Siis pian olen asunut vuoden päivät tässä asunnossani ja naapurusto on pysynyt samana kuin tähän muuttaessani. Yksi pariskunta noin kuusikymppisiä ehkä mies jotain 60-65 vuoden välillä ja vaimo hieman nuorempi viime syksynä treenasivat oikein innokkaasti. Mies juoksi ja juoksipa vielä treeninsä jälkeen ne 4 rappusta ylöskin, vaimo keppikäveli.
En ollut nähnyt tätä pariskuntaa pitkiin aikoihin koska heillä on myös kesämökki. Nyt aamulla syödessäni näin heidät. Vaimo talutti miestään joka oli kuihtunut aivan täysin viime syksystä. Painoa on häneltä pudonnut varmasti ainakin 25 kg. Vaikka mies oli ruskettunut pystyi hänestä lukemaan ettei enää kauaa ole aikaa jäljellä.
Siis mitä haluan tällä sanoa? No sitä että, käykää hyvät ihmiset lääkärintarkastuksella ennenkuin tässä iässä alatte kuntoilemaan, sen itsestä tuntuvan vähäpätöisen väsymyksen ja huonon kunnon syynä voi olla paljon vakavampaa.
En ollut nähnyt tätä pariskuntaa pitkiin aikoihin koska heillä on myös kesämökki. Nyt aamulla syödessäni näin heidät. Vaimo talutti miestään joka oli kuihtunut aivan täysin viime syksystä. Painoa on häneltä pudonnut varmasti ainakin 25 kg. Vaikka mies oli ruskettunut pystyi hänestä lukemaan ettei enää kauaa ole aikaa jäljellä.
Siis mitä haluan tällä sanoa? No sitä että, käykää hyvät ihmiset lääkärintarkastuksella ennenkuin tässä iässä alatte kuntoilemaan, sen itsestä tuntuvan vähäpätöisen väsymyksen ja huonon kunnon syynä voi olla paljon vakavampaa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
kylläpä se tauti voi tulla ilman huonoo kuntookin kun salama kirkkaalta taivaalta eikä se oo niin sanottu vaikka kävisit terveystarkatuksessa viikottain etteikö se iskis tiedän nimittäin tapauksen joka ennen työkomennusta kävi terveystarkastuksessa ja mies oli täysin terve puoltoista viikkoo sen jälkeen henki pois aortta repes ja olihan niitä oireita ollut selkäkipuna ym mutta yleensähän siinä tapauksessa ohjataan fysikaaliseen hoitoon ja monet veritulpatkin voi invalidisoida tosi paljon ja niistä toipuminen kestää yks on kanssa masennus joka voi muuttaa ihmisen ulkomuotoa muutamassa kuukaudessa ja sehän on sellainen sairaus jota me kartamme mahdollisimman kauan vaikka se salakavalasti hiipii niin se yleensä ajetaan pois monin keinoin ennen kun on myöhästä se on varmaan aika vaikeeta lääkärin tarkastuksessa todeta mistä se huono kunto ja väsymys johtuu ja ainahan sitä sanotaan että liikuntaa lisäämällä monet vaivat korjaantuu.
Ei ne kuule kiireiset terveyskeskuslääkärit ainakaan täällä syrjäseudulla ala tutkimaan perusterveitä ihmisiä. Yksityiselle voisi mennä, mutta ei kaikilla ole varaa maksaa tuhansia erutoja tutkimuksista.
Minunkin sisaren mies vielä vuosi sitten yli 70-vuotiaana poimi satoja kiloja marjoa, juoksi lenkkipoluilla ym. Sitten tuli äkkiä kovat mahatuskat kesken marjasesongin ja totettiin ärhäkkä mahasyöpä. Ei ollut väsymystä, ei mitään oireita ennen noita vaivoja. No jos olisi tiennyt joskus puoli vuotta aikaisemmin avata mahan niin olisi kai voinut pelastaa, mutta ei sitä kontrollimielessä kenellekään tehdä.
Kun se on menoksi ja päivät eletty, niin ei sitä ennkoida voi.
Eivät tutki pienessä kaupungissakaan.
Minä sain kaksi vuotta sitten 3:n vuoden karenssin julkisen puolen laboratoriokokeisiin.
Olin kuulemma liian hyvässä kunnossa.
T-k lääkäriin menen vain poikkeustapauksissa koska käynnit ovat hyödyttömiä.
Yksityisten hinnat riippuvat tietenkin palveluista.
Haluamani yksittäiset laboratoriokokeet maksavat läheisessä laboratoriossa 10€ - 70€.
Urheilulääkärin perusteellinen, kiireetön tarkastus oli viimeeksi 78€.
U-lääkäri passitti minut yksityisklinikalle olkapääkuvauksiin. Röntgen ja ultraääni.
Niiden perusteella laikkaukseen. Kokonaiskustannus oli jotakin 3000€ tasoa.
Molempien silmien kaihileikkaukset yksutyisellä samoin 3000€:n luokkaa josta klinikan osuus noin 2300€. Voin luopua 52-vuotta pitämistäni laseista joiden vahvuus oli vuosikaudet ollut -6 diopteria = tarkka näkö päättyi noin 40 senttiä nenän päästä.
Miten kukin näitä asioita arvostaa. Minä olen laittanut nämä ryyppäämisen, ravintoloissa istumisen, brändien seuraamisen yms. edelle.
Minulla on 2-tyypin diabetes ollut jo vuodesta 1990. Tänä aikana olen päässyt lääkäriin ehkä 4 kertaa (siis diabeteksen takia). Vain yksi näistä oli erikoistunut diabetekseen. Ei taida nykyajan lääkärit oikein tietää diabeteksesta mitään. Onneksi diabeteshoitaja osaa hoitaa. Pyytää myös reseptit lääkäriltä. Tänä syksynä ehkä olisi toiveita päästä lääkäriin (ei ole diabeteslääkäri). Ihan noin yleensä kysyn, mitä virkaa on terveyskeskuslääkärillä? Ei niin mitään. Kerran yhdellä paikkakunnalla olin (muka) vuositarkarkastuksessa. Ajat olivat myöhässä, minä olin viimeinen. Kokeissa olin käynyt. Lääkäri katsoi papereista, sanoi että näkemiin. Ei edes koskenut. Ei kuunnellut sydäntä, ei niin mitään. Lääkärillä oli kiire yksityisvastaanotolleen!
Ei kai sitä nyt aivan karenssia määrätä kolmeksi vuodeksi. Mitä tahansa voi sattua sinä aikana.
Luuletko, että antaisivat sinun menehtyä, jos sairastuisit kolmen vuoden sisällä, kun paperissa kerran lukee, että olet todettu terveeksi alle 3v.sitten?
Karenssi oli rajattu koskemaan eturauhasen PSA-koetta. Tämän ikäisen ukon rauhasen luulisi muuttuvan vain yhteen suuntaan.
Tk niuhottaa muutenkin laboratoriokokeiden suhteen.
Olen käyttänyt yksityislaboratoriota pysyäkseni ajan tasalla mielenkiintoni kohteiden suhteen.
Ei ole terveystarkastuksia.
Monet perusterveet ei käy lekurilla kuin erittäin satunnaisesti, jos joku syy. Ei se iästäkään ole kiinni, sairastua voi nuorenakin. Kuulin jostain, ainakin osittain ruvettu tekemään jotain tarkastuksia työttömille, aiemmin eikai mitään. Yks iso ryhmä on yrittäjät, harva käy lekurissa, vaikka olisi vaivojakin.
Sellainen brittiläistyylinen kotona käyvä lekuri olisi hyvä, mutta se maksaa. Lekuri tulee kyllä, ambulanssin mukana tarvittaessa. Siinä ois pisnesrakoa yksityisille lääkäriasemille, kotikäynnit. Maksaa varmasti, mutta olisi monelle ihmiselle hyvä ratkaisu. Huolletaanhan niitä autojakin.
Edelleen kuitenkin sitä mieltä, kun ihminen jää loispummieläkeläiseksi, eläkelapun mukaan syanidipilleri. Turha kiduttaa ihmisiä ja turha tuhlata rahaa pummien paikkailuun.
=DW=
Oletko =DW= (...) itse eläkkeellä? Kuinka sinun omat vanhempasi, hyppäsivätkö hautaan ensimmäisenä eläkepäivänään?
Kysymys on laajempikin kuka saa elää ja miksi? Mitkä sinun elämänarvosi ovat? Vaikuttaa siltä kuin olisit maanpäällä keräämässä varoja suursijoittajjille tai jostain muusta liiketaloudellisesta syystä.
Mikä on elämän tarkoitus?
Omaan tuttavapiiriini on mahtunut enemmistö heitä, jotka eivät ole ehtineet nauttia ainuttakaan eläkepäivää.
Eivät juoppoja, syöppöjä, eivätkä tupakojiakaan, vaan tosi tervein elämäntavoin elämänsä läpi kahlanneet.
Mutta kenet vei syöpä, kenet vei juopa, keltä lakkasi sydän kerralla toimimasta.
Turha on kuuluttaa ikiaikaista elämäntapojen oikeellisuutta, kun kuolema meidät kaikki kuitenkin korjaa, lihavat ja laihat.
Ajatus sekin.
Jos tekisi sitovan sitoumuksen syanidipilleristä, niin saisi vapautuksen eläkemaksusta, olisi edullinen työnantajallekin, jonka ei myöskään tarvitsisi maksaa eläkemaksua.
Palkka olisi hiukan isompi ja myös TA olisi tyytyväinen.
Mutta kun sitten konkurssi iskisi ja joutuisit työttömyyseläkkeelle 58-vuotiaana, niin sitten sinulla olisikin se pilleri odottamassa viimeisessä palkkapussissa,
"EHÄN MINÄ TÄTÄ TARKOITTANUT, HERRAIIJJUMALA SENTÄÄN! 58-VUOTIAANA! ÄLKÄÄ NYT HULLUJA PUHUKO!"
Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.
Eihän DW tarvitse eläkettä. Hän ajaa arjalaisella muskeliautolla, kärsii henkistä tuskaa meidän syntiemme tähden, jota harrastamme elämällä.
Hän on henkilö joka taistelee viimeiseen asti rajariidat sekä naapurin tienkäytöt. Kärsii suunnattomasti, kun jotkut saavat työstä palkkaakin.
Joku voisi kuvitella tällaista kateuden katkeruudeksi, mutta eihän nyt sentään. Tällainen loitoyksilö ei koskaan alennu jäämään eläkeläiseksi. Opiskellut tyyppi, joka pystyy vielä maksamaan Kirjapainolle käyntikorteista, missä on painettuna oikein tittelikin. Siis ei koskaan eläkeläinen.
Joskus tyypin täytyy poistaa tuo meidän muiden eläjien aiheuttamat hirveät henkiset paineet, ottamalla pienet hömpsyn tömpsyt ja haukkumalla kanssaeläjät. Vain hänen tuntemansa yrittäjät ovat tälle maalle elinkelpoista asujamistoa. Muut on selkeästi loispummeja, jotka eivät lääkäreitä, eikä kauppoja tarvitse.
Ymmärretään tyyppiä täällä tähän aikaan. Kaipa ne ammatti-ihmiset ymmärtää jossakin virastoaikana.
Jossakin vaiheessa tuo on mahdollista, jopa todennäköistä.
Miehen aineenvaihdunta, eritoten hormonitoiminta hiipuu ja se näkyy nopeasti hahmossa ja kokonaisolemuksessa.
Muutaman hyvän ystäväni kohdalla näin on käynyt.
Kaverit ovat kutistuneet. Vain yhdellä on todettu varsinainen sairaus.
Ikähaarukka 65 > 78:aan.
Minä käyn salilla tehden pääasiassa submaksimaalisilla painoilla perusvoimaharjoitteita käyden ajoittain maksimissa.
Apuvekottimia käytän täydennysmielessä.
Katsoessani tarpeelliseksi käyn urheilulääkärillä koska terveyskeskuksen yleislääkärit eivät osaa ajatella terveyttä poikkitietellisesti eikä heillä ole aikaa.
Tarkistutan yksityislaboratoriossa Hb:n muutaman kerran vuodessa ( 163 ) ja eturauhasen PSA.n vuosittain ( julkisella puolella sain 3:n vuoden karenssin ) sekä satunnaisesti testotasoni.
Olen käyttänyt u-lääkärin määräämää testoa useita vuosia.
En vaakso loppujen elinvuosieni määrää mutta mahdollisuuksieni puitteissa yritän pitää huolta niiden laaadusta.
Toistaiseksi toimii kaikki vähintään tyydyttävästi.
Olen leikkauttanut olkapääni ja molempien silmieni harmaakaihit yksityisellä.
Pieniä investointeja näiden loppuvuosien laatuun!
Avauksessa mielestäni aavistus epäilystä liikunnan terveellisyydestä.
Vaikuttaa ettet kuitenkaan tiedä oliko kyseisellä miehellä jokin sairaus jo viime syksynä mitä hän yritti saada aisoihin liikunnalla, tai sitten he vaan ovat liikunnallisia ihmisiä.
Lähes aina on liikunta terveellistä, se vaan tulee suhteuttaa jokaisen omiin tarpeisiin sopivaksi.
Juuri tätä tarkoitin, jos mies oli tuntenut olonsa hieman väsähtäneeksi ja ylipäätään kuntonsa huonoksi, eikä se sillä kuntoilulla tullutkaan paremmaksi ja menikin sitten lääkäriin liian myöhään.
Kannattaisiko meidän ikäisten mennä kuitenkin ensin otattamaan ne verenpaineet ja verikokeet ennenkuin herätämme henkiin kuntoilun jota emme ole harrastaneet vuosikymmeniin.
Voihan se olla niinkin. Voi olla myös niinpäin, että on käynyt lääkärissä valittamassa väsymystään ja lääkäri on suositellut liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota ja tupakanpolton lopettamista, ilman sen kummempia tutkimuksia. "Jos ei kahden kuukauden päästä tunnu paremmalle, niin ota yhteyttä".
Niin se bruukaa mennä.
Käyn uimahallissa ja poljen kuntopyörää talvella, kesällä uin järvessä ajelen pyörällä pitkin teitä. Siinä tulee sopivasti liikuntaa.
Minä siivoa rappukäytäviä 40 tuntia viikossa. Tohtori käski kyllä liikkua 2 tuntia viikossa, tekee kuulemma oikein hyvää verenpaineelle. Kun jäin sanattomana suu auki, niin hän kysyi pää kallellaan, että tuntuuko se paljolta, eihän se ole kuin parikymmentä minuuttia päivässä.
Nämä tohtorin terveiset kun vein työnjohtajalleni...
Minun tuttavalleni työterveyshoitaja oli sanonut että kannattaa akaa kävellä työmatkat. Eihän siinä muuta vikaa kuin että matka per sivu on 20km :)).
;))
Serkkupojalleni, hieman ylipainoiselle, lekuri oli pitänyt luennon kaljan vaarallisuudesta. Serkku ihmetellyt lopuksi, että milloin pitää alkaa, kun tähän asti ei ole sitä imenyt.
Kuten ei muutakaan alkoa.
Joillain taitaa olla intoa antaa sitä terveyskasvatusta ilman että kartoittavat ekka tarpeen :)
Tietääkö kukaan täällä oikeasti mitä tuolle miehelle kuuluu?Ulkoapäin saattaa näyttää siltä taltä ja tuolta mutta näinhän ne juorut syntyy, kauhistellaan ja arvuutellaan ja kehitellään tarinoita joita sitten live-elämässä jopa tiotena kerrotaan.
Avauksesi sai minut itsetutkiskeluun ja sen seurauksena minäkin järkytyin.
Viime viikon olosuhteista johtuen maksimoin kuntoilupanostani ja se kostautui eilen.
Lauantaisen lepopäivän jälkeenkään ei tuki- ja liikuntaelimistö tahtonut eilen suostua haluamaani yhteistyöhön eikä tämä päivä ollut juuri kummoisempi.
Lopun alkua?
Seuraava syöpäkontrollini on joskus syksyllä. Paikalliselle terveyskeskukselle on käsittämätöntä, että joku haluaa suunnitella tekemisiään muutaman kuukauden eteen päin.
Yritän saada samaan yhteyteen ne laboratoriokokeet joiden suhteen minut pantiin karenssiin yli kaksi vuotta sitten.
Olo on ns. "vetämätön"! Onkohan oire vakavammastakin? Paino ei ole vielä pudonnut mutta saattaahan sekin olla edessä.
Paljon sen pitäisi pudota, että hintelä vaimoni pystyisi tehokkaasti auttamaan taluttaen.
Minulla on ollut 17-vuotta tämä mökki. Naapurusto on pysynyt kutakuinkin samana, yksi mökki on vaihtanut omistajaa. Yläpuolella mäkeä on neljä taloa ja niidenkin asukkaat samoja.
Järkytyksen koin noin viisi vuotta sitten kun yhdelle mäen päällä asuvalle isännälle oli syntynyt lapsi. Vaimokin oli vaihtunut sitäkin olin ounastellut, mutta kesti kauan senkin vaihdoksen huomaaminen kun sillä entisellä ja uudella vaimolla molemmilla oli punainen tukka. Lapsen syntymän jälkeen hoksasin, että uusi vaimo on kaksikymmentä vuotta nuorempi ja solakampi sekä pitempi kuin entinen.
Nyt olen tarkkaillut toista mäenpäällä olevaa taloa. Talon isäntää en ole nähnyt koko kesänä. Kova mies oli ulkotöitä tekemään. Vaimoa näen usein, en kehtaa kysyä missä on miehesi, uskovaisiakin ovat.
Näin se elämä yllättää, muistakaa sekata puolisonne kunto ja menot ; )
Totta sulla on kiikarit millä mäennyppylälle naapureita "tarkkailet"? Menikö ihan yöunet?
Aloitukseen viitaten, aloittaja hän näki kuihtuneen miehen syödessään. Minä tein havantoja ajaessani autolla noiden talojen ohi. Kahdet kiikarit on lintujen seurantaan vaan metsä ja mäki välissä, jos sinne taloihin yrittäisin tiirata.
Yöunia en ole menettänyt kun ei tarvitse omaa puolisoa tarkkailla, hyvin nukuttaa.