Johtuuko yksinäisyys tyhmyydestä?

Voihan itseään yleissivistää ilman seuraakin, esim. lukemalla tietokirjallisuutta (toki myös kaunokirjallisuutta) sekä oikein valittuja nettisivuja. Aika iso osa netissä olevasta tiedosta on enemmän tai vähemmän "hömppää".

Tottakai on sitten kiva päästä käyttämään tuota yleissivistystään vaihtamalla mielipiteitä muiden kanssa. Muuten yksin pänttääminen tuntuu kuin opettelisi jonkun taidon, jota ei kuitenkaan täysillä koskaan käytä.

Ääööni on huomattavan suuri!

Jos ajattelee että keskimääräisellä ihmisellä ei ole kovin korkea ÄO, niin onko ihmeellistä jos todella älykkäät eivät löydä heistä seuraa? Monesti älykkyys on sosiaalisissa suhteissa rasite. "Liian" älykäs ihminen on monien mielestä rasittava ja vaikeasti lähestyttävä. Monesti huippuälykön jutut ovat sitä tasoa että harva niitä ymmärtää.

En nyt tarkoita sitä että jokainen yksinäinen olisi jotenkin ihmeellisen nero verrattuna muuhun väestöön. Useimmat yksinäiset ihmiset ovat keskimääräisen älykkäitä. MUTTA yksinäisyyden taustalla voi olla myös poikkeuksellinen älykkyys.

Sosiaalinen osaamiskyky puuttuu monilta. En puhuisi tuon asian kohdalla välttämättä mistään sosiaalisesta älykkyydestäkään koska iso osa ihmisistä sulautuu vain mukaan sosiaaliseen massaan ilman asiaa erikoisemmin miettimättä kun taas toisille se tuo haasteita.

Usein kyse on siitäkin että tapaako esim. oikeanlaisia tyyppejä ja miten tietyt kriittiset ikävaiheet menevät. Jos silloin selviää ongelmista niin tilanne on myöhemmin paljon paremmalla tolalla.

Yleistiedon puute ei ole sidottuna sosiaalisuuteen. Monet huippuälykkäätkin henkilöt ovat todella epäsosiaalisia. Tosin kouluttautuminen ja työtoiminnassa mukana oleminenkin vaatii sosiaalisuutta, joten täysin yksin on vaikeaa tulla huippuälykkääksi.
Tiedon jakaminen myös toisten kanssa onnistuu toki helpommin sosiaalisuuden kautta, joka vahvistaa erilaisten näkemysten jäämistä mieleen.

Huonon sosiaalisuuden suurin ongelma on kyllä siinä että se rappeuttaa toimintakykyä. Tietynlainen tyhmyys voikin olla osittan seurausta tuosta jos ei ole vaikka missään tekemisissä muiden kanssa.

Sosiaaliset ympyrätkin voivat tosin vahvistaa tyhmiä ajatuksia kun kaikki alkavatkin ajattelemaan täysin samalla tavalla. Tosin ei tuo tarkoita sitä etteikö eri ihmisten ajatuksisa olisi hyviäkin pointteja, mutta ihmiset helposti omaksuvat tiettyjä ajatuksia itseensä jos ne sanotaan auktrotiteetin kautta. Ryhmähenkikin voi luoda tuollaisen auktoriteettitilanteen, eikä asioita osatakkaan enää kyseenalaistaa.

Tunnen useamman teknisälykkäällisen ihmisen, jotka pärjäisivät mensan testeissä loistavasti, mutta ovat sosiaalisesti taitamattomia.

Yksinäisyys voi hyvinkin johtua tyhmyydestä. Monet älykkäät ihmiset opiskelevat tradenomiksi ja tradenomin tutkinnossa tehdään päivittäin ja jatkuvasti ryhmätöitä jolloin tyhmät yksinpuurtajat eivät pärjää sosiaalisemmille.

Yksinäiset on just VIISAIMPIA KUIN MUUT :o

mä oon ainakin vajakki ja aina ollutkin..kyllä sen tietää jo lapsena kun vertaa itseään muihin ympärillään.

Kyllä. Sosiaalisesta tyhmyydestä.

Viestejä:
9 672 000
24h:
18 980
Palstoja:
2883

Kyllä. Sosiaalisesta tyhmyydestä.

Minun yksinäisyyteni johtuu lähinnä sosiaalisten taitojen puutteesta, tai kammosta sosiaalisia tilanteita kohtaan. Menen niissä tilanteissa ihan lukkoon, enkä saa sanoja suusta, ajatus ei kulje mihinkkään. Energia kuluu siihen että miten saa itsensä pidettyä kasassa. Kyllä siinä vähän tyhmäksi itsensä tuntee.

paljon puhuva peittää usein ujouttaan, koko ajan äänessä..

Jaa. Eiköhän se yksinäisyys koske liian älykkäitäkin.

Ei se ainoastaan tyhmyydestä johdu vaan sitä on montaa lajia. Kaksi tyhmää kyllä löytää toisensa, jos ymmärtää huolia itsensä tasoisen toopen.

Preis the lord - pass the ammunation.

Aloittaja - sivistyksellä ja yksinisyydellä ei ole mitään tekoa keskenään.
Parempi sivistys kuin sosiaalisuus.

tyhmyyttä, miksi siis yksinäisyys voisi siitä johtua? Sille voi olla monia syitä, joskus on järkevänpää olla yksin kuin toisen esim epäluotettavan ihmisen seurassa. Sillä mikäli kyse on esim narsistista, niin tämän narsistin kohdanneen elämä voi pelastua olemalla yksin. Tällöin hänen ajatuksensa pysyy selkeinä. Tai vaikkapa jos joku ei hyväksy omana itsenään toista jostakin laajan alueiden syiden verkostosta, täten on oarempi olla yksin ja olla se kuka oikeasti haluaa olla, kuin menettää uskonsa itseensä ja elämäb halunsa tätä kautta. Yksinäisyys on terapeuttista, jokainen meistä on yksilö ja jokaisella meistä on varmasti erilaisia rituaaleja, joista saada elämän energiansa. Nämä rituaalit eivät anna voimavaroja jos ei ole suht pitkää hetkeä keskittyä vain siihen hetkeen, tuntemaan oman yksilöllisyytensä ja erilaisuutensa. Kun nämä rituaalit ovat suoritetut yksin ollessa, (ne voivat olla mitä vain.) Tunet olevasi pala kaikkeutta ja kuuluvasi tänne, saatat tuntea itsesi hyväksytyksi koska kukaan ei ole samanlainen perinkotaisin. Itse rakastan pimeyttä, öisiä lenkkejä, sitä raikasta ilmaa ja ikäänkuin ihmisistä tyhjää luontoa yöaikaan. Se on yksi rituaalini. Musiikin kanssa, alternative metal.

Ei yksinäinen tyhmä ole vaan yksinäisen sietoraja kaiken hömpän keskellä on vaan ylittynyt. Olla kaiken aikaa tavoitettavissa kääntyy nyt itseään vastaan.

Ihminen tarvitsee yksityisyytensä ja se kuuluu ihmisenä olemiseen. Tämä keinotekoinen maailma yrittää tasapäistää ihmiset ja syy on ainoastaan, helppo hallittavuus.

nirso.

Kaikki eivät ole sosiaalisesti lahjakkaita , jolipa sitten tyhmä tai kuinkakin älykäs-esim. monilta lääkäreiltä puuttuvat mielestäni sos.taidot, ei tervehditä, ei katsota silmiin, ei ole huumorintajua, vastauksena epämääräinen urahdus yms.

Toisaalta taas korkea sosiaalinen asema tuo ystäviä, vaikkei juuri mitään sosiaalisia taitoja omaisikaa, tottakai jokainen haluaa kehua tuttavapiiriinsä kuuluvalla eläinlääkärillä, toisin kuin esim tutulla siivoojalla......::))

vai viisaimpia, kun kaikki ei kelpaa.

En usko, että yksinäisyys on tyhmyydestä kiinni. Monesti luokan viisaimmat ovat myös niitä kaikkein yksinäisimpiä, sillä heitä kiinnostaa eri asiat kuin enimmistöä ja heidän on vaikeampi löytää samalla aaltopituudella olevia ystäviä, mutta ei tietenkään mahdotonta! Ennemminkin kaveripiirin suuruus on sosiaalisuudesta ja luonteesta sekä tunneälystä kiinni, siitä miten kohtelee itseään ja muita. Ilman kommunikointia ei voi syntyä ymmärrystä ja suhdetta toiseen ihmiseen. Monesti ujous erakoittaa, vaikka muuten olisikin aivan ihana persoona, sitä ei vain osaa tai uskalla näyttää muille, joten muut eivät ole siitä tietoisia, valitettavasti.

Jos haluat löytää kaltaisiasi ystäviä, tee asioita mistä itse pidät, sillä siellä ovat myös ne muut samasta asiasta kiinnostuneet. Sitten vain rohkeasti tutustumaan, sano jotain toiselle ja siitä se lähtee... :)

Et ole tyhmä, vaikket kaikkea tietäisikään, ei kukaan muukaan niin tee, koska se on mahdotonta. Tärkeämpää on olla oma itsensä, läsnä ja opetella antamaan sekä ottamaan vastaan, koska siten ihmissuhteet toimivat, ainakin ne tasapainoiset.

Tarvitaan kaksi aviliittoon ja mikään ei ole niin tyhmää kuin se.

Tuskin tyhmyydestä,ehkä ujoudesta,arkuudesta tai rohkeuden puutteesta taikka jos valkkaa seuraansa liikaa?On kummallista panna ujouskin sairauden listoille,kun terveiksi ilmeisesti taas katsotaan häirikköjä jotka huutavat yleisillä paikoilla lähes kitarisansa ulos suustaan?

No,tällä sivustolla ei ainakaan tarvita älykkyyttä!!!

Jos olet komea/nätti ja plussana vielä varakas niin kyllä ystäviä piisaa!! Jos taas olet ylipainoinen työtön köyhä juoppo, kukaan ei halua edes tuntea sinua.

Kyllä on iso ero opetetulla ja oppineella.. opetettu on monesti 1 kätinen ja epäkäytänöllinen erittäin monissa asioissa.. Voi olla että muutamen jutun osaa hyvin mut sit puutuu se tavallinen tai miksi tuota nimittäis verkosto vaikka.. Ajatelkaa millaista ol verkostoituminen 40-70 luvulle asti .. Ei ollut näitä pilipali pelejä (hyviä kylläkin mut ei liinan riippuvainen saa olla ) Siinä kärsii suhteet , seksi ja kaikki ..

En tiiä tyhmyydestä, mutta omat elämänkokemukset ovat jättäneet minut yksin ja sosiaalisten piirien reunamille. Harvemmin sitä on edes halukas niihin keskusteluihin, joita yhtenäisemmän maailmankuvan ihmiset käyvät. Ei niistä saa mitään omaa elämää rikastuttavaa. Ja minun kokemukset ei näytä juuri ketään kiinnostavan, eli ei minullakaan ole suuremmiten mitään tarjottavaa.

Tämä ei muuten ole ylimielisyyttä vaan ihan todella surullista ja liian moneen kertaan koeteltua toteamista.

Joo, kuule ollaan me tyhmiä. Tosin osaan itseäni sivistää lukemalla ja etsimällä tietoa, myös kyselemällä työkavereilta. ÄO:ni on 143, mutta ole vissiin tyhmä kun ei kavereita ole, tai no koirapuistossa kävijöiden kanssa jutellaan.

en tiedä, 16 vuotiaana jouduin muuttamaan vanhempieni kanssa suureen kaupunkiin, pienestä kylästä. koulussa minua alettiin kiusaamaan rankasti. kaikkea, mitä sanoin, käytettiin minua vastaan. Aloin oireilla psyykkisesti ja lopulta menin tosi huonoon kuntoon, eikä minulla ollut yhtään kaveria. vanhempani eivät minua auttaneet ja opiskellakin olisi pitänyt. Aloin pelätä jopa televisio-ohjelmia, että siellä ne mua kiusaa, kun olen niin erilainen, että mua pitää kiusata. Kun en siis uskaltanut katsoa edes televisiota, niin äiti vei lääkäriin ja siitä se psykiatrien kiusaaminen sitten lähti. Kaikenmaailman diagnooseja ja kaikki oli kuitenkin vain kiusaamisen syytä, mitä eivät "auttajat" ottaneet ollenkaan huomioon. Kiusaavat vaan lisää ja latelevat diagnoosejaan. kysynkin nyt, että onko kiusaaminen oikeasti sallittua, koska siihen ei puututa, vaan vähätellään sen aiheuttamia traumoja ??

Tunnen välillä itseni yksinäiseksi, mutta se ei en ole sen vuoksi tyhmä.. päinvastoin :D

Mitäpä jos yksinäisyyden tunne onkin kokonaan oman pääsi tuotosta? Ei meitä käsketty tuntemaan yksinäisyyttä. Muodostimme sen tunteen itse mielessämme, koska olemme ehdollistuneet ajattelemaan, että ilman ystäviä olisimme onnettomia.

Muuta jenkkeihin, mieluiten Texasiin, lyö hynttyyt yhteen paikallisten kristittyjen kanssa ja voilà! \ (•◡•) /

Ei suinkaan! Yksinäinen voi olla älykäskin, miellyttävää seuraa tai moraalisesti oivallinen ja kelpo ystävä.

Yksinäisyys johtuu toisinaan olosuhteista, useammin itseluottamuksen puutteesta. KYLLÄ TOSI YSTÄVÄ SINUT HYVÄKSYY!

Toki ystäviä saadakseen tulee ponnistella, olla itsekkin ystävä toiselle, ja antaa jotain itsestään. Yhtä hyvää ystävää kohden joutuu tekemään kymmeniä aloitteita, ja kun sellaisen löytää, ystävyyssuhteita tulee sitten myös vaalia.

Itselläni ainakin on helekutin yhdentekevää ystäväni älykkyys, vaan se että hän on kiinnostunut viettämään aikaa kanssani, ratkaisee!

Yksineläminen ja yksinäisyys ovat kaksi eri asiaa. Jos saa aikansa kulumaan mainiosti ilman sosiaalisia suhteita, niin mitä vikaa siinä on?
Tyhmyyden tunnusmerkki voisi olla myös avuttomuus. Siis se kun ihminen on kuin härkäpapu -ei pysy pystyssä ilman sosiaalisen verkostonsa tukikeppejä.

En usko että tyhmyys on on este sosiaaliselle elämälle. Tunnen monia yksinkertaisia ihmisiä joilla on laaja ystäväpiiri. Ja järkeäkin on niin monenlaista, pitää vaan löytää ihmisiä jotka ovat samalla tavalla älykkäitä kuin mitä itse on. Yhdellä tyypillä ei aina oikein leikkaa ja tuntuu että kaiken tajuaminen vie tuplasti sen mitä muilta. Mutta sillä on sitä maalaisjärkeä ja se yleensä tietää kuin hommat pitää hoitaa. Ja sillä on paljon kavereita jotka on samanlaisia, vähän tahvoja mutta oikeen mukavaa porukkaa.

Kun täällä palstoilla lukee näitä juttuja ja muutenkin miettiin niitä tuntemiani ihmisiä jotka kärsivät yksinäisyydestä, on usein helppo ymmärtää miksi he ovat yksin. Sitä on vaikea pukea sanoiksi, mutta tulee semmoinen fiilis, ettei tuon tyypin kanssa kyllä kauaa viihdy. Kai se on sitä yleistä sosiaalista kyvyttömyyttä, ei osata ottaa toisia huomioon, jyrätään omilla mielipiteillä ja pidetään tiukasti kiinni omista oikeuksista. Ollaan yhtä aikaa tajuttoman itseriittoisia ja kuitenkin valitetaan heikkoa itsetuntoa. Yleisesti ottaen elämä pyörii liikaa oman itsen ympärillä. Keskustelut ovat lähinnä omien mielipiteiden kertomista ja toisen vähättelyä sanoin ja ilmein. Pyysin kerran tällaisen ihmisen apua eräässä asiassa. Vastaus kuului: "Mitä minä siitä hyödyn?" Samainen ihminen otettiin mukaan kaveriporukkaan, koska hän oli niin yksinäinen. Puolessa vuodessa hän oli onnistunut suututtamaan kaikki porukassa pyörivät.

Siinä vaiheessa kun aletaan syyttelemään muita omasta yksinäisyydestään, olla jo aika lailla pohjalla. Ja samaan kastiin luen ihmiset, joiden mielestä on vastakkaisen sukupuolen vika, jos he eivät saa naista/miestä. Jos kukaan ei halua olla kanssa pari- tai kaverisuhteessa, niin voitko todella väittää että vika on kaikissa muissa? Useat voivat ja juuri siksi he ovatkin yksin. Juopoilla, lihavilla, köyhillä ja työttömillä on ystäviä ja parisuhteita. Minä olen läski ja silti on kavereita. Olen ollut työttömänä ja silloinkin oli kavereita, osa oli myös työttömiä osa ei. Naimisiinkin olen päässyt vaikken varsinaisesti ole mikään menestyjä. Mutta osaan olla kiltti, ystävällinen, kohtelias ja avulias. Osaan antaa periksi ja hyväksyä muiden mielipiteitä. Teen asioita vastavuoroisesti, mutta en vastavuoroisuuden vuoksi. Voin myöntää olevani väärässä ja halua tehdä korjausliikkeitä, silloin kun ne ovat tarpeen. Ei se ole niin vaikeaa.

Ja loppuun haluan mainita, ettei yllä oleva teksti koske esimerkiksi henkisesti sairaita, joille sosiaaliset tilanteet ovat aivan ylitsepääsemättömiä. On vaikea saada seuraa, jos ei uskalla edes puhua kellekkään. Myös yksinäisten vanhusten tilanne on kurja, sillä monet ovat liian huonokuntoisia päästäkseen ihmisten ilmoille, eikä sukukaan ole aina lähellä. Heille lähetän lämpöisen ajatuksen.

heei sinä "yksinäinen"
ei me olla sen tyhmempiä kuin muutkaan.
joskus vaan tuntuu siltä että nykypäivänä vaatimustaso kasvaa kasvamistaan ?
tavallinen ihminen ei tahdo kelvata kenellekkään, edes kaveriksi. voin sanoa tämän kokemuksen pohjalta ! en ole suuresti koulutettu, siispä en kelpaa mihinkään ! valitettavasti kilpailu on mennyt myös tähä ( ihmis suhteisiin ). onko raha tai maine tärkeämpää kuin kunnon kaveruus tai suhde. en yhtään ihmettele että avioeroja tulee yhä enemmän. meissä yksinäisissäkin on paljon hyviä/kivoja ihmisiä, myös hyvin toimeen tulevia. mutta emme vaan kelpaa kenellekkään emmekä mihinkään !
odottelen kommentteja sekä sähköpostia.....T. wilper

Olet viisas joukoissa vain hölmöys kasvaa, katso historiaa.

Ei johdu. Yksinäinen voi olla älykäs.

Jos on vastaanottavainen, reilu ja kiva niin ei ole mitään väliä sillä mitä tiedät ja mitä et kunhan et huuda kaverin juttuihin joka väliin että "en usko" tai "en halua kuulla" tai "en ymmärrä sanaakaan mitä sä sanot"
Harvapa täällä muutenkaan keskustelee niin henkeviä. Muistan esimerkkinä ikuisesti sen 9/11 päivän kun menin treeneihin illalla niin muutamat kaksvitoset kundit matki silmät intoa leiskuen käsillään pilvenpiirtäjään törmääviä lentokoneita ja hokivat "vithu miten äijiä vaan lenteli"

En osallistunut siihen keskusteluun. Enkä osallistu aivottomiin keskusteluihin muutenkaan ellei ole pakko. Siksipä saapi erakkona usein olla.

Kuunteleminenkin on hieno taito toki.

no ei taatusti! kyl tuo juttu menee toisipäi et parilliset ovat niitä ja sen huomaa täs maas liikaa lampaita!

Kysymyksesi yksinäisten tyhmyydestä osoittaa erittäin selkeästi sinun kuuluvan siihen pieneen ryhmään kansasta joka luokitellaan neroksi, joten voit lopettaa omalta kohdaltasi kaikki epäilyt sen suhteen.

SINULLE KAUNIS NEITO SANON : EI YKSINÄISYYS OLE TYHMYYTTÄ MISSÄÄN VAIHEESSA. Toki toisten ihmisten kanssa jutteleminen sekä yhteyden pitäminen toisiin ihmisiin avartaa elämänkatsomusta. Kirjallisuutta lukemalla voi parantaa asioihin suhtautumista huomattavasti.
JOS SINULTA PUUTTUU HYVÄ YSTÄVÄ JONKA HALUAISIT TAVATA, OTA ROHKEASTI YHTEYS MINUUN.
YSTÄVÄN TERVEISIN
Salmonman

Ymmärsinkö oikein; epäilet että olet tyhmä koska sinulla ei ole kavereita?

Minulla ei ole juurikaan ystäviä/kavereita, mutta se ei todellakaan johdu siitä että olisin kykenemätön luomaan suhteita. Minulla on ollut paljonkin kavereita, mutta olen itse laittanut suhteet poikki sen takia, että olen niin erilainen kuin muut. En yksinkertaisesti jaksa kuunnella kauaa "tavallisten" ihmisten juttuja. Näen maailman todella eri tavalla ja syvemmin kuin useimmat, siksi monista asioista on vaikea keskustella ilman että mennään "syvemmälle", ja sinne syvemmälle useimmilla ei ole kiinnostusta mennä. Tai jos on, niin ehkä kerran vuodessa.

Lisättäköön, että olen erittäin onnellinen ja tyytyväinen elämääni. En tunne oloani koskaan yksinäiseksi, vaikka olisinkin yksin.

Jos sinä olet yksinäinen ja onneton, kannattaa tosiaan tehdä asialle jotain. Itsetuntosi kaipaa kohotusta, lähde siitä liikkeelle. Ongelma ei ole se että olisit tyhmä, vaan se että pidät itseäsi tyhmänä. Kun hyväksyt itsesi juuri sellaisena kuin olet ja kannat itsesi ylpeydellä (välittämättä paskan vertaa siitä mitä muut ajattelevat), ihmiset tulevat luoksesi kuin itsestään. Selkä suoraksi, suupielet ylöspäin ja eikun menoksi!

luettuani saamiiasi viestejä, ei vastaajien älykkyys/tyhmyys ole suoraan nähtävissä. kun tapaat mukavan ja miellyttävän ihmisen, ei kai hänen tarvitse todistaa seuraälykkyyttään. on teoreettista, käytännöllistä ja arkiälykkyyttä, joka tulee ilmi jokapäiväisissä arkiasioissa. Taidan olla siis älykkö, mutta ihan yksinäinen kuin sinäkin.

Ihan ensimmäisenä sinun pitää alkaa tutkimaan itseäsi. Eli tunnista omat:
1 heikkoudet ja vahvuudet
2 Millainen luonteesi on ja miten omaksut vuorovaikutustaitoja
3 Oletko tyytyväinen ulkonäköösi

Jos sinulla ei ole sosiaalista dynamiikkaa niin ujouteen ja vuorovaikutustaitoihin löytyy paljon erilaisia teoksia kirjastosta.

Useimilla on tapana neuvoa, että aloita joku harrastus. Oli kyseessä sitten työpaikka, harrastus tai joku kurssi niin se ei vielä riitä pelkästään uuden kaverin saamiseen. Jokainen meistä on enemmän tai vähemmän sosiaalinen. Sosiaalista dynamiikkaa voi harjoitella, mutta se vie aikaa. Ei pidä odottaa että tuloksia heti syntyisi.

Ujo ihminen ei uskalla heti lähestyä uusia ihmisiä välttämättä, koska hänelle iskee epävarmuus ja pelko siitä mitä hänestä ajatellaan. Jokaisella meillä on omat heikkoudet ja vahvuudet. Vahvuuksia pitää hyödyntää ja heikkouksia parantaa. Eihän todella sosiaalinen ihminen uskalla välttämättä mennä ison yleisön eteen laulamaan lavalle.

Yksinäisyyteen voi olla fmonia eri syitä:
- Työttömyys ( saattaa katkaista kaverisuhteet jos niitä ei satu olemaan vapaa-ajalla )
- Alkoholi / muut päihteet ( alkoholilla saa kyllä seuraa, eri asia onko se sitten hyvä )
-atk pelit-nettiriippuvuus
- ylipaino

No joo tätä listaa voisin jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Eli myös sosiaalisella ihmisellä voi silti olla omat heikkouet, kuten esiintymiskammo. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja jos me kaikki olisimme samanlaisia sekä käyttäisimme tiettyä samaa kaavaa niin tämä maailma olisi todella tylsä.

Sitten vielä voiko ihmisen luonne muuttua, huompaan vai parempaan suuntaan ? Vastaus on kyllä ja kaikkien ei tarvitse edes harjoitella sitä vaan niin kuin sanota menee " seura tekee kaltaisekseen" Se mitä ulkonäköön tai tekoihin tulee niin mieti, että teetkö ne itsesi vai muiden takia tekemällä vaikutuksen.

Tekemällä oppii parhaiten sillä teoriaa voi sisäistää itseensä niin paljon kuin haluaa. Vaikka teoria kuulostaisikin vakuuttavalta ja toimivalta niin käytännössä se ei päde kaikkiin ihmisiin, koska jokainen omaksuu omanlaisen luonteen.

Enemmän pitäisi kysyä ihmisiltä, että miten sinä lähestyt uusia ihmisiä ja kuinka koitat tehdä heihin hyvän ensivaikutelman.
Lopuksi vielä
Moni neuvoo yleensä " oma itsesi", mutta jos ihmisellä jolla ei ole sosiaalistadynamiikkaa jota pitäisi alkaa rakentaa niin tuohon kahteen sanaan voi olla vaikea omaa elämää jatkaa. En tarkoita että pitäisi vetää roolia vaan tehdä muutoksia omassa elämässä ja siitä millaiseksi loppujen lopuksi haluaa muuttua että voi olla se " oma itsesi...


Pitäkää lippukorkealla, ja älä luovuta...
Yksinäisyys ei johdu tyhmyydestä ..

Yksinäisyydessä on aikaa ja mahdollisuus miettiä ja pohtia asioita monelta kantilta ja objektiivisesti,perheelliset ei mieti mitään, ne vaan toimii kun koneet, siksi niiden maailmankatsomus supistuu todella pieneksi, yksinäisyys on ylellisyyttä.

Et sie oo tyhmä ku miekää oo

Tyhmyys ei tarkoita suoraviivaisesti yleissivistyksen puutetta. Kuinka joku voi ajatella että yleisten totuuksien tietäminen vielä tekisi kenestäkään älykästä... Älykkyys ei takaa sosiaalisia "taitoja", hyvää luonnetta tai viisautta, mutta yleensä kyllä sen että on kiinnostunut yleissivistyksellisistäkin asioista. Älkää sekoittako termejä.

suomalaiset on ujoja kämpelöitä huonoja sosiaalisesti -paitsi sosiaalisessa mediassa luulevat olevansa hyviä.



pökkelöitä juntteja ei meihin liitetä sellaisia asioita kuin sujuvia hienoja pitkiä soikeakasvoisia

JOS OLET SUOMALAINEN ON OIKEIN ETTÄ OLET YKSINÄINEN OLET KUIN SUOMEN VALTIO JOTA KUKAAN EI HALUA,MAINE ON HUONO,JOKAINEN PIZZANKÄÄNTÄJÄKIN MAAILMALLA TIETÄÄ ETTÄ SUOMALAINEN NAINEN MENEE SÄNKYYN EKANA ILTANA.KUKAAN EI INVESTOI TÄNNE,KOSKA TIETÄVÄT MILLAINEN JUOPPO HÄIRIKKÖKANSA OLEMME.VELKAAKIN ON KORVIIN ASTI JA KANSA TYYTYY VAIN SIIHEN ETTÄ SAAVAT VATSANSA TÄYTEEN KALLIILLA RUOALLA.TOIVOA EI OLE SULLA JOTEN PÄÄTÄ ELÄMÄSI.

Joskus tarvitsee yksinäisyyttä voidakseen tehdä omia ideoitaan. Eihän siitä mitään tule, jos ei ole omaa aikaa. Tällä lailla voi olla yksin enimmän aikaa, eikä ole tylsää. Ihmisten seurassa vietetty aika on hukkaan heitettyä aikaa, koska ihmiset vain hoopoilevat, eivätkä tee mitään järkevää.
Esim. netin keskustelupalstat ovat aivan kauheita. Tämäkin ketju on aivan mahdotonta lukea loppuun saakka. Sellaisia höppänöitä ihmiset ovat suurissa joukoissa.
Pitäisi erotella liian nuoret ja naiset pois. Silloin jäljelle jäävä joukko olisi hieman järkevämpää.

Nyt haisee kyllä niin pahasti provolta tämä viestiketjun aloittajan teksti.

En usko, että yksinäisyys johtuu kenelläkään suoranaisesti tyhmyydestä, jos tyhmyydeksi katsotaan älyn puute. Mutta "tyhmyyttä" onkin monta lajia, ja yksinäisyys voi johtua joillakin ihmsillä tietynlaisesta käytöksestä, jota voidaan pitää ajattelemattomuutena, tai "tyhmyytenä", miten vain.

Minulla on tuttu nainen, jonka älyssä ei ole mitään vikaa, mutta nainen käyttäytyy siten, että hän karkottaa ihmiset luotaan. Hän esimerkiksi ei jurikaan puhu muusta kuin itsestään ja ongelmistaan. Muiden tehtävänä on tukea häntä hänen omilla ehdoillaan. Mitään rakentavaa ei saa esittää hänen ongelmiensa ratkaisemiseksi, muuten hän loukkaantuu. Hänen on vaikea ymmärtää muita ihmisiä ja hän usein ihmetteleekin ääneen muiden valintoja ja elämän ratkaisuja, jotka poikkeavat hänen omistaan.

Hän on myös aina seuraa vailla, eikä osaa aidosti nauttia yksinolosta, koska on jotenkin hukassa itsensä kanssa. Mutta seuralle hänellä ei välttämättä ole hirveän paljon annettavaa, ja tämä on karkottanut jopa hänen perheenjäseniään hänen luotaan.

On olemassa sanonta: Se joka ei osaa olla itsensä kanssa ei kykene myöskään olemaan hyvää seuraa muille. Minusta tämä pitää joidenkin kohdalla paikaansa; ihmisen pitäisi voida antaa myös muille jotain itsestään.

Korostan, että tämä esimerkkini on vain yksi esimerkki siitä, miksi jotkut ihmiset, huolimatta seurankaipuustaan ja yrityksistään löytää seuraa, ovat yksin.

Aloittaja on ainakin selkeästi fiksumpi kuin moni muu yksinäinen, mistä osoituksena yksinäisiltä idiooteilta saamansa miinukset. Idiootille kun on liian kova paikka myöntää, ettei ehkä olekaan älykäs.

Aloittajalta hyvä pointti tuo syy- vai seuraus-pohdinta. Kyllä varmaan yksinäisyys vaikuttaa siten, että on sosiaalisempien silmissä outo lintu, kun ei ole niin perillä uusimmista jutuista, eikä käytösmalleista. No onneksi netti nykyisin auttaa.

Meidän yhteiskunnassa mitataan älykkyyttä matemaattisella ja kielellisellä osaamisella. Hän kenellä on korkeampi äö, oppii helpommin ja ymmärtää korkealla meneviä käsitteitä. Usein kuitenkin on, että he ovat sosiaalisilta taidoiltaan "tyhmiä" eli sellainen sujuva keskustelu arkipäivän asioista yms.on vaikeaa. Sitten on ne kirjasivistyneet, jotka ovat oppineet kaiken kirjoista ja toistavat oppimiaan asioita omina oivalluksinaan. Mun mielestä kaikkea voi oppia jos oikeen haluaa, mutta ei ihminen ole tyhmä vaikka ei kaikenmaailman asioita tiedä tai ymmärrä. Kun on hyvä itsetuntemus niin oppii kyllä sellasta arkista keskustelua. Helpoin on aloittaa siitä kuuluisasta säästä puhumisesta. Sitten siirrytään kekustelemaan vaikka bussissa matkustelusta (jos on bussissa), juhlissa esittäydytään/kerrotaan kuka on ja kysytään toiselta mistä on tullut tai miten tuntee juhlan isännän/emännän jne. Tälläseen olen itse törmännyt kun on ollut juhlissa/retkellä, joissa ei tunne ketään. Siinä sitten istuttaisiin tuppisuuna koko juhlan/retken ajan jos se rohkea ei uskalla aloittaa keskustelua. Aina jostain löytyy aihe, mistä aloittaa. Ja jo toinen vastaa väkinäisesti, usein se tarkoittaa ettei ko. henkilö halua puhua sun kanssa.

Yksinäisyyteen voi olla monia erilaisia syitä. Syy voi olla epäsosiaalinen luonne eli se, että yksinkertaisesti viihtyy yksin, sosiaaliset estot (jotka ovat kehittyneet yleensä kokemusten myötä, esim. kiusaamisen ym. kaltoinkohtelun vuoksi), sosiaalisten taitojen puute (siinäkään ei ole yleensä kyse älyn puutteesta, vaan nimenomaan sellaisten taitojen puutteesta, joita tyhmäkin voi oppia), epämiellyttävät tavat tai luonteenpiirteet, mielenterveysongelmat (siis muutkin kuin sosiaalisten tilanteiden pelko) tai olosuhteet. En usko, että yksinäisyydellä on yleisesti ottaen mitään yhteyttä älykkyyteen.

Itsestäni voin kertoa, että minulla on koulutusta, älykkyystestien mukaan olen keskimääräistä älykkäämpi, yleissivistykseni on paremmalla tasolla kuin suurimmalla osalla ihmisistä (sitä ei ole ollut vaikea havaita, ja onhan se aika selvää, kun tiedon hankkiminen kaikenlaisesta on oikein harrastuksena) ja ne ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä, viihtyvät yleensä seurassani. Siitä huolimatta olen tavanomaista yksinäisempi.

Syy on minusta aika selvä; olen aika introvertti luonteeltani ja lisäksi ujo ja estoinen (mitä en ollut ennen kuin aikanaan päädyin koulukiusaamisen kohteeksi, sen myötä muutuin valtavasti epävarmemmaksi, aremmaksi ja estyneemmäksi, eikä siitä mistään taikaiskusta muututa täydellisen itsevarmaksi, rohkeaksi ja sosiaaliseksi). Silläkin on vaikutusta, etten ole toistaiseksi töissä tai opiskele, ja olen taloudellisesti hyvin tiukilla.

Kiusaamisesta on pakko todeta, että minusta on käsittämätöntä, kuinka lepsusti siihen Suomessa suhtaudutaan. Usein kiusaaminen on täysin rinnastettavissa törkeään pahoinpitelyyn, joskus harvoin jopa murhaan (kun kiusaajat ajavat räkäisesti naureskellen uhrinsa itsemurhaan, eivätkä sittenkään osoita mitään katumusta), mutta kuinka moni on istunut kiusaamisen takia päivääkään vankilassa? Harvoin sen takia joutuu edes maksamaan mitään, sakkoja tai korvauksia uhrilleen. Tyypillinen "rangaistus" kiusaajalle on jotain pikkuisia keskustelutuokioita koulukuraattorin, rehtorin, esimiehen tms. kanssa, jos siihen viitsitään puuttua ollenkaan. Alaikäisten kiusaajien vanhemmilta on ihan turha odottaa sen pahempia seuraamuksia, hyvä jos edes hiukan nuhdellaan.

Mutta jos kiusattu tekee jotain kiusaajalleen, niin siihen kyllä yleensä puututaan välittömästi. Hänen kertoessaan siitä, mitä on joutunut kokemaan, hänen kertomansa leimataan tyypillisesti suorilta käsin valehteluksi (yleensä tällaisessa tapauksessa kiusaamiseen ei ole puututtu mitenkään ihan vain sen takia, että kiusaaja on rehtorin, opettajan tai jonkun hienostoperheen lapsi, jota ei haluta syyttää kiusaamisesta). Tällöin ainoa, jota syyllistetään yhtään mistään, on se varsinaisen kiusaajan uhri.

Kaikki v*tun ihmiset on niin v*tun tyhmiä. Itsetuhoisia eläimiä.

Luuletko että on kaksi täysin identtistä ihmistä : kuin marjaa?
Sitten taustat? Kehityspsykologia ja biologia?
Tähän lisäksi yksilölliset, kulttuuritaustapoikkeavuudet?
Veikkaan että ajattelet ihmisiä jonain psykologian koe eläiminä, mutta kuten edellä totesin, poikkeuksia on niin laajalti ettei sun yleistysharhasi millään muotoa päde.

Yksinäisyys on lähes aina merkki merkittävästä viisaudesta ja tarkasta valinnasta seuran suhteen. Miksi olla tekemisisä typerysten kanssa?

Tuskin sinä tyhmä olet, mutta hyvin epävarma kylläkin. Mikä oikesti kiinnosta sinua?
Kun itse kiinnostuu jostakin niin muutkin kiinnostuvat sinusta j löydät tätä kutta samanhenkisiä ystäviäkin.

Mä oon "yksinäinen" sen takia koska en jaksa toisten ihmisten paskaa viihdyn paremmin yksin.

paremminkin dorka on sellainen joka ei kestä yksinoloa vaan aina pitää olla joku johon nojata. Sellasella ei omat aivot ole riittävät vaan pitää olla joku muu jolta kysyä neuvoa ja tukea.

Huomasin jo ajat sitten ihmisten tyhmyyden ja pahansuopaisuuden. Viihdyn hyvin minimi ihmiskontakteilla vapaa-aikanani viisaan saksanpaimen koirani kanssa. Siinä on todellinen ystävä ja mestari elämään hyvää elämää kanssani.

Naiset on nirsoja ja suvaitsemattomia joten olen siksi yksin.

Raamattu on Luojan YHWH kirjoittama, Luojan Sana ja Totuus.

Sananlaskujen kirja 3:7 Älä luulottele olevasi viisas; pelkää Herraa ja karta pahaa.

Danielin kirja 2:20 ... - Olkoon Jumalan nimi kiitetty ajasta aikaan, sillä yksin hänen on viisaus ja voima.

Vain Yahshua / Jeesus pelastaa. Yahshua tarkoittaa YHWH Pelastaa. Yahshua on YHWH. YHWH on Yksi Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.

www.divinerevelations.info

HalleluYah!

Usein erittäin älykkäät ihmiset ovat yksin...

Onko se sitten viisautta haalia kusipäitä ympärille ja nuolla niiden persettä?

no eihän yksinäisyys ole tyhmyyttä, vaan joukossa tyhmyys tiivistyy.sanoo jo sananlasku.on jopa erittäin älykkäitä yksinäisiä minä.ja ainstain

Kääntäisin asian päinvastoin. Yksinäiset ovat monta kertaa tavallista älykkäämpiä. Eivät muotinmukaisia, josta maailma, varsinkin nykyään, rankaisee helposti.

hohhoijaa....mistä noita juttuja oikein tulee :P....Minä esittäsin kysymyksen toisin päin...Ovatko yksinäiset toisia viisaampia? Kun seuraa ihmisten kohellusta ympärillään...eletään kuin viimeistä päivää ja mennään kuin päättömät kanat, vähäänkään älykkäämpi ei halua siihen menoon mukaan!!! Tv nimin. kokemuksen ääni puhuu!

Minä olen kyllä huomannut omassa tuttava-piirissä juuri päinvastaista. Yksinäiset ovat koulutetumpia, fiksuja, ehkä herkempiä ulkoisille ärsykkeille kuin joukkosielut. Mutta en usko että nämä ominaisuudet välttämättä ajavat ketään yksinäiseksi.

Olin itsekin yksin ja koin itseni yksinäiseksi 30-vuotiaaksi asti, kunnes tapasin mieheni. Mutta silti koen edelleen yksinäisyyttä. Kaveriporukkani ei ole laajentunut, päinvastoin. Tuntuu oikeasti että yksinäisyys on yksi tämän hetken ja tulevaisuuden suurimmista haasteista.

Toisaalta...olen aina sanonut, että mielummin yksin kuin huonossa seurassa.

Yksin ja yksinäinen on kaksi eri asiaa.

Moni yksinäinen kantaa varmasti mukanaan paljon fiksuja ajatuksia, joita ei muitten mielipiteet ole päässeet "tuhoamaan".

Yksinäisyys ei johdu tyhmyydestä,olet vain hyvis pahis psykojen maailmassa.Hyvikset ovat tällä hetkellä tosi altavastaajia.Nykyisin ei voi menestyä työmaailmassa,jos et ole jonkin asteen pahis,ja et kuvittelet,että voit niitata kilpakumppanin milloin haluat eli olemalla niin sanottu "voittaja".Mutta ajat tulee vielä muuttumaan,jos ei muuten niin 3ms kautta.
Tuolloin laitetaan kaikki uusiksi.Työ,raha,ihmissuhteet.
Turha syyllistää tässä ajassa itseään.

Ei johdu yksinäisyys tyhmyydestä.
Ihminen haluaa olla yksin tai joutuu olemaan yksin. Syyt voivat johtua olosuhteista tai toisista ihmisistä tai luonne etsii omaa rauhaa.

Ei.
Tietääkseni yksinäiset ajattelevat liikaa ja kun hän yrittää purkaa ajatuksia muille se menee niiltä ns. yli lipan.
En tästä aiheesta kirjoita enempää.

t: yksinäinen jengissä.

Minä ainakin tiedän miksi olen yksin, eikä tyhmyydellä ole mitään tekemistä asian kanssa.

Olen lyhyt, köyhä ja kiltti mies. Eihän tuollaisen epäpyhän kolminaisuuden omaavaan tapaukseen ihastu yksikään nainen!

Nuorempana koitin hakea omaa roxanneani myös internetin kontaktisivustolta. Sain yhden vastauksen, johon tyttö oli kirjoittanut: "et näytä romanttiselta". Jahas. Kuvastahan tuon voikin päätellä. No kivisen sydämeni se vastaus onnistui siitä huolimatta murtamaan.

Kaveripiirissäni on muuten eräs mies johon kaikki naiset ihastuvat jo ennen kuin hän on edes suutaan aukaissut. Kadulla vastaantulevat uppo-oudot tytöt alkavat iskeä häntä, ja ravintolassa tulevat naiset istumaan hänen viereensä tai hakemaan tanssiin. Siinäkään ei ole älykkyydellä mitään tekemistä asian kanssa.

Kyllä nämä asiat ovat ihan muista asioista kiinni.

Onneksi olen myös lukutoukka, nörtti ja kiinnostunut maailmasta, joten yksinäisyys pääsee harmittamaan vain muutaman kerran päivässä.

Tätä on yksinäinen elämä. kts.yllä ja ehkä alla. Kyllä olet tyhmä ja yksin.

Kuka viitsii olla tyhmän kaveri, on ärsyttävää kun toinen ei kuuntele mistäpuhutaan ja keskustelujen laatu on sitten yksinkertaista ja sisältököyhää. Paljon mielenkiintoisempaa on jutella viksumman ihmisen kanssa joka osaa ajatella.

ei johdu, porukassa se tyhmyys tiivistyy.

ei se yksinäisyydestä yksin riipu. ihmisen aivot ovat kuin tietokone, sinne voi koko ajan mättää uutta tietoa ja kuinka moni tekee sen ? jos suhteet ei onnistu osaltaan voi yksin eläminen olla syy sillä moni yksinäinen on egoisti eikä osaa ottaa toisia huomioon. en halua yleistää sillä egoisteja löytyy monesta oli yksin tai ei.

en voi sitä kun.en voi tätä kun.. voi voi voi kun mitään en voi mihinkään.

Ota itseäsi niskasta kiinni, aikuinen ihminen kehtaakin olla tuollainen!

Yleissivistys on suurimmaksi osaksi media maailmasta.

Pikemminkin päinvastoin! Oman kokemukseni mukaan yksinäiset ovat usein ehkä keskivertoa älykkäämpiä. Ainakin itse tunnen itseni monesti seurassa tietyllä tapaa älykkäämmäksi enkä siksi osaa tai jaksa osallistua tavalliseen turhanpäiväiseen keskusteluun. Voisi kai sanoa, että jotain sosiaalista älykkyyttä puuttuu. Ei aina ole riittävästi tilannetajua ja usein omat puheenaiheet on muiden mielestä outoja tai jopa sopimattomia tilanteeseen. Samaa on myös muutama tuttavani sanonut, valtavirtaan on hankala sekoittua ja siksi sitä helpommin ajautuu olemaan yksin, osittain omasta valinnasta - osittain siksi, ettei vaan osaa seurustella "tavallisten" ihmisten kanssa.

Minusta alastonapina on evoluutijossa menettänyt lähes kaikki karvansa joita sukia.
Siitä huolimatta naaraat nauttivat kampaajalla käymisestä ja siellä juttelusta sekä
osa uroista myös parturissa käymisestä.

Moi! sinuin kohdalla tulee mieleen huono itsetunto. Miten sellaista voi parantaa usko itseesi, ei tarvitse kaikkea tietää se tulee elämän mukana.
Mutta mitä tiedän ihmisiä mitkä ovat ns yksinäisiä, ovat aika itsekkäitä, mielipiteissään, eivät osaa antaa suhteeseen vaan niitä ottaja tyyppejä. Näkevät virheitä muissa, mutta eivät itsessään.

Miks **tussa tää on pitäny nostaa etusivulle?
Nyt kaikki luulee, että yksinäiset on tyhmiä.

EI YKSINÄISYYS JOHDU TYHMYYDESTÄ.
Se johtuu siitä että ihmiset ovat nykyisin paljon pirullisempia, kateellisempia ja pahan tahtoisempia kuin aiemmin.
Ihmiset ei vain ajattele muuta kuin itseään. Empaattisuus ja muiden normaali huomioon ottaminen on jo lähes kadonnut käytöstavoista.

Niin, olennaista lienee, että ihminen, joka sanoo ja tunnustaa olevansa yksinäinen ja jopa nauttii yksinäisyydestä ja tarvitsee yksin oloa, silti kaipaa ihmisiä ympärilleen, tyhmiä eivät yksinäiset ole! Mutta ei niitä tyhjän jauhajia jaksa ja joka asiasta vitsiä vääntäviä. Mistä hakea uusia ihmissuhteita, kaikkialla ihmiset ovat liikkeellä porukalla. Varsinkin, jos olet jo vanhempi ja tuntuu jo kuin olisit kaiken nähnyt, joka paikkaan ei jaksa ja tule lähdettyä yksin, on helppo jäädä kotiin. Kierrät kehää eikä siitä ole ulospääsyä kuin hyvällä tuurilla.

Suhteiden solmiminen on kiinni luonteesta, ei älykkyydestä. Toki sosiaalisesta älykkyydestä on apua. Ja yleissivistystä kannattaa hankkia ihan muuten kuin tyhmien ihmisten kanssa juttelemalla. Esim. opiskelemalla ja lukemalla.

Minä taas koen olevani typerys kuljeksellessani päivät pitkät kapakoissa, kuuntelemalla juoppojen kitisemistä ja päätymällä loppujen lopuksi itsekin samanlaiseksi öykkäriksi.

Tuntuu että aloittaja on valinnut huomattavasti paremman vaihtoehdon kuin minä !!!

Joukossa tyhmyys tiivistyy joten yksinäisyys on älymystön juttu.

Pitkä yksinäisyys johtuu useimmiten käsittämättömän suuresta ujoudesta. Kun ihminen elelee kauan omissa oloissaan ilman minkäänlaisia sosiaalisia virikkeitä ja ärsykkeitä niin on sanomattakin selvää että sosiaaliset taidot alkavat ruostua ja tietynlainen yleissivistys jää heikoksi, koska ei ole ketään kenen kanssa ajatuksia jaella ja pohtia. Tässävaiheessa monet varmasti sanoisivat että "No kyllähän sitä voi yksinkin tietämystä kehittää.."... Perjaatteessa se on totta mutta käytännössä se ei välttämättä toimi täydellisesti yksinäisyydestä KÄRSIVÄN ihmisen kohdalla, koska yksinäisyys vie voimia mikä taas vaikuttaa innostukseen... Asioiden opiskelu tuntuu tällöin turhauttavalta, varsinkin jos ei ole ketään kenen kanssa niistä keskustella. Mikään ei pysty korvaamaan sitä oppimista mikä tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, tällöin asiat jäävät pääkoppaan paljon paremmin. Suhteet ovat verkostoja jossa tieto ihmiseltä toiselle. Eriasia ovat nämä jotka nauttivat yksinolosta vaikka omalta kohdalta on vaikea ymmärtää sellaisia.

En usko että älykkyys on mitattavissa ympärillä olevien ihmisten määrällä.On myös olemassa sellaisia ihmisiä jotka eivät halua tai tarvi ympärilleen ketään ja sitten niitä jotka tarvitsevat kymmenen ihmisen mielipiteen siitä kannattaako mennä parturiin ensiviikolla..Ennen minullakin oli seurustelukumppaneita ja aina olin kyläilemässä jossain tai meillä oltiin kylässä.Nykyään mikään noista ei kiinnosta kaikkein vähiten toisten nurkissa pyöriminen ja seurustelu.Harrastan seksiä satunnaisesti töissä saan puhua tarpeekseni ja kotona odottaa hiljaisuus josta nautin.Tekeekö tämä minusta tyhmän?Ei minusta.Näen asian sillä tavalla että elän täysipainoista itsenäistä elämää omilla ehdoillani enkä tarvitse siihen kenenkään toisen apua.

Introvertit ovat yksinäisempiä ,kuin ekstrovertit vaikka ovat älykkäämpiä.

http://www.mensa.fi/sivu.php/nettitesti

Käyppä kokeilemassa tuolta .

Osa suomalaisista kantaa skitsofrenialle ja älylliselle kehitykselle altistavaa geenimuutosta, eli kromosomista 22 puuttuu pieni osa.

Lisätietoa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen sivustolla.

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=34007
------

Me yksinäisetkö tyhmiä? En ymmärrä?

Kaipa sitä älykyyttä on monenlaista. Sosiaalinen älykkyys lienee niilläkin suuri, jotka silminnähtävästä tyhmyydestään huolimatta löytävät seuraa sekä omasta että vastakkaisesta sukupuolesta. Sosiaalisesti lahjakas voi esim. riehua päivät massiivisen kaveripiirinsä kanssa kun toiset käy koulua. Toki on niitäkin onnellisia, jotka ovat sekä että. Naisille varmaan huomattavasti yleisempi yhdistelmä.

Muunkaltainen älykkyys liittyy sitten enemmänkin tieteellisiin asioihin. Joku voi olla huippulahjakas matematiikassa, silti yksin. Toinen saattaa oppia kieliä todella helposti, olla silti yksin. Sosiaalisella älykkyydellä vaan saa sellaisen elämän, josta oikeasti jokainen paitsi jäänyt haaveilee.

Ei rahakaan tee onnelliseksi, jos on täysin yksin. Sen sijaan persaukinen voi olla varsin tyytyväinen elämäänsä hyvässä parisuhteessa ja paljon kavereja ympärillä.

'Joukossa tyhmyys tiivistyy!' Ovat tutkineet tuonkin ja todenneet, että porukalla tulee pienempi tulos kuin jos tekisivät ewrikseen!
Toisaalta, jos Jpukossa tymyys tiivistyy, niin poistunee tuo pieruna! Kovia piereksimään ilmeisesti nuo !

Ujouden voittamisen voi aloittaa pienistä asoista. Pääasia et lähtee liikkeelle. Jokainen meistä varmasti käy kauppa ostoksilla tai ainakin uskon niin :D

No joka tapauksessa tässä alla on jokunen vinkki ihan yksinkertaisista päivärutiineista ujouden voittamiseen ja vuorovaikutuksen tekemiseen.

1. Kaupan myyjän kanssa on helppo keskustella esim vaatekauppa. Voi pyytää myyjältä apua vaateasioissa vaikkei mitään oikeasti ostaisikaan.

2. Kysy bussipysäkillä ventovieraalta ihmiseltä vaikka kelloa ja puhu säästä. Jos keskustelu onnistuu niin sitä voi jatkaa mielin määrin.

3. Käytä apuvälineitä vaikkapa jotain uutislehteä jos et keksi mitään aiheita mistä jutella. Lehden avulla voit kysä vaikkapa junassa jonkun mielipidettä jostain uutisotsikosta.

4. Tämä on ehkä paras tapa harjoittaa sosiaalisia taitoja. Mene asiakaspalveluun töihin tai työharjoitteluun. Työssä joutuu kohtaamaan erilaisia ihmisiä jossa varmasti nousee ajan mittaan sosiaalinen dynamiikka.

Ps: kuten mainitsin nämä on aivan helppoja asioita ja joku todella sosiaalinen ihminen voi kuvitella, että kaikki nyt kelloa uskaltaa mennä kysymään. Vai uskaltaako ? riippuu ujosta henkilöstä.

Kun ujous on voitettu ja sosiaalista selkärankaa saavutettu niin se ei vielä tarkoita sitä että uusia kavereita välttämättä saa. Hyvän ensivaikutelman ja kaverisuhteen solmiminen on toinen asia tai sanotaan toinen askel. Kumminkin jos on ujouden saannut voitettua niin siitä hyvä lähteä liikkeelle.

Eihän kaikilla sosiaalisillakaan ihmisillä ole kavereita tai ystäviä. Tyhmyys ja yksinäisyys ei kyllä liity toisiinsa.

Jotkut ovat omantien kulkijoita, mutta voisin ukaltaa väittää että jokainen meistä kaipaa seuraa enemmän tai vähemmän jollain tavalla.

Yksinäisyys ei välttämättä ole aina valinta ongelma silloin kun ei ole niitä sosiaalisia taitoja..

korjaus

Yksinäisyys ei välttämättä ole aina valinta vaan ongelma silloin kun ei ole niitä sosiaalisia taitoja..

Eikö joskus esitetty tutkimustulos siitä, että lasten kavereiden määrä on verrattavissa lapsen erilaisuuden sietokykyyn. Henkilöllä joka vilpittomästi hyväksyy ihmiset virheineen, erilaisine kulttuureineen, uskontoineen jne.. on enemmän kavereita kuin henkilöllä joka ei siedä erilaisuutta.

Yksinäisyys ja hiljaisuus on ihanaa, en ajattele pitääkö, joku tyhmänä tai ei. Elämä on nykyään niin kiireistä joka puolella. Kun pääsen kotiin, nautin siitä, ettei kukaan revi hihasta, eikä keskeytä aloittamiani askareita. Yritä löytää yksinäisyyden parhaat puolet, niitä on paljon.