Olen miettinyt mitä eroa helluntalaisuudella ja lestadiolaisuudella on. Hyväksyvätkö lestadiolaiset uudelleen kastamisen, vai onko kanta sama kuin kirkollakin. Entä naispappeus?
hellarit ja lestadiolaiset
matias
111943
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuulin tapauksen, että eräs helluntalais-saarnaaja on käynyt esikoislestadiolaisten seuroissa. Häntä ei oikein hyväksytä omiensa pariin, koska ei hyväksy kaikkia uudistuksia. Hän on mm. uudesta raamatun käännöksestä sitä mieltä, että siinä on paljon väärää oppia ja pitää hyvänä vanhaa käännöstä, jota esikoislestadiolaiset käyttävät. Hän sanoi vieressä istuvalleen viikko sitten, että tämä on kuin alkuseurakunnassa:"Katsokaa kuinka he rakastavat toisiaan". Hän sanoi totuuden mukaisesti tätä myös alkuperäiseksi lestadiolaisuudeksi.Saarnan aikana hän oli moneen kertaan sanonut aamenta.
Lestadiolaisuudessa on raamatun opetuksen mukaan yksi usko ja yksi kaste. Toinen vesikaste menee omaksi työksi, jolla ei Jumalan edessä ole mitään arvoa, mutta toinen kaste mitä tarvitaan on Pyhän Hengen tulikaste.
Naispappeudesta lestadiolaisuudessa ollaan virallisesti raamatun kannalla, eli vastaan. Tietysti on isossa joukossa sellaisiakin joilla on oma järki ja/tai kirkon läheisyys voittaneet ja hyväksyvät naispappeuden. Vanhoilliset ei hyväksy, mutta niiden papit toimivat naisten kanssa ja kansa tulee kirkkoon ja menee ehtoolliselle vaikka siellä on nainen oman papin kanssa. Olen sitä mieltä, että naispappeus on Jumalasta luopumisen merkki, kuten eräs suomalainen pappi sanoi, kun ruotsalaiset kysyivät häneltä silloin, kun Ruotsiin tuli naispappeus, että milloin Suomeen tulee naipappeus: "Sitten kun luopuminen etenee niin pitkälle".
Käsitykseni mukaan helluntalaisuudessa vedotaan enemmän tunteisiin. On kaunista laulua ja soittoa. Eräs entinen helluntalaisnaapurini kertoi, että kun hän meni ensi kerran kokouksiin ja kuuli kaunista laulua, hän oli kuin uudestisyntynyt. Monet lestadiolaiset ovat kertoneet, että kun he ovat menneet seuroihin ja kuunnelleet saarnaa, niin he ovat ihmetelleet, että mistä tuo saarnaaja tietää kaikki minun syntini. Kun he ovat saaneet syntinsä anteeksi, on tullut niin suuri ilo, etteivät jalat ole tahtoneet pysyä maassa.
Olen itsekin ollut mukana kirkossa kun lestadiolais pappi saarnaa. Nivalan herättäjä juhlilla olin myös lestadiolaisten järjestämässä iltamessussa mukana myös ehtoollisella. Messun yksi toimija oli slloin Rimpiläinen. Siellä oli hyvä henki ja hyvä olla, niin kuin kristuksen seurassa on.
nii i siitä sen hörähdyksen tietää ei mitään kunnioitusta jumalaa kohtaan ku pitää heti olla pilves
Hehän eivät voi sietää toisiaan :) Mee kuules rakas lapsonen helluntai telttaan ja ota asiasta selvää... Oi sydämmeni halajaa tälläisiä keskusteluja senkin pikku pierupöksy. :)
ero on suuri. helluntailaiset eivät ole luterilaisia.helluntailaisuus hyväksyy ehkäisyn,ehostuksen yms. monen asian jonka lestadiolaisuus kieltää.helluntailaisuus korostaa armolahjoja, joita lestadiolaisuuden piirissä ei oikeastaan edes tunneta.
Mutta eletäänhän nyt kuitenkin ekumenian aikaa ja samaa raamattua luetaan. Kaste asiaa en minäkään voi sulattaa helluntalaisuudessa, en varsinkaan uudelleen kastamista. Lestadiolaisuuden kylläkin hyväksyn, he ovat luterilaisia ja varsinaiset oppierot olemattomia.
Apostolien aikana tarvittiin Jumalan sanan levittämiseksi monia kieliä ja ihmetekoja. Jeesus vastasi Johanneksen opetuslapsille, kun he kysyivät, että oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?:
P. Luukkaan Evankeliumi 7
22. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: menkäät ja sanokaat jälleen Johannekselle, mitä te nähneet ja kuulleet olette: sokiat saavat näkönsä, ontuvat käyvät, spitaliset puhdistetaan, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille saarnataan evankeliumi,
23. Ja autuas on se, joka ei pahene minusta.
Laestadius kysyy eräässä saarnassaan saman kysymyksen, mutta siten, että onko tämä oikea kristillisyys, vai pitääkö meidän toista ja parempaa odottaman? Hän selittää sen hengellisesti. Eli jokaisen muun sanan eteen sopii hengellisesti, mutta hän puhuu myös synnin spitalisuudesta.
Eikö ole parempi parantua hengellisesti, kuin ruumiillisesti ja puhua uudella kielellä hengellisiä, kuin kieltä jota ei kukaan ymmärrä?
Laestadius halusi myös varmistaa, että hän on saarnannut oikeaa oppia, sillä hän meni kuolevan luo katsomaan hänen lähtöään. Hän totesi että usko kesti kuolemassa. Niin se on nähty vieläkin esikoisten keskuudessa, että ilola lähdetään. Usko vain vahvistuu kuolemassa. Helluntalaisista olen kuullut ihan muuta. Eräs tuttavani oli kuolevan helluntalaismummon vierellä, kun hän huitoi hakijoitaan pois. Myös hurskas luterilainen äitini mummo oli huitonut kuolinvuoteellaan ja sanonut, että viekää pois nuo mustat miehet jotka hakevat minua.
Näin tulee käymään kun aletaan luottamaan kuolleeseen uskoon, siellä noutajat ovat mustia riettaan enkeleitä. Eräskin vanhus kuolinvuoteellaan voihki älkää vain luottako lapsikasteeseen hän ilmeisesti oli rakentanut koko uskonsa tuon kasteen varaan, niin kuin kirkossa opetetaan. Olen uudestisyntynyt kasteessa, sekä käynyt silloin tällöin ehtoollisella, kaikki näiden varaan heinistä ja oljista rakennettu usko raukeaa tyhjiin. Sydämen särkymä paikalle, kun ei ole koko elämänsä aikana tarvinnut koskaan käydä, että vapahtajan haavoja olisi tarvinnut katsella, eikä synnin saastaa koskaan pois pesty. Minun opettajani oli myöskin hurskas kirkkouskovainen, mutta Lestadius ei hänelle kelvannut koska katsoi että hänellä on raaka kieliasu saarnoissansa, ei kärsinyt siveän korva niin raakaa kielen käyttöä. Levotonna hänkin lähestyi omaa loppuansa.
Helluntailaisperheen nuori kastetaan vain kerran. EI VAUVANA, vaan sitten kun /jos hän itse haluaa. Ei-uskovaa nuorta ei kasteta. "JOka uskoo ja kastetaan, se pelastuu".
Miksi koko ajan puhutaan "uudestikastamisesta"? Jos ei ole kastettu vauvana, ei kasteella käynti ole uudelleen kastamista!!!
Helluntailaisuudessahan kastetaan kastettu uudelleen. He kun eivät usko sitä että Kaste on todellakin ainoastaan yksi. Kasteen merkityksestä ja tarkoituksesta heillä ei liioin ole mitään käsitystä. Siis siitä mikä tapahtuma kaste on ja mitä siinä tapahtuu. Tämän tietämättömyyden vuoksi he ovat aikanaan eronneet myöskin kirkosta.
Helluntailaisuudessa kastetaan johanneksen kasteella eli kastetaan ihmisen kuuliaisuuteen.
Kirkossa taas ihminen kastetaan, niin kuin pitääkin, Jeesukseen Kristukseen ja hänen kuuliaisuuteensa.
Johanneksen kaste kuuliaisuuteen päättyi jo silloin, kun Kristus kastettiin kuuliaisuuteen, jonka kuuliaisuuden vaatimuksen hän mysökin täytti.
Tämä on karmeata kun he eivät käsitä sitä, ettei kukaan voi olla täydellisesti kuuliainen, jonka lain täyttäminen vaatisi.
Johanneksenkasteelle meno tänä päivänä on aivan sama, kun ahtaisi itsensä ympärileikata lakia täyttämään. kaikki tällaiset toimet ovat silkkaa omavanhurskautta.
Nykyisin jo monet helluntailaiset ovat iloksemme liittyneet takaisin kirkkoon, kun se on siellä nykyään sallittua. Kiitos Herralle.
Kirjoituksesi oli täynnä "sinun" omia tunneperäisiä mielipiteitäsi, mutta ei lainkaan Raamatun sanan mukaisia mielipiteitä!!!
Siinä on hienoinen ero! Room 6:1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.<
Jae 1. Kertoo ihmisen olleen synnissä ja
että pitääkö heidän sitten vielä edelleen olla?
Jae 2. kertoo että ei tietenkään pidä sillä hehän ovat "kuolleet" pois synnistä! USKON KAUTTA!
Jae 3.kertoo että uskovina ollaan Jeesuksen kuolemaan kastetut!
Jae 4.Jossa olemme yhdessä hänen kanssaan "haudatut" kuolemaan.
Vakuudeksi että tuossa Room 6 luvussa puhuttiin jo uskossa oleville ihmisille luemme Room 5:1-2 jakeet!
>>Room 5:1 Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
2 jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.!>Room. 10:17
Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen SANAN kautta.>Apt. 8:12
Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.