnyin, kaikkiaan meitä oli 13, minä se 13 toista.
Tuo Skillanin mainitsema iso uuni oli varmaan suurempia mitä taloissa löytyy. Meillä naapurissa siellä lapsuuskodin lähellä oli yhden talon asunto muonamiehille ja rengeille, siinä oli yksi iso uuni, mutta luukku jokaiseen 4 asuntoon. Varmaan oli sovittava kuka leipoo tai paistaa milloinkin. Kotona myös iso leivinuuni ja puuhella. sitten oli vielä sellainen pankoksi sanottava kolo uunin päällä johon me pari pienempää voitiin mennä nukkumaan talvella.
Tuo ihmisen muisti tuo aina välillä esiin vanhja asioita, joita tulee mieleen, se on kuin lukisi kirjasta, ja ajattelee niinhän se olikin. Minulla on tuuria tuo muisti, se kumpuaa esiin aina uusia vanhoja asioita.
Paras lopetella tulee esiin liian vanhoja asioita, voi vaikka muisti pettää.
Late Vaan.LateVaan kirjoitti:
Oisko ihanampaa aamua kuin tää. Niinhän sitä vanhassa laulussa sanotaan. Lintujen laulu ehkä vähentynyt, kuitenkin niitä vielä näkyy. Täällä meidän kulmilla on kyllä ollut hieno kesä, ja aina vain jatkuu, Satanut vain sopivasti, vihreys säilynyt.
Ihmiset pelkäävät kait vammaisia, itsellä jos olisi niin ei halua nähdäkkään heitä.
olen myös Jorin tavannut muutaman kerran, hänellä hyvä muisti muistaa kyllä minut vaikka ei voikkaan nähdä minua.Terveisiä vain Jorille.
Tuo unesi, ei kai se ihan mahdotonta ole, varmaan jossain suurperheessä on tapahtunutkin niin. Minunkin äitini oli 48 vuotias kun minä synnyin, kaikkiaan meitä oli 13, minä se 13 toista.
Tuo Skillanin mainitsema iso uuni oli varmaan suurempia mitä taloissa löytyy. Meillä naapurissa siellä lapsuuskodin lähellä oli yhden talon asunto muonamiehille ja rengeille, siinä oli yksi iso uuni, mutta luukku jokaiseen 4 asuntoon. Varmaan oli sovittava kuka leipoo tai paistaa milloinkin. Kotona myös iso leivinuuni ja puuhella. sitten oli vielä sellainen pankoksi sanottava kolo uunin päällä johon me pari pienempää voitiin mennä nukkumaan talvella.
Tuo ihmisen muisti tuo aina välillä esiin vanhja asioita, joita tulee mieleen, se on kuin lukisi kirjasta, ja ajattelee niinhän se olikin. Minulla on tuuria tuo muisti, se kumpuaa esiin aina uusia vanhoja asioita.
Paras lopetella tulee esiin liian vanhoja asioita, voi vaikka muisti pettää.
Late Vaan.Kehitysvammaisuudesta, tai muusta"poikkeavasta" minullakin on kokemusta, tai paremminkin "normaalien" ihmisten ennakkoluuloisuudesta.
Täällä meidän kulmilla eräs vammaisen tytön isä puuhasi ryhmäkotia sellaisille aikuisikäisille ihmisille, joilla oli jokin vamma. Mitään syytä kuitenkaan ei olisi ollut viedä mihinkään varsinaiseen kehitysvammakotiin, vaan nuoret ihmiset olisivat pystyneet hoitamaan itsensä ja taloutensa omavaraisesti.
Eikö mitä, kaupunginosan ihmiset nostivat sellaisen älämölyn, että hanke viivästyi vuosia. Mukamas talojen arvo laskee jos naapurustossa on "erilaisia" ihmisiä"
Voi typeryyden ylistyslaulu, sanon taaskin!
Muuten tuosta terveysvaikutteisesta Molkosan tuotteesta , mistä Hevat mainitsi, minulla on myönteisiä kokemuksia. Maku ei miellytä, mutta helpotus esimerkiksi närästykon heti huomattavissa.- hurskainen
LateVaan kirjoitti:
Oisko ihanampaa aamua kuin tää. Niinhän sitä vanhassa laulussa sanotaan. Lintujen laulu ehkä vähentynyt, kuitenkin niitä vielä näkyy. Täällä meidän kulmilla on kyllä ollut hieno kesä, ja aina vain jatkuu, Satanut vain sopivasti, vihreys säilynyt.
Ihmiset pelkäävät kait vammaisia, itsellä jos olisi niin ei halua nähdäkkään heitä.
olen myös Jorin tavannut muutaman kerran, hänellä hyvä muisti muistaa kyllä minut vaikka ei voikkaan nähdä minua.Terveisiä vain Jorille.
Tuo unesi, ei kai se ihan mahdotonta ole, varmaan jossain suurperheessä on tapahtunutkin niin. Minunkin äitini oli 48 vuotias kun minä synnyin, kaikkiaan meitä oli 13, minä se 13 toista.
Tuo Skillanin mainitsema iso uuni oli varmaan suurempia mitä taloissa löytyy. Meillä naapurissa siellä lapsuuskodin lähellä oli yhden talon asunto muonamiehille ja rengeille, siinä oli yksi iso uuni, mutta luukku jokaiseen 4 asuntoon. Varmaan oli sovittava kuka leipoo tai paistaa milloinkin. Kotona myös iso leivinuuni ja puuhella. sitten oli vielä sellainen pankoksi sanottava kolo uunin päällä johon me pari pienempää voitiin mennä nukkumaan talvella.
Tuo ihmisen muisti tuo aina välillä esiin vanhja asioita, joita tulee mieleen, se on kuin lukisi kirjasta, ja ajattelee niinhän se olikin. Minulla on tuuria tuo muisti, se kumpuaa esiin aina uusia vanhoja asioita.
Paras lopetella tulee esiin liian vanhoja asioita, voi vaikka muisti pettää.
Late Vaan.Rosvopaistin kaikki tietää. Kaivetaan maahan kuoppa, laitellaan riittävä määrä koivuklapeja ja tuikataan ne tuleen. En ole sellaista kuitenkaan nähnyt paikan päällä.
Veikko Huovisen romaanin mukaan tehdyssä elokuvassa Lampaansyöjät, Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen tekivät rosvopaistia taiteen kaikkien sääntöjen mukaan. En muista elokuvasta paljoakaan.
Varmaan kuumat hiilet peitetään maa-aineksella. Sitten liha tai kala kääritään kasteltuun voipaperiin, tinapaperiin, ehkä kasteltu sanomalehtikin kelpaa moninkertaisna päällimmäiseksi.
Entisinä aikoina tehtiin myös naurishaudikkaita paljon samalla menetelmällä. Herkut olivat siihen aikaan toista kuin nykyään.
Jotkut talot kypsyttivät lapsuusaikoinani savusaunoissa jopa kokonaisia tuotantoeläimien ruhoja. Vielä nykyäänkin eräin paikoin voi tilata savukinkun. Voisi aatella, että tilausaika alkaisi oleen nyt.
Hinta, kuten myös tuotteen maukkauskin luultavasti ihan toista kuin ruiskesuolatun marketista ostetun tarjouskinkun.
Kun aamulla heräät, eikä koske mihinkään silloin olet kuollut !
Noin se menee meidän ikäluokalla- suunilleen.
Aina on jotain remppaa pienenmpää tai suurempaa. Jos ei milloin muuta niin yöllä on suoninut jalkaa niin perustelleelisesti, että aamulla se ei ottakaan päälleen tai on tosi kipeä- aikansa,kunnes vertyy.
Selkää tai lonkkaa särkenyt ,kättä olkapäätä...... mutta ei se mitään niiden kanssa on vaan tultava toimeen. Vaihtoehtojakaan ei ole.
Saattaapi olla että toisilla on kipukynnys alhaisempi kuin toisilla yksilöllistähän sekin on.
Melkein luulisi että pirttiin on kertynyt nälkäinen porukka- ainakin tulee mielitekoja itsellekin kun lukee noita ruokajuttuja.
Tuttuja monikin. veripalttua syötiin meillä paksun valkokastikkeen kanssa, ja voi miten hyvää olikin.
Aikoinaan nuo Kuopion kauppahallin Partasen kalakukot olivat hyvin hyvässä maineessa. Jos vertaa joskus kalamarkkinoilta ostettua kalakukkoa. Jäin ihmettelemään miten osataan tehdä niin mauton kukko- ei maistunut yhtään miltään.
Voihan se olla että kun on kunnon nälkä, syö vaikka "pieniä kiviä".
Toisaalta huomaa että valintaa tapahtuu paljon enemmän kuin nuorena. Alusta asti Kotitekoinen ruoka maistuu parhaiten. Ainakin tietää mitä siihen on laitettu.
Kaupan mössöistä ei aina tiedä. Lihapulissakin voi olla vaikka mitä.
Tämän kauniin päivän kunniaksi piti käydä Kolilla. Kiivettiin ukkokolille.
KÄytiin katsomassa myös se venäläisten rakentama kylpylä lomakolin tuntumassa. Tai keskenhän se vielä on. Oli ruman näköinen laatikko.
Eihän sitä tiedä miten hieno sisältä tulee. Kelpaa siellä venakkojen oleilla.
Eilen olimme eräässä tanssiravintolassa. Siellä venäläiset naiset tanssivat keskenään. Se on ihan OK, mutta kun olivat paljain jaloin, nostelivat helmojaan niin että pöksyt ja haarat näkyivat ja hihkuivat ja huutivat äänekkäästi.
Jos suomalaiset menisivät vastaavasti itseään esittelemään heidän ravintolaansa jossa maan naiset ovat korkokengissä ja parhaimpiinsa pukeutuneet ???
Olematta rasisti sanon että tosi pahalta ja sopimattomalta näytti heidän käytöksensä.
Ei näyttänyt miehiinkään tepsivän mitenkään, enintään paheksuvia silmäyksiä saivat. Varsinkin kun yksi daami kupsahti lattialle kesken tanssin ja toiset röijäsivät häntä takaisin pystyyn. Ja remakka jatkui.
Kun/jos viisumivapaus tulee voimaan on näitä venäläisiä iloitsijoita entistä enemmän suomen joka kolkassa. Niillä tuntuu olevan eri säännöt kuin meillä- ainakin suomen puolella.
Nähtyä,, ei kuultua.
Kaikesta huolimatta leppoisaa ilta-päivää kaikille !Ehtoota vuan.
Minulla oli vieraita pari päivää.En kerennyt pirttiin.
Noista kolotuksista,minulla todettiin fibromyalgia vuonna 82,Heinolan reumalla.
Ei siihen ole keksitty mitään varsinaista lääkettä,särky pillereitä vaan naamariin.Ilmojen vaihdot on kaikkein kurjimpia.
Aikoinaan myivät Helsingin rautatieasemalla Partasen kukkoja,erehdyin yhden ostamaan,en ole sen koomin niitä ostanut,paksu kova kuori ja täytettä ei juuri nimeksikään.
Patakukkoja olen itsekin mökillä tehnyt,siellä kun sai tuoreet kalat.
Tulihan niitä kukoja tehtyä ihan työkseni,kun olin semmosessa firmassa,aamulla klo 6-9asti isoja ,sitten kahvitauon jälkeen pieniä kukkoja.12 asti.
No tulihan tässä nyt ilmottauduttua.toiste lisää.
näkyillään...- SkillaN*
Uusi viikko taas alkamassa, kymmenisen astetta mittarissa ja taivas pilvillä viirutettu, vaalea pohja tummemmalla sinellä kauniita viiruja tasaisin välein, erikoinen ja kaunis on väritys, miksi sitten päiväksi muuttuukaan.
Ihana oli eilinen päivä, kesäinen jopa kuuma, illalla sitten huomaisi syksyisen koleuden hiipivän.
Viimeistä kesäkuukausien viikkoahan tässä aloitellaan, siis vielä on virallista kesää tämä viikko., voi se syyskuukin hyvin kaunis lja lämmin olla.
Kyllä Partasen kukot hyvässä maineessa ainakin alkujaan oli, kun Hanna itse niitä pyöritti, voi olla että bisnes muuttui ajan myötä omistajien vaihtuessa.
Syöhän noita valmis ruokiakin muutaman kerran, mutta kyllä äkkiä tympääntyy, kyllä omiin eväisiin pian halu syntyy.
Ihmettelekin niitä jotka jatkuvasti ravintoloissa ruokailevat ja valmis aterioita ostavat, kai ne hampurilaisetkin tympeitä syötäviä jatkuvasti on.
Nuoriso kumminkin taitaa tykätä näistä kyseisistä tuotteista, ehkä ei paremmasta edes tiedä, kotiruokaa ei joka kodissa tehdä.
Kyllä meillä tuolla kotini lähellä on palvaamo, missä kinkut saa savun makuiseksi, en ole kokeillut, mutta varmaan hyvää on, hinnastakaan en tiedä, rosvopaisti on tuttu, mutta en ole maistanut.
Kyllähän nuo ennakkoluulot syvässä istuu meissä suomalaisissa, kaikkea poikkevaa vastustetaan.
Ehkä syynä on se, ettei ole joutunut tiutustumaan poikeaviin ja siitä syntyy epäluuloja.
Taloyhtiöillä on kaikilla säännöt miten talossa asutaan, mitä vaara voisi muista taloista, vaikka siellä asuisi ketä tahansa.
Vammaisille kuuluu aivan samat oikeudet kuin meille niin sanotusti normaaleille, itse en kokisi miksikään haitaksi jos vaikka talossani asuisi naapurina vammainen.
Vammoilleen ei kukaan voi mitään, enemmän häiritsee nämä juopottelevat öykkärit.
Meistä löytyy kaikenlaista joka ihmisryhmistä ja ulkomailta tulevilla vielä kulttuuri vaikutteet, mitkä poikkeavat meidän elämän tyylistä, hyvällä tahdolla kaikki kyllä lutviintuu, näin uskon.
Suuri on ollut sisarus-veliparvi Latella, siinä on leikkikaverit omasta takaa löytynyt.
Minulla vain yksi sisko ja veli, ja kymmenen vuotta vanhempia vielä olivat, aika yksinäinen oli lapsuuteni, no olihan päivisin naapurin lapset, mutta illalla sai itsensä seuraan tyytyä;)
Äitini oli myös 42, kun minä synnyin, ei nykyisin enää sen ikäisinä lapsia hankita, ainakin hyvin harvoin.
Minun lapsillanikin on kuusi vuotta ikäeroa, ei heistäkään toisilleen suurta iloa ole ollut ja kun vielä eri sukupuolta ovat
Kai nyt vanhempana voivat jo enemmän kanssa käymistä pitää..
Nyt on ruvettava työn puuhiiin, arkihan se on ja perunapelto kutsuu, jännää nähdä onko maassa enemmän perunaa kuin mitä sinne laitettiin;)
Onhan se jo tullut kyllä selväksi kesän mittaan, ehkä ei kymmen kertainen, mutta kohtalainen kumminkin.
Luulen että talven yli päästään, jos vaan onnistuu säilytys.
Viimeisen kurkkupurkin vielä eilen säilöin, nyt on punajuuria ja porkkanoita vielä maassa, en kiirehdi niiden säilömistä, osan punajuurista olen kyllä jo säilönyt.
Ei kun puuhastelemaan, Luoja ei laiskoja elätä, eipä tuokaan taida paikkaansa pitää, yhden mainoksen katsoin, nuori ei jaksanut kouluun mennä, ei töihinkään, no ehkä ajatukset ehtii vielä muuttua.
Hyvää alkavaa päivää kaikille;) Hyvää huomenta! Niin se kesä on jo lopuillaan.-.Kaunis päivä on nyt.. näyttää 15 ja lämpenee vielä iltapäiväksi.Tuli mieleen,asuin lapsena kuusikerroksisessa talossa ja oli kolme rappua..Lapsia oli paljon,joten aina oli pihalla joku kaveri..
Minä menin kyllä usein Kallion kirjastoon lukemaan ja sieltä minua haettiin,jos joku oli seuraa vailla!Oli netti tänä aamuna poikki puoli yhdeksään,en päässyt pelailemaan..:) Tykkään pelailla,niin eivät aivot surkastu käytön puutteesta..
Luin kirjaa ,ja nautin aamukahvista. Kivaa päivää kaikille..Me näemme taas!
Iloa päiväänne! t.Irkku"Päevee! Mitäpä noista kuukausien nimistä. Öylössäpäivänä lotkehdin pitkän pätkän ulkona ja kovin kesäistä oli. Ei tarvinnut talvivarusteita, vaikka penkeillä retkottelin ja juttukumppania riitti. Ajattelinkin, että nyt on aikaa kesää viettää ja käydä sitä sosiaalista kanssakäymistä niin paljon kuin tarvetta riittää. Lieneepä tullut käsitelyä kaikki asiat maan pinnalta avaruuksiin. Tuolleen ikäänkuin "talonpoikaisjärjen" tasolla, sillä mihin kyetään. Eihän "tautia" kannata tilata kun sitä ei ole. Kesä jatkuu parhaillaankin.
Hyvin monessa kohdinhan pääkaupunkiseudullakin on ollut valituskierroksia siitä, että tulossa olevat naapurit eivät miellytä. Ällöttäväähän se on, ja sillä viivästytetään tarpeellisia rakennuskohteita mielikuvituksisilla perusteillä.
Eipä Meri-Kukka antanut hyvää lausuntoa "kansainvälisistä", venäläisistä naisvieraista ja yleisönä esiintyvistä näytteiden antajista ravintolareissullaan.
Kaipa he ovat tulleet juhlimaan ja lienee ollut maksukykyisiäkin. Niitäkin sieltä riittää. Kummallisia miehiähän siellä on ollut, jos ei ole alkanut silmä esityksille kiiltämään. Tai sitten ovat olleet kovasti paimennettuja tai elämänsä ehtoopuolella. Tässä meikäläisen sarjassa. No...aikoinaan tein montakin keikkaa Neuvostoliittoon. Kyllä siinä tarttui silmääni - vaikka en kyylännytkään - tätä suomalaistakin kulttuurivientiä, rahoillaan revittelijää ja janoista. Siitähän on "vodkaruristit" nimetty ja näytelmiäkin kirjoitettu. Kerran Moskovassa olimme kotimatkalla bussiin lähdössä, kun aulaan oli perustettu tarjoilupöytä. "Ota suomipoika vodkaa, saat ilmaiseksi, jotta kotimatkasi sujuu hyvin!" Monet olivat hyvin tyytyväisiä antimiin, mutta huomasin kyllä, että ivallinen sävy tarjoiluun liittyi. Kiitin tarjouksesta, mutta en ottanut.
Onhan se avartavaa "kulttuurien kohtaaminen." Millä lailla, siitähän tulkintoja riittää. Lienee niitä "makuasioita?"
Ja nyt kesäpäivän viettoani jatkamaan!- Late Vaan*
Ei tässäkään päivässä mitään vikaa, hyvin on kesäinen, kyllä se ulos täytyy kömpiä, maanantai on vähän huono seurustelupäivä. Nurmijärven tori on kiinni naanantaisin, muuten on aika vilkas, ja kahvipöytäkin löytyy.
Kyllähän tuo matkailu avartaa, olen liikkunut ympäri eurooppaa ja nähnyt kaikenlaista. mitä siellä on tarjolla, Lähes joka paikassa on Suomalainen turisti näyttänyt mallia miten meillä. Eikä tuo votkaturisti ole yhtään väärä nimi. Nykyään on vähän toisin, yleensä vain rikkaat matkustavat ja tekevät mitä rahalla saa, Eläkeläisen reissut ovat vähissä, ei kuntokaan riitä näyttämään, että näin meillä.
Matkailu on tärkeä Suomelle, se on iso tulolähde monelle yritykselle.
Kyllähän minunkin pitäisi liikkua paljon, mutta ei se vieläkään kovin hyvin onnistu. Tälläviikolla käyn terkkarissa kyselemässä mitä jaloilleni kuuluu.
Nyt kannattaa iloita ja nauttia näistä jäljellä olevista kesäpäivistä, Onhan se hieno asia tuo neljä vuodenaikaa. Ei ainainen kesäkään tuntuisi niin hienolta kuin nytkin tämä elokuinen kesäpäivä. Syksy tuo omat riemunsa nautitaan niistä sitten.
Päivänjatkoja kaikille. Late.
Päivää kaikille.!Pistäydyn päiväkahville, vaikka yleensä, nuukana ihmisena, en käy kahviloissa, sillä kahvikupillinen on euron tultua meillekin valuutaksi, kahvilakahvi on kallistunut moninkertaisesti.
Täällä Pirtissä on "edulliset" hinnat ja kahvi ja pulla tuoretta.
Ajattelin noita vuodenaikoja ja totesin, että erittäin mukavaa kun ne ovat meillä mukavasti "liukuvia".
Ei niinkuin esimerkiksi Ranskassa, missä ranskalaisille kesä tulee 19:ta päivä huhtikuuta. Kun heiltä kysyy milloin kesä alkaa, niin vastataan, että 19.4:ttä.
Tarkoittaa, että lämmitykset taloihin loppuvat, oli ilma minkälainen tahansa.Päivää.
Miksi lihavat naiset on hyviä?
No niiden läheisyydessä on lämmin kylmällä säällä.auringon paisteessa ne ovat hyvä varjoja.
Oikein miesten suusta kuultua ;)
Ihana päivä on tänäänkin ollut.
Olin monta tuntia tuolla pihalla.
Kurre käy aina tervehtimässä,on se vikkelä jaloistaan.
Piti pirtin kahveet hörpätä kiitos.
näkyillään...Olipa hauska tuo muorin arvoitus, eipä kai lisätä voi mitään.
Tuosta "omasta arviosta" turisteihin nähden-kävi kyllä selväksi että juhlatuulella olivat. Näkyi ja kuului. Ym. arvio siitä että varmaan miehet olivat "yli-ikäisiä" tai vaimot vahti heitä. Niinhän se oli. Vanhoja miehiä ja kaikilla emmännät mukana.
Ja olikohan sekin minun kuvitelmaa, ettei muka miehiä kiinnostanut katsella paljasta pintaa.. kyllä he katselivat. Sekin pitää paikkansa että raha ratkaisee. Olivat muutaman euron jättäneet kassaan kun eivät kaikki pystyssä pysyneet (tai liekö ollut omat halvat eväät)) Tuota en tiedä.
Tärkeintä kun rahaa tulisi ja heillä hauskaa olisi. Kyllä kaikki suvaitsevaisesti antoi heidän riemuita.
Tämä nyt oli taas minun oma "reunakommentti" ja sen seurueen jossa itse olin.
Hauskaa oli meilläkin vaikka vaatteet pysyivätkin päällä ja kengät jalassa.
Mutta hauskaakin voi olla monenlaista.
Suomen kesä niin "liukuva", että useimmiten se tulee vasta juhanuksen jälkeen. Nyt olikin mukava poikkeus, toukokuusta lähtien.
Toivottavasti liukumaa piisaa pitkälle syksyyn lämmön merkeissä.
Pitäisi alkaa puolukoita jahtaamaan. Jokohan ne olisivat talvikypsiä?
Kuten puhetta ollut, parhaat marjat saa kun pakkanen on niitä nipistellyt kuultaviksi. Nam, nam,Tuohon meri-kukan päätelmään yhdyn täysin, eli marjat, punaiset viinimarjat ja puolukat ovat parhaita täysin kypsinä. Meillä päin eivät ainakaan puolukat ole vielä kypsiä, mutta kun viimeistään parin viikon kuluttua ovat, niin metsään kipin kapin.
Lähinnä säilön puolukat tuoremehuksi pakastimeen. Se mehu on nimeltään Jaakko -mehu, kuulemma. Lapualta muuttanut ystävättäreni kertoi ja antoi tekoreseptin. Ei tarvitse keitellä, eikä edes kuumentaa. On todella raikkaan makuista.
Koska ruuista on puhuttu, niin puhutaanpa juomista. Sain täällä pirtissä sen Louhisaarijuoma reseptin, tai Marskin tee, miten vaan. Tein ämpärillisen, tölkitin, tai pullotin ja pistin pakastimeen. Aamu on mukava aloittaa tuolla raikkaalla juomalla. Oliko se rouva Ylikypsä kun sanoi siinä olevan c-vitamiinia, ja miksipä ei olisi, onhan mustaviinimarjoissakin tuota piristystä antavaa vitamiinia enemmän kuin appelsiineissa.- SkillaN*
Huomenet vaan tähänkin aamuun, mitään muutoksia ei sään suhteen, lämmintä ja kaunista päivää vaan odotellaan.
Eilinen päivä oli tehokas, perunat on nostettu, ihan tyydyttävä on sato, keräilin vielä puitakin hakkuun jäljiltä ja ne on nyt kauniisti puupinossa kuivumassa.
Vesipöntöt, saavit on melkein kaikki pesty ja aittaan viety, kasteluletkut vyyhdetty ja paikoilleen nekin odottamaan uutta käyttöä.
Niin ne vaan pikkuhiljaa alkaa kesän tavarat suojaan talvivarastoihin päästä.
Vähän haikeaksi vetää, mutta toisaalta ihan kiva päästä taas kotiin ja siellä aloittamaan syksyiset ja talviset harrastukset.
Pitkältä tuntuu ajatella seuraavaa kesää, mutta siinähän se aika kuluu aivan kuin tähänkin asti, hyvin nopeaan;)
Kolmikerroksinen oli minun lapsuuden kotini, vankka kivitalo rapattu pintainen, sen aikainen aika hienokin, parvekkeet ja iso piha, pensasaidan suojaama.
Kolme rappukäytävää ja lapsia melkein joka asunnossa, siinä päivät kuluivat mukavasti kavereiden kanssa ja touhua riitti.
Vesi tuli ja omat Vc:see jokaisessa asunnossa, se oli ylellisyyttä sen ajan työläisten kodeissa.
Siellä asuin naimisiin menooni asti, mukavat muistot siitä ajasta, paljon olisi kerrottavaa, mutta hillitsen itseni;)
Ei aina kovin hyvää mainosta suomalaisetkaan matkaajat meistä ulkomailla anna, jos nyt sitten toisinkin päin ja onhan tämä elämä muotoaan muuttanut monen asian suhteen, sitä vaan seurailee ja ajatuksissaan sormea heristää, mihin tämä elämä meneekään.
Olenpa sitä mieltä, että kyllä ne vanhatkin miehet niitä nättejä tyttöjä vilkuilevat, vähän huvittavaa joskus, mutta onhan sitä iloa elämään etsittävä;)
Syksy antaakin meille paljon väreillään, jos sen huomaa siitä kyllä nautinnon saa, on vaan niin, että kiireisenä elämän kiihkeimmillään ollessa sitä ei edes huomaa,
nyt vanhana jo osaa nauttiakin.
Kyllä sitä miettii miten usein kannattaakaan kahville istua kahviloihin, äkkiä siinä eurot vilahtaa.
Meillä on kahvit tuoreen oma tekoisen kahvileivän kanssa ilmaiset kerhossa, aiemmin oli kaksi euroa satsi, nyt sitten jäsenmaksuun kuuluu.
Monet tulevat ihan päiväkahvinkin vuoksi kerhoon, no tuleepahan lähdettyä heidänkin;)
Ainahan se lihavuus puheessa on, nyt sitten hyötyäkin löydetty;)
Kyllähän pakkasen purema puolukka parasta on, nyt vaan taitaa sitä lajia hyvin vähän olla, ainakin näissä maisemissa.
Kovin etäs ei jaksa lähteä, voi olla että puolukat jää minulta sinne missä niitä on .
Menneinä kesinä ihan tästä läheltä sai ämpärillisen hyvin nopsaan, mutta ei ole vuodet veljeksiä.
Olen tehnyt tuota Louhisaaren juomaa monena kesänä, nyt on jäänyt on niin paljon muita mehuja tullut laitettua, hyvää se on, kuten tuore mehu puolukastakin, sitä olen myös usein tehnyt.
Tänä kesänä sekin jää tekemättä, ei osto puolukoita raaski siihen laittaa.
Nyt aloitelen tätäkin päivää kuluttamaan, luulen että jotakin näykkimistä löytyy.
Tehdään päivästä oman näköinen, mukava tietenkin. - Ramoona*
Ruoka, juoma, meno muu...Aina jaksaa kiinnostaa nuo suuhunpantavat , varsinkin jos itse kasvattaa tai luonnosta saa. Puolukankeruu kuulaana syksypäivänä kangasmetsässä on huviretki ja terapiaa, parin viikon päästä luulen olevan kypsiä vakiopaikoillani. Tosin päähäni napsahti jo ensimmäinen hirvikärpänen , siinä sitä huviveroa :). Sato on viimevuotista pienempi, mutta ei olematon sentään.
Pakastan melkein kaikki puolukat, osan kokonaisina, osan survottuna ja höyrymehuakin laitan muutaman pullon, jos niitä enemmän saa. Tuo viinihapolla tehty Vaasan Jaakoon mehu on ihanaa, mutten ole itse sitä valmistanut, Äiti sitä laittoi ja pulloihin vesipuolukoitakin herkuksi. Puolukkapiirakka on pirteänmakuista, vispipuuro kuin unelmaa ja mitäs kaalikääryle olisi ilman puolukkasurvosta puhumattakaan mustastamakkarasta, jonka syöntiin olen oppinut mieheni pirkanmaalaisen suvun ansiosta. Puolijäiset puolukat lämpimän kinuskikastikkeen kanssa jälkkriksi, kokeikaapas ! Jäisin mieluummin ilman mansikoita kuin puolukoita. Omenien kanssa laitan ehkä muutaman purkillisen.
Täällä vietetään vielä täyttä kesää, vesisaavitkin paikoillaan, vielä on kastelun tarvetta ainakin kukkaistutuksissa ja jotain uutta ostan syksyn kasvialennusmyynneistä, niitä pitää ahkeraan kastella aluksi. Harmittaa, kun olen niin monta kärhöä menettänyt ostamalla vääränlaisia lajikkeita. Loistokärhöt eivät tahdo kestää talvea, vaikka miten syvään istuttaisi ja suojaisi. Viimeksi kuoli vuorikärhö, runsaana valkeana pilvenä yhden kesän kukkinut. Tarkoitukseni oli ostaa Mantsurian kärhö, mutta olin huolimaton nimilapun suhteen ,kun näin valkeat kukat. Parhaiten ovat menestyneet pienempikukkaiset tiukukärhöt , alppikärhö ja kiinankärhö. Puutarhaliikkeet myyvät valtavasti sellaisia taimia, joilla ei ole mitään menestymisen mahdollisuuksia Suomessa, moni pitääkin niitä kertakäyttötuotteina. Minulla on suurina aarteina suvulta ja ystäviltä saadut perinnekasvit, niitä jaan mieluusti eteenpäinkin.
Suloinen kesäpäivä on alkamassa, veneretkelle ollaan lähdössä . Laitetaan verkot yöksi pyytämään, mutta liian lämmintä on vesi vielä siikasaaliille. Saaren puolukoita voi jo maistiaisiksi poimia, kypsiä löytää etelärinteiltä. Muutaman ahvenen saa aina ongella soppatarpeiksi ja onhan upea näytelmä merellä illan vaihtuessa yöhön tiedossa ainakin. - hevat
Pitkästä aikaa tuliaisia tuon kahvipöytään kaakaonmakuista maustekakkua,
pyöräytin kluuteenittoman on myös erittäin mehukas tavallisen terveen ihmisenkin suuhun.
Mieheni kävi sienessä ja saatiin aivan ihana kastike,tuli vähän liikaakin syötyä,
joten päiväunille minut viskaa. Aamu virkku ,kun 6 maissa olen jo aamukahvit juonut alkaa väsymys vanhusta voittaa. Salin puolella olen vähän politiikkaa laukonut,joten ollaan täällä kahvikammarissa nätimmin.
Edelleen kesäilmat jatkuu,joten lenkille iltapäivällä menen ,eipähän tartte Fysioterapiaa maksaa. Ajattelen minä säästäväisenä ja pienen eläkkeen saajana... Kaikille hyvää vointia ja lippu korkealle sekä saparo pystyyn... Hyvää keskipäivää! Onpa nyt lämmintä,hiki tuli,kun olin ulkona ..Minäkin saan kohta papuja ja tomaatteja,tytär tuo,kun on itse niitä kasvattanut..Pavut kiehautan ja laitan pakkaseen..Jäätyneenä helppo pätkiä keittoihin..Olette ahkeria ,kun käytte marjassa..Minulla on vielä viimekesäisiäkin marjoja syömättä,pakastimessa..ei tule niitä käytettyä..Ei tule niin montaa kertaa syötyä päivänmittaan.. aamulla ne 2 leivänsiivua, ja sitten jotain ruokaa.. illemmalla,jos muistaa niin jotain pientä..
Mietin aina,missä välissä ihmiset ehtivät syödä kaiken laittamansa ,kun perheenjäsenet ovat jo maailmalla.Minullakin on pari kurpitsakeittoa.jäänyt viimekesästä,ei kannata noita ruokiakaan pakastella,siellä ne ovat,unohduksissa..Ai ai minua.pitää varmaan parantaa tapojani..Yksin ,kun on,niin syöminen on joku "pakkopulla",meinaa jäädä välillä väliin,eikä siltikään laihdu..Nyt alan keittää päiväkahvit,kun tytär tulee.Ostin leipäjuustoa ja on lakkahilloa sen kanssa,nam..Mukavaa päivänjatkoa! t.Irkku- hurskainen
Tämä päivä oli hiukan eilistä viileämpi niissä paikoissa, joissa tuuli pääsi puhaltamaan; kuitenkin harvinaisen kesäinen aina Lappia myöten. Poutaa näkyy riittävän jatkossakin, vaikka lämpötilat eivät enää yllä yli 20C lämpöasteen.
Onhan tää ollut hyvä kesä useimmille kansalaisille. Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä; Pohjanmaan alueen energiakäyttöön tarkoitettu turpeennosto meni förbi kuulemma sateisuuden takia. - hurskainen
Tämä päivä oli hiukan eilistä viileämpi niissä paikoissa, joissa tuuli pääsi puhaltamaan; kuitenkin harvinaisen kesäinen aina Lappia myöten. Poutaa näkyy riittävän jatkossakin, vaikka lämpötilat eivät enää yllä yli 20C lämpöasteen.
Onhan tää ollut hyvä kesä useimmille kansalaisille. Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä; Pohjanmaan alueen energiakäyttöön tarkoitettu turpeennosto meni förbi kuulemma sateisuuden takia.
Meillä pauhaa televisio, sillä Euro Sporilta tulee Espanjan ympäriajo, siis pyöräilyä.
Koska en ole kovinkaan urheilullinen, niin tulin tänne Pirttiin iltakahville. Hyvä juoda kahvit ajoissa, ettei yöunet mene, vaikka en ole koskaan kokenut, että en saisi kahvia juotuani unta. Monet sanovat, että eivät voi juoda illalla kahvia juuri siksi kun uni ei tule koska kofeiini piristää.
Pirteinä tai vaikka vähän nuukahtaneina, kaikille kaunista elokuun iltaa!Ehtoota tuas,
Sain tänäaamuna ajan tuonne "arvaus keskukseen".pääsin iltapäivälä liäkärin juttusille.
Kun nuo korvat on kutisseet jo jonkin aikoo.
JOs nyt helepottas ku sain liäkkeet.
Kyllä on ollut mahtava päiä taas ilman suhteen.
Yks taksikuski sanoi sais olla jouluuattoon tämmöstä,sitte satas lunta sen verran,että mua ois valakee ja uuven vuojen jäläkee sulas sitte pois.
Mutta kyllä minä tykkeisin että ois pikku pakkasia talvikuukausina.
En varmaan viihtyisi jos ois aina kesä.
Hyvää olj tuo Hevan kuakku kiitos.
voikaa kaikki hyvin.
näkyillään....Hyvin voidaan, ulkona tulee oltua enemmänkin näillä säillä:D
No selkä hieman aristaa, kun aloittelin jumppaohjelmaani, nyt kun ei suurempia ole puutarhassakaan tekemistä. Katselin koristeomppupuuta, leikattava on, kun kasvaa jo leveyttä suhteettomast pienelle pihalle. Ei sitä itse saa ja yletä, heillä kun on pitkät pyörösahat, ja poiskuljetuskin alan ihmisillä hoituu.
Yksi löytyi jo aiemmin, edullinen yksityinen Espoolainen rouva, jonka oma poika on apurina.
Just tulin kaupasta ja jäin katsomaan isännöitsijän tullessa poikineen jalkapallotreeneistä.Pikkupoikien varustusta ihailin.
On sääri suojustimet ja jalkapallokengät pienillä, kivat seuran paidat, ja ihan hikiset oli jalat polvea myöten, kun autoin suojusten riisumisessa. Oli vähän sattunut polveen pienemmällä, mutta eihän urheilija tervettä päivää näe:D
Hyvää liikunta tekee, mutta varmaan on kalliit varusteet!
Kahvia minäkin nautin virkistyksekseni ja palan kakkua, kiitos hevat, meheväähän se!
Ja kesä senkun helli meitä:D,..terkkuja- fundsija
On tää kuulkaa niin väärin,kun tää stadi oo piirrun vertaa tosta kaamosesta pohjoseen tai vaikka tuolla Etnan kuppeella. Sais meinaan kohta ihailla tota ruskaa tai kattella,, kun meri sytyttää noi planktonilyhdyt täyteen loistoon kuun valaistessa hiljalleen keinuvia maininkeja. Täällä kohta iltasella, varsinkin jos pilvessä, vaan pimmeetä kuin veroexpertin rinnassa. Tartee kohta johtonarun että tietää, missä päin viimeks tuli majailtua. Noi kiiltomadot suopolulla on niin harvassa, ettei niistä johtotähdeks. Hienoja ja herkkiä kuiteskin jos on aikaa ihailla.
Mulla meni vaan toi taiteitten yä ihan pipariks, kun noi Marian tytöt ihastu mun ruusuun niin kovasti, etteivät meinnnu päästää ees sänkystä ylös, juttelivat vaan jotain outoo satapiikkisestä senkasta.
Niin ja sitten toi pahuksen tv4, kehuvat, ettei tänä vuanna ees sitä ilotulitusta. Eiks tää oo niin väärin.Nii ettei jäljellä kohta muuta kun tää kahveepirtti, onneks ees tää.
Eilen mä kummiskin pääsin ihan omalle parvekkeelle, mäoon sielä viettäny sitten tuntikausia ilman paitaa jayrittäny värjätä tätä yläkroppaa ton kukkivan koiven väriseks. Toi Pouta kehu, että tää viikko on hyvä siihen tarkotukseen, joten en ihan vielä luovuta, eiks niin oo parrei. Iltaanpa on päästy ja kesäisissä merkeissä. Pientä jaloittelua, puuhastelua ja turhan miettimistä ajatusten laiskan sutjakasti asiasta toiseen lennellessä.
Tapahtumia, politiikkaakin seuraan. Tuleehan näistä mieleen "havukka-ahomaisia" ajatuksiakin, joita en kehtaa kirjata. Ihan räyhäämään en ala, ainakaan vielä. Luulen jotain ymmärtäväni, mutta....luulohan ei ole tiedon väärtti. Suuria uhkiahan tulevaksi maalaillaan, ellei...jne. Sen verran olen nuorena "sököä", ihan oikeata rahapeliä pelannut, että tunnen sanan "luhvi." Kun yksi kortti on piilossa, se ratkaisee pelin. Joku lyö pottiin melko suuren summan, sen kortin katsomiseen pitää toisten pistää sama määrä. Tässä punnitaan "luhvaako" turhalla, vai onko hänellä todella tarvittava kortti.
Jos ei maksa, tätä arvoituksellista korttia ei tarvitse näyttää.
Onkohan politiikassa "luhvaajia" toimessa juuri nyt? Taitaa olla, taitaa olla "tekopakkakin", sellaisten taiturien tekemä, että kortit eivät olekaan satunnaisessa järjestyksessä.
No joo, kunhan sekavia höpöttelen. Hyvää illan jatkoa!- SkillaN*
Aloitetaanpa taas uusi kaunis päivä, niistä on saatukin nauttia yllinktyllin, tulisikin , kaunis ja värikäs syksy, voisi tyytyväisenä huokaista, että kesä kaikkiaan oli ihana;)
Politiikan puitteissa kiehuntaa, taas yritetään luoda henkeä, kuka osaisi paremmin kuin toinen.
Olisipa mukava nähdä, kuka pystyisi sellaisen hallituksen aikaan saada, joka maamme nostaisi tästä laman kurjuudesta.
Vaikeaa se varmaan olisi näille uhoojillekin, kun kauppa ei käy ja pääoma maasta katoaa.
Irtisanomisia kuulee päivittäin, eikö maailmassa tarvita enää mitään, eikö vientiä enää mikään yritys pysty tekemään.
Vihreä kultamme mätänee metsiin ja ahneet tehtaiden johtajat vievät tehtaansa halvempiin maihin, missä voitot jäävät suuremmiksi.
Eikö mikään maailmassa heille riitä, miten ennen työnteko kannatti.
Onko liian paljon näitä, joille rahan ahneus on luihin asti tarttunut.
Tuskin Timo Soinistakaan on tämän asian hoitamiseen niin, että maa taas allikosta ylös nousisi, toivotaan parasta, pelätään pahempaa.
Sellaista se on fundsija, ruusut pistävät kukkapenkissä, myös sairaalassa, vaikka kauniita on katsella, varmaan jonkun piikin sait sinäkin sairaalassa ollessa.
Toivotaan nyt aurinkoisia paisteita parvekkeellesi;)
Kalliiksi tulee harrastukset,olipa ne sitten mitä tahansa, jo minun lasteni aikaan sen sain kokea ja nyt kun oleen seurannut tämän nykyikäluokan menoa, vielä kalliimpaa tuntuu olevan.
Isät ja äidit tiukoilla.
Niinhän se on, toisille kuuma, helteinen kesä tuo onnen, kuitenkin turpeen noston alueelle sattui ne pahimmat sateet ja haittaa tekivät, sielläkin sitä kuivaa ilmaa olisi tarvittu, tasan ei ilmatkaan suosi
Voi tuota irkkua, miten voitkin unohtaa syömisen, minulla on kuin kello tuo nälänkin tunne, määrätyin väliajoin on jotakin syötävä, tasan ei nämäkään asiat näköjään mene;)
Vielähän osa vesipöntöistä pesemättä täälläkin, näin kuivalla vettä vielä kukat vaativat, kauniina kukkivatkin vieä.
Tuo kärhö minullakin täällä omenapuussa kiipeää, toinen ei talven yli säilynyt.
Parvekkeella sitä ei varmaan saa kasvamaan?
Tänään matkaan kotiin muutamaksi päiväksi, ensi viikolla vielä tänne tulen ja sitten loppuu kesän vietto, uusia seikkailuja päin mennään, mitäpä tuokaan tuleva aika, jännää odottaa.
Päivän viettoa toivottelen kauneinta tietenkin joka paikkaan;).- marja-liisa...
Huomenta täältäkin!
Ei ole tullut käytyäkään pitkään aikaan, kun ei ole mitään kummaa tapahtunut. Ja tuntuu että ketään ei enää kiinnosta lukea näistä jatkuvista säilömisistä, ja marjastamisista. Ja niinhän sitä väitetään, että joka härillä kyntää, niin se häristä puhuu.
Sen verran kuitenkin jatkan, että olen saanut uuden otuksen tänne tontille. Jänis tulee keskellä päivääkin syömään omenan pudokkaita, tuonne omenapuun alle.
Ensin luultiin, että närhit niitä hakkaa, mutta nyt on nähty päivittäin, ei ole edes arka, kyyristyy vaan kun menee lähemmäksi.
Ja sitten vielä noista kärhöistä, lieneekö täysin talvenkestävää muuta kun tuo alppikärhö. Sekin näyttää keväällä ihan risukasalta, mutta on jo hetkessä kaunis ja kukkii pitkään. Minulla nuo jalokärhöt on säilyneet hyvin kun olen istuttanut ne suureen mustaan paljuun, jossa on sitten pajukehikko. Syksyllä otan kehikon pois, leikkaan noin 1,5 metriseksi, ja raahaan kellariin.Ja keväällä vaihdan osan mullasta, kanan kakkaa juureen, ja kukkivat komeasti koko kesän. Nytkin tuolla on vielä lila, ja vaaleanpunainen täydessä kukassa.
On se onni minulle, että on tuo todella suuri maakellari, mihin sopii vaikka traktorilla ajamaan. Sentään jotain onnea!
Nyt täytyy lähteä puolukan siivoamiseen, se on hitaampaa kun kerääminen!
Mukavaa aurinkoista päivää kaikille! - Ramoona*
marja-liisa... kirjoitti:
Huomenta täältäkin!
Ei ole tullut käytyäkään pitkään aikaan, kun ei ole mitään kummaa tapahtunut. Ja tuntuu että ketään ei enää kiinnosta lukea näistä jatkuvista säilömisistä, ja marjastamisista. Ja niinhän sitä väitetään, että joka härillä kyntää, niin se häristä puhuu.
Sen verran kuitenkin jatkan, että olen saanut uuden otuksen tänne tontille. Jänis tulee keskellä päivääkin syömään omenan pudokkaita, tuonne omenapuun alle.
Ensin luultiin, että närhit niitä hakkaa, mutta nyt on nähty päivittäin, ei ole edes arka, kyyristyy vaan kun menee lähemmäksi.
Ja sitten vielä noista kärhöistä, lieneekö täysin talvenkestävää muuta kun tuo alppikärhö. Sekin näyttää keväällä ihan risukasalta, mutta on jo hetkessä kaunis ja kukkii pitkään. Minulla nuo jalokärhöt on säilyneet hyvin kun olen istuttanut ne suureen mustaan paljuun, jossa on sitten pajukehikko. Syksyllä otan kehikon pois, leikkaan noin 1,5 metriseksi, ja raahaan kellariin.Ja keväällä vaihdan osan mullasta, kanan kakkaa juureen, ja kukkivat komeasti koko kesän. Nytkin tuolla on vielä lila, ja vaaleanpunainen täydessä kukassa.
On se onni minulle, että on tuo todella suuri maakellari, mihin sopii vaikka traktorilla ajamaan. Sentään jotain onnea!
Nyt täytyy lähteä puolukan siivoamiseen, se on hitaampaa kun kerääminen!
Mukavaa aurinkoista päivää kaikille!Hiukan minullakin on puolukkasaalista siivottavaksi, turhan pieniä ovat vielä näin kuivan kesän jälkeen. Taidan toistaiseksi lopettaa loistokärhöjen kasvatuksen, koskapa ei ole talvetuspaikkaa. Olenkin sanonut, etten perunakellaria tarvitse, vaan perennakellarin. En voi daalioitakaan kasvattaa enkä edes pelargonioita talvettaa , ja mies onkin luvannut keksiä jonkin ratkaisun, ehkä pienen viileän viherhuoneen talon kylkeen.
Olen ihastuksissani seurannut Marja-Liisa , teidän puutarhatouhujanne, taidatte olla aivan ammattilaisia. Mukavaa se on, vie mennessään näin pienemmässäkin mittakaavassa, välillä erehsyksiä tehden. välillä onnistuen.
Hyvää huomenta! Ihana aamu jälleen valjennut.. Politiikka on semmoista,että en jaksa sitä seurata,, Pitäisi olla semmoisia,jotka yrittäisivät yhdessä parantaa Suomen tilannetta..Kilpailu on kova maailman merkkinoilla! Kyllä pienen maan ,pitää kaikkensa yrittää,että pysyy mukana kilpailussa..mutta raha ratkaisee..
Kunhan nyt eivät päättäjät kylväisi sitä rahaa,ihan jokakolkkaan..Luin että virolaisillekin,menee kamalasti,esim..Ihmeellistä on..No,katsotaan,mitä tapahtuu.
Kivaa,kun tulee syksy,ei ole niin kuuma ja kaunista on .Nyt toivotan kaikille mukavaa päivää! Nautitaan,viimeisitä hellepäivistä..(eilen oli kamalan kuuma ainakin) Heippa! ILOA!Päivä olikin kesän parhaimpia ilmojen puolesta. Muusta nyt ei ole erikoista kehumista.
Huomenna täytyy tehdä sienikatsaus, tuskin kannattaa odottaa suuria. Puolukkaa näyttää tulevan näillä kulmilla huonosti. Enpä ota niistäkään suurta tressiä. Torilla jo on myynnissä puolukoita. Koska tarve ei ole suuri, entisiäkin on vielä, voi se mennä torilta marjastamiseksi. Se olisikin eka kerta. Kun summaa turhat ajelut, voi olla ihan järkipäätöskin.
Täytyy tehdä vielä iltahetken vierailu. Ei asiasta, vaan enemmän höpötyshetki. Joten tässä ilmoittautumiseni. Pärjäillään!Marja-liisa sanoi sen mitä olen itsekin usein ajatellut, että mikä täällä Kahvipirtissä on se vetonaula, kun keskustelut lähes toistavat itseään. Sitten kuitenkin tulin ajatelleeksi, että ei se aivan niinkään mene.
"Sesonkiaikana" puhutaan ajankohtaisista asioista, kuten nyt säilömisestä. Keväisin taas siitä mitä pannaan maahan, tai parvekeruukkuihin itämään.
On joulunaika, lomillakin käymme jne,
Olen iki-ihastunut kun nuo muutamat miespirttiläiset viihtyvät seurassamme.
Me naiset emme taida olla feministejä(ainakaan paljoa) ja mukavat miehemme eivät matchoile.
Olen muuten melko varma, että Ruuneperikin kurkkii joskus ovelta, mutta ei tule sisään, ei sitten millään.
Tiedättekö mistä tiedän, että kurkkii ovelta. No siitä kun haistattelin kerran kokeeksi ja eikö vaan teknis/tieteelliseltä herralta tullutkin toiseeen ketjuun kuittia, syvästi loukkaantunutta.
Hyvää yötä ja Ruuneperille erikois lämpomät terveiset....tule toistekin...tule peremmälle! Otetaan lasillinen ja jutellaan mukavia!- vanha palstalainen
Onhan otsaa, mikä nyt saa Ruuneperiä kaipailemaan kahvipirttiin. Samaan muottiin ja toistensa kopiointiin ei hänestä ole. Säilömisiäkö hänkin ja puolukkamättäitstä keskustelemaan. Etpä taida tuntea Ruuneperiä oikein anlis3.
Saattaa kyllä solidaarisuudesta ilmaantuakin, mutta älä viitsi aliarvioida häntä sentään. - lapin rieska
vanha palstalainen kirjoitti:
Onhan otsaa, mikä nyt saa Ruuneperiä kaipailemaan kahvipirttiin. Samaan muottiin ja toistensa kopiointiin ei hänestä ole. Säilömisiäkö hänkin ja puolukkamättäitstä keskustelemaan. Etpä taida tuntea Ruuneperiä oikein anlis3.
Saattaa kyllä solidaarisuudesta ilmaantuakin, mutta älä viitsi aliarvioida häntä sentään.Vanha palstalainen se Ruuneperikin on ja ihan samoin ajatuksin, arvelen.
vanha palstalainen kirjoitti:
Onhan otsaa, mikä nyt saa Ruuneperiä kaipailemaan kahvipirttiin. Samaan muottiin ja toistensa kopiointiin ei hänestä ole. Säilömisiäkö hänkin ja puolukkamättäitstä keskustelemaan. Etpä taida tuntea Ruuneperiä oikein anlis3.
Saattaa kyllä solidaarisuudesta ilmaantuakin, mutta älä viitsi aliarvioida häntä sentään.Moi "vanha palstalainen"!
Ruuneperiä en aliarvioi missään tapauksessa, mutta koska olen epäluuloisempi kuin moni muu, niin kuuntelin erästä kommandopipoa päässään pitävää palstalla käviää, ja kuuntelinkin tarkalla korvalla. Tuttu ääni ja räväkkänä eukkona meninkin ja tempaisin kommandon pipon mukavalta vaikuttavan herrasmiehen päästä, ja kuka sieltä paljastui, no RUUNEPERI.
Loppuillan vietimme lasillise(lasillisten) ääressä ja pidimme hauskaa.
Emäntä oli mennyt nukkumaan, joten "teemasta" uskalsi poiketa. Paransimme maailmaa ja jakelimme pisteitä eri maiden päättäjille. Obama sai enemmän pinnoja kuin meidän Katainen, mutta petraamisen varaahan aina kaikista löytyy.
Ajankohtaisia aiheita maiden päättäjät, sekä metsiemme puolukat. viimeksi mainituista en maininnut halaistua sanaa, vaikka aikomukseni onkin viikoloppuna mennä katselemaan olisiko jossain jo kypsiä, puoliraakana en kehtaa poimia.
- kaisu-liisa
Saako tässä ikäluokassa tunnustaa kauhistuttavan syntinsä?
Meillä syödään usein valmisruokaa.
Emmepä taida olla ainoita tutkimusten mukaan.
Tänään oli à la carte-annoksena Kotipizzaa. Vieläkin janottaa, kaipa siihen oli kätkeytynyt suola poikineen.
Kummallista, aikoinaan köyhän kodin työssäkäyvä äiti teki mitä maittavimpia ruokia, varmasti pienellä budjetilla.
Nyt lapsensa ostaa kaupasta valmista, kun muka ei jaksa "oikeaa" kotiruokaa valmistaa.
Silmissä siintää äidin tekemä piparkakkutalo, lapsuuden yksi kaunein muisto.
Iso ikävä on äitiä, toki myös isää.
. - Hintriika*
Uskokaa tai älkää, mutta on tämä päivä mennyt vikkelän sukkelasti. Prättäilin jotakin huomisiin illanistujaisiin. Sitten kuskattiin niitä parin kilsan päähän, ja sitten piti vielä käydä nostamassa malja sen kunniaksi.
Kaiken huippu on, että tein elämäni ensimmäisen täytekakun. Aivan yllytyshulluuttani. Minä kun en ole makean ystävä, niin ei sellaista yleensä tule tehdyksi muillekaan. Pelonsekaisella mielenkiinnolla katselen huomenna ihmisten naamoja...
Älkää nyt vetäkö mitään johtopäätöksiä. Kyse on tavallisista illanistujaisista. Kesän lopettamisesta. Vaikka virallisesti sitä lopetellaan lauantaina sisäsatamassa. Toivon mukaan nämä hienot kelit kestävät siihen saakka.
Huomenna hoidellaan kaikki muut kärpäset yhdellä iskulla.
Ilmoittautuminen täten suoritettu. Ugh! - lukija 5
Mahtaakohan olla tottakaan, että ensimmäisen täytekakun lapsiperheen äiti! No. saahan panna vaikka muistamattomuuden tiliin, muuten ei ole oikein ymmärrettävää, miten on lasten syntymäpäiviä vietetty kyseisessä perheessä?
- Hintriika*
Eivätpä ole lapsetkaan kakunsyöjiä. Suolasilakka kelpaa paremmin!
- lukija 5
Kiitos vastauksesta. Peräti harvinaiselta se kuullostaa, vaikkakaan eivät kaikki makeista kakuista välitäkään.
- olipa kurjaa
lukija 5 kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Peräti harvinaiselta se kuullostaa, vaikkakaan eivät kaikki makeista kakuista välitäkään.
lapsilla kun synttärikakut korvattiin suolasilakalla.Niitäkö lapsivieraillekkin tarjottiin ?
- SkillaN*
Huomenta, nyt täältä omasta kodista, mukavalta tuntuu taas täälläkin olla.
Ilma edelleen hyvin kaunis, kuuma päivä tulossa varmaan.
Olisi näitä juoksevia asioita hoideltava, liikuntaa saa keho tänään, jospa jalat kestäisi.
Torillakin aion piipahtaa, jospa tuttuja näkisi.
Tuosta viimeisestä viestistä sen verran, että miehetkin tekevät täytekakkuja, tytt
äreni poika esimerkkinä;)
Lähellä on tuo kesäajan loppuminen, mutta eipä vielä nuolaista, voihan syksy kesänä jatkua.
Älä ole millänsäkään kaisu.liisa, voihan syttyä vielä palo ruuankin laittoon, voin vakuuttaa, että se on ihan kivaa tuntea onnistumista.
Minulla avioliiton alkuaikoina oli makaroonilaatikko ainut mitä osasin tehdä, sitä sitten kyllä syötiinkin, olen sentään oppinut muutakin tekemään, ehkä ihan onnistunutkin joskus.
Ainakin kehuja joskus saanut, oliko sitten aitoja vai vaan kohteliaisuuksia, otin totena;)
"Vanha palstalainen", ei aliarvioida Ruuneperiä, mutta ei liioin nostetakkaan, hän on oman merkkinsä palstalle jättänyt, siihen ei lisäyksiä pirtistä tarvita.
Toisaalta ei hänen läsnäolonsa pirtin imagoa kohota, täällä ollaan juuri sitä mitä on oltu ja ollaan, puolukkamättäistä ja sen muusta jutustellaan;)
Pirtti ei ole kuin yksi ketju palstalla, ei luulisi kovinkaan ketään haittaavan.
Anlis3, oikeassa olet siinä, että toistoja tulee, mutta niitähän joka päivä livenäkin teemme, mistä ihmeestä sitä aina uutta kehiteltäisiin.
Samaa jauhamista tuntuu olevan palstallakin, aina puhutaan hallituksen edesottamuksista, niitähän kuulemme myös mediasta, sitä samaa jauhantaa tarjoaa media kaikista asioista, miksi emme mekin voi toistaa samoja juttuja?
Palstalla olevista asioista voimme keskustella, mutta vaikuttamiset jäävät vähäisiksi, olipa miten viisaita ja kantaa ottavia, siihen jäävät, no kai se sitä oikeaa keskustelua sitten kuitenkin.
Jatketaan pirtissä vaan toistellen tekemisiämme, jos ei muuta, onnistumme ärsytystä nostamaan;)
Ilkeä taisin olla;(
Sienisaalis ei höpötystä ynnämuu, kai annat meidän sadostasi tietää;)
Ramoonan mielipiteestä lukea Marja-Liisan tekemisistä yhdyn, aina vaan ihastuksesta mykkänä noista aikaan saamisista ja onnistumisista on kiva kuulla.
Kyllä siihen omaankin uskallukseen yrittää vahvistusta saa kertomisistasi ja kun vielä olen nähnytkin kaiken aikaan saamisesi.
Kyllä ahkeruus kohdallasi on palkitsevaa;)
Tuo viileä paikka minultakin puuttuu, missä saisi kukksten juuret säilymään, pelakuut on säilynyt meidän kellarissa, vaikka ei jäähdytystä siellä olekkaan.
Pitäisikö kokeilla vuoraamalla oikein hyvin jotakin kukan juurta parvekkeelle talveksi, onnistuisikohan?
Irkku, kyllä sitä viileää on luvassa, odotellaan;)
Taivas niin tasaisen sininen, tuuli vähän koivun oksia heiluttaa, varmaan viilentää, jos liian kuumaksi ilma äityy, mutta kauniina kesä jatkuu, hyvä niin, nautitaan;) - Liisa S.
Hyvää huomenta Kahvipirtttiin ja mukavaa torstaipäivää!
Tässä Clematisten eli kärhöjen kasvattajana ollut haluaa noista köynnöskasveista myös lusikkansa kärhösoppaan pistää.
Nimittäin 80-luvun alussa pikkuisessa rivitalopuutarhassani sellainen viihtyi ja kukoisti niin pitkään kuin siinä asuimme, ja myös mökillämme oli metsäköynnös, jota nimeä siihen maailman aikaan käytettiin clematiksen lisäksi, kärhö onkin uudempi nimitys.
Talvenkestäviä ovat molemmat , ne olivat sinikukkaisia jalokärhöjä, keväällä kuin risukasa talven koettelemusten jäljiltä, siitä kuitenkin kukkakasoiksi aina muuttuivat veden ja lannotteiden avulla. :) Heippa! Käväisin Tapiolan Palvelutalolla ja pistin ilmoitustaululle,syksyn ohjelman ja toivotuksen,että muistavat,että alkaa taas toiminta! Ihan kivaa..Tapiolassa on kovat myllerrykset käynnissä,kun Metroa rakentavat..kamalia kiertoteitä,että pääsee bussille menemään.Kakkuja tuli tehtyä,kun lapset oli pieniä,kyllä kermakakut maistuivat,kun ei niitä niin usein tehty. Nyt aikuisena ,enemmän maistuvat voileipäkakut,sehän on selvää..Niistä on vaan niin kovasti hommaa,joten mieluummin tulee tehtyä suolaisia piirakoita ja pasteijoita! Minä en viitsi oikein mitään enää leipoa,kuin vain silloin,kun tiedän,että joku tulee kylään.Joskus,kun ei viitsi lähteä kauppaan,niin teen sämpylöitä.. ..Kallelle Onnea ja iloa! .
Minulla on kohta treffit ,Jirin ja Jorin kanssa,.,Mennään jonnekin..Pitää miettiä,mikä olis kiva paikka! Ensi viikolla,minulla alkaa menemiset,enkä ehdi olla paljoa kotona..Kiireisiä aina eläkeläiset,kesä oli tämmöistä lorvimista!
Mukavaa päivänjatkoa..Me näemme taas! t.IrkkuKaunis päivä tänäänkin, viimeisiä kesäpäiviä vietetään. Onneksi on kaunis syksy edessä. Parikymmentä astetta lämmintä, ulkona tarkeni hyvin kesävaatteissa. Aamupäivällä kävin terkkarissa, omalääkärin vastaanotolla, oli aivan uusi tuttavuus, minulla kun nuo jalat nyt kaikkein huonoimmat, yrittää nyt löytää mikä niitä vaivaa. Kävin lisäksi laboratooriassa ja rönkken kuvauksessa, huomenna soittelee iltapäivällä jos jotain selvisi, soittaa kuitenkin.
Noista vaatteista tuli mieleen jos tuo paino joka putosi tuossa talven jälkeen jää puuttumaan paljon on alettava katsomaan uusia kuteita. Näin kesällä löytyy aina jotain.
Nuo harrastukset joita Iiris puhuu alkaa yleensä elokuussa, taitaa minulta jäädä nekin väliin ainakin aluksi. Tuo Iiris onkin taitava lausumaan runoja, olen itse kuullut niitä Iiriksen syntymäpäivillä viimevuonna.
Olisko tässä nyt tarpeeksi ilmoittautumiseen. Olen olemassa Late.
- hevat
Tervehdykseni kaikille! Olikin pitkä rimsu asiaa lukea, noista valmiista eineksistä tuli mieleen, minä en koskaan osta valmista ruokaa. Luottamus on mennyt,kun
pelkään niiden käsittelevän samoilla linjoilla ,kun muittenkin ruuat. Ei ne puhtaita ravintolassakaan ole, samoilla pannuilla paistavat korkeintaan pyyhkäisevät pinnan.
Aina sitä löytyy tyytymättömättömyyttä.. Sairaalassa kyllä varmaan jo huolehtivat,
kyllä se on jo perille keittiöön viety.
Mukavaa että samat porukat siellä kirjoittelevat,niin alan minäkin tutustua
teihin ja nuorenpien työintoon. Niin uskon meillä olevan ikäeroa muutamilla ja
hyvä niin tuleepa aina väliin järkeviäkin juttuja. Heippa pirttiin.
Kulunut jo käytössä, mutta hyvältä tuntuu sanoa; heippa ystävä.
Niin sitä piti sanomani, hirveän nälkäiseltä alkoi olo tuntumaan, kun luin viestejänne ihanista ruoka ohjeista ja ja ja nam nam..
Sulho laittaa joskus kalakukkoa ja tytär on tullut isäänsä, niin maukkaan kukon valmistaa, että oksat pois suutarin joulukuusesta: Mie en ossaa enkä viitsikään, kova homma joka ei sovi miun vartalolle..hih. Syön kyllä reippaasti kaikki pois..
Lääkär kehoitti vähän painon hallintaa..hiivatti, mie oon 50 vuotta ollu nälkäkurjen näkönen, etten ny ala pelleilemmään mittään laihdutuksia. Jos sairaudet lissääntyy, oon ainakin osannut nauttia saatavilla olevasta elämästä. Kualla tarttee joka tapauksessa.
Oon ollut pahalla tuulella muutaman päivän, mikä lienee kuun asento: sulho miettii; kun minnuu niin tuiskuttaa. Kuumuus saa hermot kireelle, ku aina on hiki. mie kyllä toivon viileempiä ilmoja. Piskikin on kuumissaan, ku turkkia pitäis taas ohentaa ku hää ite ei karvojaan vaihda, leikata pittää. Muuten on ihan piski ok, samanlainen laiskiainen ulkoilemaan, mokoma.
No mut, tällasii tavanomasiin höpinöitä, kuten meijän suunnalta muulloinkin. Pittää männä laittamaan pyykit narulle ja sitten alkaa olemaan sulhon ja miun iltakohvien aika. Hää pannee soropit valumaan ja sit myö naatitaan
Hyvvää jatkoo ite kullekkin.
Hei heiHyvissä keleissä sain sienisadon kehittymisen tehtyä. Otos ei tietenkään ole kovin kattava. Paikka on n. kahden neliökilometrin suuruinen, ihan oikeata, vaihtelevaa kunnon metsää. Olen monina vuosina käynyt siellä sienestämässä ihan hyvällä menestyksellä.
Ei sen oikein hyvältä näyttänyt. Kiersin kyllä kaikki sieltä tuntemani sienipaikat. Jotain pientä alkua haaparouskuista löytyi, niitä ehkä jonkin verran tulee, jos otolliset kelit jatkuvat. Suurin osa alueesta oli niin tyhjää, että ei edes ns. roskasieniä näkynyt. Vähäsen oli haperoita, mutta nehän ovat jo yleensäkin hyvin madoille kelpaavia.
Pieniä rouskun alkuja en ottanut, oli liian vähän ryhtyä ryöppäämään.
Löysin kuitenkin puolen tusinaa kunnollisia herkkutatteja. Varmistin laadun metsässä, olihan veitsi mukana. Joten eihän se nyt kovin hukkaan mennyt parin tunnin kävely. No joo...puolet tateistani on jo syötykin ja huomenna loput.
Niinpä väliarvioni on, että voi hyvinkin vielä olla sienestysaika edessä täälläpäin. Tilannehan vaihtelee paikkakunnittain.
Hintriikan* kertomus ensimmäisen kakkunsa valmistamisesta - eipä ole ollut turhan hätäistä kokeilua. Kun jotkut ihmettelivät, että kuinka on sitten lasten juhlia pidetty. Ei kai se kakuista ole kiinni. Nuoruudessani ei edes mokomia juhlia pidetty, näin, vaikka onhan tietysti vanhempaa historiaa. Kakkujen teko, villitys ja maistelu on tietysti yleistä ja antaa kuvan, että jotain ratkaisevaa puuttuu, jos ei ole kakkuja joka kekkereissä, tai vieraalle tyrkytettäväksi.
Olen kyllä käynyt kaikenlaisissa "kissanristiäisissä" ja vakavammissakin tilaisuuksissa, esim. hautajaisissa. Lähes joka paikassa se kakku on tyrkyllä ja kehuja odotetaan ja kysytään. Joutuuhan siinä hiukan periksi antamaan ja ottamaan mahdollisimman laihan siivun ja murahtelemaan "että ihan hyvää kakuksi." Itse en hanki, enkä tee kakkuja ja eikä ne tunnu sen arvoisiltakaan. Ruisleipä ja siivu suolalohta jo maittaa kahvinkin kanssa. Suolasilakkaa en kyllä kehu, mutta muikku kyllä meni. Siis meni, nyt on se lekurin asettama rajoitus.
Niin se on, monellakin on oma "maailmansa" täällä suurellisen maailman sisällä. Sieltä ne kumpuavat mielipiteet ja makuasiatkin. Eipä niissä mitään sen suurempaa ihmettelemistä ja ihmettä ole.- SkillaN*
Huomenta viikonlopun alkuun, onnea Eemileille, kuukaudet hupenee, vuosi vanhenee.
Enpäs nyt rupeakkaan kiirehtimään, eletään päivä kerrallaan, monen miehen ikä vuoden loppuun.
Eilinen päivä oli juoksevien asioiden päivä ja illalla melko uupunut olin, äkkiä tuo katujen tallaaminen voimille ottaa.
Tulostimeen musteen sain ja osasin vaihtaakin ne koneeseen, nyt sitten onnistuu tulostaminen.
Vähän tulostamista tarvitsen, mutta joskus kuitenkin ja muste tuppaa kuivamaan vähällä käytöllä.
Tuo valokuvien käsittelyn kun vielä oppisi, kamera täynnä kuvia, olen napsinut sieltä sun täältä.
Herkkutatteja puhtaina ei monta tarvitse, kun niistä aterian saa, minulle tytär kanttarellejä toi yhden ruokakerran , olipa hyvää.
Pitääkin käydä maalle mentyä katsomassa, joko suppilovahverot on nousseet.
En täytekakkujen ystävä ole minäkään, silti käsityökerhon alkajaisiksi aion sellaisen tehdä, jotenkin juhlavampaa;)
Wiividear, eihän kukon teko niin suuri homma ole, mielenkiintoinen jopa, mutta miksikäs sinä tekisitkään, kun tekijöitä löytyy;)
Kyllä se viileys kohtapuoliin tulee, koeta nyt kiukuttelusi laannuttaa;)
Eiköhän tarkastukset sen verran tehokkaita on ruuanlaitto paikoissa, että suhteellisen puhtaana myyntiin tulee, mutta maku ei aina miellytä, tai siihen kyllästyy pian.
Valmisruokia en nuukuttanikaan osta, teen suuremman satsin kerrallaan, näin saan edullisimmin syömiseni.
Tykkäänkin keitoista ja laatikoista.
Jospa onnistuisi vaivat löytymään Late sinulla, jalkani minullakin meinaa konstailla.
Kälylleni työnnettiin verkko ja putki jalan verisuoneen, verenkierron epäiltiin syynä selän huonoon kuntoon, jospa verenkierto paranisi, sehän vaiva se meillä iäkkäillä useammalla.
Olet aivan ihana mummi Jorille irkku, jaksat aina vaan häntä viedä ja ilahduttaa, no onhan siinä iloa molemmille yhdessä ollen.
Runot on useimmat kauniita, jos vielä osaa ne oikealla tunteella esittää, nautintohan siitä koituu.
Sisareni oli myös lausuja, minä en kyllä osaa, pidän Sarkian runoista, toki muidenkin;)
Minulla oli kaksi kärhöä, vaaleanpunainen kuoli, tämä sinikukkainen voi hyvin, nimiä en tietenkään tiedä.
Tekeeköhän kärhöt siemeniä mistä voisi yrittää juurruttaa, yritin sellaisia kukasta katsoa, mutta en löytänyt, Marja-Liisa, halloo,,,,
Tänään menen kampaajalle, tukkani on aivan villiintynyt, jotakin ois tehtävä, muita suunnitelmia ei ole, nautittavaa päivää teille kaikille, taivas kyllä harmaaksi meillä muuttuu, näinköhän alkaa satamaan?- marja-liisa...
No huomenta kaikki!
Kyllä kärhö tekee siemeniä. Minä yritin niitäkin kerran kylvää, ja itikin muutama, mutta kuivuivat sitten jotenkin pois, enkä saanut lähtemään. Mutta oksasta lähtee hyvin. Viimesyksynä suunnilleen näihin aikoihin leikkasin noin 20 senttisiä oksia, ja työnsin ne ruukkuihin ilman juurruttamista, kolme oksaa ruukkuunsa. Jätin ruukut tuonne vesipöntön viereen, että muistin niitä aina kastella. Talveksi vein ne ruukut kellariin.Keväällä nostin kasvihuoneeseen, ja heti läksivät lehteä työntämään. Istutin ne tuonne isännän tekemään uuteen telineeseen, ja nyt ne on jo reilun metrin korkeita, ja kukkivatkin jo. Että ei muuta kun oksia ottamaan. Mutta huomioikaa, että siinä oksassa pitää olla se semmonen paksunnos, lehtihanka. Ne juuret tulee siihen, se sileä pitkä osa ei varmaan juurru. Mutta varmaan ei ole vaikea lähtemään, koska neljä laitoin ja kaikki lähti. Kaksi niistä on täällä itsellä, ja kaksi annoin kiertoon.
Nyt ei ehdi enempää. Taikinat jo nousee! Voikaa hyvin kaikki! Moi!
Huomenta, vähän on vettä yöllä ripsauttanut. Ehkä sekin mm.sienien kasvua auttaa. Kun eilen olevinani nopeasti kirjoitin viestini ja lätkäytin heti pellin kiinnii, huomasin nyt heti eka lauseessani tökerön virheeni. Vähempi "suurellisuuteni" olisi riittänyt. Enhän minä sentään "sienisadon kehittymistä tehnyt." Katselin vain omasta näkökulmastani tilannetta. Tästä se näkyy, jos jotakin tekee, tulee virheitä. Kun ei olisi tehnyt mitään, virheet olilsivat pysyneet poissa. Niinkuin tarinassa entisestä kunnanjohtajasta, joka ei tehnyt virheitä.
Jaa-a kakkuasiaan sen verran, että saahan kakun rakennettua kyllä ihan ruuaksikin. Taitaa olla nimikin "voileipäkakku", tai jotain sellaista. Esim. lohella täytettynä, joskus olen syönytkin.
Tämä onkin aika varhaista minun koluamiseeni täällä. Katselin säätietoja ja nyt jatkankin siitä, mitä hyvää tai huonoa hallitus onkaan rakennellut.- hurskainen
Vastakerätyissä metsäsienissä on hyvä hieno makunsa. Hain metsästä kuusenherkkusieniä kun ne ovat ikäänkuin kasvupaikkauskollisia. Voissapaistaminen, valkopippurijauheella maustettuna ovat oiva ruuanlisuke.
Rouskut ja puolukat ovat kai yhtäaikaa poimintakelpoisia.
Kummallista nipotusta mm. hyvän mustarouskun tiimoilta. Se on poistettu kauppasienien joukosta muka korkeampipitoisen karsinogeenipitoisuutensa takia. Mielestäni hyvin ryöpättynä yhtä vaaraton kuin haaparouskukin.
- Ramoona*
Oletpas Sinä Ynnämuu ankara itsellesi, eipä tuohon kehittymisen kehittäjään olisi huomiota kiinnitetty, hyvin tuli ymmärretyksi tarkoituksesi. Kehitys kehittyy, se on ainakin selvää. Hauska tuo täytekakkuasia, siinä on usein kyse enemmästä kuin makuelämyksestä. Ajatellaanpas vaikka hääkakkua, siinä jotkut polkaisevatkin kilpaa , voittaja määrää kaapin paikan. En minäkään muista hyvällä lapsuudenaikaisia äitelänimeliä mansikkahillolla täytettyjä kakkuja, joissa oli päällä voikreemikuorrutus. Nyt on sokeria ja rasvoja karsittu, ainakin minun kakuissani tuoreet marjat ovat pääosassa.
Lastenkutsilla ei perinteinen täytekakku ole pitkiin käynyt kaupaksi, minäkin olen vääntänyt jalkapallon ja junan, perhosen ja Barbie-nuken muotoisia luomuksia. Niitten päätehtävä on ollut lähinnä toimia kynttilöiden puhallusalustana, enemmän on kiinnostanut vihannessuikaleet, joita on dipattu. Joskus olenkin sanonut, että seuraava symttärikakku on tuore hiivaleipä, johon tökkään kynttilät.
Kakun tekoa on harjoiteltu hiekkalaatikolta alkaen : "Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku !" Meilläpäin äidiltä pyydettiin voikakkua, kun voileipää mieli teki. Joillekin kakku merkitsee leivätöntä pöytää, kun tuomitaan kakkua jopa vuosikausiksi.
Sienten kehittymistä minäkin päivittäin tarkkailen, lähinnä keltainen väri niissä kiinnostaa. Toivoa on, pieniä alkuja polun varressa vähän piilottelin heinien alle, kun en raaskinut vielä poimia. Onkohan tuollainen luonnon aarteiden piilottelu eettisesti kestävää...- Ramoona*
Pitääkin vielä mainita tämä yhteinen kakku, jonka jakamisesta on kova vääntö taas käyty, kuka minkinkokoisen siivun saa., ja ennenkaikkea, miten yhteistä kakkua saataisiin kasvatettua.
Mietityttää tuo lasten kotihoidon järjestäminen. Isät eivät yleensä parempipalkkaisina kotiin jää, johtaako se siihen että lapset viedään aikaisemmin päivähoitoon, joka maksaa moninkertaisesti kotihoidon tuen verran. Mahtaako purra tuo työttömien vanhempien lasten kokopäivähoidon rajoituskaan, koska jätetään vielä mahdollisuus kokopäivähoitoon sosiaalisista syistä. Paljon suurempia säästökohteita olisi, lasten kohdalla pitäsi lähteä siitä, mikä on lapsille parasta. Oppivelvollisuuden jatkaminen tuo kunnille lisämenoja, valtion työllistämismenoja pienentää. Eihän se oppi tietenkään ojaan kaada sinänsä, mutta mahtaako kaikilla olla motivaatiota. Kannettu vesi ei oikein tahdo kaivossa pysyä.
- Liisa S.
Yllättävä tutkimustulos esiteltiin Hesarissa tänään. Juttu on siellä kaikkien luettavissa, joten kerron vain sen ydinasian tässä:
"Kokonaisten omenoiden, mustikoiden ja viinirypäleiden syöminen suojaa kakkostyypin eli niin sanotulta aikuistyypin diabetekselta. Mehuksi puristettuna samat hedelmät ja marjat sen sijaan lisäävät diabetesta."
Tämä terveydenedistämisasia oli mielestäni tarpeellista kertoa kkaikille, jospa siinäkin jotain 'itua' olisi.
Päivän puuhastelut edessä. Hyvää perjantaita! - Hintriika*
Voiko tuosta Liisan jutusta vetää johtopäätöksen, että jos panee suuhunsa kokonaisen viinirypäleen ja ottaa päälle viinipaukun, niin puntit ovat ikään kuin tasan? Molempia oli eilen tarjolla, joten taisi tulla terveellinen ruokavalio.
Kakkuni on palstalla herättänyt intohimoja. Eka tekeleeni sai kiitosta, joten uskalsin tunnustaa tämän kamalan laiminlyönnin kondiittorin urallani. Kukaan ei alkanut sääliä lapsiani. Minäkin luulen, että jos he ovat äitinsä takia trauman saaneet, niin ei se ainakaan kaukun puutteesta johdu.
Maistoin minä sitä itsekin. Jos jotakin kakkujen päälle ymmärrän (pakko niitä on kohteliaisuudesta aina vähän maistaa kaikissa kissanristiäisissä), niin maistui vallan hyvälle - ei millekään ätläkälle sokeripommille. Silti ajattelin, etten taas seuraaviin seitsemänkymmeneen vuoteen sekaannu sokerileipurin hommiin. Mielenkiintoinen kokeilu!
Alkaa herättää jo ihmetystä, että kesä vain jatkuu ja jatkuu. Ei tämä tietenkään enää keskikesältä tunnu mutta lämpimältä kuitenkin. Huomenna on sisäsatamassa kesän lopettajaiset, joita Pohjanmaalta lainatusti venetsialaisiksi kutsutaan. Vai olisikohan lainattu peräti Venetsiasta? Hällä väliä. Näillä näkymin ilmoja rittää vielä huomiseksikin.
Nauttikaamme tämä loppukesä tarkasti! Sitten voi ruveta odottamaan seuraavaa. Iltapäivää! Mietin tässä,mitä nykyaikana on tarjolla lasten kutsuilla.. On lapsenlapsetkin jo aikuisia.. No,lapsenlapsenlapsen kutsuilla oli kaikkea dibattavaa,perunalastuja popcorneja ,porkkanaa ym. ja jäätelöä koristettuna jollain suklaakarkeilla.. Ei nykylapset oikein kakuista tykkää,saavat muutenkin kaikkea hyvää,esim. hampurilaisia ja pizzaa.Omatekoiset hampurilaiset maistuvat paremmilta ,mitä Mäkkäreissä ja ovat terveellisempiä , tietenkin..Meidän ikäisille,ne kakut olivat tosi harvinaisia..Mietin tässä,vietettiinkö synttäreitä,ei tule mieleen yhtiäkään juhlia! Ajat muuttuvat.. Suurin osa meidän ikäisistä,ovat sota-ajan lapsia,joten eipä silloin paljoa juhlittu.Ei me siitä kyllä mitään traumoja olla saatu.. Vai mitä te muut ajattelette.. Mukavaa päivän jatkoa! t.Irkku
- hevat
Olin ennen oikein innokas kukontekijä,kun porukkaa oli syömässä.
Mieheni veljet pyytelivät aina tekemään heillekin,joten toteutin hedänkin pyyntöjä.
Olivat ennen ,siis ennen kun mukaan kuvioihin tulin,niin ostaneet pyöreän leivän-
halkasseet ja kaivaneet kuopan johon lihat ja lantut laitelleet ja uuniin-.
Uskon mauthan olivat eriluokkaa,minä muuten tein pellin kokoisen kukon.
Pohjan kaulitsin pellin kokoisen,reunat painelin ylöspäin ja sitten vaan vuorotellen tykötarpeet ja kaulittu kansi päälle kostutetuin käsin reunat yhdistin
eipähän vuotanut ,mehut pysyi sisällä...Sitten puolituntia oikein kuumassa,että sai rusketuksen. Voitelin ja sitten tinapaperi päälle,sitten uunissa vielä 2 tuntia 175asteen lämmössä. Otin uunista sit voitelin ja paljon päälle pyyhettä ja "tyyny"
Noin puolitoista tuntia,muhii ja on sitten pehmoista huonohampaistenkin syödä.. Monet kiitokset olen saanut ja ohjeita jaellu,vaikka itse ajattelin sen
keksintöni pellikukosta laiskan emännän sekä helpompi paöitella -eikä liisteitä jää. - Liisa S.
Olin varma aamusella kirjoitettuani tuon Hesarin jutun, että joku, Hintriika tai muu, sanoo, ettei oikein kokonaista omenaa saa kurkustaan alas. :D
Olisikohan tuon asian ydin siinä sokerin lisäämisessä?
Tai muiden lisäaineiden?
Itse kyllä mieluusti omenan pureskelen aivan sellaisenaan. Vahinko vain, että minun mielestäni kaikkein ihanimpien eli Valkeain kuulasten aika alkaa olla tältä syksyltä pian ohi.
. Meidän omenapuissamme on muumiotautia. Luin jonkun viisaan ohjeita, ja sain tietää, että sellainen torjuntatuote kuin urea estää omeniin tulemasta tuota kurjaa tautia.
Kärräsimme lukuisia ämpärillisiä metsään ja hautasimme ne, sillä kompostiin ei missään tapauksessa saa viedä.
Luin vielä samasta artikkelista, että eri vuosina tauti esiintyy enemmän tai vähemmän. Tänä vuonna meillä ainakin enemmän.
Hyvänä säilyneet omenat voi hyödyntää. Minä tein hilloa. Luumu ja omenasosetta sekaisin, eikä edes ukkoni sisko arvannut mitä siinä hillossa oli. Hän ehdotti mansikkaa ja raparperia.
Paljon ei pitäisi makeita syödäkään, mutta onhan se hillo lettujen kanssa hyvää. Pakkasesta mukava ottaa, eikä ole lisäaineita.- SkillaN*
Lauantaiaamua, kiireellä piipahdan pirtissä, on se meno sinne maalaismarkkinoille.
Kävin eilen inventaarioimassa tekeleemme ja paljon olisi myytävää, ymmärtäisivät ihmiset, että kylmiäkin tulee ja varautuisivat sen varalle.
Vaikea on uskoa, että pakkanen paukkuu, kun näin lämmintä on ollut.
Yritetään nyt kuitenkin, muikun paistoa lähetteyvillä ei nälkä ainakaan pääse yllättämään;)
Omenia ei kovin paljon tullut, mutta melkosen puhtaita ja saan varmasti ihan tarpeeksi niitä säilötä, muutama muumio löytyy.
Ainahan noita varoituksia on, milloin mistäkin, joskus lepipäkin pannaan on laitettu, minä kun syön sitä mitä mieli tekee, määriä vaan pitäisi pienentää;)
En ole koskaan mikään intohimoinen varoitusten uskoja ole ollut ja hyvin on mennyt.
Mustarouskua joskus keräilin ja hyvä, puhdas sienikin on, mutta kun sitten kielsivät unohtui metsään;)
Tämä kuumuus kun jatkuu voi sienien kanssa olla niin ja näin, kuten puolukoidenkin.
Kiitos Marja-Liisa vinkistä, arvasin että sinulla sitä on tietoa kaikkeen;)
Ramoona, ei se tainut hiekkakakkukaan aina onnistua, mutta alkuopetuksena varmaan toimi.
Nyt saivat sen sopimuksen värkättyä työmarkkina järjestöt, jospa tästä jotakin hyvää vihdoin alkaisi tapahtumaan.
Olisihan tuo aika jotain parempaa tietoa väliin saada.
Nyt en ehdi enempää, lähtö on heti kohta, mukavaa päivää, pitäkää peukkuja että kauppa käy;) Hyvää huomenta! Pilvistä on,mutta teemme tästä mukavan päivän!
Keitän tässä Pirtin väelle kahvit ja sitten olisi juustosarvia! Tulkaahan kahville!
Näin aamulla,ei ole oikein mitään ehtinyt tapahtua,mutta jatketaan päivää!
Hei taas!- marja-liia..
Hei kaikki!
Ja Skillanille, äläs nyt höpötä, ei ole minulla läheskään kaikkeen tietoa. Melkein joka päivä joku asia mietityttää, Ja kyselen apua ja tietoa ongelmiini. Mutta tietenkin tuolta puutarha-alalta on kaikkea pääluuhun tarttunut, kun olen jo yli viisikymmentä vuotta kaikkea mahdollista kasvattanut ja kokeillut. Ja kun Asia kiinnostaa minua edelleen. Luen ja kuuntelen kaiken mahdollisen. Niin väkisinkin jotain paksuun kallooni tarttuu.
Ja kun Anlisillakin on ongelma niistä muumiotautisista, niin kerron, että apu on lähellä. ei tartte lähteä ureaa etsimään, siihen auttaa pissa. Kerää sangollinen pissaa, ja syksyllä juuri ennen maan jäätymistä kaada se kaikki omenapuunjuurelle missä on ollut muumiotautia, tai omenarupea. Minulla ainakin konsti auttoi. Minulla oli kaksi niitä matalakasvuisia omena puita, ja olivat viime syksynä hirveän rupisia, ja muumiotautiakin oli. Syksyllä suoritin sen virtsan keräyksen, ja voi kamala, miten paljon on nyt täysin puhtaita isoja omenia nyt niissä puissa, ei yhtään rupea missään.
Täytyy vaan alkaa niitä jo tänään laskemaan tuoremehuksi. Minulle poika, joka on sellainen keksijä pelle peloton on tehnyt mehupuristimen , hieno se on mutta tänään vasta kokeillaan. Siinä on murskaimet sähkökäyttöiset, ja mäski puristetaan 1600 kilon voimalla. Hieno on vehje, rosteria kaikki , pyörällisellä alustalla. Sillä helppo työntää varastoon, kun on iso raskas kapistus.
Että tulkaahan kaikki omenasäkki selässä tänne meillepäin niin tehdään mehua.
Omenatuoremehu on niin hyvää, että ei kannata yhtään omenaa kompostiin raahata.
Hienoa ! Itsekin käväisi mielessäni, että eikö se urea ole juuri virtsaa.
Kiitos marja-liisa vinkistä!
Nyt ruvetaankin myöhemmin syksyllä kusemaan ämpäriin ja se kipataan sitten Pirja-omenapuun juurelle, sekä Punakanelinkin. Eihän meillä olekaan enää kuin kaksi omenapuuta, pakkanen tappoi Valkeankuulaan ja erään talviomenapuun, se oli Antonoka, vaikka en muista miten kirjoitetaan.
Anteenksi ruma kielenkäyttöni, on ukostani tarttunut, joka sanoo pissillä käymistä kusella käymiseksi.- No saat
tämän kerran.
- höhhhh
mitä se muka hyvyttää kaataa kusi puun juurellem, sehän pitää ruiskuttaa oksiin ja runkoihin. Eikä väkevää pissiä saa käyttää, johan siinä nurmikin palaa. Tämmöinen ohje löytyi.
Omenapuiden urearuiskutukset muumiotaudin ja omenaruven ehkäisemiseksi tehdään syksyllä lehtien varisemisen jälkeen. Typpipitoinen virtsa-aines sumutetaan 3–5-prosenttisena liuoksena sekä oksille että maahan puiden alustoille. Toimenpiteen tarkoitus on kiihdyttää lehtikarikkeen lahoamista, mikä tuhoaa karikkeessa talvehtivat taudinaiheuttajat.- tykkälä
Näin yökukkujana toteaisin, että kai siä ureatuotetta löytynee kaupastakin, ettei tarvi omia lirejään alkaa säilyttämään. Höhh'in neuvo on hyvempi koska rungon ja oksien pinnat käsitellään aina ruiskutuksissa.
Maassa on kyllä paljon mumskataudin itiötä, muttta jollakin suoja-aineella nekin eikö pisuaarituotteilla. Ikävä muumiotauti näytästää lisääntyvän vuosi vuodelta. Kaadan pois pahimmin saastuneen omppopuun tykkänään.
No tärkeintä minulle on "omavaraisuus" tässä pissinkäytössä. Mitä sitä nyt menee kaupasta ostamaan kun omasta takaakin tulee litratolkulla päivässä.
Isäpuolellani oli tapana sanoa, että jos k--ee kerran johonkin kohtaan ulkona, niin ensimmäinen kerta lannoittaa, toinen tappaa.
Näkeehän sen koiran k-----estakin, että mihin kohtaan piha-alueella on päässyt k----aan monta kertaa, niin siitä on kasvillisuus keväällä ruskeaa, kuolleen näköistä.
Mutta jospa sitä omatuottoista ureaa ei tarvitse panna kuin kerran yhteen kohtaan, niin ei tarvitsisi edes laimentaa. Jotenkin ei huvittaisi käydä k---a lantrailemaan.- marja-liisa....
No empä tiedä tarkemmin, minne sitä pitäisi ruiskutella, mutta meillä laitettiin vaan puiden juurille. Ja puut on aika nuoria, ja sileäoksaisia, ei niissä vielä paljon karikkeet pysy. Ja meillä ei nurmet kyllä pala, kun kaikkien puiden ja pensaiden juuret, on puhtaalla mullalla, ja ne kitketään heti, jos heinää tulee. Omenapuiden alle olen istuttanut kesäksi tiheään keskipäivän kukkaa, niin tulee sitten samalla omenapuutkin saamaan vettä, kun kastelen kukkia. Ja tulee kitkettyä, ja hoidettua paremmin. Ja kukkiessaan omenapuunaluset ovat ihan kukkamerenä.
Ja ettei nyt menisi ihan k--i puheeksi, niin täytyy kertoa, että kävin nyt tekemässä
sitä tuoremehua, ja kone toimi kuin unelma. Kahdeksan sangollista oli jo pudokkaita tuolla jemmassa, ja kaikki ne laskettelin läpi. Sangollisesta omenia, tulee kolme litraa mehua. Huomenna täytyy jo ruveta poimimaan puusta.
Mutta nyt olen tälle päivälle touhunnut niin paljon, että taidat vähän vetäytyä vaaka-asentoon. Pärjäilkää kaikki!
Lepposata laavantaeiltoo kaekille!
Tännää on ollu kaekellaesta ilimoo, on paestanna ja ollu pilivistäkkii, ja ihav vähäse heettelj pienen pieniä pisaroeta. Onneks sitä ee jatkunna sen pitempää, meellolj nimittäe pyykit narulla. Mutta tulos on meleko hyvä, turham myöhääh havahuin pyykille, uamupäevällä oes ollu ilima parempoo. Nyt tulloo tuolta tuule yläpuolelta melekosia harmoeta möökkyjä, suattaa ravvaattoo vielä vettä iha kunnolla. Vuam meejäm muassa on semmonen tapa, että kun sattaa, nii annetaan sattoo.
Tämä meejä synttärisankar sae poekasa perreeltä kaks mahottoman terhakkata
mustaherukan taenta, mukana isot säkit hyvvee multoo. Toevottavasti ollaa elossa vielä ens kevväänä, että nähhääm mitenkä oovat talavehtinna. Terveesiä tältä 82-vuotiaalta Ylikypsältä!!!!
Ilta alakaa näköjääh hämärtyä, oon tässä viipynnä sev verran kaava. Nyt oekeeh hyvvee illaj jatkoo. Voekee hyvi! paulamariaUUsi pirtti, olkaa hyvä 82 /2013 ja onnittelut sinne Valkeakoskelleja hyvää vointia;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt1773938Mopomiitti onnettomuus
Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä1132569Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:
Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.3242204Pääsit nainen todella
lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t1302165- 491869
- 811485
YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille
"Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https1071351- 301322
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että241160Vieläkö pidät minusta
Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.1051051