Vladimir Lortšenkov: Lentävä traktori

Edesmenneen Neuvostoliiton läntisimmät osavaltiot (ellei Suomea lasketa) työntyvät kirjallisuuteen traktorien voimin. Sattumaa vai suunnitelmatalouden jälkiuunilämpöä, en tiedä. Joka tapauksessa ensin meitä ilahdutti Marina Lewyckan Traktorien lyhyt historia ukrainaksi. Sangen hervoton teos. Nyt maihinnousun on tehnyt moldovalainen Vladimir Lortšenkov teoksellaan Lentävä traktori. Jos lentävällä traktorila voi maihin nousta, pikemminkin laskeutua.

Vladimirin huumori on kolkompaa vaikka sama absurdius hyrisee taustalla kuin ukrainalaistaustaisen kollegan kirjassakin. Jos oikein muistan. Tosin tilannekin on eri, koska Marina kertoo jo muille maille päätyneen emigranttiperheen tarinaa, Vladimirin tyypit vasta suunnittelevat maastaan lähtöä.

Moldovan takamailla, vihoviimeisessä Largan kylässä väki ei näe muuta elinmahdollisuutta kuin pako Italiaan. Unelmien haave, kultamaa, paratiisi on Italia heidän vahvauskoisissa mielissään. Vaikkei kukaan sinne lähtenyt ole palannut kertomaan haaveiden satulinnan todellisuudesta. Matka on kallis, huijarit rahastavat empimättä ja etukäteen neljä tonnia menomatkasta ja fiktio-työpaikasta. Ylen surkeat olot pitää kotikonnuilla olla postsosialismin ja ketkukapitalismin synkässä rotkossa, kun mikään muu vaihtoehto ei tule kysymykseen.

Rankkaa komiikkaa kirjoittaja rakentaa niin pakouskon voimasta kuin keinojen kirjosta. Lentävä traktori on vain yksi epäonnistunut yritys curlingin, vesipallon ja sukellusveneen rinnalla. Kylän pappikin on valmis lähtemään ja varustaa kunnon ristiretken horjuttamaan paavin valtaa ja vahvistamaan oikean ortodoksikirkon arvostusta. Papin vaimo (ortodoksikirkossa??) on mennyt jo edeltä Italiaan ja lakannut soittelemasta. Ainoa tervejärkinen, höperönä pidetty Tudor-ukko kehtaa puhua ääneen jotta voishan niitä elinoloja kohentaa ihan itte täällä kotokylässäkin. Huonostihan siinäkin käy.
Oman satiirin säilän sohaisunsa saa moni sosialismin ajan byrokraattinen järjettömyys. Samoin kuin nykyhallinto presidentteineen, joka haaveilee pitzakokin hommista ihannemaa Italiassa.

Synkkää asiaahan taustalla on näin reaalimaailmassa. Ihmiskauppa, pakolaisten salakuljetukset, menehtymiset matkalla EUn rahahanojen ääreen ovat jokapäiväistä todellisuutta. Vladimir osaa kirjoittaa asiat yhtaikaa hauskasti ja vakuuttavasti. Olemalla ihmisten puolella näiden ajoittaisesta koomisuudesta huolimatta.

Rohkenen suositella.