Käyn psykologilla masennuksen takia ja nyt olen alkanut tuntemaan ristiriitaisia tunteita näitä käyntejä kohtaan. Mietin onko syy minussa vai hänessä, koska koen että meidän kemiat ei jollain lailla kohtaa.
Tiedän että psykologin ei kuulukaan olla mikään päähän taputtelija ja kannustaja. Lähinnä hän yrittää saada potilaan avautumaan ongelmistaan ja tajuavan itse missä vika piilee, olenko ymmärtänyt oikein? Mulla ei ole paljoa kokemusta erilaisista psykologeista joten en tiedä mikä kuuluu ammatin perusluonteeseen ja mikä ei.
Psykologini on miespuolinen henkilö. Kun käyn juttelemassa tuntuu kuin puhuisin itsekseni. Jos olen hiljaa, psykologi ei puhu mitään ja tulee kauhean vaivaantunut olo. Muutenkin henkilö vaikuttaa kylmältä vaikka en nyt häntä henk.kohtaisesti tunne. Kyselee välillä ympäripyöreitä esimerkiksi: Mistä luulet että se ja se johtuu? Millaisia tunteita jokin asia herätää? ym. mitä jokainen voisi kysyä. Muuten hän vaan kirjoittaa asioita ylös.
Tuntuu vaan että en oivalla mitään hänen kauttaan. Hän on sellainen ihminen jonka kanssa minun on vaikea olla rento. Hän ei kommentoi oikeastaan mitään puheisiini vaan minun pitää onkia, että mitähän mieltä hän on.
Nyt mua ärsyttää aina mennä sinne kun tuntuu että homma ei etene. Jokainen kerta on samanlainen ja mua ihan ahdistaa mennä sinne kertomaan syvimpia ongelmiani. Mulla ei tule hyvä mieli siellä käynnin jälkeen.
Onkohan minulla asennevamma vai mistähän on kyse. Kuuluuko psykologin vain kuunnella hiljaa robottina tuolissaan ja kirjottaa musta ylös ties mitä? Millainen on hyvä ja ammattitaitoinen psykologi?
Tiedän että psykologin ei kuulukaan olla mikään päähän taputtelija ja kannustaja. Lähinnä hän yrittää saada potilaan avautumaan ongelmistaan ja tajuavan itse missä vika piilee, olenko ymmärtänyt oikein? Mulla ei ole paljoa kokemusta erilaisista psykologeista joten en tiedä mikä kuuluu ammatin perusluonteeseen ja mikä ei.
Psykologini on miespuolinen henkilö. Kun käyn juttelemassa tuntuu kuin puhuisin itsekseni. Jos olen hiljaa, psykologi ei puhu mitään ja tulee kauhean vaivaantunut olo. Muutenkin henkilö vaikuttaa kylmältä vaikka en nyt häntä henk.kohtaisesti tunne. Kyselee välillä ympäripyöreitä esimerkiksi: Mistä luulet että se ja se johtuu? Millaisia tunteita jokin asia herätää? ym. mitä jokainen voisi kysyä. Muuten hän vaan kirjoittaa asioita ylös.
Tuntuu vaan että en oivalla mitään hänen kauttaan. Hän on sellainen ihminen jonka kanssa minun on vaikea olla rento. Hän ei kommentoi oikeastaan mitään puheisiini vaan minun pitää onkia, että mitähän mieltä hän on.
Nyt mua ärsyttää aina mennä sinne kun tuntuu että homma ei etene. Jokainen kerta on samanlainen ja mua ihan ahdistaa mennä sinne kertomaan syvimpia ongelmiani. Mulla ei tule hyvä mieli siellä käynnin jälkeen.
Onkohan minulla asennevamma vai mistähän on kyse. Kuuluuko psykologin vain kuunnella hiljaa robottina tuolissaan ja kirjottaa musta ylös ties mitä? Millainen on hyvä ja ammattitaitoinen psykologi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Esitit läjän todella vaikeita kysymyksiä. Millainen on hyvä psykologi? Jokaisella ihmisellä on erilainen näkemys, koska on erilaiset tarpeet. Eri tilanteessa potilas voi tarvita erilaista lähestymistapaa. Tärkeintä on, että kemianne kohtaisivat ja jos sinulla on sellainen tunne, että nyt eivät kohtaa, pitäisi sinulla olla mahdollisuus vaihtaa psykologia. Mikäli hän on ammattilainen, ei hän tästä pahastu.
Kuulostaa vähän kehnolta hoitosuhteelta mun mielestä, eräs omahoitajani oli juuri kuvailemasi kaltainen, eikä niistä käynneistä jäänyt juuri muuta kuin vitutus. Usein oli tunne ettei hän oikeasti välittänyt vaan kuormitti sysäämällä kaiken ajatteluvastuun minulle, vaikka olin jo ennestään uupunut.
Minusta hyvä psykologi kyllä puuttuu siihen mitä potilas sanoo, mieluiten vielä niin ettei loukkaa, vaan saa hoidettavan "puolelleen" lähestymisellään. Mulle riitti jo se ettei psykologi ärsyyntynyt persoonastani vaan oli neutraali. Kun lähetin tästä positiivista palautetta niin vuorovaikutus vain parani, vahinko että käynnit jäivät vain muutamaan.
Oletko jo miten kauan ehtinyt käydä hänen vastaanotollaan? Meinaan, jos homma olisi vasta aika alussa ja hän on vasta tutustumassa persoonaasi, niin silloinhan niitä muistiinpanoja tarvitsee tehdä aika tiuhaan, luulisin. Myöhemmin voisit ruveta kyselemään, mitä huomioita hänen muistiinpanoissaan on esitetty. Ehkä keskustelu lähtee siitä käyntiin. Muuten jos tuntuu, että kemiat eivät kohtaa, niin asiakkaan näkemys ratkaisee. Vaihtaa toivottavasti voi.
Jos psykologi on passiivinen, avuton tai vetelä, niin siitä kannattaa sanoa. Tosin se ei auta, mutta ainakin psykologi saa palautetta siitä, että mikä tahansa ei kelpaa potilaille vain siksi, että näillä on pipi päässä.
Kannattaa etsiä aktiivinen henkilö. Kyllä sellainen osaa ragoida jo ihan ekalla kerralla asiakkaaseen.
Flgmaattiset samettifakkuäijät ja paksut nyökkäilevät tädit joutaisivat alalta helskuttiin.
Hyvä psykologi on sellainen johon voi luottaa. Tärkeintä koko jutussa on luottamus. Sitä kautta syntyy turvallisuuden tunne ja uskallat kertoa kokemuksistasi avoimemmin.
No miksi ammattiauttajaan ei voisi luottaa??? Kyllä he kaikki ovat lähtökohtaisesti luotettavia.
Mutta jos ei sybnny vuorovaikutusta ja se toinen ei reagoi mitenkään, niin potku persuksiin vaan.
niinhän sitä tällänen hullu luulee ettvois luottaa vatiolovelvollisuuteen.Mutta kokemusta on ettei aina näin oo.
Aloittajan kokemukset ovat jollain tavalla tuttuja vaikka ei ihan noin kärjistetysti. Oma psykologini ei vaikuttanut robotilta mutta ilmaisu oli hyvin opetellun oloista. Sellainen "empaattinen" ilme joka on varmaan päällä kahdeksan tuntia ruokataukoa lukuunottamatta. Se että edes jonkin kerran näin jonkin oikean (myönteisen) tunteen psykologin kasvoilla lisäsi luottamusta paljon.
No herrajjumala, miksi ette anna plautetta suoraan sille hoitavalle henkilölle???
Toki täällä on kiinnostava vaihtaa näkemyksiä, mutta ei se robotti sillä muutu. Toki on mahdollista, että se robotti lopettaa teidän hoitonne siihen paikkaan. Mutta siinä tapauksessa ei auta muuta kuin etsiä uusi.
Asiallisen ja neutraalin palautteen antamista ei välttämättä kestetä, mikä on aika yllättävää, koska kyseessä on kuitenkin vuorovaikutukseen perustuva ammattiauttaminen.
On vaikeaa antaa suoraa palautetta jos KELAn päätös on kiinni ko. henkilön lausunnosta. Kaikkiin hoitoammatteihin päätyy ihmisiä jotka nauttivat siitä vallan tunteesta enemmän kuin auttamisesta. Jos henkilö vaikuttaa läpeensä tylyltä niin ei herätä luottamusta tässäkään asiassa.
Jos henkilö on epäsopiva, niin pitää etsiä toinen, joka käy Kelalle. Minulla aikanaan Kelan tukema terapeutti lemppasi ulos syystä jota ei kertonut 8olin käynyt noin 10 kertaa) ja sitten etsin uuden, no kestihän se vähän aikaa kun löytyi sellainen jolla oli mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita, mutta ok.
Kun se ämmä kerran koki minut jotenkin liian vaikeaksi hoitaa/ ei osannut hoitaa minua, niin arvelen, niin eiköhän se vaihto ollut parempi joka tapauksessa kaikille osapuolille.
Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että ne joille saa Kelan tukemaa terapiaa eivät ole välttämättä ammattiauttajien kirkkainta kärjeä. Paljon parempia olen kohdannut elämäni aikana.
kelaterapeuttijoka on todella ammattitaitoinen ja luotan täysin hänen vaitiolo velvollisuuteensa.Toisin oli edellisen kanssa joka ei noita perusasioita pystynyt pitämään,ja päädyinkin lopettamaan hänen nk.terapiansa.
No ei kai nyt kukaan niin törppö ole, että vaitiolovelvollisuutensa rikkoo?
Miten tuommoisen voi edes todeta ja todistaa, jos sellaista tapahtuisi?