Eli en ole hyvä englannissa ja tänään oli eka tunti ruotsia. Kolmosella alkoi enkku ja ensin oli et jee oppii puhumaan uutta kieltä, mutta kävikin niin että kun saatiin läksyksi jotain "isoja" tehtäviä. En jaksanut tehdä niitä, ja jos piti ensin opetella päähän sanat ja kirjoittaa sitten vihkoon niin kopioin vain ne suoraan kirjasta. Jos piti suomentaa vain päähän en edes tehnyt. Sama jatkui nelos ja vitos luokan. Kuudennen puoleen väliin kunnes kuulin että olen jäämässä luokalle ja sitten tuli paniikki! Piti lukea viimeiseen kokeeseen ja paljon. Luin kaksi viikkoa joka päivä, ja äiti oli varma että saan hyvän numeron. Kun sain kokeen.......5 . Onneksi nykyään se on vanhempien päätettävissä jääkö lapsi luokalle niin äitin mielestä luin niin paljon että pääsin seiskalle. Ihmettelin että miksi tuli huono numero vaikka luin paljon ja äiti sanoi että kun en jaksanut opetella kolmosen nelosen ja vitosen asioita, en osannut niitä vaikka olisi tarvinut. Itse en ole kokonaan samaa mieltä vaan suurin syy on etten muista sanoja vaikka opettelen ne tosi hyvin. Ne sanat jää päähän mutta lähtee aina pois. Miten nyt tän ruotsin kaa? Ajattelin tehdä päinvastoin kuin englannissa.
En osaa englantia! Nyt ruotsi.
Jag heter.....
8161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jätä se ruotsi, ite yläkoulussa en tehnyt mitään ruotsin tunneilla, ei se vaikuta työnhakuun jos on 4 ruotsista koska sitä ei tarvi suomessa tunnen yhen tyypin joka on ruotsin rajalla töissä eikä se ole 20 vuoden aikana tarvinnu pakkoruotsia
Ruotsia tulet tarvitsemaan lähes jokaisessa ammatissa, onhan se suomen toinen virallinen kieli. Itselle ruotsi on helpompaa kuin englanti...kannattaa mainita opettajalle jos on vaikeaa, kyllä ne auttavat asian kanssa
Kyllä sitä ruotsia valitettavasti tarvitsee työnhaussa. Esimerkiksi jos yrittää näille korkeamman asteen koulutuksen vaativille aloille, (kuten lääkäri tai asianajaja) niin niissä on vain pakko osata se virkamiesruotsi. Se vain on pakko osata, muuten paikan vie takuulla joku ruotsin kielen taitoinen.
Ei se mikään merkittävä taakka siellä yläkoulussa ole, yrität vain parhaasi. Itsellä tuli A-tason ruotsista puolivillaisesti heittämällä 9. Vaikka en suhtautunut, enkä edelleenkään suhtaudu muuta kuin nihkeästi kyseiseen oppiaineeseen, niin ei sitä läskiksikään kannata vetää.
Tosin mihinkään aineeseen ei tulisi suhtautua välinpitämättömästi, toisinkuin dggsdgdg väittää. Saattaahan olla, että kun sinulla joskus tulee yhteishaku ja käykin niin, että sen ruotsin nelosen takia keskiarvosi ei riitäkään haluamaasi opiskelupaikkaan, niin takuulla vituttaisi se, ettet jaksanut panostaa enempää.
"Esimerkiksi jos yrittää näille korkeamman asteen koulutuksen vaativille aloille, (kuten lääkäri tai asianajaja) niin niissä on vain pakko osata se virkamiesruotsi. Se vain on pakko osata, muuten paikan vie takuulla joku ruotsin kielen taitoinen."
Näinhän se juuri on, että nykyisessä Suomessa paikan saa
ruotsintaitoinen ja tästä paras esimerkki viime ajoilta on ylioppilas Eva Biaudet (RKP), joka päihitti mm. monta tohtoria ylioppilastutkinnollaan viranhaussa, jossa kriteerinä oli ylempi korkeakoulututkinto.
Onko se sitten oikeudenmukaista onkin jo ihan eri juttu.
Itsekin olin kertakaikkiaan surkea kielissä vielä yläasteelle mentäessä. Ranskaa inhosin yli kaiken ja ekasta enkunkokeestakin raavin kasaan vitosen. Ruotsissa silti olin heti hyvä, arvosanoja ollut kasista kymppiin. Ruotsi on oikeesti tosi helppoa verrattuna vaikkapa nyt siihen ranskaan. Yläasteella rupesin sitä enkkuakin oppimaan ja viime keväänä kirjoitinkin enkusta E:n opiskelematta lainkaan.
Jotkut ehkä sitten oppii kieliä paljon myöhemmin, tosin ranskaa en tajunnut lukiossakaan ja jätin sen sitten pois.
Itse olin myös huono englannissa ala-asteella, pääosin samasta syystä kuin sinäkin. Kutosen loppupuolella meille selitettiin näitä komparatiivi/superlatiivi-juttuja ja iso osa luokasta ei tajunnut niistä mitään, mutta yllätyksekseni minä ymmärsin ne todella hyvin. Yläasteelta lähtiessäni enkun numero oli kivunnut kutosesta seiskaan ja yläasteen aikana se nousi kasista lopulta ysiin ja olin yksi luokkani parhaimmista. Nykyään enkku on vahvimpia aineitani. Minua auttoi se, että aloin vihdoin seiskalla KUNNOLLA opetella sanakokeisiin ja kokeisiin. Näin sanavarastoni karttui pikkuhiljaa ja saatoin bongata oppimiani sanoja TV-sarjoista ja lauluista. Koska aloin ymmärtää mitä niissä sanottiin, aloin myös oppia ihan huomaatta uusia sanoja.
Eli ota nyt itseäsi vihdoin niskasta kiinni ja lue niihin sanakokeisiin ja tee läksyt. Ei ole vielä liian myöhäistä.
Koko lähtöajatus tuosta "paljosta" lukemisesta ei oikeastaan pidä lainkaan paikkaansa. Ei kukaan voi oppia kahdessa viikossa yksinään (tai äidin avustuksella) edes puolta siitä, mitä muut ovat kolme ja puoli vuotta opiskelleet opettajan avustuksella.
Muistakaapa tämä! Kun tekee tunneilla kunnolla tehtäviä, kuuntelee opettajaa ja lukee läksyt hyvin, niin sillä pärjää. Kokemukseni mukaan sillä pärjää erinomaisesti.
Sanojen muistamisessa ainakin minulla on ollut paljon hyötyä open vinkistä, että kannattaa lukea niitä tekstikappaleita ääneen, siis jo ennen kuin sanasto tulee läksyksi. Silloin ne sanat on jo jollakin tavalla tuttuja.
Tsemppiä sinulle! Toivottavasti ruotsi alkaa sujua hyvin.
"Ruotsia tulet tarvitsemaan lähes jokaisessa ammatissa, onhan se suomen toinen virallinen kieli. Itselle ruotsi on helpompaa kuin englanti...kannattaa mainita opettajalle jos on vaikeaa, kyllä ne auttavat asian kanssa"
:DDD naurattaa. Päivän paras vitsi.