Ammattikorkeakoulu ei millään voi olla korkea- tai akateeminen koulutus. AMK-tutkinnon suorittanut ei millään järjellä perusteltuna voi olla akateeminen.
AMK:n sisältö on täsmälleen sama kun jo lopetetun opistoasteen vastaava koulutus. Nykyään jopa myydään mm. opistoasteen koulutuksen saaneille _viikonloppu_luentoja että ne saisi koulutuksen "päivitettyä" AMK-tasolle.
Toiseksi, miten ammatillinen koulutus voi olla akateemista?
Joku jolla on tausta sekä opisto- että AMK-koulutuksesta voisi hyvinkin kokemuksen syvällä rintaäänellä vahvistaa tietoni.
AMK:n sisältö on täsmälleen sama kun jo lopetetun opistoasteen vastaava koulutus. Nykyään jopa myydään mm. opistoasteen koulutuksen saaneille _viikonloppu_luentoja että ne saisi koulutuksen "päivitettyä" AMK-tasolle.
Toiseksi, miten ammatillinen koulutus voi olla akateemista?
Joku jolla on tausta sekä opisto- että AMK-koulutuksesta voisi hyvinkin kokemuksen syvällä rintaäänellä vahvistaa tietoni.
Vastaukset 51
Vanhimmat
ole akateemista tutkintoa. Olisit menny yliopistoon.
Eikä tulekaan.
:D
AMK-tutkinto tosiaan on keskiasteen tutkinto, ei korkea- eikä akateeminen sellainen.
Hyppikää silmille vaan, paviaanit, tiedän olevani oikeassa kunnes joku todistaa minut vääräksi.
Mitä helvetin väliä sillä on mikä tutkinto se on?
Mä ainakin oon tykänny opiskella AMK:ssa.
Sen verran väliä sillä on että jotkut tosissaan luulee olevansa akateemisia kun on AMK-tutkinto takana.
Se on sitten heidän häpeä, jos ovat niin tyhmiä.
Se vaan tässä askarruttaa että mistä on peräisin ajatus että AMK olisi akateeminen koulutustaso?
Sitäkin yritän tässä trollata esille että edes joku opinto-ohjaaja olisi näin väittänyt, mutta veikkaan että idea on ihan AMK-laisten päässä syntynyt. Sekä siellä luokassa että opettajienhuoneen puolella.
Voi olla, että jotkut kuvittelevat liikoja itsestään tai jotain sinne päin ;)
Turha tuollaisesta asiasta on kiistellä. Suomen laki määrittelee ammattikorkeakoulujen aseman.
Ammattikorkeakoululaki toteaa, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Laki määrittelee myös selkeästi ammattikorkeakoulujen tehtävät. Esiin nousee kolme tärkeää tehtävää: korkeakouluopetus ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, soveltava tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehityksen tukeminen.
Ks. (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, lähde Finlex)
"Turha tuollaisesta asiasta on kiistellä. Suomen laki määrittelee ammattikorkeakoulujen aseman.
Ammattikorkeakoululaki toteaa, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Laki määrittelee myös selkeästi ammattikorkeakoulujen tehtävät. Esiin nousee kolme tärkeää tehtävää: korkeakouluopetus ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, soveltava tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehityksen tukeminen.
Ks. (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, lähde Finlex) "
Tuo tarkoittaa ainoastaan sitä että korkeakoululaitos on laajentunut alaspäin ei sitä että amiskat olisivat kovinkaan korkean asteen oppilaitoksia. Sama juttu kuin yhtenä päivänä olisi päätetty että opistot ovat korkeakouluja. Jotta homma ei olisi ollut niin läpinäkyvä, päätettin näiden oppilaitosten nimi vaihtaa siinä toivossa että se hämäisi asiaan perehtymättömiä.
En tiedä ketään ammattikorkeakouluopiskelijaa, jotka luulisivat opiskelevansa akateemisessa oppilaitoksessa, joten ei hätää sen asian suhteen.
Sunlaisiisi olen törmännyt useampaankin, siis säälittäviin apinoihin, jotka terrorisoivat netin keskustelupalstoja.
"Tuo tarkoittaa ainoastaan sitä että korkeakoululaitos on laajentunut alaspäin ei sitä että amiskat olisivat kovinkaan korkean asteen oppilaitoksia. Sama juttu kuin yhtenä päivänä olisi päätetty että opistot ovat korkeakouluja. Jotta homma ei olisi ollut niin läpinäkyvä, päätettin näiden oppilaitosten nimi vaihtaa siinä toivossa että se hämäisi asiaan perehtymättömiä."
Ja sitten TKK:n historiaa:
http://www.hut.fi/Yleista/historia.html
"TKK on Suomen vanhin ja suurin teknillinen korkeakoulu. Sen juuret ulottuvat 1800-luvulle. Vuonna 1849 perustettiin Helsingin teknillinen reaalikoulu ja samalla Suomessa alkoi järjestetty teknisen alan opetus. Koulu muutettiin vuonna 1872 Polyteknilliseksi kouluksi ja 1879 Polyteknilliseksi opistoksi.
Vuonna 1908 koulun nimi muutettiin Teknilliseksi korkeakouluksi ja samalla aloitettiin korkeakoulutasoinen tekniikan alan opetus Suomessa. TKK:lle rakennettiin 1950-60-luvulla uudet tilat Otaniemeen ja korkeakoulu siirtyi Helsingistä Espooseen. Otaniemen korkeakoulualue vihittiin käyttöön vuonna 1966. "
Ja Tampereen yliopiston historiaa, kun vielä alkuaikoina toimi Helsingissä...
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/0800/historia.html
"Syksyllä 1925 aloitti 72 opiskelijaa opintonsa uudessa Kansalaiskorkeakoulussa. Se sijaitsi Helsingissä, Ratakatu 1:ssä, Suomen messujen omistaman Messutalon ullakolla. Ulkoiset puitteet olivat vaatimattomat: tilat olivat ahtaat ja epäkäytännölliset, ja luentosalissa jouduttiin istumaan savupiippujen ja kattoa kannattavien pilareiden keskellä.
Koulun ensimmäiset tutkinnot olivat sanomalehti-, osuustoiminta– kunnallis- ja hallinnollinen tutkinto. Näiden perusteella se oli lähinnä ammatillinen korkeakoulu.
Syksyn 1925 oppilaista vain kolme oli ylioppilaita eikä kaksi ollut käynyt edes kansakoulua. Suurin osa opiskelijoista oli jo aiemmin toiminut jossakin ammatissa. Vuosi vuodelta kuitenkin kasvoi niiden osuus, jotka olivat vasta hakeutumassa ammattiin. "
Lisäksi vielä muistettava HKKK:n menneisyys, joka perustettiin Suomen Liikemiesten Kauppaopiston yo-merkonomilinjasta. Eli hämättiin asiaan perehtymättömiä nimenvaihdoksella ja kyseessä onkin vain opisto...
Laskekaa omasta kaveriporukastanne moniko opiskelee korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa? Kyllä, reilusti yli puolet! Varsinkin amk:sta on tullut "joka pojan korkeakouluja", miettikääpä vaikka, se lukiossa samalla luokalla ollut tyhjäpää bimbo-blondikin on siellä naapurikunnan amk:ssa ja valmistuu joksikin -nomiksi... Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi leikata ainakin 50%, mikäli ne haluavat ikinä arvostusta korkeakouluina. Se on yksi lysti mitä laki sanoo, eivät amk:t ole korkeakouluja. Eivät ainakaan työelämän silmissä.
Noinko se menee? Siis aloituspaikoista voi päätellä koulutuksen arvostettavuuden? Eikö
yliopistoissakin ole melko lailla väkeä...?
Samaa asiaa, eri paketissa.
Toisille maistuu amk, toisille yo. Käytönnön ja teorian painotus lähinnä erona. Ja se että yliopisto-opiskelijoilla tuntuu ottavan niin pirusti päähän, jos joku saa muu saa tunnustusta.
Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiportainen.
Ylimmälle, korkeakoulutuksen, portaalle kuuluvat (tiede-) korkeakoulut eli yliopistot ja ammattikorkeakoulut ... eli kyllä se amk-tutkinto on korkeakoulututkinto.
Korkeakoulututkinnot onmyös porrastettuja.
Amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jollaisen jatkossa myös kaikki yliopisto-opiskelijat suorittavat (kandi-tutkinto). Vasta sen jälkeen voi jatkaa maisterin papereiden tavoittelua.
Pari linkkiä, joihin kannattaa tutustua
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,438,4171
http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutusjarjestelma.html
Ammattikorkeakoulut on sen verran uusi asia Suomessa, että ilman muuta lastentauteja vielä on, sitä ei käy kieltäminen.
Se hyvä puoli amk-järjestelmän nuoruudesta on, että kun ei ole vuosisataisia perinteitä, voidaan luoda uutta ja siinä antaa esim. opiskelijoille suurempi vaikutusvalta.
Lopeta sinäkin marina ja ryhydy kehittämään amkkia paremmaksi! Jos ei ole osa ratkaisua, onko silloin osa ongelmaa?
Ei se amiskatutkinto ole ylempi eikä alempi korkeakoulututkinto. Se on ammattikorkeakoulututkinto ja joskus rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon. Oikean alemman korkeakoulututkinnon voi suorittaa vain oikeassa korkeakoulussa eikä missään amiskassa.
Inttäminen siitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä on sinänsä ihan hauskaa ja hupaisaakin puuhaa, mutta kaikki asioita ei sillä tavalla valitettavasti ratkaista. Tässä asiassa se, jonka kanta ratkaisee on opetusministeriö, ei sinä tai minä, ja opm:n mukaan amk-tutkinto ON korkeakoulututkinto. Sinulla on toki oikeus olla subjektiivisesti sitä mieltä, että se ei sitä ole, mutta se on silloin sinun totuutesi, joka syystä tai toisesta on negatiivisesti arvoladattu käsitys suhteessa amk-tutkintoon.
Amk-järjestelmä on sen verran uusi, verrattuna tiedekorkeakouluihin, että se herättää tietysti myös (tervettä) epäluuloa. Kunhan ects-järjestelmä ja kolmiportainen tutkintojärjestelmä on kattavasti käytössä koko korkeakouluasteella, on tämä arvottaminen ja inttäminen kaukainen muisto vain.
Olen vakaasti sitä mieltä, että AMK olisi kannattanut pitää ihan siinä alkuperäisessä omassa lestissään, eli korkeinta ammatillista opetusta tarjoavina oppilaitoksina, eikä väkisin yrittää vääntää niistä kakkosluokan yliopistoja. Sellaisihan niistä nyt ollaan siis tekemässä. Yllättäen myös melko suuri osa opiskelijoista tuntuu tällaista kehitystä kannattavan, vaikka en ymmärrä kenen etua se palvelisi.
Opistotason kehittäminen duunari'yliopistoiksi' on jo briteissä ja saksassa nähty, eikä jälki nyt niin kovin kaunista ole.
Taidat olla vähän tyhmä mutta ehkä se johtuu vain siitä ettei siellä amiskan äidinkielen tunneilla opeteta lukemista saati sitten luetun ymmärtämistä riittävästi.
Otetaanpa uudestaan ihan hitaasti. Sanoin että amiskatutkinto ei ole ALEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO (kandidaatin tutkinto). Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon voi suorittaa vain yliopistossa. Amiskassa voi suorittaa b-luokan ammattikorkeakoulututkinnon joka ei ole kumpikaan edellämainituista, ei edes opetusministeriön mielestä.
Totta on että nykyisin näitä vanhoja ammattiopistoja kutsutaan korkeakoulun nimellä, sillä tosin ei ole tutkinnon sisällön kanssa mitään tekemistä. Tätä asiaa eivät ects-opintoviikot muuta.
Mikähän mahtaa olla se KOLMIportainen tutkintojärjestelmä jota noin odottelet?
ECTS-järjestelmään meno edellyyttää koko korkea-asteella siirtymistä kolmiportaiseen tutkintomalliin:
Ensin kaikki korkea asteen tutkinnon suorittavat tekevät kandidaatin tutkinnon (= alempi korkeakoulututkinto) sitten voi siirtyä tekemään
maisterin tutkintoa (= ylempi korkeakoulututkinto)
ja lopuksi sitten voi jatkaa aina tohtorin tutkintoon. Lisuri on suomalainen muinaisjäänne, se häviää.
Omat kokemukseni esim. Englannin systeemistä on vallan positiiviset. Siellä tehtiin paljon konkreettista kehittämistyötä opiskelijavoimin yritysten kanssa. Ei mitään taivaita hipovaa tutkimusta, vaan käytäntöjen kehittämistä. Se on aivan selvä, että ammattikorkeakoulu tarvitsee vielä vuosia kehittyäkseen täyteen mittaansa, sitä en missään tapauksessa kiellä. Paljon on vielä tehtävää. Mutta tarpeellinen se on, eikä kilpaile tiedekorkeakoulujen kanssa.
Luulenpa, että tässä vaahtoamisessa on nyt kyse aika inhimillisestä muutosvastarinnasta. Maailma muuttuu, koulutus sen mukana. Kannattaisi hyväksyä se, on kaikilla (myös itsellä) paljon helpompaa.
Amk ei ole keskiasteen tutkinto vaan alemman asteen korkeakoulututkinto, usko pois. Keskiasteen tutkintoja ovat esimerkiksi lähihoitajan tutkinto, hammashoitaja jne.
...kyllä te pikkusieluiset ressukat jaksatte...
... muuta sano. Saas nähdä mitä ne tälläkin kertaa keksii puolustukseksi :D
Ammattikorkeakoulut, kuten myös Yliopistot kuuluvat KORKEA-ASTEEN koulutukseen, joten ne ovat samantasoiset. Millä perustelet tuon akateemisuuden puutteen AMK:ssa? Ja, mitä akateemisuus yleensä tarkoittaa nykypäivänä? Ehkä Yliopistot ovat teoreettisempia kuin AMK:t, mutta ovat kuitenkin samanarvoiset koulutusmuodot.
Vaikka itse olenkin amk-opiskelija niin eivät nuo opinnot tosiaan ole samantasoiset mitä opintojen sisältöön tulee. Totta kuitenkin on, että Opetushallituksen sivuilta todetaan että kyse on korkea-asteesta. Jos OPH on näin todennut, en väitä vastaan.
Akateemisuus voisi tarkoittaa vaikkapa substanssin ja käytännön yhdistämistä. Oman kokemukseni mukaan substanssiopintoja on amk:ssa vielä melko vähän. Käytännönläheisyyttä kyllä löytyy ja se on hyvä. Ylisopisto-opintojen käytännönläheisyys on joskus vähän niin ja näin.
Ammattikorkeakoulussa suoritetaan alempi korkeakoulututkinto. Eli korkeakoulututkinto.
Työnhakuilmoituksissakin korkeakoulututkinto tarkoittaa AMK ja yliopisto ym. tasoisia. Jos halutaan yliopistoista ym. haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Eli ammattikorkea on korkeakoulu. Akateeminen se tuskin on.
"Ammattikorkeakoulussa suoritetaan alempi korkeakoulututkinto. Eli korkeakoulututkinto."
Väärin. AMK-tutkinto on AMK-tutkinto on AMK-tutkinto. Lain mukaan se on "rinnastettavissa alempaan korkeakoulututkintoon". Se ei siis ole sellainen. Syitä tähän voi hakea opetuksen tasosta, vaatimustasosta jne. Rinnastettavuus on terminä varmaan otettu käyttöön imagosyistä. Mukavan harhaanjohtavaa.
"Työnhakuilmoituksissakin korkeakoulututkinto tarkoittaa AMK ja yliopisto ym. tasoisia. Jos halutaan yliopistoista ym. haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita."
Näin varmasti käytännössä on.
"Eli ammattikorkea on korkeakoulu. Akateeminen se tuskin on."
Oikein. Tämäkin määritelmä löytyy laista. Sanat akateeminen ja ammatti taitavat olla melko pitkälti toistensa vastakohtia. Se miksi AMK on korkeakoulu, mutta tutkinto ei ole kk-tutkinto on taas tämän hienon "duaalimallin" loistavia yksityiskohtia.
Siis miksi, oi miksi, tätä asiaa pitää tulla julistamaan tasaisin väliajoin?
omaa liitoksistaan natisevaa itsetuntoaan jotenkin yrittää pönkittää..
Realistin kaltaisilla ihmisillä olevan käsittämätön tarve mitätöidä toisten koulutuspohja- ja nostaa omansa jalustalle odottaen, että esimerkiksi ammattikorkeakoululaiset yhtyisivät hymistelyyn vaikkapa yliopiston paremmuudesta. Mistä johtuu noin nurinkurinen asenne amk-järjestelmää ja siellä opiskelevia kohtaan. Siitäkö, että tulevaisuudessa voimme kilpailla samanlaisista tehtävistä rintarinnan ja vieläpä samalla viivalla työelämässä.
Kyllä ainakin kaikissa työpaikoissa missä minä olen ollut, niin tehtävät on kyllä eri. AMK- ihmiset (talousala) tuli yleensä kirjanpitoon ja reskontraan, ja sitten ekonomit ja DI:t aloittaa yleensä asiantuntijoina tai päällikkötehtävissä. Näin se menee, ja niinhän se tietysti kuuluukin mennä. Minäkin olin ex-työpaikassa vähän aikaa laskuttajana, ja sitten lähdin yliopistoon vielä opiskelemaan ihan eri alaa kun en ollut tyytyväinen ansiotasoon ja etenemismahdollisuuksiin.
Alempia korkeakoulututkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot (140 ov) ja yliopistossa suoritettavat kandidaatin tutkinnot (120 ov).
Toisen asteen ammattillinen koulutus on laajuudeltaan myöskin 120 ov, joten AMK ja ammattitutkinto ovat sen ratkaisevan 20 ov päässä toisistaan, mikä tekee niistä kaksi eri asiaa. Koska kandidaatin tutkinto on yhtä laaja tavallisen autonasentajan papereiden kanssa, mitä tästä voidaan päätellä? Autonasentaja sentään valmistuu ammattiin, kandidaatilla on vain pelkkää teoriaa 120 ov:n edestä.
Mikäli ammattikorkeakoulututkinnon menee 'päivittämään' yliopistoon, saa hyvitystä parhaimmillaan jopa 80 ov. Mikäli amk-tutkinto olisi yhtä 'pätevä' kuin ammattitutkinto, pitäisi amk:laisen periaatteesta aloittaa nollasta yliopistossa, kuten lukiosta ja amiksesta tulleet yleensäkin joutuvat aloittamaan.
Mutta niin, miksi näin ei ole?
Koska ammattikorkeakoulututkinto ON korkeakoulututkinto, alempi sellainen, mutta korkeakoulututkinto silti.
Miksi yliopistoon on sitten kaikilla niin kova hinku, mutta autonasentajaksi ei? Miksi on tärkeää, että onko se korkeakoulututkinto? Mitä merkitystä sillä on?
Minä olen päivittänyt omaa AMK-tutkintoani yliopistossa nyt n. 250 opintoviikon verran. Työmäärältään se on vastannut noin kolmea AMK-tutkintoa.
Valitettavasti 80 ov:n hyvitystä ei taida saada kuin insinööriopinnoista joissain tilanteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että DI:ksi opiskeluun kuluu insinööriltäkin yli 3 vuotta.
>Toisen asteen ammattillinen koulutus on
>laajuudeltaan myöskin 120 ov, joten AMK ja
>ammattitutkinto ovat sen ratkaisevan 20 ov päässä
>toisistaan, mikä tekee niistä kaksi eri asiaa.
Kannattaa huomata että ammattikoulusta valmistuneet eivät suorita ammattitutkintoa vaan perustutkinnon. Ammattitutkinnon voi sitten myöhemmin suorittaa esimerkiksi työn ohessa ja se on yleensä laajuudeltaan n. 2 vuotta.
http://www.tak.fi/index.php?sid=3&kurssiid=515&haku=koulutus&koulutusalaid=23&pvmhaku=&koulutustyyppiid=3
Esim. tuosta osoitteesta löytyy enemmän tietoa automaatioasentajan ammattitutkinnosta. En aina ymmärrä miksi amk:ta hypetetään niin älyttömästi, vaikka ammattitutkinnossakin olisi ihan hyvää potentiaalia ammattikoulun käyneille.
Itse olen käynyt ammattikoulun ja lukion, opiskelen nyt amk:ssa. Jos tuostakin mahdollisuudesta olisi ollut aikanaan enemmän tietoa, kenties opiskelisin nyt ennemmin ammattitutkintoa kuin insinöörin tutkintoa.
Oma tutkintoni ammattikorkeassa oli 160 opintoviikkoa. Ammattikorkeassakin tutkintojen laajuuksilla on eroa.
Yleensä siis tekniikan alan tutkinnot (insinööri, AMK) ovat 160 ov ja talouden (-nomi) 140 ov.
" En aina ymmärrä miksi amk:ta hypetetään niin älyttömästi, vaikka ammattitutkinnossakin olisi ihan hyvää potentiaalia ammattikoulun käyneille."
Viikon vitsi.
Vitsi oli siis lähinnä siinä, että amk:n koulutuksessa ja ammatitutkinnon lähiopetuksessa(taitaa olla käytännössä aina oppisopimusta) olisi jotain samaa. Muutenhan tuo ammatti- ja erikoisammattitutkinto on kyllä ihan hyvä idea.
Tuossa ei kuitenkaan varsinaisesti opita mitään selvästi uutta asiaa vaan syvennetään vanhan osaamisen tietoa ja omaa ammattitaitoa. Useimmiten työtehtävä pysyy täsmälleen samana oli sitten ammatti- tai perustutkinto pohjalla. Urakehitys tyssää käytännössä työnjohtajuuteen (ei mikään huono työ välttämättä, mutta nykyään kaikki haluavat poltella sikaria ja olla suuria johtajia).
Ammattitutkinnon opetus ja oppiminen pysyy tiukasti siinä omassa työtehtävässä kiinni. Mitään yleissivistäviä tai edes laaja-alaisempaa näkemystä siitä ei saa irti. Puhumattakaan tieteellisyydestä (ja sitä tieteellisyyttä tosiaan tulee vastaan myös amk:ssa vaika sitä eivät kaikki yliopistolaiset ehkä suostu uskomaan. Tosin oikeassa elämässä ei ole sellaisia edes tullut vastaan).
Itselläni on kokemusta amiksen perustutkinnosta, ammattitutkinnosta (oppisopimuksella, aiheena oli CAD/CAM ja CNC), amk:sta (tuotekehitysinsinööri) sekä nyt myös teknillisestä yliopistosta (diplomi-insinööri "ihan kohta").
Yritän siis sanoa, että ammattitutkinto tai erikosiammattitutkinto eivät ole sellaista opiskelua mitä amis, amk, lukio tai yliopisto on.
Ja alkuperäiseen kysymykseen:
Amk on korkea-asteen koululaitos. Onko se sitten korkeakoulu vai pelkkä(?) ammattikorkeakoulu niin se riippuu siitä miten kukin käsittää sanan korkeakoulu. Itse varmuuden vuoksi liitän sanan "ammatti" aina tuohon alkuun. Akateemisuutta en myöskään mainostaisi amk:n yhteydessä vaikka se on sanana vielä enemmän tulkintaa vaativa kuin korkeakoulu.
Paljon naurettavampaa on kuitenkin verrata amk:ta ammattikouluun. Koulutus on amk:ssa huomattavasti lähempänä yliopistoa kuin amista.
Tämä jatkuva vertaaminen AMK:n ja yliopiston opintoviikkojen välillä on aivan turhaa, koska ne eivät missään muodossa ole yhteismitallisia. Yliopiston opintoviikkoa vastaava työmäärä on aivan eri kuin AMK:n vastaava.
80 ov:ta AMK-tutkinnosta yliopistossa..? Yeah right. Eiköhän tuo ole maksimissaan 40 ov:ta. Helsingissa liikutaan 20-30 opintoviikon välimaastossa.
en ala väittämää mitää, ku en oo tähän asiaa perehtyny, enkä tiedä..
Mutta.. meille ainakin rehtori sanoi hoitoalan AMK:ssa, että valmistuttuamme olemme AKATEEMISESTI koulutettuja..
Mitä sitte tarkottakaa..
..läpi, liian ilmeinen trolli;)
Siis mitä? en tajunnu..
Haluat selvästi antaa vaikutelman, että tiedät asiasta paljon. Tietäisitköhän siis, että mistä nimitys "ammattiKORKEAkoulu" tulee?
Sen siti alunperin olla SURKEA mutta kirjoitusvirheen vuoksi siitä tulikin korkea. Kaikkea sitä sattuukin.
Mitä niin surkeaa siinä on, että sitä pitää jatkuvasti haukkua?
PERUSTELE!
Perusteita:
1.) Opetus on huonoa.
2.) Opiskelu on liian helppoa.
3.) Ei tarjoa tarpeeksi haasteita älykkäille ja ahkerille ihmisille.
4.) Ei anna tarpeeksi eväitä työelämään.
5.) Asioita käsitellään liian suppeasti.
6.) Ei vaadi todellista paneutumista opiskeluun.
Eiköhän nämä jo riitä. ammattiSURKEA! HAH!
Niin kuin ei tutkintoakaan...
Opiskeluhan on ihan opiskelijasta kiinni. Asiat voi opiskella/oppia juuri niin laajasti/suppeasti kuin haluaa. Kyllähan koulusta kuin koulusta läpi pääsee rimaa hipoen, jos on yhtään lukutaitoinen. Mutta tullakseen alansa ammattilaiseksi vaaditaan hieman enemmän panostusta.
Ryhmässä on aina heikompia ja vahvempia oppilaita. Opettajan on löydettävä sellainen keskitie, jolla mahdollisimman moni oppisi mahdollisimman paljon. Heikommilta menee jotain ohi ja vahvemmilta jää oppimatta jotain. Kukaan ei estä kuitenkaan opettelemasta itse niitä asioita, joita kaipaa.
Sama käytäntö vallitsee niin AMK:ssa kuin yliopistossakin. Huomaat sitten kun pääset sisään johonkin.
"Kyllähan koulusta kuin koulusta läpi pääsee rimaa hipoen, jos on yhtään lukutaitoinen."
Monikaan amiska ei pääse edes yliopiston pääsykokeesta läpi. Pitääkö tästä vetää johtopäätökset että amiskaan pääsevät lukutaidottomatkin?
"Ryhmässä on aina heikompia ja vahvempia oppilaita. Opettajan on löydettävä sellainen keskitie, jolla mahdollisimman moni oppisi mahdollisimman paljon. Heikommilta menee jotain ohi ja vahvemmilta jää oppimatta jotain. Kukaan ei estä kuitenkaan opettelemasta itse niitä asioita, joita kaipaa."
Amiskaopetuksessa korostuu heikomman aineksen vahva läsnäolo. Koska oppilasaines on huonompaa ja opetuksessa mennään heikoimpien ehdoilla, ei ole ihme että amiskojen taso on yleensä melko surkea.
Ja onkos sinulla kokemusta ammattikorkeakoulusta?
Eipä taida olla koska et oikeasti tiedä siitä yhtään mitään ja luulenpa että sinun kannattaisi pitää suusi kiinni.
Ammattikorkeakoulussa opiskelu ei ole mitään leikkiä, ainakin meidän koululla on aika vaativa taso.
Eihän tohon pilipalikoulutukseen tarvitse edes lukea pääsykoekirjoja.
Kukaan ei voi olla noin hullu, että tuntee noin voimakkaasti toista koulutusjärjestelmää kohtaan. Olisiko aika mennä nuppinikkarille, kun toisen koulutusjärjestelmän mollaaminen alkaa muistuttamaan vakavaa psykopaattista pakkomieltä.
Kyllä on KTM:lla olla todella huono itsetunto, kun täytyy palstoilla kommentoida yksisilmäisesti tätä asiaa. Tuollainen ei todellakaan nosta akateemisten arvostusta, vaan nimenomaan laskee sitä. Säälittävää...
Ehdotan, että KTM-opiskelijoilta testattaisiin mielenterveys ennen tittelin antamista...
Suoritin eräässä kauppakorkeakoulussa muutamia opintoviikkoja, ei ollut suuriakaan vaikeuksia saada kiitettävää arvosanaa. Ammattikorkeassa, varsinkin muutamissa ammattiaineissa, on todella vaikea saada esim. 4 tai 5 arvosanaa. Kyllä opetuksessakin on eroja, ei se opetus siellä yliopistossakaan aina korkeatasoista ole. Itselläni on kokemusta kummastakin sektorista. Mielestäni ammattikorkean arvosana-politiikassa on nähtävissä kiristymisen merkkejä. Liekö paineet opetusministerön suunnalta niin kovat...