Joo, en saanut mitään näkyvää 400, 110 enkä 20kW linjan alta.
Mitenköhän tuo sähkövaraus purkautuisi tehokkaimmin? kokeilin putkea vaaka- ja pystyasennossa, tukipylväiden juuresta sekä tukipylväiden keskiväliltä Koskien putkella myös maahan.
Pitäisikö kokeilla talvella uudestaan, kun siirtoverkossa on enemmän kuormaa, vai peräti ottaa jokin anteenni mukaan jotta saadaan jotian selvyyttä tähän asiaan?
Mitenköhän tuo sähkövaraus purkautuisi tehokkaimmin? kokeilin putkea vaaka- ja pystyasennossa, tukipylväiden juuresta sekä tukipylväiden keskiväliltä Koskien putkella myös maahan.
Pitäisikö kokeilla talvella uudestaan, kun siirtoverkossa on enemmän kuormaa, vai peräti ottaa jokin anteenni mukaan jotta saadaan jotian selvyyttä tähän asiaan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minulla värisi hansikoitu sormi polkupyörän ohjaustangolla 110 kV:n linjan alitse ajaessa talvella. Ei tapahdu nyt, hansikkaalla tai ilman.
Ei riitä sähköverkko tuohon hommaan. Mutta radiolähettimen antennin lähellä palaa rikkinäinenkin loisteputki iloisesti.
Tai saattas palaa, mutta alkaa olla vaarallista. Pitäisi saada kapasitiivinen kytkentä voimajohtoon. Eli pystysuora johdin ylöspäin, johon kapasitanssihattu päähän.
Toisaalta kolmivaihejohdot ovat pylväässä lähekkäin, jotka kumoavat ulospäin toistensa vaikutuksen. Joissain systeemeissä nollajohto roikkuu alempana, joka sekin heikentää vaikutusta.
Idusoimalla, eli induktiivisesti ei tarpeeksi suurta jännitettä saa loisteputkelle. Ainoa mahdollisuus olisi tuo kapasitiivinen kytkentä. Mutta 50Hz jännitteellä ei ionisaatiota synny, kuten suurtaajuudella (lähetysantenni) joten syttyminen on muutenkin epätodennäköistä ilman päissä olevien hehkulankojen hehkutusta.
Nollajohtoa ei ole missään siirto tai jakelu -verkon avojohdoissa olemassakaan.
Ei ehkä ninmellä nollajohto, mutta tuntuu kyllä hölmöltä nimittää tuota ylintä johtoa suojamaaksi...
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pylon_ds.jpg
Ukkosjohdoiksi noissa siirtojohdoissa noita sanotaan -joten ei se nyt niin kovin hölmöä ole vaikka suojamaaksi sanoisikin kun on siis suojaamassa johtoa salamoilta, ja muutenkin teknisessä mielessä melko lähellää suojamaata toisin kuin nollaa.
Jakeluverkon KJ-johtojen (yleensä 20kV) alla joissakin paikoin kulkevat johdot ovat sitten ihan viralliseltakin nimitykseltään suojamaajohtoja joilla esim. muuntajan tai erottimen suojamaadoitus entisten määräysten aikaan viety kauemmaksi - ja näilläkään ei ole mitään tekemistä nollan kanssa.
Jos haluat valoa lenkillesi, tarvitset PARISTOT. Oheisen videon mukainen loisteputkivalaisin on tosin hankalan kokoinen lenkkivalaisin, vaikka koteloisit sen hyvin. Parempi on käyttää LED-taskulamppua. http://www.youtube.com/watch?v=CJgb6tZWlP0
Jatka sähköopintojasi, jos löysit kW linjoja...
440kV linjan alla saa loisteputken kyllä hennosti hehkumaan, jos moisen sinne sopivaan paikkaan vie. Loistamaan ei loisteputkea saa kuin RF:llä tai kytkemällä siihen sähköt.
Vois onnistua paremmin kylmäkatodiputkilla, jotka ei tarvii syttyäkseen hehkutusta.
Tai sitten tyytyy hohto- eli glim-lamppuun, joita käytetään merkkivaloina.
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=7039
Auttaa, kun toiseen päähän vähän kapasitanssi-"hattua" ja toinen pää kytkettynä kulkijaan.
Ennen aikaan, kun Lahden pitkäaaltolähetin oli toiminnassa, loisti radiomuseon eteisessä seinää vasten pystyssä ollut irrallinen loisteputki kirkasta valoa.
Siis riittävän voimakas suurtaajuinen (RF) kenttä ja homma onnistuu.