Hyvä ja hyvät

Mitä vielä Ruuneperi Olet niin vaatimaton. Keksinhän minäkin ikiliikkujan ja kun esittelin kaavioita siitä insinööriveljelleni hän sanoi heti. "Ei voi toimia, tuossa voimat kumoavat toisensa". En tehnyt prototyyppiä kun itsekin epäilin kitkan vaikutuksen olevan liian iso ja luotin veljen koulutuksen olevan kuitenkin niin hyvä, että luovutin:

Hyvä Ruuneperi ! Hyviä ajatuksia hyvän olemuksesta Ruuneperillä.
Tuon puolesta puhuu sekin, että suomen kielessä ei ole hyvän vertailuasteissa hyvempi, hyvin. Parempi, paras ...para tarkoittaa henkiolentoa ja tonttua.
Pohjanmaallakos sanotaan, että priimaa pukkaa, vaikka hyvää yrittää.
Lapsia aina kannustettiin, että yritys hyvä kymmenen, eli sehän on korkein kouluarvosana.

Hyvistä sanoista puheenollen hyvä, parempi, paras Ruuneperi!

Ramoonalle kerron tuosta " priimaa pukkaa, vaikka hyvää yrittää!" että pohjalainen itseironia on tuollaista, sitä on vaikea muiden varmaankin ymmärtää, mutta tuo lause voidaan sanoa silloinkin, kun asia menee kiville, epäonnistuu.

Vaikka minun vanhempani eivät tuon tyyppistä huumoria harrastaneetkaan, niin minua tuo kyllä naurattaa täysillä.

Kuten suomessa hyvä, parempi, paras, on ruotsin kielessä myöskin god-sanan taivutus erilainen, god, bättre, bäst , -( no tietenkin bra, bättre, bäst, siinähän se on samasta sanasta), - paitsi ruuasta puhuttaessa käytetään god-sanan komparatiivia ja superlatiivia: god, godare, godast mat =
hyvää, maukkaampaa, maukkainta ruokaa.

Mutta kuka keksisi jonkin hyvän sanan kuvaamaan väkevää 190 senttistä "poikaa", lastani, joka kokoaa uuden kirjahyllyn, auttaa uuden ison TV:n paikoilleen ja virittää sen, tai tekee jotain muuta auttamishommaa? Poika tuntuu aivan mahdottomalta, vaikka onhan hän aina se oma lapsi tietenkin. Etunimi vain on ainoa mahdollisuus.

Olen ollut näytelmässä "Para" lapsena koulunäytelmässä "se punahameinen tyttö" joka tanssi piirileikkiä tontun kanssa.
Se esitettiin kesäjuhlassa uudelleenkin Nuorisoseuraantalon näyttämöllä. Hauskoja muisteluksia.

Toivottavasti eivät ketään loukanneet. Sitä en halua. :)
Hyvää sunnuntaita!

"Uusi para" olikin sen näytelmän nimi. - Kyllä ihminen muistaa vanhoja asioita, tuo tapahtui, kun olin 8-vuotias. Tosin pienellä viiveellä muisti nytkin toimi.

Pitäiskö jotain vastata jollekin.
Minäkin taivutan, hyvä, parempi, parahin! Sanalla on kaksi merkitystä jokuhan niitä keräilee.
Ja vielä yksi taivutus, huono, huonompi, mitätön.
Päivä oli tosi hyvä mutta kun kaikki loppuu aikanaa, niin tämäkin päivä lopuillaan,
maailman valiot ottelevat Moskovassa, ja sitä seuraan nyt kuvan kanssa, hieno että järjestäjämaan nuori mies voitti 20 km kävelyn.

Hyvä ja hyvät oli otsikossa, lisätään parhaat päälle.

Onpahan vaikeasti tulkittava aihe. Vertailumuodoista on ihan hyviä esi merkkejä jo tullutkin. Entäs: susi(ei vihjaa mihinkään), mänettelöö, kelepovaa, passel, on just` eikä melekein.

Luokittelu ihmisistä ei minulla onnistu mitenkään. No...ehkä pituuden voi mitata, muu onkin jo kuin taiteen tai arvostelulajien epäonnistunutta ryhmittelyä. Kas, kun se riippuu arvostelijoista ja heitähän riittää joka lähtöön. Saattaapi olla värilliset lasitkin. Kaikki lienee silti oikeassa, oma mielipidehän on tärkein. Eikö niin?

Kun joku aiheettomasti ja ylenpalttisesti alkaa kehumaan (näinkin on joskus tapahtunut) tulee heti pirullisesti mieleeni, että mitähän sinäkin haluat. Joskus - tosin harvoin - olen vastannut: Paljonko tarvitset?

Ei huoli ottaa vakavasti. Esittämälleni ei ole tieteellistä näyttöä.

sanoistahan täällä puhutaan, ruuastakin.