Heippa,
Eli tilanteeni on nyt sellainen, että pidin lukion jälkeen vain suunnittelemani yhden välivuoden "jotta voin miettiä mitä haluan ja kerään rahaa!". Noh, sitten päätin hakea oikeustieteelliseen seuraavana keväänä. En päässyt. Hain tänä kevääänä uudelleen. En päässyt.
Nyt alkaa siis jos paniikki iskeä, kun en enää tiedä mihin hakisin ja mikä olisi järkevintä. Olen 21-vuotias ja hyvissä hommissa eräässä helsinkiläisessä toimistossa. Kova hinku kuitenkin koulumaailmaan jo olisi, eikä neljäs välivuosi enää tule kuuloonkaan. (vaikka tuttavat kannustavat töiden tekoon eikä kuulemma näin nuorella ole paniikkia... Minulla on!!! :D)
Onko samanlaisia kokemuksia ja miten olette oikean tien välivuosien jälkeen sitten valinneet? Kertokaa tarinoitanne jos niitä löytyy?
Kiitos :)
Eli tilanteeni on nyt sellainen, että pidin lukion jälkeen vain suunnittelemani yhden välivuoden "jotta voin miettiä mitä haluan ja kerään rahaa!". Noh, sitten päätin hakea oikeustieteelliseen seuraavana keväänä. En päässyt. Hain tänä kevääänä uudelleen. En päässyt.
Nyt alkaa siis jos paniikki iskeä, kun en enää tiedä mihin hakisin ja mikä olisi järkevintä. Olen 21-vuotias ja hyvissä hommissa eräässä helsinkiläisessä toimistossa. Kova hinku kuitenkin koulumaailmaan jo olisi, eikä neljäs välivuosi enää tule kuuloonkaan. (vaikka tuttavat kannustavat töiden tekoon eikä kuulemma näin nuorella ole paniikkia... Minulla on!!! :D)
Onko samanlaisia kokemuksia ja miten olette oikean tien välivuosien jälkeen sitten valinneet? Kertokaa tarinoitanne jos niitä löytyy?
Kiitos :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko ajatellut hakea opiskelemaan jonnekkin muualle? Siis esim. kakkosvaihtoehdoksi? Saisit kuitenkin jonkinlaisen tutkinnon.
Moi!
Minuakin suunnattomasti häiritsi aina kommentit "Kyllä sinä vielä kerkiät, olet niin nuori!" -kommentit. Näitä sain kuulla kahden välivuoteni aikana kosolti, kun itse stressasin siitä, etten ole vielä päässyt sisään haluamaani paikkaan opiskelemaan.
En itse ole sitä sukupolvea, että kannustaisin nuoria ihmisiä jumahtamaan työelämään välivuosien jatkeeksi. Mulla on siis kaksi välivuotta takana, töitä tehden, avoimen kursseja opiskellen ja periaatteessa myös AMK-opiskelupaikka taskussa. Vaikka töitä en tehnyt täysipäiväisesti, täytyy sanoa, että alkoi kyrsiä. ÄLÄ siis oikeasti jumahda töihin. Töitä ehtii tehdä sitten koulujen jälkeen, Kouluun on vaikea lähteä sitten vuosien jälkeen, kun on juurtunut jo työelämään.
Mulla on aina hakujen suhteen ollut varasuunnitelma. Jos en ole päässyt ykköskohteeseen, olen pyrkinyt valitsemaan ainakin yhden semmoisen kohteen, joka kiinnostaa semisti, mihin helppo päästä vähällä lukemisella sisään. Esim. tänä vuonna hain yliopistoon ja varasuunnitelmana mulla oli AMK:ssa liiketalous. Onneksi tärppäsi yliopistosta, sillä tiedän, että olisin taas hauissa mukana seuraavana vuonna. Tuo varasuunnitelma on ollut aina siksi, että toisaalta aina niistä toisen koulun opinnoista voi olla hyötyä tulevaisuudessa, ne voi olla jopa hyväksiluettavissa :) Erityisesti yleishyödyllisiä opintoja kannattaa valita (kieliä ym.)
Tiivistetysti.
-Käy vaikka avoimen kursseja aiheista, jotka kiinnostavat sinua.
-Kerää rahaa töiden kautta säilöön.
-Hamstraa motivaatiota sisäänpääsyyn ja opiskeluun.
-ETENKIN KESKITY sisäänpääsyprosessiin!! Jos mahdollista, älä tee töitä ainakaan viimeisenä kuukautena ja aloita varhain (n.4 kk ennen) syventymään pääsykoeaiheeseen.
Seuraava vinkki voi kuulostaa vaikealta.
-Rentoudu! :) Pidä oikeesti lomaa! Sitten kun opiskelemaan pääsee, ei sitä helposti voi lähteä pidemmälle matkalle kun on muita velvollisuuksia.
-Älä tyydy vähään, tavoittele asioita
Itselläni on alkoi viides välivuosi. En vielä intin jälkeisenä vuonna (2010) tiennyt minne hakea, kunnes hain 2012 kauppakorkeaan. Lukuinto lopahti nopeasti töiden takia, enkä luonnollisesti päässyt sisälle.
Tänä vuonna hain sinne uudestaan ja jäi rajalle. Olin edelleen kokopäivätöissä ja nuppi meinasi seota hakuprosessin aikana. En päässyt edes varavaihtoehtooni (mikä piti olla varma paikka) sillä sekin jäi pisteestä.
Tuloksien jälkeen on masentanut ihan tosissaan, sillä en suostu taantumaan ja jäämään työhöni. En vain yksinkertaisesti pysty siihen. Elämäni on kaikkea muuta kuin sitä mistä unelmoin lukioaikoina (työuran ja tulevaisuuden suhteen). Työmotivaatiota ei ole nimeksikään mutta opiskeluhaluja olisi liikaakin.
Kaikki tietenkin tykkäävät toistaa siitä kuinka nuori olen, pääsen ensivuonna blah blah, mutta kyseinen setti lähinnä ahdistaa lisää. Osa kavereista on jo valmistunu kandiksi, ja itse vielä painin pääsykokeiden kanssa. En suosittele välivuotta kenellekkään, varsinkaan useampaa.
Suunnitelma löytyy jo ensivuodeksi, enkä aio jäädä ilman koulupaikkaa, mutta tauko lukiosta tähän hetkeen hirvittää.
Olen 23 v ja toinen välivuosi menossa..... Kyllä aika rientää kovaa. Lukion jälkeen en keksinnyt hakea mihinkään ja tänä vuonna mulle selvisi että haluan lukea hammaslääkäriksi ..... Samalla on käynyt laitoshuoltajan kurssia jotta saisin työtä.... Ja sen myötä säästäisin rahaa tulevaa opiskelua varten. Nyt mulla olis haastattelu Seuren kanssa ja ehkä sen jälkeen saan suiivous hommia.
Lukion jälkeen aloin massentua kun löhöilin kotona paljon sitten aloin ettiä töitä enkä saannut kun oli vaatimuksia.... Sitten kävin tökkärillä ja kaskivät hakea yhteishaussa... Sitten sattumalta löysin 4 kuukauden kestoisen ammattikoulutuksen ja olin innoissaan.
Mulla joskus iskee panikkii silleen että apua oot kohta kaksviis ja sulla ei ole tutkintoa.....
Aion sitten hakea hamikseen 2015 keväällä ja mulla on yli vuosi valmistautua pääsykokeisiin.... Ja aion paneutua siihen ihan täysillä....
Mun kaverit opiskelevat jo ammmattikorkeakoulussa ja oon vähän kateellinen joskus
kun ne kohta valmistuvat ammattiin.