Miten vaikea päästä?

A,A,B,C,I ( improbatur pitkästä matikasta), ka 6.6. Tampereelle eka yrittämällä, joskin valmennuskurssin kautta.

YO-arvosanoja tulisi painottaa paljon enemmän. Varsinkin (pitkää)matematiikkaa, joka mittaa erityisesti opiskelijan motivaatiota ja ahkeruutta lukion ajalta. Ja onhan matematiikan osaaminen relevanttia kauppatieteiden opiskelijalle.

En tarkoita etteikö henkilö, jolla on heikot lukiopaperit, voisi pärjätä kauppakorkeassa. Saattaahan se motivaatio syntyä kun opiskelija "saa uuden mahdollisuuden".

Yleisesti ottaen vain kauppakorkean opiskelijoiden tasoero on liian suuri. :/

kylteri kirjoitti:

YO-arvosanoja tulisi painottaa paljon enemmän. Varsinkin (pitkää)matematiikkaa, joka mittaa erityisesti opiskelijan motivaatiota ja ahkeruutta lukion ajalta. Ja onhan matematiikan osaaminen relevanttia kauppatieteiden opiskelijalle.

En tarkoita etteikö henkilö, jolla on heikot lukiopaperit, voisi pärjätä kauppakorkeassa. Saattaahan se motivaatio syntyä kun opiskelija "saa uuden mahdollisuuden".

Yleisesti ottaen vain kauppakorkean opiskelijoiden tasoero on liian suuri. :/

Lue lisää

"YO-arvosanoja tulisi painottaa paljon enemmän."

Miksi ajattelet näin? Eihän lukiossa edes opeteta mitään kauppatieteitä eikä mitään vastaavaa ainetta joka mittaisi motivaatiota kyseiselle alalle. On mielestäni aivan turha edes keskustella siitä että Lukio, jossa ei edes opeteta kauppatieteitä, mittaa motivaatiota kyseiselle alalle. Tästä syystä pääsykokeella on vahva painotus hakijavalintoihin. Sen avulla saadaan soveltuvia ja motivoituneita hakijoita kauppakorkeakouluihin.

analyst kirjoitti:

"YO-arvosanoja tulisi painottaa paljon enemmän."

Miksi ajattelet näin? Eihän lukiossa edes opeteta mitään kauppatieteitä eikä mitään vastaavaa ainetta joka mittaisi motivaatiota kyseiselle alalle. On mielestäni aivan turha edes keskustella siitä että Lukio, jossa ei edes opeteta kauppatieteitä, mittaa motivaatiota kyseiselle alalle. Tästä syystä pääsykokeella on vahva painotus hakijavalintoihin. Sen avulla saadaan soveltuvia ja motivoituneita hakijoita kauppakorkeakouluihin.

Lue lisää

"Miksi ajattelet näin?"

Lukio mittaa paremmin opiskelijan kykyjä pitkäjänteiseen työskentelyyn kuin pääsykokeisiin lukeminen. Pääsykokeisiin valmistautuminen käsittää pääasiassa vain materiaalin ulkoaopettelua ja monen kohdalla itse opiskelun alkaessa kiinnostus sitten laskeekin. Pääsykoe ei sinänsä mittaa opiskelijan soveltuvuutta alalle.

Lisäksi monet kanssaopiskelijat kauppakorkeassa ovat sanoneet hakusyykseen rahan, joka ei välttämättä ole yllätys kauppatieteissä. Mutta useat näistä kavereista eivät ole sitten pärjänneet kursseilla myöhemmin. Mikäli opiskelijavalinnassa suosittaisiin enemmän Yo-arvosanoja, niin ainakin osa henkilöistä, jotka ajattelevat lyhytjänteisesti omaa etuaan, karsiutuisivat pois.

Lukion tiedeaineet (matematiikka, fysiikka, kemia, jne) antavat pohjan analyyttiselle ajattelulle. Ja niissä menestyminen on vahva signaali siitä että henkilö kykenee oppimaan muutkin aihealueet. Se on myös merkki motivaatiosta työn tekemiseen. Toisaalta, lukion ainevalikoimaan kuuluu mm. historia, yhteiskuntaoppi, filosofia ja psykologia. Mikään niistä ei suoraan liity kauppatieteisiin, mutta ne kuitenkin tarjoavat hyödyllistä pohjatietoa opiskelijalle.

kylteri kirjoitti:

"Miksi ajattelet näin?"

Lukio mittaa paremmin opiskelijan kykyjä pitkäjänteiseen työskentelyyn kuin pääsykokeisiin lukeminen. Pääsykokeisiin valmistautuminen käsittää pääasiassa vain materiaalin ulkoaopettelua ja monen kohdalla itse opiskelun alkaessa kiinnostus sitten laskeekin. Pääsykoe ei sinänsä mittaa opiskelijan soveltuvuutta alalle.

Lisäksi monet kanssaopiskelijat kauppakorkeassa ovat sanoneet hakusyykseen rahan, joka ei välttämättä ole yllätys kauppatieteissä. Mutta useat näistä kavereista eivät ole sitten pärjänneet kursseilla myöhemmin. Mikäli opiskelijavalinnassa suosittaisiin enemmän Yo-arvosanoja, niin ainakin osa henkilöistä, jotka ajattelevat lyhytjänteisesti omaa etuaan, karsiutuisivat pois.

Lukion tiedeaineet (matematiikka, fysiikka, kemia, jne) antavat pohjan analyyttiselle ajattelulle. Ja niissä menestyminen on vahva signaali siitä että henkilö kykenee oppimaan muutkin aihealueet. Se on myös merkki motivaatiosta työn tekemiseen. Toisaalta, lukion ainevalikoimaan kuuluu mm. historia, yhteiskuntaoppi, filosofia ja psykologia. Mikään niistä ei suoraan liity kauppatieteisiin, mutta ne kuitenkin tarjoavat hyödyllistä pohjatietoa opiskelijalle.

Lue lisää

Jos luulet että historia,filosofia tai kemia anna hyvän pohjan kauppatieteiden opinnoille niin olet aivan hakoteillä. Jos olisi näin niin miksei oppilaat jotka ovat guruja historiassa,kemiassa tai filosofiassa hae kauppatieteelliselle alalle?? Harva heistä hakee. Tämä johtuu siitä että heitä ei kiinnosta se ala pätkääkään ja juuri siinä tulee se motivaatiokysymys esiin. Toki esim. matikka ja fysiikka antavat analyyttisen pohjan mutta pelkästään sen perusteella ei pysty karsimaan sopivia hakijoita.

Finance Student at Aalto kirjoitti:

Jos luulet että historia,filosofia tai kemia anna hyvän pohjan kauppatieteiden opinnoille niin olet aivan hakoteillä. Jos olisi näin niin miksei oppilaat jotka ovat guruja historiassa,kemiassa tai filosofiassa hae kauppatieteelliselle alalle?? Harva heistä hakee. Tämä johtuu siitä että heitä ei kiinnosta se ala pätkääkään ja juuri siinä tulee se motivaatiokysymys esiin. Toki esim. matikka ja fysiikka antavat analyyttisen pohjan mutta pelkästään sen perusteella ei pysty karsimaan sopivia hakijoita.

Lue lisää

"hyödyllistä pohjatietoa opiskelijalle" tällä tarkoitan hieman eri asiaa kuin mitä ymmärrän mainitsemallasi "hyvällä pohjalla".
Mutta lukiotutkinto itsessään antaa hyvän pohjan korkeakouluopintoihin. Uskon niiden antavan paremman pohjan kauppatieteiden opiskeluun kuin muutaman hassun pääsykoekirjan ulkoaopettelu.

Kyllä niiden ( lukioarvosanojen ) , motivaatiokirjeen ja lukio-opettajan suosituskirjeen avulla opiskelijat voitaisiin karsia tarpeeksi hyvin yliopistoa varten. Jos nämä kolme kokonaisuutta ovat kunnossa, niin mihin pääsykoetta tarvitaan. Sillä tavoin valitaan opiskelijat moniin kovatasoisiin talous( ja kauppa-)tieteiden koulutusohjelmiin muualla Euroopassa. Suomessa nyt satutaan antamaan mahdollisuus niille ketkä olivat laiskimuksia lukiossa..

Henkilö, joka osoittaa motivaationsa hakukirjeellä kauppatieteisiin ja ymmärtää matematiikasta ja fysiikasta, voitaisiin päästää opiskelemaan ilman mitään pääsykoetta.

Nykyisellä systeemillä ainoastaan poljetaan lukiotutkinnon arvoa.

Future Ph.d kirjoitti:

"hyödyllistä pohjatietoa opiskelijalle" tällä tarkoitan hieman eri asiaa kuin mitä ymmärrän mainitsemallasi "hyvällä pohjalla".
Mutta lukiotutkinto itsessään antaa hyvän pohjan korkeakouluopintoihin. Uskon niiden antavan paremman pohjan kauppatieteiden opiskeluun kuin muutaman hassun pääsykoekirjan ulkoaopettelu.

Kyllä niiden ( lukioarvosanojen ) , motivaatiokirjeen ja lukio-opettajan suosituskirjeen avulla opiskelijat voitaisiin karsia tarpeeksi hyvin yliopistoa varten. Jos nämä kolme kokonaisuutta ovat kunnossa, niin mihin pääsykoetta tarvitaan. Sillä tavoin valitaan opiskelijat moniin kovatasoisiin talous( ja kauppa-)tieteiden koulutusohjelmiin muualla Euroopassa. Suomessa nyt satutaan antamaan mahdollisuus niille ketkä olivat laiskimuksia lukiossa..

Henkilö, joka osoittaa motivaationsa hakukirjeellä kauppatieteisiin ja ymmärtää matematiikasta ja fysiikasta, voitaisiin päästää opiskelemaan ilman mitään pääsykoetta.

Nykyisellä systeemillä ainoastaan poljetaan lukiotutkinnon arvoa.

Lue lisää

"Muutama hassu pääsykoekirja"

Pääsykoekirjoja tarvitaan sillä ainoastaan niitä lukemalla hakija saa käsityksen kauppatieteistä niitä kun lukiossa ei opeteta. Jos pystyy lukemaan 5 kirjaa ja ymmärtää ne perinpohjin niin mitä luultavimmin pärjää myös kauppatieteen opinnoissa.

"Sillä tavoin valitaan opiskelijat kovatasoisiin ohjelmiin Euroopassa."

Muualla Euroopassa tehdään näin koska siellä lukioissa opetetaan jo ensimmäisistä vuosista lähtien kauppa-ja taloustieteitä. Niihin kuuluu laaja taloustieteiden opintokokonaisuus, jollaista suomen lukioissa ei ole.

"motivaatiokirje ja lukio-opettajan suosittelu"

Hyvän motivaatiokirjeen pystyy kirjoittamaan ihan kuka vain, joten se ei asiaa auta. Lukio-opettajalta pystyisi periaatteessa "ostamaan" suosittelun tai jos sattuu olemaan open lellikki, joten sekään ei sinun tapauksessa auta.

Toivottavasti tämä kirjoitus valaisi sinulle.

Finance Student at Aalto kirjoitti:

"Muutama hassu pääsykoekirja"

Pääsykoekirjoja tarvitaan sillä ainoastaan niitä lukemalla hakija saa käsityksen kauppatieteistä niitä kun lukiossa ei opeteta. Jos pystyy lukemaan 5 kirjaa ja ymmärtää ne perinpohjin niin mitä luultavimmin pärjää myös kauppatieteen opinnoissa.

"Sillä tavoin valitaan opiskelijat kovatasoisiin ohjelmiin Euroopassa."

Muualla Euroopassa tehdään näin koska siellä lukioissa opetetaan jo ensimmäisistä vuosista lähtien kauppa-ja taloustieteitä. Niihin kuuluu laaja taloustieteiden opintokokonaisuus, jollaista suomen lukioissa ei ole.

"motivaatiokirje ja lukio-opettajan suosittelu"

Hyvän motivaatiokirjeen pystyy kirjoittamaan ihan kuka vain, joten se ei asiaa auta. Lukio-opettajalta pystyisi periaatteessa "ostamaan" suosittelun tai jos sattuu olemaan open lellikki, joten sekään ei sinun tapauksessa auta.

Toivottavasti tämä kirjoitus valaisi sinulle.

Lue lisää

"Pääsykoekirjoja tarvitaan sillä ainoastaan niitä lukemalla hakija saa käsityksen kauppatieteistä niitä kun lukiossa ei opeteta. Jos pystyy lukemaan 5 kirjaa ja ymmärtää ne perinpohjin niin mitä luultavimmin pärjää myös kauppatieteen opinnoissa"
Silti kun mietit omaa vuosikurssiasi niin varmasti muistat kuinka pihalla liian moni kaveri oli opintojen ensimmäisinä vuosina kauppakorkeassa.

"Muualla Euroopassa tehdään näin koska siellä lukioissa opetetaan jo ensimmäisistä vuosista lähtien kauppa-ja taloustieteitä. Niihin kuuluu laaja taloustieteiden opintokokonaisuus, jollaista suomen lukioissa ei ole"

Voi taloustiedettä opiskella osassa Suomen lukioita. Mutta se ei ole pointti. Nimittäin samanlainen opiskelijavalinta pätee kaikkiin muihinkin aloihin monissa yliopistoissa ulkomailla. Eikä suomalaisiltakaan hakijoilta vaadita taloustieteen tuntemusta kun he ovat osoittaneet kiinnostuksensa motivaatiokirjeellä ja suosituksilla sekä ovat opiskelleet menestyksekkäästi matemaattisia aineita lukiossa.

Kyse on siitä että pääsykoe on kokonaisuudessaan turha monille aloille, koska hakijat voidaan laittaa paremmin järjestykseen ilman sitäkin. Hyvän motivaatiokirjeen voi ehkä kirjoittamaan kuka vain, mutta Aallon tapauksessa (paljon hakijoita) rima voitaisiin laittaa niin korkealle ettei kuka tahansa pysty siihen.

"Hyvän motivaatiokirjeen pystyy kirjoittamaan ihan kuka vain, joten se ei asiaa auta. Lukio-opettajalta pystyisi periaatteessa "ostamaan" suosittelun tai jos sattuu olemaan open lellikki, joten sekään ei sinun tapauksessa auta."

Tuskin keneltäkään itseään kunnioittavalta opettajalta. Minkä ikäinen oikein käyttää sanoja 'open lellikki'? 'Sun tapaus'?
Ei valaissut muuta kuin että aloin epäilemään vastaajan ikää.

future Ph.d kirjoitti:

"Pääsykoekirjoja tarvitaan sillä ainoastaan niitä lukemalla hakija saa käsityksen kauppatieteistä niitä kun lukiossa ei opeteta. Jos pystyy lukemaan 5 kirjaa ja ymmärtää ne perinpohjin niin mitä luultavimmin pärjää myös kauppatieteen opinnoissa"
Silti kun mietit omaa vuosikurssiasi niin varmasti muistat kuinka pihalla liian moni kaveri oli opintojen ensimmäisinä vuosina kauppakorkeassa.

"Muualla Euroopassa tehdään näin koska siellä lukioissa opetetaan jo ensimmäisistä vuosista lähtien kauppa-ja taloustieteitä. Niihin kuuluu laaja taloustieteiden opintokokonaisuus, jollaista suomen lukioissa ei ole"

Voi taloustiedettä opiskella osassa Suomen lukioita. Mutta se ei ole pointti. Nimittäin samanlainen opiskelijavalinta pätee kaikkiin muihinkin aloihin monissa yliopistoissa ulkomailla. Eikä suomalaisiltakaan hakijoilta vaadita taloustieteen tuntemusta kun he ovat osoittaneet kiinnostuksensa motivaatiokirjeellä ja suosituksilla sekä ovat opiskelleet menestyksekkäästi matemaattisia aineita lukiossa.

Kyse on siitä että pääsykoe on kokonaisuudessaan turha monille aloille, koska hakijat voidaan laittaa paremmin järjestykseen ilman sitäkin. Hyvän motivaatiokirjeen voi ehkä kirjoittamaan kuka vain, mutta Aallon tapauksessa (paljon hakijoita) rima voitaisiin laittaa niin korkealle ettei kuka tahansa pysty siihen.

"Hyvän motivaatiokirjeen pystyy kirjoittamaan ihan kuka vain, joten se ei asiaa auta. Lukio-opettajalta pystyisi periaatteessa "ostamaan" suosittelun tai jos sattuu olemaan open lellikki, joten sekään ei sinun tapauksessa auta."

Tuskin keneltäkään itseään kunnioittavalta opettajalta. Minkä ikäinen oikein käyttää sanoja 'open lellikki'? 'Sun tapaus'?
Ei valaissut muuta kuin että aloin epäilemään vastaajan ikää.

Lue lisää

Jos ei valaissut niin joko sinulla on jonkinasteinen lukihäiriö tai sitten luetun ymmärtämisen vaikeus.

Vahvat M:t, mielellään E:n paperit.

Jotain E:n keskiarvoa, ja korkeimmat niistä aineista, jotka antavat enemmän pisteitä. Ihmisiä, jotka ovat nuo kirjoittaneet, löytyy kyllä tarpeeksi, jotta alemmista arvosanoista ei ole hyötyä.

Minusta pääsykokeelle, kerta sellainen on olemassa, pitäisi antaa enemmän painoarvoa - vähintään sama kuin yhteispistevalinnalle. Tuskin kovin monelle yo-tutkinnon arvosanat antavat paljon osviittaa todelliseen motivaatioon.

Kallettt kirjoitti:

Jotain E:n keskiarvoa, ja korkeimmat niistä aineista, jotka antavat enemmän pisteitä. Ihmisiä, jotka ovat nuo kirjoittaneet, löytyy kyllä tarpeeksi, jotta alemmista arvosanoista ei ole hyötyä.

Minusta pääsykokeelle, kerta sellainen on olemassa, pitäisi antaa enemmän painoarvoa - vähintään sama kuin yhteispistevalinnalle. Tuskin kovin monelle yo-tutkinnon arvosanat antavat paljon osviittaa todelliseen motivaatioon.

Lue lisää

Olen täysin eri miekltä. Opiskelen kolmatta vuotta Aallon kauppakorkeassa. Omasta kokemuksesta ne IB-lukiosta sisään ilman koetta tai yhteispisteillä tulleet ovat paljon fiksumpia/pätevämpiä kuin pääsykokeesta lähes 40 pinnaa napanneet. Yleensä juuri ne, jotka ovat pitäneet välivuoden (tai useamman) ja sitten himottaneet sen yhden kevään, lukeneet vähintään 500 tuntia ja monen tonnin Hentusen kurssin käyneet ovat kaikista surkeimpia.

Se ei vaadi paljoa, että jaksaa yhden kevään lukea kunnolla, kun taas lukio mittaa paljon pidemmän ajan motivaatio-/osaamistasoa.

Siitä olen samaa mieltä, että pääsykokeet kyllä auttoivat ekan vuoden kursseissa ja mittaavat motivaatiota, mutta kyllä lukioarvosanoillekin tulisi antaa painoa.

Ka 6,1 ja a:n paperit, niin olet kaukana parhaista. Ei taida äo päätä huimata.