vesikiertoisen lattialämmityksen säätäminen

No jospa siellä on esisäätöventiilit liian pienellä, eli jossain asennossa vaan kun ei ole vielä muutenkaan kytketty.

tai sitten on ilmatasku jossain piirissä.

Jakotukkien päällä menoissa on nuo käsisäätimet, tai sitten termarit. Jakotukikien paluussa on sitten se säätö. Noilla säädetään lämmöntarpeen mukaan jokaisessa piirissä kiertävän veden määrä. Säätö tehdään aluksi suunnitelmien mukaan ja sitten hienosäädetään asukkaan toimesta vuoden mittaan.

Jos teille ei ole säätöä tehty, niin nuo säädöt ovat missä sattuu. Vaikuttavat siis oleellisesti tilojen lämpenemiseen. Termareiden tarkoituksena on vain katkoa ulkoisen lämpökuorman tuoma liikalämpö pois. Niillä ei korvata piirien säätöä.

Piirien säätö vaikuttaa asumismukavuuteen, eli minkä lämpöistä missäkin tilassa on. Jos säätöä ei tehdä, vaan termarit pätkivät tuota lämpöä, tulee lämmityksestä epätasainen, joka vastaavasti vaikuttaa asumismukavuuteen.

Tyhmintä on nyt oikeasti alkaa säätämään mitään. Pumpulta lähtevä vesivirta on aina sama. Se missä vesi kiertää on taas ihan perussäädöstä kiinni. Vesi kun tuppaa menemään aina helpointa reittiä, niin avaamalla jonkin lenkin venttiiliä säätöasentoa enemmä saat aikaan vaan sen ettei vesi sitten muualla kierräkään. Seinän vierillä saattaa jopa jäätyä ja halkaista putken. Onnee vaan sinnekin. Jospa vaikka seuraavaksi säätäisit auton nokka-akselin ajoitusta ja sytytystä. Ymmärrät varmaan siitäkin ihan helvetisti.

Meillä jakotukin viimeiseen lämmityspiiriin ei aluksi riittänyt tarpeeksi lämpöä ja systeemi ei muutenkaan oikein ollut balanssissa, joten kaikkia piirejä karvan verran kiinnipäin niin saatiin "säätövaraa". Kun virtaukset saatiin kohdalleen niin pelkällä ulkolämpötila-anturin ohjauksella lämmöt pysyy talvella asteen sisällä.

Ite pitää kaikki tehdä että saa kunnollista :-)


PS. Pexepin tarpeettomia termareita ja toimilaitteita myytävänä edullisesti...

Kun asenneltiin putkipertin kanssa wirsbon putket, otin metrin tarkkuudella kaikkien putkipiirien pituudet ylös.
Aikanaan sitten katsoin wirsbon ohjetaulukon mukaan säätöarvot jakotukin piirien virtauksen säätöruuveille.
Rakennustyön alaiset huoneet säädin 0.25...1 kierrokseen ja asuinkäyttöön tulleet oikeisiin perusarvoihin sen mukaan kun otettiin käyttöön. (mittasin myös lattialaatan lämmöt varmistaakseni että lämpö meni sinne minne piti)
Kun kaikki huoneet saatiin asumakäyttöön säädin kaikki piirit perussäätöihin ja sitten mutu kokeilufiiliksillä pienentelin ja isonsin toivetilan mukaan lämpöä enemmän sinne tai vähemmän tänne.
Parin vuoden välein koetan saada akaiseksi jumpata nuita säätöjä, pari kierrosta auki, sitten kiinni ja sitten taas oikeaan säätöön, jottei jumitu.
Hyvät muistiinpanot auttaa.
Jakotukin päällä olevat hatut on wirsboissa lähinnä käsin tehtävään on/off kytkemiseen. Termostaatteja toimilaitteita en ole asentanut, en ehkä asennakaan.

Mikäli jonnekin ei tule kylliksi lämpöä vaikka olen tehostanut asetusarvoa (esim 0,5 kierrosta), lienee syynä se että shuntti on liian pienellä tai virtaama ei riitä. Tällöin pitää katsoa karkaako kiertoa liikaa jonnekin ja voiko sitä jotain kuristaa säädöllä -0,5 tjsp. Nykyisellään näyttäisi meillä ideaali lämmönjakauma olevan saavutettu.
(kosteisiin tiloihin ei shuntata erikseen lämpöisempää vettä, se asettaa joitain rajoituksia, lähinnä siten että huomattavasti muita huoneita lämpimämmäksi ei pesutilojen lattioita pysty säätämään)

Lattian lämpö pitää olla väh34c suihkuhuoneen lattia kaivon ympäriltä.sillon kohallaan