Tunnen suurta surua useasta tuntemastani koirien omistajasta. Koirat tyydyttävät vain omistajansa itsekkäitä tarpeita ja kärsivät.
Useat koiran (tai muun eläimen) omistajat ottavat lemmikin vain omista itsekkäistä syistään: on niin kiva omistaa koira, näyttää sitä kavereille ja laittaa siitä kuvia Facebookkin tai muualle nettiin ja kuulla tai lukea kommentteja "onpä söpö/kiva/reipas...". Ja kun kerran muillakin on niin täytyyhän minulla/meilläkin olla... Tai kun lapset haluavat niin täytyyhän se olla...
Mutta sen lemmikin oikea hoito on näille itsekkäille paskiaisille ja/tai laiskimuksille täysin mahdotonta. Esim. iso koira kerrostalossa ja laiska lenkittäjä = eläinrääkkääjä. Kukaan perheessä ei halua herätä klo 6 että ehtisi viedä koiran ulos kunnon lenkille ennen töihin/kouluun lähtöä satoi tai paistoi. Ja illallakaan syysmyrskyssä *minä* en ainakaan vie sitä kunnon lenkille! "Ei se haluakkaan" ja kyllä se pärjää kunhan häthätää tekee pisut ja kakat kerrostalon nurkalle (ja näitähän ei tuo itsekäs paskiainen edes korjaa pois).
Ja kaikkein inhottavin ihmisryhmä: "se on yksinäinen kun se jätetään koko päiväksi asuntoon yksin" => otetaan sille kaveri (=toinen koira) niin sen ei tarvitse olla yksin. Kaksinkertainen eläinrääkkääjä!
Tähän syyllistyvät nimenomaan nuoret aikuiset. Ja tietysti myös lapset, mutta silloin vastuun lemmikistä tulisi aina olla vanhemmilla.
Jos haluat koiran/kissan/eläimen vain siksi että myös jollakin julkkiksella, kavereilla tai ihailemillasi ihimisllä on, niin olet juuri tuollainen itsekäs eläinrääkkääjä!
Useat koiran (tai muun eläimen) omistajat ottavat lemmikin vain omista itsekkäistä syistään: on niin kiva omistaa koira, näyttää sitä kavereille ja laittaa siitä kuvia Facebookkin tai muualle nettiin ja kuulla tai lukea kommentteja "onpä söpö/kiva/reipas...". Ja kun kerran muillakin on niin täytyyhän minulla/meilläkin olla... Tai kun lapset haluavat niin täytyyhän se olla...
Mutta sen lemmikin oikea hoito on näille itsekkäille paskiaisille ja/tai laiskimuksille täysin mahdotonta. Esim. iso koira kerrostalossa ja laiska lenkittäjä = eläinrääkkääjä. Kukaan perheessä ei halua herätä klo 6 että ehtisi viedä koiran ulos kunnon lenkille ennen töihin/kouluun lähtöä satoi tai paistoi. Ja illallakaan syysmyrskyssä *minä* en ainakaan vie sitä kunnon lenkille! "Ei se haluakkaan" ja kyllä se pärjää kunhan häthätää tekee pisut ja kakat kerrostalon nurkalle (ja näitähän ei tuo itsekäs paskiainen edes korjaa pois).
Ja kaikkein inhottavin ihmisryhmä: "se on yksinäinen kun se jätetään koko päiväksi asuntoon yksin" => otetaan sille kaveri (=toinen koira) niin sen ei tarvitse olla yksin. Kaksinkertainen eläinrääkkääjä!
Tähän syyllistyvät nimenomaan nuoret aikuiset. Ja tietysti myös lapset, mutta silloin vastuun lemmikistä tulisi aina olla vanhemmilla.
Jos haluat koiran/kissan/eläimen vain siksi että myös jollakin julkkiksella, kavereilla tai ihailemillasi ihimisllä on, niin olet juuri tuollainen itsekäs eläinrääkkääjä!
Vastaukset 11
Vanhimmat
seuraavaksi luettelo siitä millainen ihminen EI OLE mielestäsi eläinrääkkääjä? Ihan vaan opiksi heille ja meille muille, jotka emme ehkä tiedä millainen näkemys SINULLA on asiasta. Muilla nimittäin voi silti olla erilainen kuin sinulla.
Niille idiooteille joilla ei ole omia aivoja niinkuin tuo Laitapa tuossa ^ ^
Elikäs mielestäni eläimellä ei tarvitse olla luksusoltavat; kun ei luonnossakaan olisi. Perustarpeiden tulisi olla kunnossa ja omistajan fiksu ja tietoinen asioista.
Siis aloitetaan kävelyistä:
-rodun tarpeen mukaan tarpeeksi pitkiä ja useita kävelyitä päivässä
-tarpeeksi kaukana jotta koira näkee välillä jotain uutta
-kakat kerätään
-koira saa välillä juosta
Olosuhteet:
-kodin tulee olla oikean kokoinen rodusta riippuen (et voi ottaa tanskandoggia yksiöön helsingin keskustaan)
-turvallinen koti on must; ei myrkyllisiä pesuaineita esillä yms.
Ruoka ja tarpeet
- koiralle tulee olla tekemistä; puruluita pari ja muutama lelu.
-puhdasta vettä pitää olla aina saatavilla
-ruokaa aina tarpeen mukaan
-koiralle on annettava omaa rauhaa (jos se nukkuu sitä ei herätetä, eikä sen häntää tai korvia vedetä; ja tämä tehdään lapsillekin seleväksi)
Omistaja
-koiraa tulee rakastaa
-ymmärtää
-kunnioittaa
-ja se pidetään kunnes sen elämän loppu koittaa -sitä ei anneta pois koska se puree-
- rokotteista ja muista terveysasioista huolehditaan
-ja lopuksi koirasta nautitaan :) se on lemmikin lisäksi myös ystävä.
Tuossa olivat perusasiat. Extraa on tietty jos koiraa käyttää näyttelyissä, agilityssä, pitkillä metsäkävelyillä ja koirapuistossa.
Eli lyhyesti pyysit kertomaan millainen ihminen EI ole eläinrääkkääjä. Sellainen joka ottaa koiran ystäväksi, joka ottaa siitä selvää ennen kun hankkii sen ja ymmärtää sen tarpeet. Joka pitää eläintä sopivan kokoisessa tilassa, huolehtii sen turkista ja terveydestä, ruoasta, turkista ja hyvinvoinnista. Hyvä omistaja siis :)
"Extraa on tietty jos koiraa käyttää näyttelyissä"
Voisitko hieman avata tätä?
Tiedätkö miksi koko englanninbuldoggi-rodun lopettamisesta puhutaan tai miksi cavan aivot eivät mahdu sen pääkoppaann tai miksi näyttölinjainen saksanpaimenkoira kärsii selkäkivuista? Listahan jatkuisi loputtomiin. --> näyttelyssä palkittu parhaiten näitä liioiteltuja ominaisuuksia, ei ne itsellään ja syyttä ole tuollaisiksi muuttuneet.
http://rebel-koira.blogspot.fi/2009/01/sairaaksi-jalostettu-dokumentti.html
Enkä puhu vain fyysisistä seikoista, näyttelytuomari hyvillä mielin palkitsee silminnähden aran koiran parhaana -> sitten tuollaisella tehdään uusia pentuja kun kerran on oikein palkittu tapaus...
no en tietty tarkoita että kannattaa käydä koiran kanssa näyttelyissä jos kerran koira ei siitä pidä. Se oli typerästi kuvailtu sillä tarkoitin että plussaa on jos koiran kanssa harrastetaan jotain, anteeksi kun järkytin sinua noin paljon.
Ei tarvitse pyytää anteeksi, en järkyttynyt :)
Kommentoin kertomasi perusteella, jos olisit viitannut näyttelyihin selvästi harastusmielessä, en olisi vastannutkaan.
Kaikille kun näyttelyt eivät ole vain harrastus...
No, väärinymmärrys on korjattu, ei kannata ottaa pahalla :)
Minun tuntemieni ihmisten joukosta tuollaiseen syyllistyvät lähinnä keski-ikäiset ja ikäihmiset.
Hmm....Jos koira pääsee tarpeensa toimittamaan ulos tarpeeksi usein eikä sitä käytetä vain tyyliin talon nurkalla ja se saapi liikuntaa ja se hoidetaan muutenkin asiallisesti, ni mun mielestä kyse ei ole eläinrääkkäyksestä. Vaikka joku on aamu-uninen eikä herää niin aikasin, että kerkiää koiran kanssa tunnin lenkin tekemään ennen kuin lähtee töihin, ei tee ihmisestä eläinrääkkääjää, jos vie koiran vaikka iltapäivällä/illalla pitemmälle lenkille. Eihän aamulenkki ole ainut lenkki, joka koiran kanssa päivässä tehdään, mikäli koiran joutuu aina viemään ulos tarpeilleen vaikka kerrostalossa asuessa, joten kyllähän koiran kanssa voi töiden jälkeen tehdä pitemmän lenkin. Aamulla koiralle riittää lyhyempi lenkki, jolla saa tarpeensa tehtyä kunnolla ja käytyä vähän ulkona, töiden jälkeen sitten pitempi.
Näin ehkä itse teen, toki teen aamulla pienen lenkin ja sitten pitemmän, kun tulen kotiin tai illalla. Toki vain pari kertaa 15 min päivässä ulkoilua on liian vähän,joten ite pyrin ulkoilemaan koirani kanssa ainakin 1.5-2 h päivässä.
Meillä meneekin yhdellä pissilenkillä enemmän aikaa kuin vain 15-20 minsaa, jos ei mulla ole kiire minnekkään, että täytyy lähtee jonnekkin.
Pyrin kuitenkin, että koirani saa liikuntaa, vaikka ei aina mitään tehdäkään mitään pitkiä lenkkejä, puistossa käydään usein ja jos joku sanoo, että mun koira ei saa tarpeeks lenkkiä, niin muistakaahan ihmiset se, että käveleminen koiran kanssa kilometritolkulla koira hihnassa ei TOD. ole ainut tapa liikuttaa koiraa.
Koira saa liikuntaa puistossa tai missä tahansa, missä se voi juosta vapaana ja itse katson, että koirani saa tarpeeksi liikuntaa hihnalenkeillä, vaikka ei aina mitään kovin pitkiä käydäkkään, mutta kun käydään ulkona se pari kertaa päivässä, asun kerrostalossa, joten joudun viemään koirani ulos tarpeilleen niinkuin mieluummin teenkin.
Ja toistan edelleenkin, että huolehin, että koirani saa liikuntaa TAVALLA tai toisella, TOTTAKAI, on eläinrääkkäystä pitää sitä tyyliin vihanneksena ILMAN LIIKUNTAA.
Kuten sanoin, koiraa voi liikuttaa monella tavalla...;)
Ja jos 1 asia on varma, on se, että koiran kanssa on pakko käydä ulkona ja lenkillä, kun sellanen on, halus tai ei, liikunta on elintärkeää koiralle niinku ihmisellekin....;)
Ai miten niin koti koiran koon mukaan? Ehkäpä tärkeämpää olisi AKTIVOINTI (ei siis koti) koiran AKTIIVISUUDEN mukaan. Tiedän tapuksen missä kolme kanakoiraa asuu 35m2 yksiössä oikein mainiosti.. Tiedän myös tuossa naapurissa asuvan irlanninsusikoiran, joka ei tahdo pysyä seinien sisällä vaikka tilaa yhdelle koiralle on ruhtinaalliset 70m2. ei se koiran kodin koko ratkaise minkään vertaa kunhan koiraa aktivoidaan oikein ja riittävästi.. Kotona koira opetetaan rauhoittumaan minkä onneksi suurin osa koirista oppii melkeinpä itselläänvtai pienellä vaivannäöllä. Kun koira on kotona rauhallinen, riittä sille vaikka 20m2 yksiö. Jos koira joutuu itse purkamaan energiaansa kotona, se on aivan sama onko kotina 9m2 huone vai 300m2 lukaali. yhtälailla se siellä stressaa ja vipeltää...
Miksi se ei voi olla syynä, että on "kiva omistaa koira"? Mikä on se ei itsekäs syy omistaa koira? Tuolla ajatus tavalla, se eläin pitäisi aina pelastaa. Ja miksi se taas pitäisi pelastaa, no ihmisten takia kun ovat hylännyt ne. Minä omistan koiria "kun on niin kiva omistaa koira" ja todellakin laittelen kuvia Fb jne ja ainoat kommentit mitä olen saanut niistä, on, "sinä ainakin pidät huolta koiristasi ja kohtelet hyvin! Huomaa miten sinä niistä välität". No piru vie niin välitänkin! Yritäppä tulla muuta väittään!
Toiseksi, mitä se asunnon koko sanoo, minkä kokoinen koira siellä voi olla. Ihan hyvin yksiössä voi pitää vaikka sitten sitä tanskandoggia tai vaikkapa kaksi, kunhan saavat tarpeeksi liikuntaa ja aktiviteettia asunnon ulkopuolella. Siellä kotonahan vain nukutaan ja syödään, ei siellä tarvitse olla tilaa muuhun kuin näihin em asioihin ja sieltä lähtemiseen. Itse olen asunut aikoinaan yksiössä 1 koiran kanssa, nyt asun OK talossa useamman koiran kanssa ja isolla tontilla! Ja usko tai älä, välillä tulee ikävä tätä kaupungissa asumista koirien kanssa, kun siellä sentään tapasi lähes päivittäin uusia koirakoita ja oli enemmän tapahtumia koirien kesken.
Kolmanneksi, koiria ei tarvitse lähteä viemään aamulla klo 6 ulos ellei niitä ole siihen totutettu/itse ei tarvitse herätä siihen aikaan. Minun pitää arkisin herätä klo 6 eikä koirat edes herää silloin vaan vasta 8-9 aikaan jolloin ukkoni hoitaa tämän ulkoilutuksen. Joskus saattavat tehdä poikkeuksen ja herätä. Vanhin koirista nukkuu parhaimmillaan 15 tunnin yöunet, joka yö vähintään 12 tuntia - jopa tuo nuorin aina silloin tällöin saattaa nukkua yhtä kauan kuin vanhin.
Nelkänneksi, kaikki koirat ei pidä siitä "koiranilmasta". Ei ainakaan minun koirani. Hyvä, että suostuvat menemään ovesta ulos kun näkevät, että vettä sataa - suurimman hädän ollessa päällä suostuvat vastahakoisesti menemään ulos ja sen jälkeen tahtovat pika pikaa sisälle kuivattelemaan.
Viidenneksi, minä jätän "koko päiväksi yksin asuntoon" (jos ukolla myös päivävuoro) - eli 6-9 tuntia arkisin eikä tuota haittaa vaikka sillä on kaveri täällä. Aamulla kun saavat energiaa purettua, niin mikäs siinä niitten nukkuessa täällä sen aikaan, kun olemme poissa. Nuorinkin lopetti ilkityöt, kun sai vanhemman kaveriksi.
itse haukkuisin eläinrääkkääjiksi niitä, jotka ei oikeasti pidä huolta eläimistään. Niitäkin, jotka ottavat siitä syystä, että kun naapurin Maijallakin on, mutta en ikinä sellaista, joka ajattelee, että "kun on niin kiva omistaa koira". Pakkohan siinä sen syyn on oltava koirassa, miksi on niin mukava omistaa sellainen. PISTE
Minä en koskaan vie aamuisin koiria millekään lenkille.. En herää kuuden aikoihin vaan sen takia että lähen kuskaamaan koiria kävelylenkille.. Koirani nukkuvat aina muutenkin sinne asti minne itsekin. Aamulla päästän aina koirat pihalle (hyvin iso aidattu piha), tekevät pissit ja kakat sinne ja sitten sisälle.
Lähden töihin ja kun tulen niin käytän koiria tunnin lenkillä ja vielä illalla tunnin. Viikonloppuisin liikutaan vielä enemmän. Enkä mielestäni ole eläinrääkkääjä. Arkisin myös iltaisin heitellään välillä palloa pihalla. Kong lelujakin on ja niistä tykkäävät paljon.
Ja itse käytän koiriani lenkillä, aivan sama minkälainen sää on. Vaikka kaatamalla sataa, lähden lenkille. Minä en lenkkeilyjä jätä pois sään takia. Se on täysin omasta viitsimisestä kyse. Aina voi pukeutua sään mukaan.