Millaisia yo-arvosanoja ja lukion keskiarvoja teillä on, jotka kauppikseen olette päässeet?
Miten vaikea päästä?
00NA
397407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Lukion keskiarvo 7,06. Kirjoituksista M, M, M, C.
ka 8.6 kirjotukset LEECC ja aaltoon tänä vuonna ekalla
LLEEE, hse
Lohdutan vähän, MCCBA ka. 7.8
Lukion keskiarvoilla ja YO-todistuksilla voi saada täysin väärän kuvan. Esim mulla oli 7,5ka lukiossa ja kirjotin C:n paperit. Pointtina kuitenkin se että en lukenut lukiossa käytännössä ollenkaan.
t. 32,25pts kokeesta
Keskiarvo 8,4 ja YO-kokeista LEMCCB. Turkuun ensimmäisellä yrittämällä. Kokeesta 29,75 pts.
8,9 keskiarvo ja LLEECC, pääsin nyt Aaltoon suoraan lukiosta. Mutta noi asiat oli kyllä sellasia, etttä lukemalla voi kuka tahansa oppii tarpeeks hyvin. Nii et turha liikaa miettiä YO-tuloksia tms.
Yo-arvosanat ja kauppatieteden pääsykoemenestys korreloivat loppujen lopuksi aika vähän keskenään: itse luin pääsykokeisiin enemmän kuin peruskoulu- ja lukioaikoina yhteensä ja menin heittämällä sisään
Aaltoon ekalla: EMMMC. Samaa mieltä muiden kanssa, lukion arvosanoilla ei ole paljoakaan tekemistä sisäänpääsyn kanssa. Moni nörde jäi rannalle kun haettiin yliopistoon.
Juurikin näin! oma k.a 7,1/ M,M,C,B ja kokeesta 35p. Kova työ palkitaan aina!!
A,A,B,C,I ( improbatur pitkästä matikasta), ka 6.6. Tampereelle eka yrittämällä, joskin valmennuskurssin kautta.
C, C, C, C ja E. Keskiarvo ehkä 6-7. Ekalla yrittämällä 30,5 pistettä ilman valmennuskurssia, mikä riitti sisään. Edellä mainittu: "itse luin pääsykokeisiin enemmän kuin peruskoulu- ja lukioaikoina yhteensä ja menin heittämällä sisään" pätee myös minuun.
BIAA, lukion ka. 5.5, Aaltoon ekalla.
No eipä ole järin vaikuttavaa opiskelija-ainesta kauppiksessa ainakaan tämän threadin perusteella.
YO-arvosanoja tulisi painottaa paljon enemmän. Varsinkin (pitkää)matematiikkaa, joka mittaa erityisesti opiskelijan motivaatiota ja ahkeruutta lukion ajalta. Ja onhan matematiikan osaaminen relevanttia kauppatieteiden opiskelijalle.
En tarkoita etteikö henkilö, jolla on heikot lukiopaperit, voisi pärjätä kauppakorkeassa. Saattaahan se motivaatio syntyä kun opiskelija "saa uuden mahdollisuuden".
Yleisesti ottaen vain kauppakorkean opiskelijoiden tasoero on liian suuri. :/
"YO-arvosanoja tulisi painottaa paljon enemmän."
Miksi ajattelet näin? Eihän lukiossa edes opeteta mitään kauppatieteitä eikä mitään vastaavaa ainetta joka mittaisi motivaatiota kyseiselle alalle. On mielestäni aivan turha edes keskustella siitä että Lukio, jossa ei edes opeteta kauppatieteitä, mittaa motivaatiota kyseiselle alalle. Tästä syystä pääsykokeella on vahva painotus hakijavalintoihin. Sen avulla saadaan soveltuvia ja motivoituneita hakijoita kauppakorkeakouluihin.
"Miksi ajattelet näin?"
Lukio mittaa paremmin opiskelijan kykyjä pitkäjänteiseen työskentelyyn kuin pääsykokeisiin lukeminen. Pääsykokeisiin valmistautuminen käsittää pääasiassa vain materiaalin ulkoaopettelua ja monen kohdalla itse opiskelun alkaessa kiinnostus sitten laskeekin. Pääsykoe ei sinänsä mittaa opiskelijan soveltuvuutta alalle.
Lisäksi monet kanssaopiskelijat kauppakorkeassa ovat sanoneet hakusyykseen rahan, joka ei välttämättä ole yllätys kauppatieteissä. Mutta useat näistä kavereista eivät ole sitten pärjänneet kursseilla myöhemmin. Mikäli opiskelijavalinnassa suosittaisiin enemmän Yo-arvosanoja, niin ainakin osa henkilöistä, jotka ajattelevat lyhytjänteisesti omaa etuaan, karsiutuisivat pois.
Lukion tiedeaineet (matematiikka, fysiikka, kemia, jne) antavat pohjan analyyttiselle ajattelulle. Ja niissä menestyminen on vahva signaali siitä että henkilö kykenee oppimaan muutkin aihealueet. Se on myös merkki motivaatiosta työn tekemiseen. Toisaalta, lukion ainevalikoimaan kuuluu mm. historia, yhteiskuntaoppi, filosofia ja psykologia. Mikään niistä ei suoraan liity kauppatieteisiin, mutta ne kuitenkin tarjoavat hyödyllistä pohjatietoa opiskelijalle.
Jos luulet että historia,filosofia tai kemia anna hyvän pohjan kauppatieteiden opinnoille niin olet aivan hakoteillä. Jos olisi näin niin miksei oppilaat jotka ovat guruja historiassa,kemiassa tai filosofiassa hae kauppatieteelliselle alalle?? Harva heistä hakee. Tämä johtuu siitä että heitä ei kiinnosta se ala pätkääkään ja juuri siinä tulee se motivaatiokysymys esiin. Toki esim. matikka ja fysiikka antavat analyyttisen pohjan mutta pelkästään sen perusteella ei pysty karsimaan sopivia hakijoita.
"hyödyllistä pohjatietoa opiskelijalle" tällä tarkoitan hieman eri asiaa kuin mitä ymmärrän mainitsemallasi "hyvällä pohjalla".
Mutta lukiotutkinto itsessään antaa hyvän pohjan korkeakouluopintoihin. Uskon niiden antavan paremman pohjan kauppatieteiden opiskeluun kuin muutaman hassun pääsykoekirjan ulkoaopettelu.
Kyllä niiden ( lukioarvosanojen ) , motivaatiokirjeen ja lukio-opettajan suosituskirjeen avulla opiskelijat voitaisiin karsia tarpeeksi hyvin yliopistoa varten. Jos nämä kolme kokonaisuutta ovat kunnossa, niin mihin pääsykoetta tarvitaan. Sillä tavoin valitaan opiskelijat moniin kovatasoisiin talous( ja kauppa-)tieteiden koulutusohjelmiin muualla Euroopassa. Suomessa nyt satutaan antamaan mahdollisuus niille ketkä olivat laiskimuksia lukiossa..
Henkilö, joka osoittaa motivaationsa hakukirjeellä kauppatieteisiin ja ymmärtää matematiikasta ja fysiikasta, voitaisiin päästää opiskelemaan ilman mitään pääsykoetta.
Nykyisellä systeemillä ainoastaan poljetaan lukiotutkinnon arvoa.
"Muutama hassu pääsykoekirja"
Pääsykoekirjoja tarvitaan sillä ainoastaan niitä lukemalla hakija saa käsityksen kauppatieteistä niitä kun lukiossa ei opeteta. Jos pystyy lukemaan 5 kirjaa ja ymmärtää ne perinpohjin niin mitä luultavimmin pärjää myös kauppatieteen opinnoissa.
"Sillä tavoin valitaan opiskelijat kovatasoisiin ohjelmiin Euroopassa."
Muualla Euroopassa tehdään näin koska siellä lukioissa opetetaan jo ensimmäisistä vuosista lähtien kauppa-ja taloustieteitä. Niihin kuuluu laaja taloustieteiden opintokokonaisuus, jollaista suomen lukioissa ei ole.
"motivaatiokirje ja lukio-opettajan suosittelu"
Hyvän motivaatiokirjeen pystyy kirjoittamaan ihan kuka vain, joten se ei asiaa auta. Lukio-opettajalta pystyisi periaatteessa "ostamaan" suosittelun tai jos sattuu olemaan open lellikki, joten sekään ei sinun tapauksessa auta.
Toivottavasti tämä kirjoitus valaisi sinulle.
"Pääsykoekirjoja tarvitaan sillä ainoastaan niitä lukemalla hakija saa käsityksen kauppatieteistä niitä kun lukiossa ei opeteta. Jos pystyy lukemaan 5 kirjaa ja ymmärtää ne perinpohjin niin mitä luultavimmin pärjää myös kauppatieteen opinnoissa"
Silti kun mietit omaa vuosikurssiasi niin varmasti muistat kuinka pihalla liian moni kaveri oli opintojen ensimmäisinä vuosina kauppakorkeassa.
"Muualla Euroopassa tehdään näin koska siellä lukioissa opetetaan jo ensimmäisistä vuosista lähtien kauppa-ja taloustieteitä. Niihin kuuluu laaja taloustieteiden opintokokonaisuus, jollaista suomen lukioissa ei ole"
Voi taloustiedettä opiskella osassa Suomen lukioita. Mutta se ei ole pointti. Nimittäin samanlainen opiskelijavalinta pätee kaikkiin muihinkin aloihin monissa yliopistoissa ulkomailla. Eikä suomalaisiltakaan hakijoilta vaadita taloustieteen tuntemusta kun he ovat osoittaneet kiinnostuksensa motivaatiokirjeellä ja suosituksilla sekä ovat opiskelleet menestyksekkäästi matemaattisia aineita lukiossa.
Kyse on siitä että pääsykoe on kokonaisuudessaan turha monille aloille, koska hakijat voidaan laittaa paremmin järjestykseen ilman sitäkin. Hyvän motivaatiokirjeen voi ehkä kirjoittamaan kuka vain, mutta Aallon tapauksessa (paljon hakijoita) rima voitaisiin laittaa niin korkealle ettei kuka tahansa pysty siihen.
"Hyvän motivaatiokirjeen pystyy kirjoittamaan ihan kuka vain, joten se ei asiaa auta. Lukio-opettajalta pystyisi periaatteessa "ostamaan" suosittelun tai jos sattuu olemaan open lellikki, joten sekään ei sinun tapauksessa auta."
Tuskin keneltäkään itseään kunnioittavalta opettajalta. Minkä ikäinen oikein käyttää sanoja 'open lellikki'? 'Sun tapaus'?
Ei valaissut muuta kuin että aloin epäilemään vastaajan ikää.
Jos ei valaissut niin joko sinulla on jonkinasteinen lukihäiriö tai sitten luetun ymmärtämisen vaikeus.
Eipä niillä lukion arvosanoilla kauheita kauppasurkeassa tee. Matikat voi opetella sisäänpääsyn jälkeen: suurimmalle osalle ne on vain pakkopulla, mikä pitää grindata läpi. Vähemmän yllättäen joku lukiohikke täällä pätee, että ihmiset pitäisi laittaa paremmuusjärjestykseen YO-arvosanojen perusteella.
Lukio lukematta läpi, pöndelle kauppasurkeaan ja sitten tekee työnsä asiallisesti ja muuten on kuin ellun kanat, niin eiköhän se ole aikas kustannustehokas suunnitelma :)
Toki voi jatkaa jenkkitelevisiosarjojen ihannointia ja ressata niistä lukio- ja yliopistoarvosanoista! Tavallisin tarina on se, että ekassa työpaikassa tuollaisia ehkä katsellaan, ehkä ei. Hyödyllisempää olisi käyttää höpöhöpöarvosanoihin budjetoitu aika vaikkapa oman alan työkokemuksen hankkimiseen, tai sitten ihan vain nuoruudesta nauttimiseen. Lunkein opo voisi sanoa, että ihan sama, minkä tutkinnon sitä kymmenessä vuodessa unohtaa x)
Akateemista uraa suunnittelevalle yliopistoarvosanoilla lienee jonkinlaista merkitystä...
Jos on hyvät paperit, niin osa on tosi helppoja vaikkapa Oulu. Kaveri pääsi sinne jollain kuukauden lukemisella, kun oli hyvä pohja pisteet.
siis onko nää melko alhaset keskiarvot muillakin aloilla kun olin tosissaan luullut et kauppikseen pitää oikeesti opiskella ihan hikkenä ja et pitäis mennä jonnekin tonnin valmennuskursseille.
eiks kauppiksen alolla saa aik hyvää palkkaa et luulis et sinne o vaikee päästä
Keskiarvolla ei ole mitään väliä, kun sitä ei haettaessa katsota. Erityisen fiksukaan ei tarvitse olla sisään päästäkseen. Hyvistä yo-arvosanoista on hakuvaiheessa apua, mutta ilmankin pääsee sisään. Tärkeintä on motivaatio pääsykokeisiin lukemista varten. Kauppikseen päästäkseen pitää tavallisen ihmisen kuitenkin lukea paljon, eli helppoa se ei ole.
Lukion keskiarvo 6,9. BBCM
Pakko murskata nämä pilvilinnat ja kertoa, että suurin osa ihmisistä jotka täällä kirjoittelevat eivät todellakaan opiskele missään kauppakorkeassa.
Ka 8.06 LEMMCB, Abi 2013, nyt Turun Kauppiksessa
Kiinnostas tietää, että mitkä paperit pitää lukiosta saada, jotta niistä yo-arvosanoista olisi hyötyä yhteishaussa? Olisi keväällä haut edessä.
Eli siis jos haen vaikka Tampereelle/Turkuun/Vaasaan, niin millä kirjaimilla sijoitutaan yhteispistevalintaan ja tätä kautta saadaan jotain hyötyä niistä yo-arvosanoista? Riippuu myös varmasti koulusta, mutta jotain arvioita varmaan osaatte heittää? Kuitenkin suurempi osa valitaan yhteispistevalinnan kautta kuin pelkän kokeen.
Vahvat M:t, mielellään E:n paperit.
Jotain E:n keskiarvoa, ja korkeimmat niistä aineista, jotka antavat enemmän pisteitä. Ihmisiä, jotka ovat nuo kirjoittaneet, löytyy kyllä tarpeeksi, jotta alemmista arvosanoista ei ole hyötyä.
Minusta pääsykokeelle, kerta sellainen on olemassa, pitäisi antaa enemmän painoarvoa - vähintään sama kuin yhteispistevalinnalle. Tuskin kovin monelle yo-tutkinnon arvosanat antavat paljon osviittaa todelliseen motivaatioon.
Olen täysin eri miekltä. Opiskelen kolmatta vuotta Aallon kauppakorkeassa. Omasta kokemuksesta ne IB-lukiosta sisään ilman koetta tai yhteispisteillä tulleet ovat paljon fiksumpia/pätevämpiä kuin pääsykokeesta lähes 40 pinnaa napanneet. Yleensä juuri ne, jotka ovat pitäneet välivuoden (tai useamman) ja sitten himottaneet sen yhden kevään, lukeneet vähintään 500 tuntia ja monen tonnin Hentusen kurssin käyneet ovat kaikista surkeimpia.
Se ei vaadi paljoa, että jaksaa yhden kevään lukea kunnolla, kun taas lukio mittaa paljon pidemmän ajan motivaatio-/osaamistasoa.
Siitä olen samaa mieltä, että pääsykokeet kyllä auttoivat ekan vuoden kursseissa ja mittaavat motivaatiota, mutta kyllä lukioarvosanoillekin tulisi antaa painoa.
Kirjoituksista: A,A,B,C,C
K.A 6,1
Ykkösellä sisään Aaltoon
I was made to be The best and that's how i live my life :)
Ka 6,1 ja a:n paperit, niin olet kaukana parhaista. Ei taida äo päätä huimata.
LEMMC ja ka jossain kasin tietämillä. Ensimmäisellä yrittämällä sisään Aaltoon.
MMMCC ja keskiarvo vähän vajaa 8.
Ykkösellä Aaltoon!
AAAA ja alle 6 ka :D t: A!
Täältä voi kätsysti tarkastaa, millä olisi päässyt sisään vuonna 2020:
todistusvalinta.fi