Olin edellisviikolla lapsivesitutkimuksessa ja aloin heti katua sitä. Tulokset tulevat tällä viikolla ja on piinaavaa odottaa tietoa. En edes haluaisi välttämättä kuulla sitä, koska jos tulos on huono, en kuitenkaan halua ja pysty keskeyttämään raskautta. Tietysti toivon, että kaikki olisi hyvin! Miettikää tarkkaan, ennen kuin osallistutte seuloihin! Vietän unettomia öitä, enkä pysty keskittymään mihinkään. Onko kellään samanlaisia ajatuksia?
Kaduttaa ja pelottaa
Uneton
141245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei kyllä ole samanlaisia ajatuksia kuin sinulla, mutta kommentoinpa kuitenkin. Aion mennä itse seulontaan ja sieltä vielä jatkotutkimuksiin jos aihetta on. Minä aion keskeyttää raskauden jos tutkimuksista varmistuisi, että lapsi syntyisi sairaana - niin julmalta ja kauhealta kuin se kuulostaakin. Näin olisi mielestäni kaikkien kannalta paras. Oliko sinulla siis riski kohonnut verikokeiden perusteella, kun olit lapsivesitutkimuksissa? Ehkä nyt liikaa kuitenkin piinaat itseäsi ajatuksella.
Mieheni kanssa puhuimme seulonnoista ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen. Päätimme ettemme mene seulontoihin, koska mikään niistä tutkimuksista ei pysty varmuudella totemaaan että lapsi on normaali/poikkeava. Lapsi on kuitenkin erittäin toivottu, vaikka ei täydellinen olisikaan...
Ihan muuten kommentoimatta kirjoitustasi, minulle pisti silmään lause: Lapsi on kuitenkin erittäin toivottu, vaikka ei täydellinen olisikaan...
Järkevä ja vastuuntuntoinen tuleva äiti tunnut olevan :). Onnea raskaudellesi!
meillä ainakin lapsi on toivottu, vaikka olisikin jotenkin erillainen.. me ei osallistuttu seulontoihin vaikka mahdollisuus olisikin ollut!en halunnut turhaan alkaa piinaamaan itseäni 60-70% varmoilla tuloksilla jotka ei välttämättä kuitenkaa olisi pitäneet paikkaansa.. Tottakai toivomme että syntyy terve lapsi, mutta avosylin otamme vastaan mitä tulee, yhtä rakas lapsi on oli se sitten down tai jtn..
kannattaa tosiaan miettiä. hyvälle ystävälleni kävi ikävästi... Hän oli jo 40-vuotias ja odotti esikoistaan. Lääkärit sun muut sanoivat hänelle että kannattaa mennä tutkimuksiin, hän ei itse olisi halunnut, taisteli monta viikkoa vastaan kunnes sitten todella painostettuna suostui. Lääkäri oli vasta valmistunut nuori mies. Hän tökki montaa kertaa, ei mainannut saada onnistumaan. Yleensä yksi tökkäys riittää... Lapsi kuoli, se sai vammoja. Ystäväni menetti lapsen, täysin lääkärin virheen takia. Lääkäri onneksi sai mekrinnän kirjoihinsa ja ystäväni pieniä korvauksia, mutta eihän se siinä tuskassa yhtään auttanut. Nyt onnellisesti kuitenkin menossa rv 32 ja ystävlläni ikää 43-vuotta.
noh. kävin istukkabiobsiossa.. vastaus tuli neljän viikon päästä.. ..siis ikävä vastaus, lapsellani jota kannoin 14vkoa todettiin 18 kromosomin poikkeavuus. lapsi ei olisi elänyt päivää kahta kauempaa synnytyksen jälkeen. (nekin täyttä kärsimystä.)
päädyin tietenkin keskeytykseen. kun "synnytin" pienen poikamme, (noin 7 cm pitkä) näin itse, miten suolisto oli kasvanut vatsapeitteitten päälle.. halusin pienen poikamme pääsevän rauhaan heti, eli en halunnut että hänelle tehdään ruumiinavausta. mutta lääkäri kertoi kyseisen kromosomipoikkeavuuden aiheuttavat useita erilaisia rakennevikoja esim vaikeita sydän vikoja ym.
mietin kun joku puhui täydellisyydestä.. tiedätkö hyvä ihminen mistä puhut. olet varmaan hyvä ihminen ja tarkoitat hyvää.
on helppoa puhua että mitä pitäisi tehdä ja mikä on oikein ja mikä väärin. olisiko minun tapauksessa ollut oikein synnyttää pieni poika tähän maailmaan kärsimään pariksi päivää. (huomaa ei kysymysmerkkiä)-mielestäni ei missään tapauksessa. odotin onnellisena 13 viikkoa ja mietin jo mielessäni miltä potkut tuntuisivat vatsassani.. toivoin poikaa koska rakastan miestäni suunnattomasti ja halusin nähdä hänen piirteensä pienessä lapsessani. (huomatkaa taas epäilijät, että tyttö olisi ollut myös toiveideni täyttymys-silloin kun sain tietää kokeiden tulokset kuulin myös sukupuolen ja olin niin pahoillani kaikesta.. jos sukupuoli olisi ollut tyttö olisin itkenyt yhtä katkerasti kuin tuolloin..)
tässä yritän selittää ihmisille jotka eivät ole kokemustani jakaneet, että miettikää asioissa molempia puolia, ennen kuin teette päätöksen olla menemättä seulontoihin. kaikki ei ole niin yksiselitteistä.. eikä täydellistä tai epätäydellistä, on myös toinen puoli..
Sitä minäkin että kaikki selville vaan mahdollisimman hyvin, kaikki keinot sallittuja. Maailmassa on paljon sairaita lapsia, mielummin haluaisimme lisää terveitä. Jos vaikea tulla raskaaksi ni toki sitä kääröä odottaa hinnalla millä hyvänsä. Sairaasta lapsesta tulee pitkä holhottava..elinikäinen. Perhe joutuu koville, voi tulla masennusta yms. Mutta toki kehitysvammaisuudetkin voi ilmetä vasta lapsen ollessa usen vuoden, eikä ne näy seulonnoissa. Riskit on kuitenkin.. Tässä pohdittavaa näkökulmaa, hieman negatiivista, mutta kuitenkin..
Mulla on ensi tiistaina se istukka-näytteen otto. siinähän on puolen prosentin keskenmeno riski, mutta koska ikäni lähentelee jo neljääkymmentä haluan kokeeseen. Tiedän että on yhtä piinaa odottaa vastausta kaksi-kolme viikkoa koska piinaa on ollut jo nyt kun mietin että mites jos vastaus on "huono".
Olemme miehen kanssa päättäneet ettemme "halua" down-lasta. Syyt ovat selvät: down-lapsi ei koskaan pärjää omillaan vaan jää jossain vaiheessa yhteiskunnan vastuulle. Ajan päivittäin palvelutalon ohi jossa asuu mm. down-aikuisia, enkä halua omalle lapselleni samanlaista tulevaisuutta vaikka moni onkin asiasta erimieltä.
"down-lapsi ei koskaan pärjää omillaan vaan jää jossain vaiheessa yhteiskunnan vastuulle. Ajan päivittäin palvelutalon ohi jossa asuu mm. down-aikuisia,"
Palvelutalossa asuvat pärjäävät kohtuullisen hyvin itsekseen, eivätkä ole "yhteiskunnan vastuulla" sen enempää kuin kukaan muukaan palvelutalossa asuva ihminen.
Jos sinusta down- lapsen saaminen on katastrofi, toivon, että istukkakoe johtaisi kohdallasi keskenmenoon, niin pääset siitäkin piinasta kerralla.
Olen ilkeä, sen tiedän. Mutta sillä kokemuksella, mikä minulla on kehitysvammaisista lapsista ja aikuisista, olen sitä mieltä, että heilläkin on oikeus syntyä tähän maailmaan, jos heidät on tänne syntymään kutsuttu.
"Jos sinusta down- lapsen saaminen on katastrofi, toivon, että istukkakoe johtaisi kohdallasi keskenmenoon, niin pääset siitäkin piinasta kerralla."
Kiitos kovasti!
Mulla on takana kaksi keskeytynyttä keskenmenoa, katsotaan kuinka nyt käy... Jos tämäkin päättyy huonosti niin ollaan päätetty lopettaa yrittäminen, on tämä kymmenen vuotta ollut henkisesti niin raskasta.
Vaikka mielipiteemme poikkeavatkin down-asian suhteen , niin älä KOSKAAN toivo kenellekään keskenmenoa. Oletan ettet ole itse sitä kokenut koska toivot sitä toiselle... ja vaikka vastauksesi olikin tuolta osalta paskamainen, niin toivon silti ettet joudu itse keskenmenoa koskaan kokemaan.
kaikkivaltiaalle: olen samaa mieltä kuin pelottaa; älä koskaan toivo toiselle keskenmenoa!! (minä myös olen käynyt keskenmenon läpi, sinä et tiedä mistä puhut)
pelottaa'lle: toivon kaikesta sydämestäni että kaikki kohdallasi on ok. olet ansainnut elämääsi onnea ja sitä toivon sinulle!
Sain lapsivesitutkimuksen tulokset eilen ja ne olivat normaalit. Olen ILOINEN tuloksesta, mutta tästä kokemuksesta viisastuneena en aio enää mennä kyseiseen tutkimukseen, jos vielä tulen raskaaksi. Haluan ottaa vastaan sen, mitä tulee. Niin rankka se minulle oli fyysisesti ja varsinkin psyykkisesti! Lapsi on kuitenkin niin kauan toivottu ja ainutlaatuinen!
paljon onnea!!! :)