Tiedättekö miltä tuntuu, kun oppitunneilla jotkut kusipäät nauraa sun vastauksillesi ja samat kusipäät puhuu susta paskaa selkäs takana, joskus tönivät käytävilläkin. Tiedän, ei kuullosta niin pahalta, mutta todellisuudessa nää pienetkin asiat saa mut joka päivä tosi pahalle mielelle. En uskalla viitata enää tunnilla enkä koskaan pidä esitelmiä vaikka pitäisi, koska mua pelottaa. Pitäkää vaa kuinka nössönä tahansa, mutta tää ei oo oikeesti mikää pieni juttu...Oon muuttunu paljon kesälomalla ja yhdeksäs luokka on edessä, eli viimestä peruskoulu vuotta vedetää. Pelkään edelleen.
Kertokaa miten mä suhtautuisin tähän ja jos joillai on samanlainen tilanne nii postakkaa tonne kommentteihin.
Kertokaa miten mä suhtautuisin tähän ja jos joillai on samanlainen tilanne nii postakkaa tonne kommentteihin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Haters gonna hate. Mut siis kerro opelle äläkä välitä niistä, jos muu ei auta nii opeta niille missä on kaapin paikka (if you know what I mean)
Heaven is not for fools. So don't try find it. You'll see why...
Mä oon kokenut ton saman yläasteella ja sain paljon kuulla kaikkea ikävää. Se jatkui vielä lukion ekalla jonka sitten keskeytin. Lähdin sitten yksin Manchesteriin töihin ja löysin siellä itseni uudelleen. Uusien ystävien kanssa sain valtavasti itsevarmuutta ja opin pitämään puoliani, välillä vähän jopa liikaakin. Palasin takaisin Suomeen ja kostin pahimmille kiusaajilleni vähän liiankin rankasti, sain siitä pienen rangaistuksenkin, mutta tärkeintä oli saada rauha itselle. Nyt kaikki hyvin. Älä anna ikinä periksi kiusaajillesi, ole heidän yläpuolellansa ja tiedä olevasi heitä parempi. Kiusaajat peittävät heikkoutensa kiusaamalla. Älä luovuta koskaan.
Kosta kiusaajille sillä, että päätät menestyä. Siunausta opiskeluun! NIM itsekkin kiusattu.