Tuntuu ettei elämässä oo mitään järkee

Oon kokenut jotain samanlaista (tosin olen 21-vuotias mies). Omassa elämässä aina 12-vuotiaasta 19-vuotiaaksi oli pelkkää tyhjyyttä, masennusta ja ahdistuneisuutta. Olin vaan täysin hukassa ja yksin.

Kaikki alkoi itsellä ehkä ala-asteella tapahtuneesta koulukiusaamisesta jota jatkui useamman vuoden ajan. Loppuvaiheessa ala-astetta pelkäsin joka ikinen aamu mennä kouluun, se oli helvetillistä. Sen vuoksi sulkeuduin täysin seuraaviksi vuosiksi. Eristäydyin ja kieltäydyin lähes kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä about koko yläasteen ajan. Joitakin kavereita oli, mutta olin niin ahdistunut ettei musta ollut oikeen seuraksi. Olin sisäisesti yhä peloissaan oleva pikkulapsi. Ei sitä voi oikeen selittää että kuinka hankalaa tutustuminen uusiin ihmisiin tuolloin oli.

Mutta hiljalleen 17-vuotiaana aloitetun terapian jälkeen, oon alkanut ymmärtää itseäni ja asiat on menneet paremmin. Nyt vihdoin uskon tulevaisuuteen ja sosiaalinen estyneisyys on alkanut hellittää. On mulla edelleen vaikeita aikoja, pelkoja ja masennusta, mutta vähemmän kuin ennen. On helpompi olla.

Joten älä vaivu epätoivoon, asiat voi muuttua vaikkei siltä näyttäisi. Mutta muutos lähtee sisältä päin. Mutta jokaisen on vaan löydettävä se oma tiensä, siinä en voi auttaa.

Mua on kiusattu koko elämäni ajan (olen 22 vuotias nainen) ja nyt on sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja julkisten paikkojen pelkoa ripauksella paniikkihäiriötä. Olen ollut kotona ylä-asteelta lähdettyäni.
Sanon vaan että terapiassa sä et voi epäonnistua. En usko että sanot mitään niin tyhmää että terapeutti tai psykologi heittää sut ulos huoneesta. Tuntuuko susta vaikealta puhua kasvokkain? Voit laittaa vaikka kuntasi mielenterveystoimistoon sähköpostia ja kertoa että sun on vaikea puhua. Lupaan että et ole sairain tai hulluin ihminen paikkakunnallasi ja terapeutit ne on kuule kuulleet semmosta tarinaa ja nähneet ihmisiä joilla on asiat vielä paljon huonommin, niin ne ei sua tuomitse! Miksi sä uskot epäonnistuneesi terapiassa? Mieti että siellä käy oikeastikkin "hulluja" jotka esim kuvittelee olevansa oravia, tai vaikka haluavat harrastaa seksiä kuolleiden ihmisten kanssa. Siellä itkee ihmisiä joka päivä. Ei haittaa jos sä itket etkä saa vähään aikaan sanaa suustasi. Ei haittaa jos et osaa meikata tai sun tukka on hamppua, ei haittaa jos änkytät tai sekoilet välillä sanoissasi, tämän lupaan sulle 100%. Voit soittaa kriisipuhelimeen, sinne voi soittaa nimettömänä tuntemattomasta numerosta. Itsekin olen soittanut ja itkin koko puhelun ajan.
Olen monesti miettinyt että miksi juuri minä sairastuin ja miksi just mulla on näin paha olla. Mutta kuule, musta tuntuu että mulla on elämänkokemusta kymmenet kerrat enemmän mitä "tavallisilla" ihmisillä vaikka ne ois musta 30 vuotta vanhempia. Se ei ole iso lohtu mutta lohtu se on sekin. Jos on kiusattu koko kouluikä niin sulla on oikeuskin olla masentunut ja pelokas. Se ei todellakaan ole sun vika eikä se TODELLAKAAN tee sinusta huonompaa. Koulukiusaajat ovat idiootteja pellejä, itseä lohduttaa vähän salaisesti sekin että vaikka oma tilanne on hankala niin puolet mun koulukiusaajista pamahti paksuksi 16-vuotiaana ja niistä tuli teiniäitejä, jotka on lapsia vielä itsekkin. Yksikään näistä ei vielä tänäkään päivänä ole täysin tasapainoinen äiti jolla on tasapainoinen perhe ja pärjää omillaan. Yksikään heistä ei myöskään ole vielä läheskään yhtä kypsä kuin minä, ja olen onnellinen sitten joskus JOS minulla on mies ja vakaa parisuhde, ja otan äitiyden tosissani enkä juokse baarissa elämässä kesken jäänyttä nuoruuttani joka toinen viikonloppu. Silloin on mun vuoro nauraa.
Pelkäätkö sä koulua kiusaamisen takia? On totta että lukiot ja amiskatkin on vielä täynnä idiootteja pissiksiä jotka muodostaa kuppikuntia, mutta kyllä useimmat viisastuu. Tiedätkö syytä miksi kaverisi on sinut hyljänneet? Jos mitään riitaa ei ole ollut vaan olette vaan lakanneet pitämästä yhteyttä niin miksi et kysyisi joltain heistä että mitä kuuluu? Miksi olet omasta mielestäsi ruma? Minä uskoisin, että sinulla on vain huono itsetunto etkä ole sen rumempi kuin muutkaan. Luonnonkauniita ihmisiä on aika harvassa, julkkiksetkin näyttää ilman meikkiä ihan 30-vuotisesta unesta heränneiltä peikoilta, usko minua!
Sä olet ihan yhtä arvokas ihminen kuin kaikki muutkin. Saattaa kuullostaa vain sanahelinältä, mutta se on kyllä ihan totta.
Onko sulla perhettä tai sisaruksia? Tietääkö ne tilanteesta? Asutko sä vielä kotona? Harrastatko liikuntaa? Rupee käymään vähintään puolen tunnin reippailla lenkeillä ainakin joka toinen päivä, ja tee se vaikka tuntuis että et jaksa tai et halua. Liikunta lisää hyvänolontunnetta heti lenkin jälkeen, ja pitkällä aikavälillä auttaa myös vähentämään ahdistuneisuutta. Yleensä lenkin jälkeen musta tuntuu että voisin tehdä mitä vaan :)
Yksi asia mikä sun on kuitenkin tehtävä on, että yrität saada itseluottamusta. Se on varmasti tajuttoman vaikeaa. Tarkoitan nyt sellaista itseluottamusta että uskaltaisit pitää puoliasi. Huippumallina sun ei itseäsi tarvitse pitää, tai että sulla olisi maailman paras vartalo, eikä sun tarvitse edes siis pakosti opetella juttelemaan ihmisille mitään smalltalkia, mutta jos katsoit putousta, niin muistat varmaan Sanna-Raipe Helmisen ja hänen kehonkielensä, kun hän kädet puuskassa ja tukka silmillä oli ihan kyyryssä, ei katsonut ketään silmiin ja yritti käpertyä kauimmaisiin nurkkiin mitä löysi. Saan susta tällaisen mielikuvan, en tiedä oonko oikeassa, ja nyt en siis sua moiti. Mutta tee se vaikka sitten sen vihan voimalla mitä sun sisimmässä kiusaajiasi kohtaan on, ja ala kävellä selkä suorana. Katso ihmisiä silmiin kun he tulevat vastaan, älä välttele kenenkään katsetta. Pidä pää pystyssä äläkä anna leuan valahtaa rintaan.
Ikä helpotti itselläni vähän, ja uskon että vaikka nyt on kamalaa niin se helpottaa vielä sullakin, ja uskallat olla itsevarmempikin. Jos sua joku kiusaa niin naurahda ja sano että "olipa erinomanen juttu" voit myös ihan suoraan tiukalla äänellä kysyä että "mitäpä luulet että miltä musta tuntuu kuunnella tommosta p*****?" Jos kiusaaja vielä jatkaa niin sano ihan suoraan että "vedä kä*een!"
Mulle voi sähköpostia laittaa [email protected]

voisitteko poistaa ton viestin siinä on mun numero