Onko tutkijoiden näkemys, ettei mitään poliittisia ja sotilaallisia sitoumuksia ollut, se oikea, vai valmistelivatko Suomi ja Saksa yhteistä hyökkäystä Leningradiin niinkuin NL:n edustajat väittävät?
Suomi kyllä hyökkäili 1918-19, mutta sitten tehtiin rauha 1920 ja hyökkäämättömyyssopimus 1932. Suomi piti niistä kiinni ja puolsi NL:n jäsenyyttä KL:ssa 1934.
Suomen ja Saksan suhteet 1933-39
Mikä on totuus?
31
185
Vastaukset
- Saksan kanssa ei
sopimuksia ollut. Suomi ja Ruotsi hylkäsivät tarjotun hyökkäämättömyyssopimuksen 1938, mikä kenties olisi pelastanut MR sopimukselta.
Tosin se ei pelastanut Baltian maita.- Aika hauska trio
oli yhteistyössä ajamassa Pohjoismaista suuntausta.
Asialla olivat yhdessä Mannerheim, Paasikivi ja Tanner. Juuri Mannerheimin aloitteesta Tanner meni kevällä 1935 ottamaan yhteyttä Ruotsin sosiaalidemokraatteihin.
Joulukuussa -35 Kivimäen hallitus sitten julisti pohjoismaisen suuntauksen viralliseksi ulkopolitiikaksi.Saksa ei asiaan reagoinut, sillä se oli juuri aloittanut varustautumisen.
Pohjoismaat halusivat pysyä erossa suurvaltojen ristiriidoista. - onnistuka
Aika hauska trio kirjoitti:
oli yhteistyössä ajamassa Pohjoismaista suuntausta.
Asialla olivat yhdessä Mannerheim, Paasikivi ja Tanner. Juuri Mannerheimin aloitteesta Tanner meni kevällä 1935 ottamaan yhteyttä Ruotsin sosiaalidemokraatteihin.
Joulukuussa -35 Kivimäen hallitus sitten julisti pohjoismaisen suuntauksen viralliseksi ulkopolitiikaksi.Saksa ei asiaan reagoinut, sillä se oli juuri aloittanut varustautumisen.
Pohjoismaat halusivat pysyä erossa suurvaltojen ristiriidoista.Pystyykö Vicky Vette tai Anni Frid Lyngstad pysymään erossa saksalaisesta knatwurstista.
Suomen ulkopolitiikka v.1933-39 nojautui ensin Kansainliittoon ja sen jälkeen Pohjoismaitten puolueettomuuteen. Pohjoismaisella puolueettomuudella toivottiin saatavan yhteinen puolusutussopimus Ruotsin kanssa samalla kun suurvallat olisivat jättäneet Suomen pois omilta laskemilta.
Puolueettomuus oli niin tiukka että sen vuoksi ei edes ostettu ajanmukaisia pommikoneita Saksasta, jotta toiset eivät olisi pitäneet Suomea saksaan sitoutuneena. Suomi hylkäsi myös hyökkämäättömys-sopimuksen v.1939.
Neuvostoliittoon nämä seikat vaikutaneet millään lailla, vaan aloitti kaikesta huolimatta sodan v.1939.- he he he
Ja siitä olikin paljon hyötyä Tanskan antatuessa päivässä.
- jkuymiuimkumki,
Valehtelet! Sinulla ei ole kaikkia Korkkareita hyllyssäsi! Valehtelet! Tex Willer ampui myös vasemmalla! Valehtelet, kun sulla ei ole virallista valvojaa jeesuksen syntymässä. Valehtelet, kun et äänittänyt tai kuvannut dioille sitä! Minä olen Klenkka ja mulla on kaikki sota-arkistot kotonani. Varastin ne ollessani Isosaaren saunakoskettelijavääpeli!
- he hu ha
jkuymiuimkumki, kirjoitti:
Valehtelet! Sinulla ei ole kaikkia Korkkareita hyllyssäsi! Valehtelet! Tex Willer ampui myös vasemmalla! Valehtelet, kun sulla ei ole virallista valvojaa jeesuksen syntymässä. Valehtelet, kun et äänittänyt tai kuvannut dioille sitä! Minä olen Klenkka ja mulla on kaikki sota-arkistot kotonani. Varastin ne ollessani Isosaaren saunakoskettelijavääpeli!
Vanha homohan se siinä. Ootko saanu ryppyiseen peräreikään Igorilta.
- Eivät vaikuttaneet?
Tottahan toki asiat vaikuttivat Neuvostoliittoon!
Siellä ymmärrettiin, ettei sotilaallisesti heikko Suomi voinut säilyä liittoumien ulkopuolella. Neuvostoliiton kannalta tämä oli hyvin riskialtis tilanne. Saksa voisi hyvin käyttää Suomea kauttakulkumaana hyökätessään Neuvostoliittoon.
Siinä eivät neukkulat erehtyneetkään, näinhän myöhemmin sitten tapahtuikin. - Saksalla ei ollut
Eivät vaikuttaneet? kirjoitti:
Tottahan toki asiat vaikuttivat Neuvostoliittoon!
Siellä ymmärrettiin, ettei sotilaallisesti heikko Suomi voinut säilyä liittoumien ulkopuolella. Neuvostoliiton kannalta tämä oli hyvin riskialtis tilanne. Saksa voisi hyvin käyttää Suomea kauttakulkumaana hyökätessään Neuvostoliittoon.
Siinä eivät neukkulat erehtyneetkään, näinhän myöhemmin sitten tapahtuikin.mitään hyökkäyssuunnitelmia itään ennen kuin Hitler heinäkuun lopussa 1940 määräsi valömistelut aloitettaviksi.
"Saksa voisi hyvin käyttää Suomea kauttakulkumaana hyökätessään Neuvostoliittoon.
Siinä eivät neukkulat erehtyneetkään, näinhän myöhemmin sitten tapahtuikin. "
Ilman Talvisotaa Suomi ei olisi ollut Saksan kannalla, vaan todennäköisesti puolueeton liitossa Ruotsin kanssa. Se ei sopinut NL:lle. - Oli sentään...
Saksalla ei ollut kirjoitti:
mitään hyökkäyssuunnitelmia itään ennen kuin Hitler heinäkuun lopussa 1940 määräsi valömistelut aloitettaviksi.
"Saksa voisi hyvin käyttää Suomea kauttakulkumaana hyökätessään Neuvostoliittoon.
Siinä eivät neukkulat erehtyneetkään, näinhän myöhemmin sitten tapahtuikin. "
Ilman Talvisotaa Suomi ei olisi ollut Saksan kannalla, vaan todennäköisesti puolueeton liitossa Ruotsin kanssa. Se ei sopinut NL:lle.Tottahan hyökkäys itään ja valloitukset siellä olivat Hitlerin oppeina jo 1930-luvun puolivälissä. Elintila, raaka-aineet, työvoima, öljy, elintarvikkeet. Tästä on olemassa kirjallisia dokumentteja vaikka kuinka paljon.
Asia vielä vahvistuu 1930-luvun loppupuolella varsinkin MR sopimuksen solmimisen yhteydessä. Eihän se sopimus ollut muuta kuin lumetta Saksan taholta.
Suomen ja Ruotsin liitto olisi ollut aivan hyödytön sotilaallisesti, ei sellaisella liitolla olisi pystytty Saksaa estämään. Saksa halusi ehdottomasti tien Suomen (ja Norjan) kautta pohjoisempiin osiin neuvostoliittoa.
- Totuus unohtui?
"mutta sitten tehtiin rauha 1920 ja hyökkäämättömyyssopimus 1932. Suomi piti niistä kiinni ja puolsi NL:n jäsenyyttä KL:ssa 1934. "
Mutta sen sijaan Neuvostoliitto itse ei pitänyt vaan sanoi sopimuksen marraskuussa 1939 irti (vaikkei se sopimuksen pykälien mukaan tuona ajankohtana ollut edes irtisanottavissa) JA HYÖKKÄSI MAAHAMME!- Yksinkertaistettua
Tuo näkemys on hyvin pelkistettyä ja yksinkertaistettua. Näin yksinkertaisia eivät tapahtumat olleet.
- Ei tosiaan!!
Yksinkertaistettua kirjoitti:
Tuo näkemys on hyvin pelkistettyä ja yksinkertaistettua. Näin yksinkertaisia eivät tapahtumat olleet.
Siitähän unohtui MR sopimus, jolla Saksa valtuutti NL:n hyökkäämään Suomeen.
Asia on siis täysin päinvastoin kuin stallarit väittävät. - Totuus unohtui?
Yksinkertaistettua kirjoitti:
Tuo näkemys on hyvin pelkistettyä ja yksinkertaistettua. Näin yksinkertaisia eivät tapahtumat olleet.
Asiat ovat TODELLA yksinkertaisia. JOS on molemminpuolinen hyökkäämättömyyssopimus niin silloin ei huyökätä! Koetapa arvata, että kummalle osapuolelle moinen yksinkertaisuus ei sopinut?
LISÄKSI Neuvostoliitto itse ei pitänyt vaan sanoi sopimuksen marraskuussa 1939 irti (vaikkei se sopimuksen pykälien mukaan tuona ajankohtana ollut edes irtisanottavissa) JA HYÖKKÄSI MAAHAMME!
Mikäs asiassa on sinulle liian monimutkaista?
MIKSI pitää päästä hyökkäämään naapurimaahan? Kerropa! - Lue hieman...
Ei tosiaan!! kirjoitti:
Siitähän unohtui MR sopimus, jolla Saksa valtuutti NL:n hyökkäämään Suomeen.
Asia on siis täysin päinvastoin kuin stallarit väittävät.Lue dokumentteja ja elämänkertateoksia Saksasta, Neuvostoliitosta ja myös Suomesta.
Lue niistä neuvotteluista, joita Saksa ja Neuvostoliitto kävivät ennen MR-sopimuksen tekemistä.
Älkää yksinkertaistako liikaa 1930-luvun loppupuolen asioita. Asiat kehittyivät historian osoittamaan suuntaan jo ainakin vuodesta 1936 alkaen. - Itsesuojeluvaisto...
Totuus unohtui? kirjoitti:
Asiat ovat TODELLA yksinkertaisia. JOS on molemminpuolinen hyökkäämättömyyssopimus niin silloin ei huyökätä! Koetapa arvata, että kummalle osapuolelle moinen yksinkertaisuus ei sopinut?
LISÄKSI Neuvostoliitto itse ei pitänyt vaan sanoi sopimuksen marraskuussa 1939 irti (vaikkei se sopimuksen pykälien mukaan tuona ajankohtana ollut edes irtisanottavissa) JA HYÖKKÄSI MAAHAMME!
Mikäs asiassa on sinulle liian monimutkaista?
MIKSI pitää päästä hyökkäämään naapurimaahan? Kerropa!Jokainen suurvalta pitää ensisijaisesti huolen omista asioistaan, alueistaan ja kansalaisistaan. Se käyttää kaikki mahdolliset keinot päämäärän saavuttamiseksi.
Hyökkäämättömyyssopimus on vain paperi, jossa sovitaan asioista "hyvinä" aikoina.
Jos ajat muuttuvat epävarmemmiksi, ei sillä sopimuksella ole mitään virkaa. On kovin lapsellista tukeutua johonkin sopimukseen, jonka pitävyyden eteen ei tehdä mitään työtä.
Tämä asia minusta on hieman monimutkaisempi.
Kerrohan, miksi hyökkäämättömyyssopimuksia on rikottu kautta maailman sivu?
Ei sopimusrikkomukset ole kovinkaan harvinaisia. - Totuus unohtui?
Itsesuojeluvaisto... kirjoitti:
Jokainen suurvalta pitää ensisijaisesti huolen omista asioistaan, alueistaan ja kansalaisistaan. Se käyttää kaikki mahdolliset keinot päämäärän saavuttamiseksi.
Hyökkäämättömyyssopimus on vain paperi, jossa sovitaan asioista "hyvinä" aikoina.
Jos ajat muuttuvat epävarmemmiksi, ei sillä sopimuksella ole mitään virkaa. On kovin lapsellista tukeutua johonkin sopimukseen, jonka pitävyyden eteen ei tehdä mitään työtä.
Tämä asia minusta on hieman monimutkaisempi.
Kerrohan, miksi hyökkäämättömyyssopimuksia on rikottu kautta maailman sivu?
Ei sopimusrikkomukset ole kovinkaan harvinaisia."On kovin lapsellista tukeutua johonkin sopimukseen, jonka pitävyyden eteen ei tehdä mitään työtä."
Eli eu riitä, että tehdään sopimus? Sen pitämiseen pitää tehdä työtä? Sinulle siis YYA oli yhtä tyhjän kanssa?
"Kerrohan, miksi hyökkäämättömyyssopimuksia on rikottu kautta maailman sivu?"
Tarkoita, että miksi Neuvostoliitto ei pidä sopimuksiaan? Enhän minä tiedä:-) Sinä tiedät toki eli eettä 'ei se ole niin yksinkertaista':-D
- betterdeadthanred
Onko esimerkiksi Suomella ja Ruotsilla hyökkäämättömyyssopimusta ollut keskenään? Jos tietäisin että on juuri meneillään hyökkäämättömyyssopimus jonkun toisen tahon kanssa niin pitäisin sitä sotaan kohdistamisen julistuksen uhkana ja täten kiinnittäisin kaikki voimavarat ja valmiudet maan asevoimiin ja maanpuolustukseen.
- Yleisesikunnilla
oli pitkälle menevää yhteistyötä keskenään 1930-luvulla. Sitä on kuvannut mm. Turtola väitöskirjassaan ja Kari Selen tuktimuksessaan puolustusneuvostosta.
Ruotsin demarit hylkäsivät sotilaallisen yhteistyön jo ennen Talvisotaa. Myös poliitttinen yhteistyö onnahteli, koska Ruotsi halusi kaikin keinoin pysyä sodan ulkopuolella. " Jos tietäisin että on juuri meneillään hyökkäämättömyyssopimus jonkun toisen tahon kanssa niin pitäisin sitä sotaan kohdistamisen julistuksen uhkana ja täten kiinnittäisin kaikki voimavarat ja valmiudet maan asevoimiin ja maanpuolustukseen."
Aloite hyökkäämäättömyyssopimuksen solmimisesta tuli N-liitolta, ei Suomesta. On todella ikävä asia, että et ollut eduskunnassa v.1933-39, jolloin olisit voinut kiinnittää päättäjien huomion tähän seikaan ja siten omalta osaltasi vaikuttaa Suomen maanpuolustuksen kehittämiseen.
Suomessa nimitäin luotettiin hyökkämäättömyyssopimuksen pitävyyteen.- Epämääräistä...
suomalainen2 kirjoitti:
" Jos tietäisin että on juuri meneillään hyökkäämättömyyssopimus jonkun toisen tahon kanssa niin pitäisin sitä sotaan kohdistamisen julistuksen uhkana ja täten kiinnittäisin kaikki voimavarat ja valmiudet maan asevoimiin ja maanpuolustukseen."
Aloite hyökkäämäättömyyssopimuksen solmimisesta tuli N-liitolta, ei Suomesta. On todella ikävä asia, että et ollut eduskunnassa v.1933-39, jolloin olisit voinut kiinnittää päättäjien huomion tähän seikaan ja siten omalta osaltasi vaikuttaa Suomen maanpuolustuksen kehittämiseen.
Suomessa nimitäin luotettiin hyökkämäättömyyssopimuksen pitävyyteen.Suomessa ei tehty riittävästi työtä hyvien suhteiden vaalimiseksi naapureihin 1930-luvulla. Olisi ehkä kannattanut parannella suhteita kaikkiin lähinaapureihin ja myös Saksaan. Valtakunnan olisi pitänyt edes hieman avautua ulospäin.
Mutta suomalaiset päättäjät olivat hieman naiveja asian suhteen. Suomi oli tuolloin nuori valtio ja päättäjät olivat kokemattomia. Ei kukaan ollut aiemmin ollut tilanteessa, joka tuli eteen 1930-luvun loppupuolella. Ratkaisuissa näkyi kokemattomuus ja ehkä myös itsepäisyys.
Jälkeenpäin on hyvin nähtävissä syy-seuraussuhteet. - vähän eri mieltä...
Epämääräistä... kirjoitti:
Suomessa ei tehty riittävästi työtä hyvien suhteiden vaalimiseksi naapureihin 1930-luvulla. Olisi ehkä kannattanut parannella suhteita kaikkiin lähinaapureihin ja myös Saksaan. Valtakunnan olisi pitänyt edes hieman avautua ulospäin.
Mutta suomalaiset päättäjät olivat hieman naiveja asian suhteen. Suomi oli tuolloin nuori valtio ja päättäjät olivat kokemattomia. Ei kukaan ollut aiemmin ollut tilanteessa, joka tuli eteen 1930-luvun loppupuolella. Ratkaisuissa näkyi kokemattomuus ja ehkä myös itsepäisyys.
Jälkeenpäin on hyvin nähtävissä syy-seuraussuhteet."Suomessa ei tehty riittävästi työtä hyvien suhteiden vaalimiseksi naapureihin 1930-luvulla. Olisi ehkä kannattanut parannella suhteita kaikkiin lähinaapureihin ja myös Saksaan. Valtakunnan olisi pitänyt edes hieman avautua ulospäin."
Mikä nyt sitten on riittävästi. Suhteita on vaikea parantaa jos toinen valtio suhtautuu asiaan kylmän penseästi tai jopa torjuvasti. Pienellä valtiolla on eväät vähissä jos suurvalta pitää välit viileinä.
"Valtakunnan olisi pitänyt edes hieman avautua ulospäin."
- eiköhän tuota avautumista olis tarvittu enemmänkin suurvalloilta
"Ratkaisuissa näkyi kokemattomuus ja ehkä myös itsepäisyys."
- näin tietysti voi sanoa olisipa ratkaisut olleet mitä hyvänsä - betterdeadthanred
Epämääräistä... kirjoitti:
Suomessa ei tehty riittävästi työtä hyvien suhteiden vaalimiseksi naapureihin 1930-luvulla. Olisi ehkä kannattanut parannella suhteita kaikkiin lähinaapureihin ja myös Saksaan. Valtakunnan olisi pitänyt edes hieman avautua ulospäin.
Mutta suomalaiset päättäjät olivat hieman naiveja asian suhteen. Suomi oli tuolloin nuori valtio ja päättäjät olivat kokemattomia. Ei kukaan ollut aiemmin ollut tilanteessa, joka tuli eteen 1930-luvun loppupuolella. Ratkaisuissa näkyi kokemattomuus ja ehkä myös itsepäisyys.
Jälkeenpäin on hyvin nähtävissä syy-seuraussuhteet.Suomen ainoa virhe 1930-luvulla oli että ei koulutettu tarpeeksi miehiä sotaa varten, ei oltu hankittu raskaita tykkejä jolla oltaisi voitu omaa jalkaväkeä suojata eikä ilmavoimiin oltu panostettu, jolloinka niiden koneiden ansiosta oltaisi voitu pommittaa rautatie- ja maantiesillat Karjalan kannakselle hyvänä päivänä ja antaa venäläisten kuolla nälkään -40 asteen pakkasessa kun huolto niiltä romahtaisi.
- ei rahaa
betterdeadthanred kirjoitti:
Suomen ainoa virhe 1930-luvulla oli että ei koulutettu tarpeeksi miehiä sotaa varten, ei oltu hankittu raskaita tykkejä jolla oltaisi voitu omaa jalkaväkeä suojata eikä ilmavoimiin oltu panostettu, jolloinka niiden koneiden ansiosta oltaisi voitu pommittaa rautatie- ja maantiesillat Karjalan kannakselle hyvänä päivänä ja antaa venäläisten kuolla nälkään -40 asteen pakkasessa kun huolto niiltä romahtaisi.
Ei haluttu suututtaa jenkkejä. Oli mukavampi kuulla Morgenthaulta "thank you" kuin auttaa suomalaisia.
Epämääräistä... kirjoitti:
Suomessa ei tehty riittävästi työtä hyvien suhteiden vaalimiseksi naapureihin 1930-luvulla. Olisi ehkä kannattanut parannella suhteita kaikkiin lähinaapureihin ja myös Saksaan. Valtakunnan olisi pitänyt edes hieman avautua ulospäin.
Mutta suomalaiset päättäjät olivat hieman naiveja asian suhteen. Suomi oli tuolloin nuori valtio ja päättäjät olivat kokemattomia. Ei kukaan ollut aiemmin ollut tilanteessa, joka tuli eteen 1930-luvun loppupuolella. Ratkaisuissa näkyi kokemattomuus ja ehkä myös itsepäisyys.
Jälkeenpäin on hyvin nähtävissä syy-seuraussuhteet."Olisi ehkä kannattanut parannella suhteita kaikkiin lähinaapureihin ja myös Saksaan."
Vaikeata parannella suhteita erityisesti suurvaltoihin jos ne suhtautuvat toisiinsa mustasukkaisesti. Sekä Saksa että NL olivat epäluuloisia, kun Suomen ulkoministeri kävi vierailulla toisessa valtiossa.
"Ei kukaan ollut aiemmin ollut tilanteessa, joka tuli eteen 1930-luvun loppupuolella."
No, Ruotsi oli samanlaisessa tilanteessa v.1807 solmitun Tilsitin sopimuksen jälkeen. Vaika suomalaiset eivät silloin päättäneet Ruotsin ulkopolitiikasta, niin voitanee sanoa, että ainakin epäsuorasti suomalaisilla oli historiallista kokemusta tilanteesta.
" Ratkaisussa näkyi kokemattomuus ja ehkä myös itsepäisyys."
Olisi mukava tietää, mihin kokemukseen Baltian maat pohjasivat omat ratkaisunsa. Nuoria valtioita nekin olivat.
Viitaan Suomen sotaan 1808-1809 siitä syystä, että solloin Venäjä ryhtyi valtaamaan Suomen ja liittämään sen itseensä, vaika itäraja kulki Kymijokea pitkin. Jos raja Kymijoella ei ollut riitävä Pietarin turvallisuuden kannalta, niin miksi suomalaisten valtiomiesten olisi pitänyt uskoa että rajasiirto muutama kilometria Rajajoelta länteen olisi ollut riitävä v.1939?
Olihan aseet v.1939 eri kaliperia kuin v.1808.
Ainoa selitys molemmissa tapauksissa on, että Venäjä oli tehnyt toisen suurvallan kanssa sopimuksen, jossa Suomi kuului Venäjän etupiiriin.- karas alamein korea
suomalainen2 kirjoitti:
"Olisi ehkä kannattanut parannella suhteita kaikkiin lähinaapureihin ja myös Saksaan."
Vaikeata parannella suhteita erityisesti suurvaltoihin jos ne suhtautuvat toisiinsa mustasukkaisesti. Sekä Saksa että NL olivat epäluuloisia, kun Suomen ulkoministeri kävi vierailulla toisessa valtiossa.
"Ei kukaan ollut aiemmin ollut tilanteessa, joka tuli eteen 1930-luvun loppupuolella."
No, Ruotsi oli samanlaisessa tilanteessa v.1807 solmitun Tilsitin sopimuksen jälkeen. Vaika suomalaiset eivät silloin päättäneet Ruotsin ulkopolitiikasta, niin voitanee sanoa, että ainakin epäsuorasti suomalaisilla oli historiallista kokemusta tilanteesta.
" Ratkaisussa näkyi kokemattomuus ja ehkä myös itsepäisyys."
Olisi mukava tietää, mihin kokemukseen Baltian maat pohjasivat omat ratkaisunsa. Nuoria valtioita nekin olivat.
Viitaan Suomen sotaan 1808-1809 siitä syystä, että solloin Venäjä ryhtyi valtaamaan Suomen ja liittämään sen itseensä, vaika itäraja kulki Kymijokea pitkin. Jos raja Kymijoella ei ollut riitävä Pietarin turvallisuuden kannalta, niin miksi suomalaisten valtiomiesten olisi pitänyt uskoa että rajasiirto muutama kilometria Rajajoelta länteen olisi ollut riitävä v.1939?
Olihan aseet v.1939 eri kaliperia kuin v.1808.
Ainoa selitys molemmissa tapauksissa on, että Venäjä oli tehnyt toisen suurvallan kanssa sopimuksen, jossa Suomi kuului Venäjän etupiiriin.Baltian maiden kohtalo on hyvä esimerkki ryssän kieroudesta ja äärimmäisen raa'asta petollisuudesta ja julmasta ylimielisyydestä.
- Kyttäsivät toisiaan
Hitler muutti suuntaa,kun MR-sopimuksen murtamisen aika tuli.Sen verran suomalaiset osoitti urhoollisuutta talvisodassa,että heidät kannatti ottaa riveihinsä.Länsi kun ei tullutkaan auttamaan Suomea talvisodassa,niin kuin oli puhetta ollut,ja aloittanut sotaa Venäjää vastaan.
MR-sopimushan tehtiin länttä vastaan,mutta kun Venäjän ja lännen välille ei tullutkaan sotaa,Hitlerin ei auttanut muu kuin alkaa itse toimimaan,mikäli mieli valloittaa maailma.
Jos Venäjälle ja lännelle olisi syttynyt sota-39-40,Saksa olisi mennyt tuolloin Venäjän puolelle ja vasta myöhemmin lännen sodan päätyttyä alkanut lyömään bolsevikkeja.
Nythän kävi vain niin että liittoutuneet voitti,mutta aloittivat heti sodan päätyttyä kylmän sodan keskenään.- Ainakin teoriassa
tuo tilanne oli mahdollinen, jos lännen joukot olisivat jossain vaiheessa Suomeen päässeet keväällä -40.
"Jos Venäjälle ja lännelle olisi syttynyt sota-39-40,Saksa olisi mennyt tuolloin Venäjän puolelle ja vasta myöhemmin lännen sodan päätyttyä alkanut lyömään bolsevikkeja."
Siinä olisikin ollut naurussa pitelemistä, kun Ruotsi olisi taistellut Suomen vihollisena ja NL:n liittolaisena Saksan rinnalla lännen joukkoja vastaan. - Stalin varoi
Ainakin teoriassa kirjoitti:
tuo tilanne oli mahdollinen, jos lännen joukot olisivat jossain vaiheessa Suomeen päässeet keväällä -40.
"Jos Venäjälle ja lännelle olisi syttynyt sota-39-40,Saksa olisi mennyt tuolloin Venäjän puolelle ja vasta myöhemmin lännen sodan päätyttyä alkanut lyömään bolsevikkeja."
Siinä olisikin ollut naurussa pitelemistä, kun Ruotsi olisi taistellut Suomen vihollisena ja NL:n liittolaisena Saksan rinnalla lännen joukkoja vastaan.pienintäkin mahdollisuutta tuontyyppisen tilanteen syntymiseen.
Hän halusi päästä eroon kalliiksi käyneestä Suomen sodasta. Kanslal riitti, kun selitettiin Leningradin tulleen turvatuksi, vaikka aikanaan kehitys meni ihan toisin.
Samaahan palstan stallarit väittävät vieläkin. - Leningradin
Stalin varoi kirjoitti:
pienintäkin mahdollisuutta tuontyyppisen tilanteen syntymiseen.
Hän halusi päästä eroon kalliiksi käyneestä Suomen sodasta. Kanslal riitti, kun selitettiin Leningradin tulleen turvatuksi, vaikka aikanaan kehitys meni ihan toisin.
Samaahan palstan stallarit väittävät vieläkin.turvallisuus muistettiin vasta tammikuussa -40. Siihen asti oli pyritty koko Suomen valtaamiseen.
- Selvittämättä on
Saksan vaikutus Stalinin päätökseen. Virallisesti se on kielletty.
Ainakin Göring lähetti kehoituksen suostua rauhanehtoihin. Aikanaan saataisiin korvaus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663105
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai262183Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681749Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t251627Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161361- 281321
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61246Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281200Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101157Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631057