Median kauneusihanteet syynä syömishäiriöihin?!

Kyllä, osittain.
Selailin eilen Avan sivuja ja keskusteluaiheita. Yksi kysymys oli "miksi naiset haukkuvat vartaloitaan rumiksi?" tjsp -ja siinä vieressä ja yläpuolella kuvia laihoista naisista... Niin, miksiköhän?
Joka mainoksessakin vain laihoja=kauniita naisia, ruokaohjelmia tulee joka päivä joka kanavalta, montakohan tänäänkin? Ja samalla syötetään (syötetään, heh) mallia, että mitä vähemmän syöt, sitä parempi olet.
Ja assosiaatiot, lihava vs laiha. Lihava: ruma, kömpelö, tyhmä, vastenmielinen, holtiton, luuseri, onneton. Laiha: itsensä hillitsevä, menestyvä, kaunis, haluttava, aktiivinen, jne...
Ihmettelen myös, miksi luurankomainen kolho "kauneus"ihanne ei ole jo aikansa elänyt, miksi normaalipainoiset ovat jotain "harmaata aluetta", heitä kuin ei olisi olemassakaan? Miksi joka ainoa naistenlehtikin on täynnä lavalla posket lommolla marssivia anorektikkomalleja, joiden "upeita hoikkia (hoikkia?!?!) vartaloita ihaillaan kuvateksteissä?
Syömishäiriöt yleistyvät koko ajan, ja osa vastuusta on medialla. Kaikki on samalla ruoka-ja kalorikeskeistä, toinen toistaan kummallisempia ja vaarallisia dieettejä hehkutetaan.
Itse olen normaalipainon ylärajoilla, ikääkin jo 30 , mutta en voi olla tuntematta itseäni jotenkin epäkelvolliseksi ja rumaksi tämän mediaviidakon keskellä. Haluan laihtua ihan vaikka siksi, että en näytä hyvältä skinny jeans'eissa enkä kehtaa käyttää mahamakkarat paljastavaa tiukkaa paitaa, en halua inhoavia, halveksivia katseita enkä tikkulaihojen teinityttöjen naureskelua. Lisään tähän vielä näyttäväni alle 20-vuotiaalta, mutta hyvät geenitkään ja kasvojen luusto eivät auta siihen, että tunnen itseni ryhävalaaksi, joudun joka päivä taistelemaan syömisteni kanssa ja tunnen valtavaa kateutta nähdessäni laihoja ihmisiä, siellä mediassa ja kaupungilla.
Jos itsensä vertailu ja tuskainen olo siitä kuluttaisivat yhtäänkään kaloreita, en painaisi enää edes 20 kiloa.
Pelko sairastua on jokapäiväinen ja ehkä pian järkeäni vahvempi...

Olisiko sitten läski kauneusihanne parempi? Olisi paljon enemmän sairaita ihmisiä ja kuoltaisiin nuorena ylipainon aiheuttamiin sairauksiin.

Mitä itse olen 10v taustalla oppinut, ei siinä tarvita mediaa että sairastuu! Mutta nyt olen vihdoin oppinut hyväksymään itseni, se auttoi kun 2v halvaannuin, karua mutta totta. silti anoreksia yrittää tulla elämääni, taistelen sitäKIN vastaan...

No shit sherlock

Ite oon vitun tyytyväinen et esim huippumalleiks pääsee vaan laihat ja pitkät tytöt. Koska mä olen sellanen. Ja mulla ei koulu suju eikä oikeen mikään kiinnosta, haen mallitoimistoon siis. Jos sattuis käymään tuuri.

Jo ala-asteella opettaja sano mulle, että "pitkistä tytöistä tulee joko urheilijoita tai malleja". Ja siihen oon uskonu tähän päivään asti, että musta tulee vielä malli. Vaikka mua on kiusattu laihuuden ja pituuden takia, mä vielä näytän kaikille. Se on ammatti johon ei tavalliset pulliaiset pääse.

Vääristynyt kuva itsestä, sairaalloisenhuono itsetunto ja silloiset vaikeudet ovat mielestäni syy (jo parantuneeseen) syömishäiriööni. Medialla oli tosin suhteellisen iso kuva saideuden ruokkiana ja se mahdollisti "uusia tapoja toteuttaa itseäni sh-muodossa"

Ite oon ihan eri mieltä. En väitä, etteikö media vois vaikuttaa syömishäiriöiden syntyyn, mutta mun mielest toi on jollain tavalla lapsellinen ja tietämätön ajattelutapa. Voi toki olla, että syömishäiriöiden lähtökohdat on vaan niin erilaiset kaikilla.

"Olen sitä mieltä, että syömishäiriö on selviytymiskeino. Se on keino selvitä ihmiselle sillä hetkellä äärimmäisen (liian) kuormittavasta elämäntilanteesta. Ja se, miksi syömishäiriöstä on usein vaikeaa päästää irti – jopa niin vaikeaa, että oireilusta tulee riippuvuus – johtuu juuri tästä. Koska syömishäiriö on keino selvitä, ihminen ei voi toipua ennen kuin löytää muita, terveempiä selviytymiskeinoja. Näiden löytämiseen tarvitaan apua. Hoitoa, vertaistukea, keskusteluapua, terapiaa."

Tää pätkä kertoo hyvin siitä, mitä mieltä mä oon ja mikä kuulostaa sopivan omaan syömishäröilyyn paljon paremmin. http://etelansyli.fi/syomishairion-monet-maaritelmat/?fb_action_ids=710113522334925&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map={"710113522334925":577728788966555}&action_type_map={"710113522334925":"og.likes"}&action_ref_map=[]

Joo, kyllä medialla on aika suuri vaikutus. Mutta kulttuuri ja normiväestön asenne vaikuttavat enemmän.

Amerikassa ihannoidaan paljon laihoja näyttelijöitä ja Victoria's secret tyyppisiä malleja, mutta ruokakulttuurin ja muodokkaamman vartalon sallivamman asenteen takia siellä on iso lihavuusongelma. Tietenkin lihavuutta ei sielläkään hyväksytä täysin, mutta asenne on sallivampi verrattaessa joihinkin muihin maihin.

Japanissa on myös langanlaihoja malleja ja näyttelijöitä mediassa, mutta siellä on hyvin erilainen ruokakulttuuri ja paljon tuomitsevampi asenne ketään hiemankin isompaa kohtaan. Japanissa ihannoidaan yleisesti laihuutta. Siellä esimerkiksi pidetään normaalina asiana eikä loukkauksena että sanotaan toiselle henkilölle, että "Näytät lihonneelta. Sinun pitäisi laihduttaa". Japanissa on vaikea löytää vaatteita vaatekaupoista jos olet suurempi kuin L-kokoinen. Melkein kolmasosa japanilaisilla on alle 19 BMI. Siellä on myös iso syömishäiriöongelma, osittain siksi koska siellä ei ole hyväksytty samoja syömishäiriöhoitoja kuin muualla maailmalla.

Amerikassa ja muualla länsimäissä taas älähdetään heti, että olet liian laiha jos olet puolta kiloakaan alipainoinen ja joskus kun olet vielä normaalipainoinen. Länsimaissa hoikkien haukkuminen on normaalia. Länsimaissa vain muutama prosentti väestöstä kärsii syömishäriöstä.