Käynnistyssykäyksen vaimennuspiiri

rfghn

13

615

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 10+

      Olisiko joku kuristinkäämi.

    • ex trafolainen

      Siinä on sisällä vain NTC vastus.Ainakaan aikaisemmin NTC vastusta ei ollut koteloitu.

      • 6+16

        Tuolla saksalaisessa wikissä on tuo NTC-vastuskytkentä. Lisäksi siinä on rele, joka hidastutesti oikosulkee NTC-vastuksen. Näin saadaan se, etu, että NTC-vastus jäähtyy, vaikka muuntajalle menee virtaa. Voidaan siis virran katkaisun jälkeen kytkeä virta nopeammin muuntajalle ilman, että tarvitsi odottaa NTC-vastuksen jäähtymistä. Joissakin tapauksissa tästä on hyötyä.

        http://de.wikipedia.org/wiki/Einschaltstrombegrenzung

        ja sieltä ensimmäinen kuva.

        Sitä en tiedä, onko Muuntosähkön versiossa tuota relettä.


      • Anonyymi
        6+16 kirjoitti:

        Tuolla saksalaisessa wikissä on tuo NTC-vastuskytkentä. Lisäksi siinä on rele, joka hidastutesti oikosulkee NTC-vastuksen. Näin saadaan se, etu, että NTC-vastus jäähtyy, vaikka muuntajalle menee virtaa. Voidaan siis virran katkaisun jälkeen kytkeä virta nopeammin muuntajalle ilman, että tarvitsi odottaa NTC-vastuksen jäähtymistä. Joissakin tapauksissa tästä on hyötyä.

        http://de.wikipedia.org/wiki/Einschaltstrombegrenzung

        ja sieltä ensimmäinen kuva.

        Sitä en tiedä, onko Muuntosähkön versiossa tuota relettä.

        Kyllä on rele ja ihn normi tehovastukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä on rele ja ihn normi tehovastukset.

        Releen kanssa vastuksen ei tarvitsekaan olla NTC-tyyppiä. Releen kelan jännitteen voi ottaa myös muuntajan toisiopuolen tasasuuntauksen jälkeiseltä suotokondensaattorilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä on rele ja ihn normi tehovastukset.

        Käynnistysvirtasysäyksen rajoitus tapahtuu kuten yllä kerrotaan.
        Jännitteen kytkentähetkellä piirissä on rajotusvastus joka kestää virran joka on riittävän pieni verkon impedanssin verrattuna, ettei syötön sulaakket laukea.
        Vastus on sarjassa kunnes rautasydän on magnetoitunut, sen jälkeen kontaktori oikosulkee vastuksen.

        Samaa periaatetta noudatetaan mm. paperikoneen linjakäytttöjen verkkoonkytkennässä tai ylipäätään suuritehisten taajuusmuuttajien kytkennässä.

        Yleensä verkon impedanssi on niin pieni että se kykenee syöttämään täyden sysäysvirran.
        Heikoissa verkoissa tarvitaan rajoitusta.

        Kun verkko on jäykkä (pieni impedanssi) voidaan ko. haaran kuormat kytkeä ilman rajoitusta, esim jännitekatkoksen jälkeen automattiikka kytkee koko verkon kuorman kertaheitolla.


    • Anonyymi

      Mulla on säädettävä virtalähde isolla rengasmuuntajalla. Kytketään päälle 0 pistekytkimellä. Ei polta sulaketta, pelkällä kytkimellä polttaisi.

      • Anonyymi

        Kovinpa on vaatimattoman pituinen viive, 0,005 sekuntia virran huippuarvoon, ei siinä ajassa sulake kerkeäisikään palaa. Veikkaanpa että tässä on kyse siitä että mekaanisen virtakytkimen koskettimet eivät kestäisi huippuarvolle sattuvaa voimakasta kipinöintiä pitkäänkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kovinpa on vaatimattoman pituinen viive, 0,005 sekuntia virran huippuarvoon, ei siinä ajassa sulake kerkeäisikään palaa. Veikkaanpa että tässä on kyse siitä että mekaanisen virtakytkimen koskettimet eivät kestäisi huippuarvolle sattuvaa voimakasta kipinöintiä pitkäänkään.

        No mutta riittää kumminkin. Ennen 0-pistekytkintä sulake pompas päältä melkein joka kerta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mutta riittää kumminkin. Ennen 0-pistekytkintä sulake pompas päältä melkein joka kerta.

        Sulake vai johdonsuoja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulake vai johdonsuoja?

        Oikea tulppasulake ei ehdi palaa tuossa ajassa vaikka virtaa olisi vaikka kuinka paljon. Johdonsuojan magneettinen laukaisija kyllä reagoi sitä nopeammin mitä suurempi virtapiikki on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kovinpa on vaatimattoman pituinen viive, 0,005 sekuntia virran huippuarvoon, ei siinä ajassa sulake kerkeäisikään palaa. Veikkaanpa että tässä on kyse siitä että mekaanisen virtakytkimen koskettimet eivät kestäisi huippuarvolle sattuvaa voimakasta kipinöintiä pitkäänkään.

        Nollapistekytkin on elektroninen ja kytkee jännitteen kuormaan sanamukaisesta jännitteen 0-kohdassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nollapistekytkin on elektroninen ja kytkee jännitteen kuormaan sanamukaisesta jännitteen 0-kohdassa.

        Heh, kuinka pitkän ajan kuluttua luulet jännitteen olevan huippukohdassa?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkäsin rakas

      Tuottaa sulle nautintoa❤️🔥olet paras ja nautin itsekkin suunnattomasti
      Suhteet
      39
      2427
    2. Arvaa mitä mies

      Aion pilata elämäsi totaalisesti. Kyllä, totaalisesti.
      Ikävä
      58
      1412
    3. Mies mä oon ihan helppo

      Miehelle johon oon ihastunut. Olen harvoin ihastunut, mutta suhun olen. Ei tarvitse kuin pyytää, niin...
      Ikävä
      38
      1323
    4. Hyvää iltaa!

      Mikä on päivän viisaus?
      Ikävä
      84
      1313
    5. Olet onnellinen sinkku

      Näin se on nähtävä.
      Ikävä
      63
      1201
    6. Mies olen aika erakko nykyään

      Vanhentunutkin olen muutamana viime vuonna parikyt vuotta. Kun en ennenkään kelvannut, niin tuskin nytkään kelpaan. Lisä
      Tunteet
      40
      939
    7. Lavroville taitaa olla jo ikkuna raollaan?

      Lavrovin syytä välttää korkeita paikkoja ja ikkunoiden läheisyyttä.Ettei vain keikahda ikkunasta pihalle.
      Maailman menoa
      122
      818
    8. Haittaako jos

      kaivattusi käy tosi usein pissalla ja/tai kakalla?
      Ikävä
      31
      761
    9. Ylen johdon hulppeat bonukset alkavat taas

      Suora kopio Iltalehdestä: "Asiasta kertoo Iltalehdelle Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen. Mitä tulospalkkioi
      Yle
      23
      616
    10. Skenaario

      Elämä ja kuolema ovat merkillisin nyytti olevaisuutta. Mutta kun kumpaakaan ei ole, syntyy lapsuksia, joita korjaamaan
      Sinkut
      58
      586
    Aihe