Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen kritisoi ankarasti viranomaisten suhtautumista poliisien luvattomaan rekisteritietojen katseluun. Hän myös siirtäisi henkilörekisterien käytön valvonnan kokonaan pois poliisilta.
Voutilaisen mukaan poliisin rekisteriurkintaan suhtaudutaan sekä tutkinnassa että oikeudessa pehmeämmin kuin esimerkiksi terveydenhuollossa tapahtuneisiin urkintoihin.
– Käsittelyssä on alueellisia eroja. Joissain tilanteissa on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä tai esitutkinta on lopetettu esimerkiksi taloudellisiin syihin vedoten. Joskus on katsottu, että tapaus ei ole yhteiskunnallisesti merkityksellinen. Myös hallinnollisia huomautuksia on annettu, mutta näin ei voi kuitenkaan menetellä, kun kysymyksessä on rikosasia.
Voutilainen arvioi, että poliisien kohdalla tutkintaa rajataan tiukemmin. Urkinnasta epäillyn terveydenhuollon työntekijän osalta saatetaan selvittää paljonkin rekisterinkäyttöhistoriaa, mutta poliisin kohdalla keskitytään helposti pienempään kokonaisuuteen.
Vedottu muistamattomuuteen ja vähäisyyteen
Syyttämättäjättämispäätöksissä on vedottu muun muassa muistamattomuuteen, teon vähäisyyteen, puuttuviin atk-taitoihin ja siihen, että luvattomasta katselusta ei ole aiheutunut vahinkoa kenellekään.
– Tämähän tarkoittaisi sitä, että jos henkilöllä on mielenkiintoinen työ, niin siinä olisi luontaisetuna oikeus katsella muiden tietoja vain uteliaisuudesta.
Voutilainen pitää erikoisena myös vaatimusta, että katselusta pitäisi aiheutua haittaa, jotta se johtaisi syytteeseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rekisteristä selvinneitä tietoja vuodettaisiin ulkopuolisille.
– Silloinhan kyseessä on jo toinen rikosnimike eli virkasalaisuuden rikkominen.
Voutilainen huomauttaa, että myös Valtakunnansyyttäjän virasto on ohjeistanut syyttäjiä kiinnittämään huomiota asian vakavuuteen.
– Nämä eivät ole vähämerkityksisiä asioita. Henkilörekisteririkoksessa on aina kyse yksityistä henkilöä koskevasta asiasta. Silloin yksityinen etu vaatii, että nämä asiat tutkitaan.
"Valvonta Tietosuojavaltuutetulle"
Voutilainen siirtäisi henkilötietojen käsittelyn valvonnan kokonaan poliisin ulkopuolelle. Käytännössä se tarkoittaisi Tietosuojavaltuutetun toimiston resurssien lisäämistä.
– Nämä urkinnat syövät poliisin uskottavuutta. Poliisi vaatii uusia teknisiä menetelmiä käyttöönsä esimerkiksi tietoverkon valvonnassa. Jos tällaisia vaatimuksia esitetään, myös poliisin oma valvonta on saatava uskottavalle tasolle. Sitä se ei tällä hetkellä ole, Voutilainen sanoo.
Tällä hetkellä poliisi neuvoo väärinkäytöstä epäilevän omalle poliisilaitokselle, jossa arvioidaan, onko tutkinnalle tarvetta. Poliisin virkarikosepäilyissä tutkintaa johtaa syyttäjä.
"Myllylän urkinnasta sakot poikkeuksellisen pieniä"
Entisen hiihtäjän Mika Myllylän kuoleman jälkeen poliisihallitus teki pistokokeen, jossa kävi ilmi, että Myllylän tietoja oli katsellut toistasataa virkamiestä. Yli 90 sai syytteen.
Voutilaisen mukaan ensimmäiset oikeuden tuomiot ovat olleet poikkeuksellisia.
– Pohjois-Karjalan käräjäoikeus poikkesi merkittävästi vallitsevasta käytännöstä. Päiväsakot olivat huomattavasti alakanttiin eli 20-30 päiväsakkoa alle sen, mitä vastaavissa tapauksissa on annettu.
Urkki 19 000 kertaa – vetosi puutteellisiin atk-taitoihin
Myllylän tapauksessa käräjäoikeus uskoi yhtä poliisia, joka kertoi opetelleensa atk-taitoja urkinnan yhteydessä. Voutilaisen mukaan perustelu ei ole uusi. Lapin käräjäoikeudessa käsiteltiin vuonna 2007 tapausta, jossa vanhempi konstaapeli oli katsonut rekisteritietoja luvatta 19 000 kertaa. Hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.
– Hän selvitti oikeudessa, että ei osannut käyttää järjestelmää. Mies oli kuitenkin osannut käyttää sitä todistetusti 19 000 kertaa, Voutilainen ihmettelee.
Urkinta tulee tyypillisesti ilmi, kun poliisi lipsauttaa puheissaan jotain, mikä saa epäilemään luvatonta katselua.
– Näissä tapauksissa urkitaan naapureiden tietoja, katsotaan luvatta omia tietoja, tehdään ystävän palveluksia tai toimitaan ihan vahingoittamistarkoituksessa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789909/professori-poliisin-rekisteriurkinnan-valvonta-epauskottavaa
Voutilaisen mukaan poliisin rekisteriurkintaan suhtaudutaan sekä tutkinnassa että oikeudessa pehmeämmin kuin esimerkiksi terveydenhuollossa tapahtuneisiin urkintoihin.
– Käsittelyssä on alueellisia eroja. Joissain tilanteissa on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä tai esitutkinta on lopetettu esimerkiksi taloudellisiin syihin vedoten. Joskus on katsottu, että tapaus ei ole yhteiskunnallisesti merkityksellinen. Myös hallinnollisia huomautuksia on annettu, mutta näin ei voi kuitenkaan menetellä, kun kysymyksessä on rikosasia.
Voutilainen arvioi, että poliisien kohdalla tutkintaa rajataan tiukemmin. Urkinnasta epäillyn terveydenhuollon työntekijän osalta saatetaan selvittää paljonkin rekisterinkäyttöhistoriaa, mutta poliisin kohdalla keskitytään helposti pienempään kokonaisuuteen.
Vedottu muistamattomuuteen ja vähäisyyteen
Syyttämättäjättämispäätöksissä on vedottu muun muassa muistamattomuuteen, teon vähäisyyteen, puuttuviin atk-taitoihin ja siihen, että luvattomasta katselusta ei ole aiheutunut vahinkoa kenellekään.
– Tämähän tarkoittaisi sitä, että jos henkilöllä on mielenkiintoinen työ, niin siinä olisi luontaisetuna oikeus katsella muiden tietoja vain uteliaisuudesta.
Voutilainen pitää erikoisena myös vaatimusta, että katselusta pitäisi aiheutua haittaa, jotta se johtaisi syytteeseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rekisteristä selvinneitä tietoja vuodettaisiin ulkopuolisille.
– Silloinhan kyseessä on jo toinen rikosnimike eli virkasalaisuuden rikkominen.
Voutilainen huomauttaa, että myös Valtakunnansyyttäjän virasto on ohjeistanut syyttäjiä kiinnittämään huomiota asian vakavuuteen.
– Nämä eivät ole vähämerkityksisiä asioita. Henkilörekisteririkoksessa on aina kyse yksityistä henkilöä koskevasta asiasta. Silloin yksityinen etu vaatii, että nämä asiat tutkitaan.
"Valvonta Tietosuojavaltuutetulle"
Voutilainen siirtäisi henkilötietojen käsittelyn valvonnan kokonaan poliisin ulkopuolelle. Käytännössä se tarkoittaisi Tietosuojavaltuutetun toimiston resurssien lisäämistä.
– Nämä urkinnat syövät poliisin uskottavuutta. Poliisi vaatii uusia teknisiä menetelmiä käyttöönsä esimerkiksi tietoverkon valvonnassa. Jos tällaisia vaatimuksia esitetään, myös poliisin oma valvonta on saatava uskottavalle tasolle. Sitä se ei tällä hetkellä ole, Voutilainen sanoo.
Tällä hetkellä poliisi neuvoo väärinkäytöstä epäilevän omalle poliisilaitokselle, jossa arvioidaan, onko tutkinnalle tarvetta. Poliisin virkarikosepäilyissä tutkintaa johtaa syyttäjä.
"Myllylän urkinnasta sakot poikkeuksellisen pieniä"
Entisen hiihtäjän Mika Myllylän kuoleman jälkeen poliisihallitus teki pistokokeen, jossa kävi ilmi, että Myllylän tietoja oli katsellut toistasataa virkamiestä. Yli 90 sai syytteen.
Voutilaisen mukaan ensimmäiset oikeuden tuomiot ovat olleet poikkeuksellisia.
– Pohjois-Karjalan käräjäoikeus poikkesi merkittävästi vallitsevasta käytännöstä. Päiväsakot olivat huomattavasti alakanttiin eli 20-30 päiväsakkoa alle sen, mitä vastaavissa tapauksissa on annettu.
Urkki 19 000 kertaa – vetosi puutteellisiin atk-taitoihin
Myllylän tapauksessa käräjäoikeus uskoi yhtä poliisia, joka kertoi opetelleensa atk-taitoja urkinnan yhteydessä. Voutilaisen mukaan perustelu ei ole uusi. Lapin käräjäoikeudessa käsiteltiin vuonna 2007 tapausta, jossa vanhempi konstaapeli oli katsonut rekisteritietoja luvatta 19 000 kertaa. Hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.
– Hän selvitti oikeudessa, että ei osannut käyttää järjestelmää. Mies oli kuitenkin osannut käyttää sitä todistetusti 19 000 kertaa, Voutilainen ihmettelee.
Urkinta tulee tyypillisesti ilmi, kun poliisi lipsauttaa puheissaan jotain, mikä saa epäilemään luvatonta katselua.
– Näissä tapauksissa urkitaan naapureiden tietoja, katsotaan luvatta omia tietoja, tehdään ystävän palveluksia tai toimitaan ihan vahingoittamistarkoituksessa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789909/professori-poliisin-rekisteriurkinnan-valvonta-epauskottavaa
Vastaukset 28
Vanhimmat
***"Valvonta Tietosuojavaltuutetulle"
Voutilainen siirtäisi henkilötietojen käsittelyn valvonnan kokonaan poliisin ulkopuolelle. Käytännössä se tarkoittaisi Tietosuojavaltuutetun toimiston resurssien lisäämistä.****
Voutilainen on ulkona kuin lumiukko, tai hän ei tiedä asioista yhtään mitään. Tietosuojavaltuutetun toimistoon pitäisi palkata tuhansia uusia työntekijöitä, jos Voutilaisen toiveet toteutettaisiin. Poliisille tehdään joka vuosi n. 800.000 rikosilmoitusta, joita n. 7500 poliisia selvittää pääasiassa kuulusteluin ja eri rekistereissä olevia tietoja tarkistaen. Tähän päälle vielä miljoonat muut, kuten esim. haku ym. tiedustelut. Rekistereitä on toista sataa ja käyntejä niissä vuosittain varmaan satoja miljoonia kertoja. Yksi ainoa huumetutkija saattaa tarkistaa satojen eri henkilöitten rekisteritiedot yhteen ainoaan juttuun. Voutilaisella olisi todella hommaa, jos hän nämä sadat miljoonat käynnit meinaisi tarkistaa.
Poliisinpalvoja tässä näyttää olevan ulkona kuin lumiukko!!
Et kai ihan tosissasi ajattele, että jokainen rekisterin käyttö tutkittaisiin?
Eiköhän kyse ole enemmän siitä, että luotaisiin edes jonkinmoinen kiinnijäämisen riski poliiseillekin. Nykyään riksi on niin naurettavan pieni, että poliisit ei siitä paskaakaan välitä. Varsinkin kun poliisit pääsääntöisesti jätetään kiinni jäätyään rankaisematta.
Hei...Tietokoneet on keksitty myös valvomaan poliisia. Ei massavalvontaa ihmistyönä tehdä missään vai niinkö todella luulet :-D.
Poliisinpalvoja elää yhä edelleen 1900-luvulla. Silloin kun se vielä työskenteli passipoliisina ei sitä päästetty tietokoneen lähellekään. Se pääsi eläkkeelle (ilmeisesti työkyvyttömyyden takia) tämän vuosituhannen alkupuolella ja sitä ennen olis hyllytettynä sekopäisyytensä vuoksi. Täällä se on kirjoitellut ainakin vuodesta 2004 saakka. Näin voi hauilla todeta. Aluksi kirjoitteli mm "beagle boy" nikillä ja sitä vihattiin jo silloin.
Tässä oli lyhyt kuvaus syistä miksi se ei ymmärrä tätä päivää.
Se selvitäminen on vaan niin yksinkertaista nykyisillä tietokonevalmiuksilla. Vai luulitko, että käsin tehdään?
"Voutilainen on ulkona kuin lumiukko, tai hän ei tiedä asioista yhtään mitään. Tietosuojavaltuutetun toimistoon pitäisi palkata tuhansia uusia työntekijöitä, jos Voutilaisen toiveet toteutettaisiin"
Niin, mikään instanssia ei pysy perässä, niin paljon rikoksia läpimätä rikollinen poliisi tehtailee.
Olitko äsken telkkarissa...
mielestäni täysin poliisin normityötä "urkkia" rekisteritietoja...
Niin, rikollisjengin tehtävänähän on rikkoa lakeja.
Rikosta suunnittelevanhan olisi hyvä olla jatkuvasti riidoissa paikallisten poliisien kanssa jos sillä estetään poliisien työteko.
Poliisilla on toimintavelvollisuus, vaikka sitten tuttavasta on kyse. Olisihan se outoa jos poliisi ei saisi esim. ottaa kiinni humalaista puolituttuaan tai riitapukariaan ratista ja kirjata ilmoitusta sekä samalla tarkistaa onko aikaisempia juttuja.
Miksi puhutaan edes samana päivänä Myllylän tapauksesta ja tämän Pohjois- Savolaisen Rautiaisen tapauksesta? Myllylän kuolemassa oli jotain kiinnostavaa mitä urkittiin ja se ei ihan täytä rekisterikäytön perusteita, mutta tämä Rautiainen on ilmeisestikin ollut useammankin poliisin tarkkailun alla - silloin hän on tehnyt jotain epäilyttävää ja sehän kuuluu poliisille selvittää perinpohjin.
Poliisin tehtävät ovat rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Jutussa viitattiin vakaviin epäilyihin tms. tämän tyypin kohdalla. Poliisilla on lainmukainen toimintavelvollisuus, jos jättää toimimatta, ei noudata virkavelvollisuuttaan. Poliisilla on tietyissä tapauksissa oikeus toimia myös esteellisenä.
Kyseiset vakavat epäilyt on tod.näk. salattu, ehkä tutkinnallisten syiden vuoksi, eikä toimittajalla ole niihin ollut pääsyä. Kyseessä olevat vakavat epäilyt ovat olleet sen kaltaisia, että poliisin esteellisyys on tod.näk. siitä syystä todettu olleen vähäinen teko.
Tämä lokijuttu on ollut esillä jo viime lokakuussa:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/tiedot-perheen-rekisteritiedoissa-kayneista-poliiseista-olisi-pitanyt-antaa/1260746
Tämä kohta viittaisi siihen, että aikakin tuolla hetkellä kyseiset henkilöt / henkilö ovat saattaneet olla poliisitutkinnassa:
"Tietojen antamatta jättämistä poliisi perusteli tärkeän yleisen edun suojaamisella. Se voisi vaarantaa meneillään olevia poliisiin tehtäviä rikosten ehkäisemiseksi ja syytteeseen saattamiseksi".
aivan... melko huono esimerkki valittu tuohon maikkarin juttuun turhasta urkkimisesta. tuon poliisin ainoa virhe oli se, että oli esteellinen katsomaan tietoja... ei se, ettei tutkiminen olisi ollut aiheellista...
Hopohopo, paljasta valhetta ja sepitettä luulen ma tuo poliisin roska.
Päätyikö lokijooseppi maikkarilta suoleen?
"Poliisin tehtävät ovat rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen."
Kyllä näin on, mutta, et taida ymmärtää sitä tosiseikkaa, että tuo poliisilain kohta ei ole toimivaltasäännös. Jos puututaan kuten tässä ketjussa on kyse ihmisen perusoikeuksista: yksityisyyden suojasta, täytyy tuo toimivalta rekisteritietojen katseluun tulla jostain laista. Näillä tehtäväluetteloilla ei poliisi voi virkatoimiaan yksin perustella.
Tämä on laki.
Hessu hopo näyttäisi olevan vähemmistönä tässä keskustelussa
Poliisirikolliset valehtelevat, vääristelevät, tekevät väärän valan, puhuvat muunnettua totuutta ja täyttä valhetta, pettävät, panettelevat, puukottavat rintaan ja selkään aina ja kaikkialla.
Reehellinen ja lainkuuliainen poliisi on satuolento.
Avohoito ei sovi kaikille.
Ei niin, poliisirikolliset kuuluvat pakkohoitoon suljetulle osastolle.
.... eikä ole Turusta.
Satusetä saapui. Yrittäsit edes pitää vähän taukoa tuossa keuhkoamisessa, niin olisit uskottavampi.
Yhteinen nimitys: URKKIJAPOLIISI
On todella hyvä, että prof. Voutilainen on nostanut tämän asian esille. Hyvä hyvä!
"Nämä eivät ole vähämerkityksisiä asioita. Henkilörekisteririkoksessa on aina kyse yksityistä henkilöä koskevasta asiasta. Silloin yksityinen etu vaatii, että nämä asiat tutkitaan. "
Ihmettelen, että miten poliisi ei tunne/ymmärrä/osaa lakia, vaikka virkatehtävinään valvoo sitä. Jokainen joka penkoo luvattomasti henkilörekistereitä, syyllistyy rikokseen. Jos tietojen katselulla on asiallinen liittymä työtehtäviin, ongelmaa ei ole. Poliisin ongelmat johtunevat siitä, että poliisimiesten esimiehet eivät riittävästi valvo alaisiaan, ja todennäköisesti itsekin harrastavat samaa vilpillistä toimintaa. Se että poliisin toiminnasta löytyy tällaisia kupruja, on todella huolestuttavaa poliisin yleisen luotettavuuden vuoksi. Luulisi poliisijohdon itsekin ymmärtävän tämän ja pyrkisi korjaamaan mainettaan.
Toisin keskusteluun myös moraalisen puolen: vaikka poliisin työ on rankkaa raatamista, täytyisi pystyä pitämään itsensä kaidalla puolella, eikä muuttua moraalittomaksi. Rankka työ ja rikollisten kanssa vehtaaminen eivät oikeuta oman toiminnan laittomuutta. Olisi hyvä, että poliisikoulutukseen kuuluisi virkamiesetiikan oppitunteja. Jos on annettu valtaa, niin pitää huolehtia ettei vallankäytöstä muodostu mielivaltaa.
Juridinen puoli: syyllistyminen luvattomaan rekisteritietojen katseluun ei poistu sillä, että teosta on minimaallinen paljastumisriski. Tämän vuoksi on tärkeää, että valtakunnansyyttäjän virasto on puuttunut tähän poliisin menettelyyn. Jokainen, joka on ollut omenavarkaissa, tietää olevansa varas, vaikkei jäisikään kiinni. Tiedonurkkimisrikokset eivät kuitenkaan ole omenavarkauksien tasoisia, vaan erittäin vakavia, yksittäisten ihmisten yksityisyyden suojaan kohdistuvia rikoksia. Tässä maassa on laissa säädetty, että sen kansalaisilla on yksityisyyden suoja, vaikka yksittäinen poliisimies olisi kuinka utelias.
Suuri ongelma on, että poliisi tehtailee suorastaan rikoksia, koska vaikka paljastuisi ei kuitenkaan rangaista.
Perustuslakia rikkova virkamies on valtiopetturi.
Tämä on kyllä hauska!
" Lapin käräjäoikeudessa käsiteltiin vuonna 2007 tapausta, jossa vanhempi konstaapeli oli katsonut rekisteritietoja luvatta 19 000 kertaa. Hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.
– Hän selvitti oikeudessa, että ei osannut käyttää järjestelmää. Mies oli kuitenkin osannut käyttää sitä todistetusti 19 000 kertaa, Voutilainen ihmettelee."
.... kaikki menee läpi juu..
Asun kaupungin vuokrataloyhtiössä. Yllätykseksesi tuli esiin tieto, että talon käyttämän huoltoyhtiön hallituksen varajäsenenä on poliisimies. Asia tuli esille kaupparekisteriotteesta, jossa aloin ihmetellä, että miksi kyseisellä miehellä on"osoitetietoja ei saatavilla"- merkintä osoitteen kohdalla. Kaupparekisteristä kysymällä selvisi, että miehellä on ns. turvakielto, jollainen on hyvin yleinen poliiseilla.
Kyseinen mies ei asu lähelläkään taloja, joissa huoltoyhtiö hoitaa huoltotehtäviään eikä edes samalla paikkakunnalla.
Tuo on näppärä keinä päästä käsiksi kaikkien asukkaiden tietoihin ja päästä jopa yleisavaimella asuntoihin sisälle, sillä "huoltoyhtiön hallituksen varajäsenellä" on osakeyhtiölain mukaan oikeus päästä asuntoihin sisälle "tarpeen vaatiessa"
Tuossa olisi tutkivalle journalismille aihetta tutkia, että kuinka paljon Suomessa on tuolla keinolla tehty laittomia kotietsintöjä "huoltomiehen" toimesta....