Itse olen invalidi, vasen käsi on halvaantunut.
Täytyy vain kummastella ihmisten käytöstä, varsinkin iäkkäkkäiden naisten.
Sitä pitää katsoa(tuijottaa) toista jos hänellä on joku näkyvä ruumiillinen vamma.
Yksikin emäntä tuijotteli minua melkein 15-20min tauotta, tulisi vaikka kysymään että mikä sinun kädessäsi on , mutta ei.
Teki mieli mennä sanomaan että ota nyt kuva, että saat kotona tuijottaa ihan rauhassa.
Onko kenelläkään samankaltaisia kokemuksia?
Täytyy vain kummastella ihmisten käytöstä, varsinkin iäkkäkkäiden naisten.
Sitä pitää katsoa(tuijottaa) toista jos hänellä on joku näkyvä ruumiillinen vamma.
Yksikin emäntä tuijotteli minua melkein 15-20min tauotta, tulisi vaikka kysymään että mikä sinun kädessäsi on , mutta ei.
Teki mieli mennä sanomaan että ota nyt kuva, että saat kotona tuijottaa ihan rauhassa.
Onko kenelläkään samankaltaisia kokemuksia?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tästä tuijottelusta täällä on keskusteltu ennenkin, mutta olen huomiosi kanssa samaa mieltä, että vaikka nuorisoa usein huonosta käytöksestä mollataan käyttäytyvät he lähes poikkeuksetta ainakin minua kohtaan hyvin eivät tuijota, pitävät ovea auki yms. Ehkäpä he ovat jo lapsesta asti tottuneet erilaisuuteen eivätkä enää kiinnitä siihen huomiota. Usein kuvattua tuijottelua ja epäkohteliasta käytöstä saa keski-iän ylittäneiltä henkilöiltä olettaisin sen johtuvan siitä että erilaisuus on heille vieraampi asia. Heidän nuoruudessaan erilaisuus oli hävettävä ja piilotettava asia.
Ehkä olisi sinunkin asenteessa toivomisen varaa. Mitä hemmetin väliä sillä on jos ihmiset tuijottaa? Kulutko kenties puhki siitä?
On varmaankin asenteessani toivomisen varaa, niinkuin myös on vielä enemmän muiden kanssa.
Ja minua saa kyllä katsella ihan niin paljon kun haluaa, en kulu katseista puhki.
Mutta kun ajattelee että maailmassa tässä on niin paljon kauniimpaakin katseltavaa kun oma pärstäni, ja käteni.
Nyt asiaan:
En tiedä oletko itse invalidi vai terve.
Mutta invalidi tuntee(usein) itsensä vaivautuneeksi jos häntä aletaan tuijottelemaan, ja varsinkin nämä 50 vuotiiaat naiset ovat tässä erikoistuneet.
Nuoriso suhtautuu invaliditeettiini hyvin, ja tulevat kysymään että mitä kädelleni on sattunut, ja samoin käyttäytyvät miehetkin.
Se on reilua peliä,mutta kun aletaan tuijottelemaan toisten vammoja niin se on mielestäni väärin.
Jokainen on laulun arvoinen, ja annetaan kaikkien kukkien kukkia, ei se tee kukasta rumempaa vaikka terälehti olisikin maahan pudonnut.
On aika huono perustelu käytöstapojen puuttumiselle, että "eihän siitä nyt kannata loukkaantua".
En minäkään loukkaannu, mutta silti ihmettelen usein aikuisten tuijottamista. Lasten kohdalla tilanne on eri, koska he eivät aidosti vielä ymmärrä eivätkä luultavasti tarkoita mitään pahaa.
Mulla on cp-vamma ja kokemuksia on 20 vuotisen elämän varrelta paljonkin. Mun kummallista kävelyäni ihmetellään ja matkitankin. Kaikkeen tottuu mutta se ei silti tunnu hyvältä.
Kaikkein eniten ihmetyttää se että kun viattomat lapset kysyvät minulta joskus kävelystäni, vanhemmat raahaavat lapsensa äkkiä pois ja nolostuvat. Se on kummallista.
itte istun p-tuolissa ja usko vaan kuinka ihmiset kattoo pitkään niiku jotain halpaa makkaraa.on todella paskamaista ihmisten tuijottelu.
pitäs varmaan ottaa ittestään kuvia ja jakaa niitä näille mummoille.
Kaikilla invaliideilla on moisia kokemuksia, mutta harvat invaliidit voi varmuudella sanoa että "tuijottajat" tuijottavat vammaa.
Eihän ne ainenkaan myönnä kysyttäessä. MINÄ NÄET NUORENA KYSYIN, enää en jaksa murehtia vanhempien naisten pahanlaatuisesta karsastuksesta, vaan minua on enemänkin alkanut huolestuttaa se että kukaan ei enää huomaa minua ollenkaan.
Kävisin juuri jokunen aika takaperin Tallinnassa ja sielä huomasin siirtyneeni ainakin 80-luvun alkuun jos tilannetta verrataan suomen tilanteeseen.
Minulle ei kauppiaat puhuneet mitään, vaan odottivat kaverini tulemista paikalle. sitten he koittivat myydä hänen kauttaan minulle kaikkia ja kaiken aikaa hänelle puhuen.
Tälläistä ei enään ole suomessa, minä voin mennä ainenkiin kaupaan ja saan palvelua itsenäisienä ihmisenä.
Tuosta tuijotteleusta vielä sen verran että siinnä voi olla joitakin positiivisiakin asioista.
Kun joku ( esim. minä ) tuijottaa jotakuta toista ihmistä niin hän on melkovarmasti ja aidosti kiinnostunut toisten ihmisten olemassa olosta.
Mitäs te sitten sanoisitte jos ei kukaan kiinittäisi teihin mitään huomiota?
Tää nyt oli tas tällänen " kolikolla on kasi puolta" kirjoitus, mutta niinhän se vain on.
Kaunista syyspäivää KAIKILLE
Herösi kysymys että mikä vamma sulla on ja miten liikut?
Se vaikuttaa paljon ihmisten asenteisiin...
Nickinikin on "kempura" niin ei se kaunista katseltavaa ole meikäläisen liikehdintä.
Mutta kirjoitukseni tarkoitus oli hiukan kyseenalaistaa sitä että mitä ja ketä kukin kulloinkin katsoo.
Minua esim. Joskus hävettää se kun en saa silmiäni irti kauiiista naisistakun ne ostoskeskuksissa kiirehtivät ohitseni.
Että sellastakin tuijottajaa niiden tarvii kestää.
HYmyä elämään.
Haluan vielä lisätä sen tosiasian... että kyllähän se joskus vieläkin häiritsee tuijottelu..mutta en syytä siitä ihmisiä,,, "vaan sitä että mulle nyt kävi näin kun mulle kävi...."
Saahan sitä joskus sitäkin mitä ei tilaa ;)))
Tuollainen käytös mitä sait Tallinnassa käydessäsi on erittäin törkeää käyttäytymistä.No Tallinnassa ollaan niin kehityksessä jäljessä, että ne eivät osaa käyttäytyä järkevästi.
Tuohon sinun kirjoittamaasi asiaan tuosta tuijottelun positiivisesta puolesta en jaksa oikein uskoa.
Kun 60 vuotias mummo katseli(tuijotti)minua, niin hänen katseessaan ei ollut pätkääkään kiinnostusta minusta, kun hän vielä vieressään olevalle miehelleen sanoi että katso nyt kun tuolla on tuollainen käsi.
Niin mies ärähti muorilleen että ole siinä tuijottamatta, ja anna ihmisten olla.
Sen jälkeen muori karahti tulipunaiseksi kun kukko.
Että tuon kaltaista huomiota en ainakaan minä haluaisi, positiivinen huomiointi on sitten eri asia.
Muistatko vielä mut Kempura??
Hyvä muisti; ainakin vielä tänään !!
Olet oikeassa..eihän se kivalta tunnu tuollainen kohtelu mutta tuskin ko. mummo enää oppii uusia temppuja.
Mitä Tallinalaisten käytökseen tulee niin se ei ole tyhmyyttä, vaan tapakulttuurin ero.
Vieläkö haluat kirjotella?
mä kait annoin sulle jonkun suomi24:n s-osoiteen..mutta nyt en muista mikä sen salasana ;)))
Muuten vois kyllä kirjoitella ;)
mitenhän tän onngelman ratkaisis?
Jos minä menen Suomessa kauppaan esim. kaverin tai perheenjäsenen kanssa, yleensä kassalla puhutellaan seurassani olevaa, vaikka minä maksaisin ja allekirjoittaisin kuitin. Jotkut ovat yksinkertaisesti tyhmiä, enkä minä heidän takia jaksa mieltä pahoittaa.
onko sulla muuta osoitetta?
laita postia [email protected]
Aina taitaa mahtua mukaan tälläisiä tyhmiä "tuijottajia" jotka mielestäni vaan mokaavat ITSENSÄ kaikkien silmissä eikä sitä ketä tuijottavat !
Hyvä huomio on myös jonkun heittämä kolikolla on kaksi puolta...eli voihan sitä nyt katsoa muunkin takia :)
Mitä suurenpi kaupunki sen vähemmän kiinnitetään mihinkään erilaisuuteen huomiota ?
50 vuotiaat ovat ehdottomasti ärsyttävin ihmisryhmä.
minuakin nuo aina tuijottavat kuin jotain ennen näkemätöntä.
Tähän voisi vielä mainita, etten ole liikuntarajoitteinen.
Nykyään tuijotan aina takas, siitä on joskus jotain apua.
Tuo on hyvä keino tuo takaisin tuijottelu, pitää vain katsoa toista samalla mitalla takaisin.
Näitä 50 mummoja kyllä täällä Suomessa riittää..