Ääh,
elämäni ensimmäinen tosi-flunssa,
joka kaataisi sänkyyn JOS voisi kaatua.
Väsyttää niin pirusti,
ja lapsille olen pahoitellut,
kun olen viikonloppuna sairas.
On huono omatunto,
etten jaksa tehdä lasten kanssa mitään... legoilla yritin hetken rakentaa,
onneksi tein eilen kunnon ruuan,
jota syövät tänäänkin.
Lapset haluavat tarhaan,
kun ei kotona ole äidin kanssa tekemistä.
Näinä päivinä kyllä miettii,
että yksinhuoltajuus on perseestä.
elämäni ensimmäinen tosi-flunssa,
joka kaataisi sänkyyn JOS voisi kaatua.
Väsyttää niin pirusti,
ja lapsille olen pahoitellut,
kun olen viikonloppuna sairas.
On huono omatunto,
etten jaksa tehdä lasten kanssa mitään... legoilla yritin hetken rakentaa,
onneksi tein eilen kunnon ruuan,
jota syövät tänäänkin.
Lapset haluavat tarhaan,
kun ei kotona ole äidin kanssa tekemistä.
Näinä päivinä kyllä miettii,
että yksinhuoltajuus on perseestä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moikka !
Tiedän tuon tunteen. Itselläni oli selkä romuna pari viikkoa ja oli tosi karmeeta ! Vein lapsen aamulla päiväkotiin särkylääkkeiden voimalla ja hain ip kotiin samoilla tropeilla. Kotona ei sitten voinutkaan paljoo tehdä. Onneksi poikani on jo 4,5 vuotias ja ymmärsi sen ettei äiskä pysty leikkimään autoilla jne... Isänsä kävi lapsen hakemassa kahtena päivänä viikossa (ei siis yötä hänen luonaan, koska mä olen kerran kotona) leikkimään muutamaksi tunniksi. Mutta koitetaan kestää. Ehkä joku päivä joskus saadaan mekin osamme siitä levosta... mitä se nyt sitten onkaan ?! ;)
sitähän se on. mutta tulevaisuutta varten kokoemukseni vuosien takaa:
minulla oli kamala oksennustauti, tuli molemmista päistä ja voimalla. lapsi oli 2 v. ja sama juttu. isovanhempi ei juuri silloin ollut saatavilla ja ex oli työmatkalla.. onneksi ex oli niin fiksu (omat aivot oli ihan jäässä) että kun tiesi tilanteen niin soitti kaupungin kodinhoitoon. siltä tuli meille täti kolmeksi päiväksi lasta hoitamaan ja sain maata sängyssä. eipä siinä paljon muuhun pystynyt.
eli jos tilanne on toivoton niin yhteiskunta saattaa pelastaa tilanteen.
jaksamista!
Riippuu kunnasta. Omassa kunnassani ei olisi toivoakaan saada kodinhoitajaa! En ole saanut edes vaikka minut oli samana päivänä leikattu. Kun ei kuulemma ole. Naapurit/työkaverit on hyvät olemassa, apua voi pyytää vaikka kaupassakäyntiin.
Aika ja vuodet menee nopeasti, koululaiset pärjää jo vaikka äiti makaa reporankana muutaman päivän, käyvät vaikka kaupassakin. Ja lämmittävät mikrossa ruokaa.
Ja kun he ovat teinejä/murkkuja, sairastaminen on melkein "juhlaa". Keittelevät kuumaa mehua, siivoavat, laittavat ruokaa jne. Ihanaa kun sen saman passauksen saa takaisin.
Niinhän ne kunnissa sanoo ettei ko. palvelua ole, mutta kun se on lakisääteistä. Voimavarat on vain nykyisin laitettu vanhustenhoitoon, niiden pitäisi vain kriittisessä tilanteessa irroittaa sieltä joku. Sitten kun lapsiperheillä, varsinkin yksiaikuisisilla alkaa olla tosi kyseessä (vanhemman laitoshoito, äkillinen sairaalajakso, onnettomuus, vakava sairaus) onkin jo kuvioissa mukana perhehoitajat ja muut....siis yhteiskunnallisesti se kodinhoiutopalvelu on halvempaa ajoissa kuin esim. äidin loppuunpalamisessa perhehoitopalvelu.
Jos ihan vauva- ja leikki-ikäiset kotona ja ainoa huoltaja sairastuu, eikä ole sukua, tuttavia, naapureita niin vaatikaa kuntaa järjestämään edes joku kotiin pariksi päiväksi - pahimman yli. Joka palveluun on eka vastaus että ei ole rahhaa, resursseja yms. yms. silti lakisääteisiin juttuihin ne on velvoitettuja, ei saa antaa periksi, muuten ei tiedetä kysynnän ja tarjonnan suhdettakaan. Kun jotakin palvelua tarpeeksi kysytään, on tarjonta ajallaan oltava jo niiden kyselyjen perusteella.
Se on totta että teini-ikäisten kanssa suorastaa mielellään itse sairastaa =))
niinpä niin, persettä siinä tarvitaan, että tulee yhtikseksi.
Miten perse liittyy kuolemaan, eli kerrotko vielä menehtyikö mieheni kenties perseeseeni? Eräs leski vaan kyselee....
Mun tilanne on sen verran erilainen että virallisesti en yh ole, mutta lapsen kanssa kaksin suurimman osan ajasta. Mies tekee reissuhommia ja viime viikolla miehen matkustaessa Kanadassa olin ekan kerran nuhainen. Kaksi päivää oli yhtä hlvttiä!! Ei auta hakea sairaslomaa. Esittele siinä sitten lappua alle 1-v lapselle, että äiti on nyt vähän pipi, ota ruokaa kaapista ja vaihda vessassa vaipat!! No, elossa selvisin ja onneksi vauva ei sairastunut. Mielummin kuitenkin minä, jos jonkun on "pakko" sairastaa... Terveyttä syksyyn!