Kuka lähtisi kanssani syksyiseen luontoon?
Meren myrskyä ihailemaan?
Itse en saa avattua oveani astuakseni ulos,
-maailmaan, -elämään.
Tuijotan ikkunasta ulos päivä toisensa jälkeen,..paitsi tiistaina ja torstaina
jolloin minulla on terapia tunnit.
Tiedän, mieli virkistyisi,(ehkä)JOS pystyisin ottamaan itseäni niskasta ja lähtemään, edes muutaman kymmenen metriä.
Minulla ei ole ainuttakaan ystävää, yksin vietän päiväni, luen, itkisinkin mutta olen niin jäässä että kyynelet eivät tule, ainoastaan silmiä kirveltää.Ahdistaa suunnattomasti.
Ajattelin ottaa koiran pennun, siinäpä ystävä ja ulkoiluttajani.
Mutta haukkuparka, jaksaisinko hoitaa sinut???
Meren myrskyä ihailemaan?
Itse en saa avattua oveani astuakseni ulos,
-maailmaan, -elämään.
Tuijotan ikkunasta ulos päivä toisensa jälkeen,..paitsi tiistaina ja torstaina
jolloin minulla on terapia tunnit.
Tiedän, mieli virkistyisi,(ehkä)JOS pystyisin ottamaan itseäni niskasta ja lähtemään, edes muutaman kymmenen metriä.
Minulla ei ole ainuttakaan ystävää, yksin vietän päiväni, luen, itkisinkin mutta olen niin jäässä että kyynelet eivät tule, ainoastaan silmiä kirveltää.Ahdistaa suunnattomasti.
Ajattelin ottaa koiran pennun, siinäpä ystävä ja ulkoiluttajani.
Mutta haukkuparka, jaksaisinko hoitaa sinut???
Vastaukset 4
Vanhimmat
diiiiiiiiiiiih voe voe voeeee
Muuta en voi kuin toivoa voimia että jaksaisit,yritä löytää jostain joku asia mikä ehkä vähän ilahduttaisi,vaikka se koiran pentu siinä oisi sinulle puuhaa ja muuta miettimistä.
Ota itsellesi se koira, siitä saat uskollisen kaverin, joka ei hylkää, arvostele tai vertaa sinua muihin.
Lähtisin kanssasi luontoon...vaikka meren äärelle, mutta täältä on niin pitkä matka merelle. Muistan ajan, jolloin koin juuri noin, en jaksanut ottaa sitä ensimmäistä askelta. Toivoin, että joku tulisi ja veisi...sillä ei ollut niin väliä mihin. Onneksi aika ja terapia ja lääkkeet auttoivat, ja nyt jo jaksan paremmin. Uskon siis että sinäkin eksynyt, pääset jaloillesi.
Syvässä masennuksessa en oikein jaksa uskoa, että koira olisi se oikea apu. Siitä tulee vaan syyllisyyttä, jos sen hoito jää retuperälle (kokemusta on siitäkin).
Toivon, että lähelläsi on joku, joka huomaa tarpeesi, tulee ja auttaa. Voimia sinulle haluan toivtella, ja valoisampia aikoja.