Keskustelu on vain täysi-ikäisille

Tämän keskustelualueen sisältö ei sovi alaikäisille. Jatka vain, jos olet täyttänyt 18 vuotta.

Lähes seksitön avioliitto

Ei mitään hajua mistä tän kaiken purkamisen aloittaa...
Voiko seksitön/haluton suhde toimia? Suurin osa niiltä joilta nimettömänä internetissä on kysytty, vastaa että ei.
9/10 jyrkästi ei. Osa sanoo, että voi ,jos molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, mutta jos edes toinen on asiasta onneton, on tilanne jo
todella vakava.
Miltä musta tuntuu? Pahalta. Siltä etten ole enää ollenkaan viehättävä.

Siltä että parisuhteeni on taantunut kämppismäiseksi toveruudeksi. No onhan meillä seksiä. kerran kuukaudessa, jos hyvin menee.

Jokainen aloitteenteko saa samat ajatukset rullaamaan päässä.
Ajatukset siitä, että haluaisi enemmän, erilaisia asioita, kiihkoa.
Ajatukset siitä, että ennen tätä suhdetta kukaan ei koskaan ole katsellut televisiota harrastaessaan seksiä mun kanssa.
Ajatukset siitä, että jään toiseksi nettipornolle. Vaikka senkin asian on kertonut satuttavan , ei se vaikuta mihinkään.
Se jatkuu ja jatkuu.
Kuitenkin kysyttäessä vastaa, että ei halua mitään muuta?!? En usko. En osaa enää uskoa.

Ajatukset siitä, millaista oli esimerkiksi vastaanottaa suuseksiä? Siitä on jo niin kauan, ettei enää edes muista. yli kahdeksan vuotta.

Lista on loputon. Ja loppujen lopuksi, olen onneton. En halua sitä myöntää edes itselleni, koska kaikki muu tässä suhteessa toimii.
Tai ainakin on toiminut.

Rakkaus on siinä, ainakin omalta osaltani, mutta muuttuneena. En uskalla enää toivoa, ja uskoa. Vain rakastaa.
Olen liian lihava. En kelpaa, edes itselleni.

En edes halua laittautua, koska pelkään sen olevan tuloksetonta.
En kestä enää torjuntaa, niinpä torjun itse ensin.
Se on helpompaa, kuin niellä kyyneleitä piilossa, ettei kukaan tietäisi kuinka paljon se sattuu.

Vuosia asioista on puhuttu, tapeltu ja huudettu. En jaksa enempää huutoa. En jaksa enää pettyä.
En pääse tästä oravanpyörästä ulos. Ulos tunteesta etten kelpaa.

Tarvitsen kiihkoa ja seksiä. Haluan olla haluttu.
Pettämistä on ehdottanut jo useampikin ihminen.
Mutta ei, se ei onnistuisi, ei ihmisen kanssa jota kohtaan en tunne mitään.
Ei ikinä.
"jos teet sen niin ettei kukaan tiedä" on kuultu useasti.
"Se on ihan oikeutettua jos tilanne on junnannut samassa vuosikaudet"
Ei se ole. En hyväksyisi sitä toisinkaan päin.
Olen umpikujassa.

Rakastan ihmistä, joka ei halua minua, vaan pornoteollisuuden kuvia. Ei jakamaan fantasioitaan.
Joka ei ole valmis tekemään kompromisseja, eikä kertomaan mistä pitää, mikä voisi saada tilanteen muuttumaan.



Hellyyttä riittää, haleja ja suukkoja.
4220
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Mä olisin jo pistänyt tollasen aasin ulkoruokintaan kun ei muukaan auta parempi ero kuin kärsiä

Äänestä

Minusta asia on yksinkertaisesti niin, että uskollisuus pitää ansaita. Jos puolis ei kykene tyydyttämään, ei ole myöskään velvollisuutta olla uskollinen seksissä.

Jos puoliso ei pysty tyydyttämään kumpaaniaan, on äärettömän itsekästä olettaa puolisolta, että kumppani olisi uskollinen.

Minun mielestä suurin syyllinen pettämiseen on aina se "petetty" osapuoli, joka on kuvitellut itsekkästi ja itsestäänselvänä, että hänen tapansa, arvonsa, tarpeensa ovat myös toisen tarpeita.

Jos mies ei pysty tyydyttämään naistaan, ei hän ole mies. Ja jos nainen ei pysty tyydyttämään miestään ja mies tyytyy siihen, ei hän ole mies.

Äänestä

Sama tilanne meilläkin kotona. Kans umpikujassa

Äänestä

Meillä ei asioista puhuttu myöskään. Aloin lähettämään miehelleni tekstiviestejä. Puhuttu ei tuolloin ollenkaan. Aluksi kerroin kuinka paljon rakastan. Pikkuhiljaa viestien sävy muuttui enemmän seksiväritteisiksi. Puolisen vuotta meni. Nyt mieheni ei voi olla erossa minusta. Meillä on myös alettu puhua asioista. Ensin puhuttiin ainoastaan seksistä. Mieheni kiihottuu valtavasti, kun puhun hänelle seksistä tai vaikka luen seksinovelleja.
En osaa paremmin neuvoa, mutta jos rakkautta riittää vielä, niin en suosittele eroamista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


1Surullinen kirjoitti:

Ei mitään hajua mistä tän kaiken purkamisen aloittaa...
Voiko seksitön/haluton suhde toimia? Suurin osa niiltä joilta nimettömänä internetissä on kysytty, vastaa että ei.
9/10 jyrkästi ei. Osa sanoo, että voi ,jos molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, mutta jos edes toinen on asiasta onneton, on tilanne jo
todella vakava.
Miltä musta tuntuu? Pahalta. Siltä etten ole enää ollenkaan viehättävä.

Siltä että parisuhteeni on taantunut kämppismäiseksi toveruudeksi. No onhan meillä seksiä. kerran kuukaudessa, jos hyvin menee.

Jokainen aloitteenteko saa samat ajatukset rullaamaan päässä.
Ajatukset siitä, että haluaisi enemmän, erilaisia asioita, kiihkoa.
Ajatukset siitä, että ennen tätä suhdetta kukaan ei koskaan ole katsellut televisiota harrastaessaan seksiä mun kanssa.
Ajatukset siitä, että jään toiseksi nettipornolle. Vaikka senkin asian on kertonut satuttavan , ei se vaikuta mihinkään.
Se jatkuu ja jatkuu.
Kuitenkin kysyttäessä vastaa, että ei halua mitään muuta?!? En usko. En osaa enää uskoa.

Ajatukset siitä, millaista oli esimerkiksi vastaanottaa suuseksiä? Siitä on jo niin kauan, ettei enää edes muista. yli kahdeksan vuotta.

Lista on loputon. Ja loppujen lopuksi, olen onneton. En halua sitä myöntää edes itselleni, koska kaikki muu tässä suhteessa toimii.
Tai ainakin on toiminut.

Rakkaus on siinä, ainakin omalta osaltani, mutta muuttuneena. En uskalla enää toivoa, ja uskoa. Vain rakastaa.
Olen liian lihava. En kelpaa, edes itselleni.

En edes halua laittautua, koska pelkään sen olevan tuloksetonta.
En kestä enää torjuntaa, niinpä torjun itse ensin.
Se on helpompaa, kuin niellä kyyneleitä piilossa, ettei kukaan tietäisi kuinka paljon se sattuu.

Vuosia asioista on puhuttu, tapeltu ja huudettu. En jaksa enempää huutoa. En jaksa enää pettyä.
En pääse tästä oravanpyörästä ulos. Ulos tunteesta etten kelpaa.

Tarvitsen kiihkoa ja seksiä. Haluan olla haluttu.
Pettämistä on ehdottanut jo useampikin ihminen.
Mutta ei, se ei onnistuisi, ei ihmisen kanssa jota kohtaan en tunne mitään.
Ei ikinä.
"jos teet sen niin ettei kukaan tiedä" on kuultu useasti.
"Se on ihan oikeutettua jos tilanne on junnannut samassa vuosikaudet"
Ei se ole. En hyväksyisi sitä toisinkaan päin.
Olen umpikujassa.

Rakastan ihmistä, joka ei halua minua, vaan pornoteollisuuden kuvia. Ei jakamaan fantasioitaan.
Joka ei ole valmis tekemään kompromisseja, eikä kertomaan mistä pitää, mikä voisi saada tilanteen muuttumaan.



Hellyyttä riittää, haleja ja suukkoja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu