Sosiaalityöntekijäksi aikuisena?

En osaa vastata juuri sosiaalitieteisiin hakemisesta, mutta jotain yleisesti.

1. En siis tiedä.

2. Kyllä opintotukea pitäisi saada iästä riippumatta.

Jos olet aikoinaan sosionomi-opintoihin saanut tukea, niin kyseiset tukikuukaudet vähennetään yliopisto-opintoihin myönnettävien tukikuukausien määrästä. Esim. jos sosionomi-opintoihin on käytetty vaikkapa 18 kuukauttta (noin kaksi lukuvuotta), on yo-opintoihin jäljellä 55 - 18 eli 37 tukikuukautta. Muistaakseni yo-opintoihin saa tuon 55 kk, mutta tarkemmin nämä selviävät tietysti KELAsta. Jotenkin näin tämä ainakin ennen meni.

Aikuiskoulutustukeenkin (onkohan termi oikein?) voi olla mahdollisuus, mutta siinä on kai erinäisiä rajauksia ja vaatimuksia, jotta sitä voi saada. Mutta jos saa, niin on ymmärtääkseni hieman parempi kuin tavallinen opintotuki.

Kokopäivätyön yhdistäminen opiskeluun on kyllä vaikeaa. jollei mahdotonta.

Eräs seikka, mikä voisi auttaa ja on muutenkin suositeltavaa on, että suoritat avoimessa yo:ssa jo etukäteen jotain opintoja, joilla saat korvattua sitten osan tutkintonnosta, jos saat opinto-oikeuden.

Tässä kannatta lukaista sosiaalitieteiden opinto-opas ja tutkia, mitä opintoja tutkintorakenteeseen kuuluu. Eli onko esim. sivuaine vapaa vai rajattu (jos vapaa, niin mikä tahansa kelpaa, kunhan on jokin kokonaisuus tehtynä), mitä yleisopintoja vaaditaan (eli kielet, atk-opinnot jne.)

Tietysti sosiaalitieteiden opintojakin voi olla tarjolla avoimessa, joten esim. perusopinnot voisit jo suorittaa valmiiksi. Yliopisto-opinnot siis koostuvat pää- ja sivuaineesta (tai useammasta sivuaineesta), vapaavalintaisista ja yleisopinnoista. Pääaineessa tehdään perus-, aine- ja syventävistä opinnoista lopuksi pro gradu eli maisteritutkielma. Pääaineessa tehdään myös nykyään kandntutkielma aineopintojen aikana. Sivuaineessa tehdään esim. perus- ja aineopinnot.

Etänä opintoja on vaikea suorittaa joitain poikkeuksia lukuunottamtta. Osa kyllä onnistuu, mutta ei kunnollinen opiskelu. Yleisesti ottaen luentokursseilla ei ole läsnäolopakkoa luennoilla, ja kurssit suoritetaan tentillä, joten näiden kohdalla onnistuu. Toisaalta yliopisto-opinnoissa on aineesta riippuen myös paljon pienryhmä- tai harjoitus- tai seminaarikursseja, joissa yleensä on läsnäolopakko, ja tällaiset kurssit suoritetaan usein esim. pienimuotoisia tutkielma tai esseitä kirjoittamalla.

3. Hakea voi tietääkseni niin moneen paikkaan kuin haluaa - näin ainakin oli ennen. Ainoa este on, että pääsykokeet sattuvat samalle päivälle.

Eräs ongelma kohdallasi on se, että ymmärtääkseni jatkossa (ilmeisesti ensi keväästä alkaen) ensi kertaa hakevia suositaan haussa. En tiedä tästä tarkemmin, mutta valitettavasti voi olla niin, että tuo aikanaan saamasi opinto-oikeus sosionomiopintoihin aiheuttaa kohdallasi sen, että ensikertalaiset menevät ohitsesi.

4. Itse en lähtisi aikuislukiotouhuun vaan pistäisin paukut pääsykokeeseen ( avoimessa jo valmiiksi yliopisto-opintoja, jotka luetaan sitten hyväksi tutkintoon). Yo-todistuksen keskiarvolla ei käsittääkseni ole väliä vaan ylioppilastutkinnon arvosanoilla. Yo-arvosanat pitää saada todella hyviksi, jotta auttavat sisäänpääsyssä. Jos sosiaalitieteisiin otetaan väkeä myös pelkän pääsykokeen perusteella, niin paukut tosiaan siihen (ei siis yo-arvosanat pääsykoe).

Sitäkin kannattaa selvitellä, että voiko opiskella ensin sosionomiksi ja sitten perään maisteriohjelmassa sosiaalitieteitä. Tietysi maisterivaiheessa on oma hakunsa taas edessä.

Disclaimer. Itse valmistuin yliopistosta jo seitsemisen vuotta sitten, joten sen jälkeen on moni asia varmasti muuttunut, ja nähtävästi muutoksia on tosiaan jälleen tulossa.

Kannattaa tutkailla avoimen opintoja, suoritukset voi sitten hyväksilukea tutkintoon.