Kaverini hankki sekarotuisen koiranpennun. Venäjän vinttikoiran ja laikan urospentu. Pentu tuli 6 viikkoisena, sen piti tulla vain vierailulle, naapuritalossa kun asui, mutta jäikin kokonaan. Kaverini perheineen ei ilmeisesti jaksanut odottaa viikkoa, normaaliin luovutusikään.
Mutta, kaveri tekee pennun kanssa päivittäin 3 kilometrin lenkkejä. Eikö tuo vaikuta aika pitkältä matkalta noin pienelle. Vahvistaa kuulemma niveliä ja luuston kehitystä... Miten on?
Mutta, kaveri tekee pennun kanssa päivittäin 3 kilometrin lenkkejä. Eikö tuo vaikuta aika pitkältä matkalta noin pienelle. Vahvistaa kuulemma niveliä ja luuston kehitystä... Miten on?
Vastaukset 3
Vanhimmat
lenkkejä ovat nuo! Ei todellakaan vahvista mitään, päinvastoin! Sanohan nyt sille kaverilles, että painaa pikkasen jarrua ja lyhentää lenkkejä.
Pennun pitäisi saada puolivuotiaaksi liikua mahdollisimman paljon irrallaan ja mielellään metsissä. Useita kertoja päivässä, vähän aikaa kerrallaan.
Kaverisi koiran lenkit ovat ehdottomasti liian pitkiä. Pihaliikunta riittää noin pienelle pennulle.
Luin aikoinaan hyvin paljon kirjallisuutta ym. pennun kasvatuksesta ja hoidosta, kun hankin ensimmäisen pennun. Yksimielisesti asiantuntijat olivat sitä mieltä, että pentua ei saa lenkittää hihnan päässä ennen kuin se on täyttänyt puoli vuotta. Lenkitys aloitetaan varovasti lyhyillä kävelyillä.
Tietenkin pentu totutaan hihnaan ja pissalenkit tehdään sitä ennenkin, mutta ei todellakaan muuta.
Koiran pentua koskee sama kuin ihmisen pentua: liian varhain aloitettu järjestelmällinen liikunta on haitaksi.
Pikku pentu tietää parhaiten itse milloin se on saanut riittävästi liikuntaa ja heittäytyy pitkäkseen. Kun pentu liikkuu itsenäisesti se saa monipuolista liikuntaa, joka ei haittaa sen kehitystä vaan päinvastoin edistää sekä fyysistä että henkistä kehitystä.
Narun jatkona kulkeva pentu ei voi vapaasti toteuttaa pentumaisuuttaan vaan se on koko ajan tiukassa valvonnanssa ja komennossa, mikä ei ole myöskään pennulle hyväksi.