Ennen jaksoi kirjoittaa tänne kauniita sanoja siitä että on ikävä ja sellaisia kauniita lauseita niin kuvainnollisesti kuin haaveillen. Nyt järki on tullut vihdoin takaisin oltuaan pitkään karkuteillä ja nykyään sitä vain ihmettelee miten ikävöijät yleensäkin jaksavat kirjoitella kaikenlaisia kauniita ja hehkuttaen niitä tunteita mitä sisällä on ja toivoen kiihkeästi saavansa sen ihmisen vierelle (en pahalla ihmettele enkä sano tätä). Onhan se hyvä että hehkuttaa ja purkaa, niin päin pois mutta ennenkuin on liian myöhäistä tunteissa kuin mahdollisissa mahdollisuuksissa olisi hyvä että tunteet saatettaisiin aikaisin sen ihmisen tietoon sillä siitä voisi alkaa jotakin kaunistakin, ei siinä varmasti mitään häviäisi.
Maanpinnalle laskeutunut
Kannattaa toki
5165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kai tää on enemmän päiväkirja ja fantasiamaailma. Voi kuvitella, että "se joku" vastasi juuri mulle ja siten ns. käsitellä asiat loppuun. Vaikka siis järki sanoo kokoajan, ettei se ihminen oo täällä ;)
Tuo on totta. Kannattaisi sanoa lähimmälle kuinka tärkeä ihminen tämä on sillä jokainen päivä voi olla viimeinen. Silloin asiat sanomatta jää.
ring, liian pitkä viesti.
et ikinä tarkoittanut sanaakaan mitä mulle joskus sanoit. Et pitänyt minusta aluksi, ehkä opit hieman sietämään hetkellisesti myöhemmin. Kyllä sen tiedän, älä edes muuta jauha.
Olin sulle rasite, josta halusit pikimmiten eroon.
Onnitteluni, että melkein kaksi vuotta jaksoit ja pahoitteluni, että niin pitkään jouduit kestämään ja sietämään.
help.