Miten suhtautuisit

Ei hän tekisi sitä..
Mutta mielikuvitustasolla ajateltuna se olisi melkoinen pysähdys..En osaa sanoa, mitä sillä hetkellä tuntisin ja sen jälkeen. Varmasti olisi tunteet sekaisin..

Älä sinä puhu itsemurhista kevyeen sävyyn, mitään järkyttävämpää ei toinen ihminen voi toisille tehdä, eikä siinä ole silloin kyse ainakaan rakkaudesta vaan ihan jostain muusta.

täysin. Niin kovin kaduttaisi. Tämä nyt ei kuitenkaan ole kohdallani todellisuutta, sillä ei hän ole minulle mitään tunnustanut oikeasti.

Jos taas HÄN olisi tehnyt itsemurhan teidän kiusaamisten takia, niin kaikki saisivat tietää mitä te ---n työntekijät olette.

Riippuu siitä kuka hän olisi. Ihan tuntemattoman tai vähemmän tutun itsemurhaan takiani en osaisi suhtautua kuin ajattelemalla, että oli varmasti muita syitä takana, mutta halusi näin kostaa ja jättää minulle syyllisyystaakan kannattavaksi. Hyvä ja huono kosto..

naurettava henkilö yrittäisi jotain mun kanssa ja sitten ei saa vastausta multa. Niin se olisi sille ihan oikein. Mitäs yrittää huonompi tasoinen kuvitella mitään mun kanssani.

Onko vastapuoli minkään arvoinen jos ei ole vastannut mitään...hmm..vai eikö "hän" oikeasti ole puhunut tunteistaan hänelle.
Jos joku tekee tuollaisia päätöksiä, että haluaisi luopua elämästä vapaaehtoisesti..en kyllä ymmärrä. Kukaan ihminen ei saisi minua luopumaan tästä eletystä ja vielä elämättä jäljellä olevasta elämästä. Haluan nähdä ja kokea vielä paljon. Oli se sitten hyvää tai huonoa. Ihmisen keho on kiehtova ajatellen miten tunteet vaikuttaa siihen. Rikki kukaan ei voi mennä sydänsuruista. Aina ne päivät menee eteenpäin kuitenkin. Tosin raskaimmin askelin, mutta kyllä ne siitä ajan myötä kevenee. Huh mä kyllä meen nukkumaan. Ja odotan huomista aamua mitä tuo tullessaan .

Mun narsku on tuolla itsemurhalla, tosin lapset mukaan ottamalla, uhkaillut useita kertoja. Sen silmissä on ollu silloin aivan mieletön tyhjyys, ei ollenkaan se ihminen johon tutustuin. Sama katse oli muuten myös silloin kun tuo narskku kuuli että kahden päivän päästä on sosssu tulossa kotikäynnille kun tiestivät narskun harrastamasta julmasta henkisestä väkivallasta kotonamme. Tuolloin hän sylki, repi, löi ja potki, mutta mikä oudointa: hän esitti todella hyvin puhuvansa häken kanssa ja puhui erittäin uskottavasti että pelkää minua kun olen väkivaltainan..

Se on vain niin, että suurinpiirtein tuosta hetkestä lähtien olin varma että perheolojemme kertominen kenellekään oli virhe. Narsku näytti todella pelottavalta ja kylmältä ja olin varma että nyt alkaa hänen lupaamansa kidutus minulle...

sairasta ap:ltä jos itse kokeisit saman minkä minä olen kokenut ex rakkaan puolesta. niin tuskimpa kyselisit tälläistä!!!!!

sielu sinne sielu tänne, kohtaan hänet helvetissä sitten.

Minulla on 1 asia, ei ollut tyttö/nainen vaan mies, joka teki itsemurhan hyppäämällä joltain sillalta, mietin silloin että enkai tehnyt sen oloa niin huonoksi kun löin kerran koukulla mahaan sitä..aikoja ennen tuota.

Mutta tuollaiset asiat, tuskin voi unohtaa ikinä tuollaisia.

Päässäni pyörii, päätä pyörittää joku tyttö, jonka nimeä en saa mieleeni nyt, samassa kaupungissa kuitenkin.

Kuka raiskasi sua ?

pelimieskö.

Sukunimi oli erikoinen joku.. en muista, 2 blondia tyttöä porukassa, ellei sitten ollut "Varakas" tuon sukunimi...

seen....no tuota, jos hän ei merkinnyt minulle mitään ennenkään ja olisi vaikkapa stalkannut jo pidemmän aikaa tunteidensa osoituksilla, niin tuskin välittäisin hänen kuolemastaan. Ikävää, mutta niin se vain on. Varmaan säälisin. Ajattelisin: ihmisparka, ei tainnut hänellä olla päässä ihan kaikki hyvin. Ja sitten unohtaisin koko jutun.

liha !