Suomessa asuntojen hinnat ovat erittäin korkealla. Viimeiseen sataan vuoteen mahtuu kaksi pahaa asuntokuplaa. Asiantuntijat kertovat, toistaako asuntokuplien historia pian itseään.
Asuntojen hinnat ovat kohonneet Suomessa pilviin. Tilastokeskuksen mukaan kerrostalojen nimellishinnat ovat nousseet yli 77 prosenttia vuodesta 2000.
Tilanne on paha varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen mukaan Helsingin ydinkeskustassa neliömetrin hinta oli viime vuonna huimat 5727 euroa, kun vuonna 2000 hinta oli reilut 2800 euroa ja vielä vuonna 2006 vajaa 4300 euroa.
Viimeisen sadan vuoden aikana on koettu kaksi pahaa asuntojen hintojen romahdusta.
Mistä aiemmat kriisit johtuivat, voisiko nyt olla käsillä kolmas suuri asuntokuplan romahdus?
(Katsokaa alapuolelta linkki.)
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/08/16/kolmas-kerta-sadassa-vuodessa-uhkaako-asuntokupla-jalleen/201311213/310
Asuntojen hinnat ovat kohonneet Suomessa pilviin. Tilastokeskuksen mukaan kerrostalojen nimellishinnat ovat nousseet yli 77 prosenttia vuodesta 2000.
Tilanne on paha varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen mukaan Helsingin ydinkeskustassa neliömetrin hinta oli viime vuonna huimat 5727 euroa, kun vuonna 2000 hinta oli reilut 2800 euroa ja vielä vuonna 2006 vajaa 4300 euroa.
Viimeisen sadan vuoden aikana on koettu kaksi pahaa asuntojen hintojen romahdusta.
Mistä aiemmat kriisit johtuivat, voisiko nyt olla käsillä kolmas suuri asuntokuplan romahdus?
(Katsokaa alapuolelta linkki.)
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/08/16/kolmas-kerta-sadassa-vuodessa-uhkaako-asuntokupla-jalleen/201311213/310
Vastaukset 9
Vanhimmat
Professori lataa Hesarille: ”Euro on katastrofi – seuraa kupla ja hirveät kustannukset”
Kansantaloustieteen professori lataa Helsingin Sanomien haastattelussa täyslaidallisen euron haitoista Suomelle.
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen sanoo HS:n haastattelussa, että euro on epäonnistunut ja että Suomen hallituksen kannattaisi koota asiantuntijaryhmä pohtimaan eurosta eroamisen vaikutuksia.
Kanniainen korostaa, ettei EU sinällään ole ongelma, vaan rahaliitto.
– Jos euroa harkittaisiin nyt, sitä ei perustettaisi, professori sanoo.
Kanniainen kirjoitti Kansantaloudelliseen aikakauskirjaan äskettäin maailmantalouden suurten kriisien taustoja selvittäneen artikkelin. Sen mukaan kaikkia massiivisia lamoja on edeltänyt keskuspankkien ylläpitämä matalien korkojen aikakausi.
Näin oli USA:ssa ennen 1930-luvun kriisiä ja uudelleen 1990-luvulla. Näin tapahtui myös Euroopan keskuspankin EKP:n johdolla 2000-luvulla.
–Kevyttä rahapolitiikkaa seuraa kupla.
Kanniainen kuvailee eurojärjestelmää "katastrofiksi".
– Lisäksi poliittiset ja sosiaaliset kustannukset ovat hirveät.
– Kelluva valuutta olisi Suomelle edelleen paras ratkaisu.
Hänen mielestään oma raha on ollut Ruotsille siunaus.
IS
Tiedot asuntojen hinnoista kirjavia – mihin uskoa?
Asuntojen hintakehitys puhuttaa aina, ja keskustelua hämmentävät entisestään jatkuvana virtana soljuvat tilastot asuntokaupan sujumisesta. Eri julkaisijoiden tilastojen kattavuudessa ja laskentatavoissa voi olla suuria eroja.
Keskiarvo ei
kerro totuutta
Asuntoverkko perustaa tietonsa it-palveluyhtiö Logican palveluun, jossa on seurattu 900 kiinteistövälitystoimiston kauppoja.
– Tilasto kattaa noin 85 prosenttia asuntokaupoista, eikä siinä ole mukana esimerkiksi yksityishenkilöiden tekemiä kauppoja, Asuntoverkon hallituksen puheenjohtaja Tomi Sarlin valaisee.
Logicasta kerrotaan, ettei yhtiö tee itse raportteja, vaan sen tarjoamassa palvelussa on useita mahdollisuuksia tuottaa tilastotietoa.
Asuntoverkon markkinointipäällikkö Mari Rihdin avaa, että yhtiön tieto asuntojen hintakehityksestä on laskettu keskineliöhintojen perusteella.
Tilastokeskuksen yliaktuaarin Tomi Martikaisen mukaan asuntojen keskihintojen muutosten seuraaminen ei ole välttämättä paras mahdollinen ratkaisu, koska eri ajankohtina myydään erilaisia asuntoja.
Tarkimmat tiedot
kuukausien jälkeen
Tilastokeskukseltakaan ei silti saa kattavaa lähiajan tietoa asuntojen hintakehityksestä, sillä vanhojen kerrostaloasuntojen kauppoja koskevissa ennakkotiedoissa on ensimmäisellä kerralla julkaistaessa mukana vain kaksi viidesosaa kaupoista. Lopulliset tiedot varmistetaan seuraavan vuoden alussa.
Euromääräisten hinnanmuutosten sijaan Tilastokeskus perustaa vanhojen kerrostaloasuntojen velattomien neliöhintojen kehityksen tarkastelun indeksiin, jonka vertailuvuotena käytetään tällä hetkellä vuotta 2010.
Martikaisen mukaan hintaindeksillä pyritään vastaamaan kysymykseen: kuinka paljon enemmän tai vähemmän tyypilliset osakehuoneistot maksavat nyt kuin aikaisemmin?
– Eri ajankohtina myydään erilaisia asuntoja. Näitä eroja pyritään korjaamaan sijainnin, pinta-alan ja asunnon iän avulla, jotta saadaan puhdas hintakehitys esiin, Martikainen selventää.
– Tilastot ovat tilastoja, ja joskus niissä voi olla suuriakin poikkeamia, Asuntoverkon hallituksen puheenjohtaja Sarlin kuittaa.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/08/16/tiedot-asuntojen-hinnoista-kirjavia-mihin-uskoa/201311332/310
Laatua. Verrataan historiallisen matalaa hintatasoa ja unohdetaan inflaatio, niin saadaan myyviä lukuja.
On sattumalta yksi kuvaaja, josta näkee jotenkuten, milloin hintakupla on päällä. Tässä kuvaajassa yhdistetään tulotaso ja asuntojen hintataso. Silloin kun hinnat nousevat eikä tulotaso nouse perässä, on kyseessä kupla. Tällä hetkellä ei ole. Näköpiirissä ei ole.
Toki pitää huomioida mm. muuttuneet laina-ajat. Laina-ajan keskimääräinen kaksinkertaistuminen on tarkoittanut, että lainanhoitokulut ovat laskeneet lähes puoleen. Yli, kun huomioidaan Euron mukanaantuoma vakaus ja matalat korot.
Tuossa oli 60-luvun alussa rahauudistus välissä eli tuo 598 silloista markkaa taitaa nykyrahassa olla ilman inflaatiota 1,92 euroa. Varmaan oli rommareita, joiden mielestä kaikki mikä oli yli 500 markkaa neliöltä oli kuplaa ja ostavat rommauksen jälkeen 300 markalla neliö. Kannatti siis odottaa se vuosi pari ja ostaa vasta vuonna 1930 rommaushinnalla. Jos siinä sitten asui 40 vuotta ja myi vuonna 1970, ei tuolla ostovuodella ollut siinä vaiheessa mitään merkitystä. Samoin nyt ei ole hirveästi väliä, ostiko vuonna 1989 vai vuonna 1995. Numerot vain muuttuvat, kun inflaatio jyllää velallisen hyväksi.
-Tässä olisi kaikille opiskelun paikka,kun te luette tilastoja.
– Tilastot ovat tilastoja, ja joskus niissä voi olla suuriakin poikkeamia, Asuntoverkon hallituksen puheenjohtaja Sarlin kuittaa.
(– Tilasto kattaa noin 85 prosenttia asuntokaupoista, eikä siinä ole mukana esimerkiksi yksityishenkilöiden tekemiä kauppoja, Asuntoverkon hallituksen puheenjohtaja Tomi Sarlin valaisee.)
Tarkimmat tiedot
kuukausien jälkeen
Tilastokeskukseltakaan ei silti saa kattavaa lähiajan tietoa asuntojen hintakehityksestä, sillä vanhojen kerrostaloasuntojen kauppoja koskevissa ennakkotiedoissa on ensimmäisellä kerralla julkaistaessa mukana vain kaksi viidesosaa kaupoista. Lopulliset tiedot varmistetaan seuraavan vuoden alussa.
Ei niitä tilastoja kannata niin pilkun tarkasti ottaa. Selvyys tulee heti kun menee välittäjän luo rahatukon kanssa ja sanoo kuinka paljon on kohteesta valmis maksamaan. Hinta löytyy yleensä melko nopeasti ja siihen ei mitään tilastoja tarvita. Se on niin yksinkertaista matematiikkaa ei mitää rakettitiedettä.
Helppohan se on, kysyy millä asunto lähtee.
Ei se teidän kässimiesten kuvitelma siitä että kaiken saa puoleenhintaan jos on rahat kädessä, pidä paikkaansa.
Monille myyjille kun se virtuaaliraha on ihan yhtä arvokasta. (tosiasiassa jopa arvokkaampaa)
Tee sinä Lukin kanssa kauppaa vaan.
välittäjän alahuulet ovat väpättäneet jo tovin
"– Kuta enemmän rakennettiin, sitä enemmän keinottelu yltyi, ja kuta enemmän keinottelu yltyi, sitä enemmän hinnat kohosivat, väitöskirjassa siteerattu taloustieteilijä Bruno Suviranta sanoo. "
Bruno lisäisi, jos olisi tajunnut, että vuokrat ovat nousseet samassa ajassa enemmän ja kuta enempi keinottelu yltyy niin sitä nopeammin torppari rahoistaan luopuu