Kirjoittelin tossa alkuraskauden oireista tässä vähän aikaisemmin. Siinä en maininnut mitään siittä et oon steriloitu 8v sitten. Tänään vein pissanäytteen tarkistettavaks ja uskokaa tai älkää positiivista näytti.
Aika uskomatonta sillä meidän piti aloitta IVF hoito tässä kuussa. Näin luonto ilmeisesti järjesti asian.
Tosin kävin tänään varaan aikaa ultraan että voitais tarkistaa et onko se vauva sielä missä pitääkin. Nyt jännittää hirveesti. Olis se kauheeta jos se oliskin jossain muualla kun kohdussa.
Onhan näitä sterilisaation jälkeen raskaaksi tulleita ennenkin joten nyt kaikilla peukut pystyyn.
Säryistä sen verran et koska mulla on koko ajan tavallaan ns. tuntemuksia mahassa (ei varsinaisesti ole kipeä) Luulen et se johtuu kiinnikkeistä sillä olen keisarinleikattu 3 kertaa ja viimeisimmästä se 8v joten ei kait se ole ihme jos siellä jotakin tuntuu kun muutoksia tapahtuu.
Jeps eipä muuta tällä kertaa pistäkää viestiä tuleen jos kiinnostaa keskustella.
Aika uskomatonta sillä meidän piti aloitta IVF hoito tässä kuussa. Näin luonto ilmeisesti järjesti asian.
Tosin kävin tänään varaan aikaa ultraan että voitais tarkistaa et onko se vauva sielä missä pitääkin. Nyt jännittää hirveesti. Olis se kauheeta jos se oliskin jossain muualla kun kohdussa.
Onhan näitä sterilisaation jälkeen raskaaksi tulleita ennenkin joten nyt kaikilla peukut pystyyn.
Säryistä sen verran et koska mulla on koko ajan tavallaan ns. tuntemuksia mahassa (ei varsinaisesti ole kipeä) Luulen et se johtuu kiinnikkeistä sillä olen keisarinleikattu 3 kertaa ja viimeisimmästä se 8v joten ei kait se ole ihme jos siellä jotakin tuntuu kun muutoksia tapahtuu.
Jeps eipä muuta tällä kertaa pistäkää viestiä tuleen jos kiinnostaa keskustella.
Vastaukset 11
Vanhimmat
onneksi olkoon=) mulla nousi iho ihan kananlihalle lukiessani juttuas;) toivotaan nyt että sikiö on oikeassa paikassa!! ilmoittele taas kuulumisia.. onnea vielä kerran
Ilmotan heti kun oon käyny tarkistuttaa. Tosin sitä ei kuulemma voi vielä nähdä joten menee ehkä pari viikkoo. (en tiedä)
Oireet on kuitenkin niin selvät edellisiin verrattuna et en usko että olis niin jos se asukki ei olis oikeessa osoitteessa. Kävin nimittäin lukemassa vähän siittä tietoa ja kuulemma olis kauheat kivut.
No innoissaan tässä odotellaan ja voisin tietenkin sanoa että parasta toivotaan ja pahimpaan varaudutaan.
Oli ne labran ihmisetkin niin ihmeissään että meinas mennä muut kokeet ihan sekaisin. :-)
luin edellisen juttusi.Ja jäin miettimään mitä
sinulle nyt kuuluu.Ja nyt näinkin sinun uuden
kirjotuksen.Olen ilonen puolestasi!!
Siksi ehkä juuri sinä jäit mieleeni,kun itse aloin viikonloppuna epäillä olevani raskaana ja
luin juttusi sillon.No,eilen tein testin,positiivinen oli.
Ultraan kannattaa mennä viikolla 7-8, jotta saat varmuuden asiasta.Minäkin suunnittelen sillon
meneväni ultraan.
Samoilla tasoilla siis ollaan. Onko sulla lapsia ennestään? Entä tuntemuksia mahassa. Saatan tosiaan aina välillä tuntea pieniä nipistyksiä ja sellaista painon tunnetta alavatsassa. Kipua ei ole kuitenkaan enää ollut.
Tämä tuntuu vaan niin uskomattomalta että puoli yötä meni miettiessä asioita. En tiedä mitkä on prosentuaaliset mahdollisuudet tulla raskaaksi sterilisaation jälkeen ja juuri nyt kun ollaan asiaa niin paljon vatvottu.
Se vauva on saanut alkuunsa juuri samana päivänä kun lääkäri ilmoitti minulle että kohtuni kestäisi vielä raskauden kunhan en synnytä sitä eikä anneta supistella kovasti. Se otetaan pois pari viikkoa ennen laskettua aikaa. (mikäli kaikki menee kuten pitää)
Lähete sinne ultraan on laitettu mut voi tosiaan olla että se niille viikoille menee mikäli mitään erikoista ei tule.
Tsempataan yhdessä :-)
lapsia on jo ennestään.Minulla on myös tuntemuksia vatsassa;nipistelyä ja niinkuin
menkkakipua.Olo on sekava.Itse olen innoissani
raskaudesta,mutta mies ei.
Varasin itse äsken ultran viikolle 8,yksityiselle.Kyl on huippu juttu,toi sinun
tapaus!!
Meillä muuten (kuten jo kai arvaatkin) mies yhtä innoissaan. Kun silloin päivälllä soitin hänelle ja kerroin asiasta niin töistä tullessani lapset jo tiesivät asiasta. Itse olisin halunnut odottaa kunnes olen käynyt ultrassa.
Olen tässä lueskellut juttuja kohdun ulkoisista raskauksista eikä mulla kyllä sellaisia oireita ole eikä oikeestaan mitään joka siihen viittaisi. Tämä kaikki tuntuu vaan niin uskomatomalta että innostuksen keskellä pelottaa.
Eilen kävin 10km kävelylenkillä eikä ainakaan maha reagoinut siihen mitenkään. Olen muutenkin ajatellut tosissani panostautua tällä kertaa oikein kunnolla sekä itseni että samalla tulevan vauvan puolesta. Olen suunnitellut syömiseni (ettei tulis liikaa kiloja) ja ajattelin liikkua niin paljon kun jaksan ja voin. Ei tietäänkään mitään himourheilua vaan lähinnä reipasta kävelyä. On tämä niin tärkeä ja mahtava juttu että sitä haluaa tehdä kaikkensa.
hauskaa lukea,että suunnitelet samaa kuin minä.
Olen päättänyt jättää makeet heti pois ja tämä
kuvottava olo helpottaa asiaa,lisäksi minulla on
ollu aina raskaudenaikanen diapeettes.
Olen alottanut alkusyksystä jumpan ja aijon jatkaa.Luultavasti paino alkaa pudota,koska olen niin kova herkkujen perään.Eli kyse ei ole laihdutuksestas,vaan kun minun elämäntavat muuttuu niin paino putoo pakostakin.
Mitä sinun isomat lapset on iältään?
Jätin herkut tässä kolme viikkoa sitten kun aloitin Atkinsin dietin. Ennen sitä söin muuten suht terveellisesti mutta paljon hiilareita. Niin ja LAKUA kun ajattelin että siinähän ei ole rasvaa. Olin todella kiikissä makeaan. Nyt olen tietenkin lopettanut dietin mutta vaaaleita jauhoja ja sokeria aion välttää. Eilen maistoin vähän karkkia ja se ei ollutkaan hyvää vaan jäi sellainen ällö makean maku suuhun. IHANAA
Meillä on ennestään kolme tyttöä 13, 10 ja 8 Sain aikanani kaksoset 18v (kaks poikaa) ennenaikaisesti ja kumpikin kuoli :-( Tytöt olen saanut kans nuorena joten tavallaan tuntuu että nyt olen ensimmäistä kertaa oikeasti aikuinen ja valmis saamaan vauvan. (aika hassua)
Muuten jos haluat niin tässä mun e-mail osoite voitais kirjoitella sen kautta lisää.
[email protected]
Mullä kävi niin että todettiin molempien munajohtimien olevan tukossa (laparoskopialla) ja IVF tehtiin tuloksetta, samoin PAS. Ja sitten tulinkin raskaaksi luomusti. Uskomattomalta se tuntui ja mietin kanssa et voiko se olla kohdussa vai onko jäänyt jumiin munajohtimiin. Ultrassa todettiin että kohdussa on!
Ihana kuulla tollasia tarinoita. Helpottaa omaa epävarmuutta todella paljon. Onko se tahahtunut nyt ihan hiljakkoin vai onko vauva jo syntynyt.
Nyt ollaan rv 9 1, joten ihan alussa vasta. Mutta kun se pikkuinen on taistellut itsensä sinne kohtuun asti, niin uskon että siellä myös jaksaa pysyä... Esikoista odotetaan innolla! Toivottavasti teilläkin voidaan hyvin sekä äiti että pienokainen! Nämä tällaiset tarinat on kyllä ihania kuulla, ne ovat kuitenkin aika harvinaisia.