elävä kristillisyys on iät ajat kulkenut pienen joukon mukana. jo jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen ja etenkin n 100jkr väärä henki oli jo merkittävästi levinnyt. siitä myös raamatussa kerrotaan ja varoitetaan.. niin se väärä hengellisyys levisi ja levisi ja siitä syntyi eri kirkkokunnat ym.. tämä elävä kristillisyys ei koskaan hävinnyt. onko kenelläkään tietoa siitä millaiset olivat tämän elävän uskon vaiheet ennen lutherin aikaa? ja kuinka se sen jälkeen levisi pohjolaan ja lestadiukselle, joka sitten jatkoi tätä evankeliumin julistusta.
lestadius ei keksinyt uskoa
kysyväääää
1093
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voi voi voi voi
Vanhoillislestadiolaisuus = väärää hengellisyyttä.
mutta tämä uskomisen ilo ja rauha antaa minulle kaiken. rukoilen jumalalta johdatusta elämään ja että en eksyisi. tämä sekasortoinen aika laittaa niin monesti uskon koetukselle ja kerran jo minut eksytti. jumalan rakkaus ja armo oli niin mittaamattoman suuri että hän kutsui minut takaisin ja sain parannuksen armon. niin pelkään minä jumalaa ja rukoilen häntä että en lankeaisi tämän maailman houkutuksiin vaan saisin iloiten tätä hänen joukkoaan seurata
samoin tuntee lukematon määrä uskovia ihmisiä eri yhteisöissä ja kristillisyydessä. ei ole mitään uutta, usko on juuri sitä, se antaa turvaa ja toivoa, älä koskaan lankea siihen mihin vanhoillislaestadiolaisuus on eksynyt, tuomitsemisen syntiin, se on sielunvihollisen saarnaa, iloitse omasta uskosta, Jeesuksen seuraajia on sielläkin missä emme luule niitä olevan.
Tämä on väärä palsta ko. aiheeseen, täällä puhutaan vanhoillislestadiolaisuudesta, ei elävästä uskosta.
raamatussa sanotaan että viimeisinä aikoina joukossannekin on eksyttäjiä.. jotka väärää sanaa julistavat. tämä on totta ja sitä rukoilen että jumala johdattaisi minua niin että oikealla tiellä pysyisin ja saisin joskus sen jonka jeesus meille on luvannut. vanhoillislestadiolaisuus ei ole eksyttäjä vaan joukossamme on eksyttäjiä.
Amen!
Tällä palstalla puhutaan NORTTIHENKISISTÄ OMAVANHURSKAISTA (= vanhoillislestadiolaiset) ja heidän VALHEOPEISTAAN.
Samaa mieltä Kalevin kanssa.
http://m.suomi24.fi/node/11646065
olen tai en.. sitä en tiedä.. en oo nii viisas.. jumalaa pelkään ja rakastan ja rukoilen että hän johdattaisi minut taivaan kotiin. syntiä tulee tehtyä ja ei oo aina helppoa.. sitä sovintosaarnaa kun jaksaisi pyytää että syntini on anteeksi ja saa turvallisin mielin jatkaa matkaa. sen voimin mennää, omin voimin ei jaksaisi.
Vastaus aloittajalle.
Kun alkuseurakunta oli toiminut pari sataa vuotta, sen korvasi kirkkolaitos, joka oli luopunut apostolien opetuksista ja
keksi kaikenlaisia harha-oppeja.
Kirkosta tuli osa maallista valtiouskonnollisuutta, joka oli kaukana siitä, mitä
apostolit edustivat.
Tämä porttokirkko vainosi todellisia uskovia, tappoi heitä ja vaikeutti
kaikintavoin heidän heidän elämäänsä.
Kuuluisin polttoroviolle joutunut oli Huss, joka poltettiin elävältä, kun vastusti
porttokirkkoa keski-ajalla.
Siitä ei virallinen kirkkohistoria kerro paljoakaan, sillä historiankirjoitus on aina voittajien historiaa.
Lutherkin yritti aluksi toimia alkuseurakunnan mallin mukaan, mutta alistui
vainojen pelosta ja koska oli riippuvainen maaruhtinaiden taloudellisesta tuesta. Häneltä uskonpuhdistus jäi kesken.
Hänkin perusti vain kirkon, joka taas puolestaan vainosi ja jopa tappoi
tosi-uskovia.
Elävä kristillisyys ei siis ole koskaan hävinnyt kokonaan, vaan on toiminut
aina valtakirkkojen ahdistamana, vapaiden suuntien nimellä. Näitähän ovat
baptistit, vapaakirkko, helluntailaiset, metodistit jne.
Lestadiolaisuuskin voisi olla Jumalan käytössä, jos se uskaltaisi erota
valtakirkosta, jonka ääntä se joutuu kuuntelemaan.