Rekrykoulutus tuhoaa elämän?

meni rahat ja elämä

Rekrykoulutuksen lähtökohtainen idea on hyvä: auttaa työtön, työttömyysuhan alainen tai lomautettu ihminen takaisin työelämään. Mutta pelkkä kaunis ajatus ei useinkaan riitä tosielämässä. Oikea elämä voi joskus olla tosi rumaa.

RekryKoulutus on työelämälähtöistä. Tavoitteena voi olla perus-, lisä-, täydennys- tai ammatinvaihtoon tähtäävä koulutus. Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. Rekrykoulutuksessa on mukana TE-toimisto, ELY-keskus sekä paikallinen yhteistyöyritys. Kaikkien tavoitteena ihmisen työllistäminen. Tämä kaikki vaikuttaa mainiolta, kunnes kompastumme rekrykoulutuksen suurimpaan ongelmaan: työtä pitäisi, eikun PITÄÄ, tehdä ilman palkkaa. Kyllä, luit oikein. Oikeaa työtä, oikeassa yrityksessä, oikean työntekijän velvollisuuksilla pitää tehdä ilman palkkaa! Ja tämä siis Suomessa, ei missään ihmisoikeuksia polkevassa Filippiineillä tai Vietnamissa toimivassa "orjatyötehtaassa".

Rekrykoulutus saattaa traumatisoida sekä henkisesti että fyysisesti osallistujan ja tuhota ihmisen. Suurin syy on tietysti taloudellinen puoli. On selvää, ettei kukaan normaali ihminen tule toimeen Kelan peruspäivärahalla edes puolta vuotta. Normaaliksi määritellään ihminen, jolla on asuntolainalla hankittu suhteellisen tavallinen kerrostaloasunto, mutta ei mitään muuta velkataakkaa. Mutta elämä on kallista: Jos pelkkä asuntolainan lyhennys on lähes tuhat euroa kuukaudessa ja siihen ihan kaikki normaalit elämisen kulut päälle: vastike, sähkö, vesi, nettiyhteys, auton muut vakuutukset, bensat, ruoka jne. jne. Normaaliin, tavalliseen elämiseen ilman mitään luksusta menee helposti 2000 euroa kuukaudessa. Jokainen työelämässä oleva normaali ihminen tietää tämän.

Kelan korotettu peruspäiväraha kuukaudessa on noin 37,21eur * 20 päivää - 20% ennakonpidätys = 595 euroa kuukaudessa. Tämä on palkka rekrykoulutuksen ajalta.

Jos ihmisen normaaliin elämiseen menee kaikkineen noin 2000 eur/kk, joutuu omiin säätöihin tai pankkilainaan turvautumaan noin 1400 euroa kuukaudessa koko rekrykoulutuksen ajan, mikä tekee puolessa vuodessa 8400 euroa. Tämä on se taloudellinen lovi, jonka rekrykoultus aiheuttaa. 8400 euroa on se raha, joka pitää heti aluksi tienata takaisin, kun rekrykoulutus muuttuu oikeaksi palkalliseksi työpaikaksi. Mutta kuinka kauan kestää tienata menetetyt 8400 euroa takaisin? Kuinka kauan kestää kompastuneen nousta taas omille jaloilleen?

Jos oikean työpaikan maksama palkka rekrykoulutuksen jälkeen on mukavat 2800 eur/kk eli nettona noin 2100 eur/kk, ja esimerkkimme ihmisen elinkustannukset jatkossakin ovat 2000 eur/kk, menee puolessa vuodessa menetettyjen 8400 euron takaisinsäästämiseen (tahdilla 100 eur/kk) vaivaiset 84 kuukautta eli 7 VUOTTA.

Rekrykoulutus yrittää tehdä ihmisestä työelämäkelpoisen, mutta saattaa puolessa vuodessa tuhota jonkun ihmisen elämän vetämällä taloudellisen maton jalkojen alta. On ikävä herätä sunnuntaiaamuna painajaisista sekaisin hikisenä, kun miettii, miten rahat riittävät. Tai miten jaksaa tehdä 7 vuotta töitä toipuakseen taloudellisesti puolen vuoden rekrykoulutuksesta.

Tämä on se tosielämän h*lv*tti, jossa normaali keskiluokkainen ihminen voi huomata elävänsä. Tämä on se todellisuus, josta lehdetkään eivät uskalla kirjoittaa; ihmisistä joilla on työpaikka ja säännöilliset tulot, mutta taloudellinen elämä pirstaleina vuosikausia ilman yhtä ainutta itse tehtyä virhettä.

44

3122

Vastaukset

  • Sun olis kannattanu olla työttömyyskassan jäsen työssä ollessas tai jos nyt oot lomautettu. Peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella jää mopen osille.

    • Tosiaan. Se on ainut tekemäni virhe. En ollut minkään työttömyyskassan jäsen! Nyt olen lomautettu. Elän Kelan peruspäivärahalla. Ei paljon naurata.

      Toki säästötililtäni löytyy lähes 10 000 euroa rahaa, mutta ne ovat säästöjäni, joiden keräämiseen meni useampi vuosi. Ei kai tarkoituksena ole se, että seuraavan puolen vuoden aikana "menetän" kaikki säästöni ja työelämään palattuani menee 7 vuotta saada säästötilille se saldo, joka siellä oli rekrykoulutuksen alkaessa?

      Ahdistaa se, että joudun käyttämään kaikki säästöni normaaliin elämiseen rekrykoulutuksen ajan. Joudun palaamaan lähtöruutuun taloudellisesti. Rekrykoulutuksen päättyessä minulla ei ole rahallisesti mitään.


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Tosiaan. Se on ainut tekemäni virhe. En ollut minkään työttömyyskassan jäsen! Nyt olen lomautettu. Elän Kelan peruspäivärahalla. Ei paljon naurata.

      Toki säästötililtäni löytyy lähes 10 000 euroa rahaa, mutta ne ovat säästöjäni, joiden keräämiseen meni useampi vuosi. Ei kai tarkoituksena ole se, että seuraavan puolen vuoden aikana "menetän" kaikki säästöni ja työelämään palattuani menee 7 vuotta saada säästötilille se saldo, joka siellä oli rekrykoulutuksen alkaessa?

      Ahdistaa se, että joudun käyttämään kaikki säästöni normaaliin elämiseen rekrykoulutuksen ajan. Joudun palaamaan lähtöruutuun taloudellisesti. Rekrykoulutuksen päättyessä minulla ei ole rahallisesti mitään.

      JOs selviät säästöilläsi siihen asti että saat uuden työpaikan niin kannattaa todellakin olla iloinen. Mitä muutakaan varten sitä ihminen säästää kuin pahan päivän varalle, JOs tuntuu pahalta käyttää säästöjä kun olet "pulassa" niin tuskin tulet myöhemminkään olemaan kovin halukas käyttämään niitä johonkin "kivaan" eli ne vaan jäävät tilillesi inflaation ruoaksi.


    • voimia kirjoitti:

      JOs selviät säästöilläsi siihen asti että saat uuden työpaikan niin kannattaa todellakin olla iloinen. Mitä muutakaan varten sitä ihminen säästää kuin pahan päivän varalle, JOs tuntuu pahalta käyttää säästöjä kun olet "pulassa" niin tuskin tulet myöhemminkään olemaan kovin halukas käyttämään niitä johonkin "kivaan" eli ne vaan jäävät tilillesi inflaation ruoaksi.

      Rahojen piti tosiaan olla "kaikkeen kivaan": pahan päivän varalle, auton vaihdon käsirahaksi tai ulkomaanmatkaa varten jne. jne.

      Nyt minut lomautettiin juuri ennen kesälomia, joten:
      - tämän kesän ulkomaanmatkasuunnitelmat hautautuivat hyvin nopeasti
      - auton vaihtoa "uuteen" käytettyyn ei tarvitse turhaan miettiä. Kyllä pärjään hyvin yli 10 vuotta vanhalla käytettynä noin seitsemän vuotta sitten hankkimallani autolla

      Että kyllä tässä ovat kaikki suunnitelmat menneet uusiksi, mutta työssä joutuu käymään edelleen. Rekrykoulutuksen ajan toki ilman palkkaa, pelkällä Kelan peruspäivärahalla.


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Rahojen piti tosiaan olla "kaikkeen kivaan": pahan päivän varalle, auton vaihdon käsirahaksi tai ulkomaanmatkaa varten jne. jne.

      Nyt minut lomautettiin juuri ennen kesälomia, joten:
      - tämän kesän ulkomaanmatkasuunnitelmat hautautuivat hyvin nopeasti
      - auton vaihtoa "uuteen" käytettyyn ei tarvitse turhaan miettiä. Kyllä pärjään hyvin yli 10 vuotta vanhalla käytettynä noin seitsemän vuotta sitten hankkimallani autolla

      Että kyllä tässä ovat kaikki suunnitelmat menneet uusiksi, mutta työssä joutuu käymään edelleen. Rekrykoulutuksen ajan toki ilman palkkaa, pelkällä Kelan peruspäivärahalla.

      Hirveästi se ei lämmitä, mutta eikö niistä rekrykoulutuksista saa (korotetun tuen lisäksi) 180 tai 190 € kulukorvausta/ kuukausi (veroton).


    • Kokki nelonen kirjoitti:

      Hirveästi se ei lämmitä, mutta eikö niistä rekrykoulutuksista saa (korotetun tuen lisäksi) 180 tai 190 € kulukorvausta/ kuukausi (veroton).

      Olet oikeassa. 9 eur/päivä eli noin 190 eur kuukaudessa saa verotonta kulukorvausta.

      Se nostaa rekryohjelman "palkan" ironisesti sanottuna lähes päätä huimaavaksi: 595euroa 190 euroa = vajaat 800 euroa kuukaudessa.

      En tarvitsekaan omista säästöistäni rahaa elämiseen kuin 1200 euroa kuukaudessa.


  • Kyllä kuule moni tulee / joutuu tulemaan toimeen huomattavasti vähemmällä kuin 2000 € / kk.

    • Olet aivan oikeassa. Ja miten se sanonta menikään: "Having it all and losing it is much worse than never having it at all." Jotain tuohon suuntaan.

      Eli on pahempaa olla tottunut siihen, että tilille tulee nettona 3000 eur/kk ja sitten se otetaan pois kuin se, ettei ole koskaan edes keskinkertaiseen palkkaan päässyt käsiksi. Eihän sellaista voi kaivata, mitä ei ole koskaan ollut (olkoon se raha tai elintaso).

      Ei minua opsikelijana haitannut elää valtion opintorahalla. Se riitti hienosti kaikkeen mitä halusin. Mutta sitten kun totut elämään 3000 eurolla kuukaudessa ja se tipahtaa alle 800 euroon, tulee vähän sellainen OHO-fiilis. Että mitäs nyt? Budjetti huutelee "hivenen" alijäämää.

      Säälittävintä tässä kaikessa on vielä se, että 3000 euroa kuukaudessa nettopalkkana oli aika "vähän". Moni tienaa paljon enemmän ja jotkut PALJON enemmän.

      Miltähän tuntuisi, jos 30 000 euron nettokuukausipalkka vaihtuisi Kelan peruspäivärahaan?


  • "Rekrykoulutuksessa on mukana TE-toimisto, ELY-keskus sekä paikallinen yhteistyöyritys. Kaikkien tavoitteena ihmisen työllistäminen. Tämä kaikki vaikuttaa mainiolta, kunnes kompastumme rekrykoulutuksen suurimpaan ongelmaan: työtä pitäisi, eikun PITÄÄ, tehdä ilman palkkaa. Kyllä, luit oikein. Oikeaa työtä, oikeassa yrityksessä, oikean työntekijän velvollisuuksilla pitää tehdä ilman palkkaa! "

    Jep. Tämä on väärin, ja myös luultavasti jossain määrin vääristää yritysten välistä kilpailua.

    Työjakson pitäisi olla suht. lyhyt (esim. max. kuukausi), mahdollisesti osa-aikainen (samalla myös koulutusta) ja todella luonteelta työharjoittelumainen (ei täysiä velvollisuuksia ja vastuuta). Tavoitteena siis se, että työtön tutustuu yhteistyöyritykseen ja yritys kyseiseen henkilöön, ja tämän jälkeen sitten seuraa mahdollinen rekrytointi. Ei niin, että kurssilla oleva pannaan palkatta töihin vaikkapa kolmeksi kuukaudeksi tai minkä mittaisia nuo jaksot nyt ovatkaan.

    Olisi ihan mielenkiintoista tietää, missä määrin nämä rekrykoulutukset todella työllistävät. En myöskään täysin ymmärrä sitä, että usein näitä kai järjestävät erinäiset yksityiset tahot, koulutus- ja konsulttiyritykset, sen sijaan että koulutuksen järjestäjä olisi esim. paikallinen ammatti-instituutti, ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutuslaitos tai vastaava.

    • Jaa, nytpä luin vielä tarkemmin.

      Joo, siis kassan jäsen totta kai pitäisi olla.

      Mutta siis kauhistelet säästöjen menetystä. Olen itse säästänyt suht. mojovan potin viimeisten 7 vuoden kuluessa, mutta koko ajan on ollut mielessä se, että raha on pääosin niin sanotusti pahan päivän varalle tai toisaalta osittain myös veroihin (olen freelancer-yrittäjä, joten verottajan kanssa saa olla tarkkana, ja osa rahasta on aina pidettävä sitä varten tallessa, että joutuukin maksamaan jäännösveroja tms).

      Onhan se toki ikävä ajatus, että jos jää työttömäksi, joutuu elintasoaan ylläpitämään säästöillä. Toisaalta tämä on kyllä ihan normaalia - ei työtön saa yhtä paljon kuin työssäoleva. Toinen vaihtoehto on tietysti laskea elintasoa, jotta säästöt eivät kulu samaan tahtiin. Vaikuttaa osittain siltä, että olet ehkä jossain määrin elänyt yli varojesi, tai et ole varautunut tulevaan ihan niin hyvin kuin voisi. Tai toisaalta et ole valmis laskemaan elintasoasi.

      Mutta siis tuo rekrykoulutustouhu on älytöntä. Jos kerran teet oikeaa ja vastuullista työtä ja täydellä teholla, niin siitä pitää saada oikea palkka, ja työnantajalla pitää olla normaalit velvoitteet. Tämä rekrykoulutustouhu ja palkkatuki ynnä muut työkkärin sos.dem ja byrokratiakuviot ovat eräänlaista yritystukea, jollaisia ei mielestäni pitäisi olla. Nämä vääristävät tilannetta eivätkä taida olla hyväksi koulutuksessa olevillekaan.


    • austerism1 kirjoitti:

      Jaa, nytpä luin vielä tarkemmin.

      Joo, siis kassan jäsen totta kai pitäisi olla.

      Mutta siis kauhistelet säästöjen menetystä. Olen itse säästänyt suht. mojovan potin viimeisten 7 vuoden kuluessa, mutta koko ajan on ollut mielessä se, että raha on pääosin niin sanotusti pahan päivän varalle tai toisaalta osittain myös veroihin (olen freelancer-yrittäjä, joten verottajan kanssa saa olla tarkkana, ja osa rahasta on aina pidettävä sitä varten tallessa, että joutuukin maksamaan jäännösveroja tms).

      Onhan se toki ikävä ajatus, että jos jää työttömäksi, joutuu elintasoaan ylläpitämään säästöillä. Toisaalta tämä on kyllä ihan normaalia - ei työtön saa yhtä paljon kuin työssäoleva. Toinen vaihtoehto on tietysti laskea elintasoa, jotta säästöt eivät kulu samaan tahtiin. Vaikuttaa osittain siltä, että olet ehkä jossain määrin elänyt yli varojesi, tai et ole varautunut tulevaan ihan niin hyvin kuin voisi. Tai toisaalta et ole valmis laskemaan elintasoasi.

      Mutta siis tuo rekrykoulutustouhu on älytöntä. Jos kerran teet oikeaa ja vastuullista työtä ja täydellä teholla, niin siitä pitää saada oikea palkka, ja työnantajalla pitää olla normaalit velvoitteet. Tämä rekrykoulutustouhu ja palkkatuki ynnä muut työkkärin sos.dem ja byrokratiakuviot ovat eräänlaista yritystukea, jollaisia ei mielestäni pitäisi olla. Nämä vääristävät tilannetta eivätkä taida olla hyväksi koulutuksessa olevillekaan.

      "Tai toisaalta et ole valmis laskemaan elintasoasi."

      Juuri tästä on kyse. Pelkkä asuntolainan lyhennys on tuhat euroa kuukaudessa. Miksi ottaisin lyhennysvapaata? Minulla tosiaan menee kaikkineen 2000 euroa kuukaudessa elämiseen. Siitä yli puolet asumiseen (laina, vastike, vesi, sähkö, netti jne.)

      "Mutta siis tuo rekrykoulutustouhu on älytöntä. Jos kerran teet oikeaa ja vastuullista työtä ja täydellä teholla, niin siitä pitää saada oikea palkka, ja työnantajalla pitää olla normaalit velvoitteet."

      Se onkin yksi syy, miksi haluan avautua asiasta netissä. On älytöntä tehdä liki puoli vuotta työtä "ilman palkkaa". Ainut taho joka tienaa rahaa on koulutuksesta vastaava oppilaitos. Yritys nimittäin maksaa työntekijästä: 5000 euroa viideltä kuukaudelta, mutta se koko summa menee oppilaitokselle, joka järjestää opetusta esim. kahtena päivänä viikossa koko rekrykoulutuksen ajan. ELY-keskus maksaa oppilaitokselle yli 10 000 euroa per oppilas rekrykoulutuksesta.

      Eli oppilaitos laittaa muutaman henkilön rekrykoulutuksesta helposti yli 100 000 euroa taskuunsa ja järjestää parina päivänä viikossa opettajan kertomaan vitsejä oppilaille. Kolmena päivänä viikossa oppilas tekee yhteistyöyrityksessä töitä (normaalia 8 tunnin päivää) ilman palkkaa.

      Ainut korvaus rekrykoulutuksen ajalta on peruspäiväraha liikkumisavustus eli yhteensä alle 800 euroa kuukaudessa. Mutta kyllä sillä pärjää hienosti. Laskennallinen tuntipalkka on alle 4 euroa.


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      "Tai toisaalta et ole valmis laskemaan elintasoasi."

      Juuri tästä on kyse. Pelkkä asuntolainan lyhennys on tuhat euroa kuukaudessa. Miksi ottaisin lyhennysvapaata? Minulla tosiaan menee kaikkineen 2000 euroa kuukaudessa elämiseen. Siitä yli puolet asumiseen (laina, vastike, vesi, sähkö, netti jne.)

      "Mutta siis tuo rekrykoulutustouhu on älytöntä. Jos kerran teet oikeaa ja vastuullista työtä ja täydellä teholla, niin siitä pitää saada oikea palkka, ja työnantajalla pitää olla normaalit velvoitteet."

      Se onkin yksi syy, miksi haluan avautua asiasta netissä. On älytöntä tehdä liki puoli vuotta työtä "ilman palkkaa". Ainut taho joka tienaa rahaa on koulutuksesta vastaava oppilaitos. Yritys nimittäin maksaa työntekijästä: 5000 euroa viideltä kuukaudelta, mutta se koko summa menee oppilaitokselle, joka järjestää opetusta esim. kahtena päivänä viikossa koko rekrykoulutuksen ajan. ELY-keskus maksaa oppilaitokselle yli 10 000 euroa per oppilas rekrykoulutuksesta.

      Eli oppilaitos laittaa muutaman henkilön rekrykoulutuksesta helposti yli 100 000 euroa taskuunsa ja järjestää parina päivänä viikossa opettajan kertomaan vitsejä oppilaille. Kolmena päivänä viikossa oppilas tekee yhteistyöyrityksessä töitä (normaalia 8 tunnin päivää) ilman palkkaa.

      Ainut korvaus rekrykoulutuksen ajalta on peruspäiväraha liikkumisavustus eli yhteensä alle 800 euroa kuukaudessa. Mutta kyllä sillä pärjää hienosti. Laskennallinen tuntipalkka on alle 4 euroa.

      Ja koska rekrykoulutettava ei ole työsuhteessa, ei hänelle tietenkään kerry vuosilomaa puolivuotisen työssäolon ajalta päivääkään. Eli jos ensi kesänä aikoo lomailla, on se sitten palkatonta lomaa...

      Reilu on tämän pelin henki.


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Ja koska rekrykoulutettava ei ole työsuhteessa, ei hänelle tietenkään kerry vuosilomaa puolivuotisen työssäolon ajalta päivääkään. Eli jos ensi kesänä aikoo lomailla, on se sitten palkatonta lomaa...

      Reilu on tämän pelin henki.

      Tänään töissä esimies oletti, että osaan suoraan asian, jota minulle ei kukaan ehtinyt opettaa. Vaatimustaso on tosiaan samaa luokkaa tai enemmän kuin oikeasti palkatulta työntekijältä.

      Miettikää nyt: minun pitäisi osata käyttää ohjelmistoa tuottavaan työhön, vaikka en ole koskaan aiakisemin käyttänyt kyseistä ohjelmistoa enkä eläissäni tehnyt asioita siinä laajuudessa, mitä nyt oletettiin. Eikä kukaan ehtinyt opettaa, "kun kaikki ovat niin kiireisiä!"

      Miettikää sitä painetta, jonka rekrykoulutettava saa kokea! Ehkä on aika hakeutua vähemmän vaativiin työtehtäviin ja laittaa hakemus vaikka Lontooseen johonkin investointipankkiin työharjoittelijaksi...


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Tänään töissä esimies oletti, että osaan suoraan asian, jota minulle ei kukaan ehtinyt opettaa. Vaatimustaso on tosiaan samaa luokkaa tai enemmän kuin oikeasti palkatulta työntekijältä.

      Miettikää nyt: minun pitäisi osata käyttää ohjelmistoa tuottavaan työhön, vaikka en ole koskaan aiakisemin käyttänyt kyseistä ohjelmistoa enkä eläissäni tehnyt asioita siinä laajuudessa, mitä nyt oletettiin. Eikä kukaan ehtinyt opettaa, "kun kaikki ovat niin kiireisiä!"

      Miettikää sitä painetta, jonka rekrykoulutettava saa kokea! Ehkä on aika hakeutua vähemmän vaativiin työtehtäviin ja laittaa hakemus vaikka Lontooseen johonkin investointipankkiin työharjoittelijaksi...

      Kelan peruspäivärahaa odotellessa menee tämäkin viikonloppu paastotessa. Mutta onhan se selvää, ettei 40 tuntista työviikkoa tekevällä voi olla varaa ruokaan, kun elää Kelan peruspäivärahalla.

      Haaveilen siitä, että olisi varaa käydä vuokraamassa joku elokuva vuokraamosta, mutta nyt ei ole enää sellaisia rahoja!

      Mitä jos sairastun anemiaan ennen rekrykoultuksne päättymistä? Tai kuolen nälkään? Voiko rekrykoulutus viedä hengen?


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Kelan peruspäivärahaa odotellessa menee tämäkin viikonloppu paastotessa. Mutta onhan se selvää, ettei 40 tuntista työviikkoa tekevällä voi olla varaa ruokaan, kun elää Kelan peruspäivärahalla.

      Haaveilen siitä, että olisi varaa käydä vuokraamassa joku elokuva vuokraamosta, mutta nyt ei ole enää sellaisia rahoja!

      Mitä jos sairastun anemiaan ennen rekrykoultuksne päättymistä? Tai kuolen nälkään? Voiko rekrykoulutus viedä hengen?

      Ei ole muuten vielä ollut sanallakaan puhetta, millainen työpaikka rekrykoulutuksen päättyessä saattaa olla tarjolla. Työtehtävät? - Ei tietoa. Palkka? - Ei hajuakaan.

      Ainut fakta on se, että nyt tehdään puoli vuotta työtä palkatta, jotta saa, hmm, ei aavistustakaan mitä. Se tässä ihmetyttääkin.

      Vaikea löytää motivaatio viikkokausia jatkuvaan palkattomaan työskentelyyn, kun ei tiedä millainen palkinto mahdollisesti odottaa maaliviivalla eli rekrykoulutuksen päättyessä.


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Ei ole muuten vielä ollut sanallakaan puhetta, millainen työpaikka rekrykoulutuksen päättyessä saattaa olla tarjolla. Työtehtävät? - Ei tietoa. Palkka? - Ei hajuakaan.

      Ainut fakta on se, että nyt tehdään puoli vuotta työtä palkatta, jotta saa, hmm, ei aavistustakaan mitä. Se tässä ihmetyttääkin.

      Vaikea löytää motivaatio viikkokausia jatkuvaan palkattomaan työskentelyyn, kun ei tiedä millainen palkinto mahdollisesti odottaa maaliviivalla eli rekrykoulutuksen päättyessä.

      Monologini jatkuu:

      Terveiset Turun verotoimistosta! Lähdin tänään töistä vähän aikaisemmin, jotta sain hu0rattua tietooni työkavereideni palkat. Julkiset verotiedothan pääsee näkemään Verotoimiston asiakaspäätteeltä. Siis kenen tahansa suomalaisen verotettavat ansio- ja pääomatulot sekä mahdollisten veronpalautusten ja jälkiverojen suuruuden. Ihan sentin tarkkuudella! Tämä on upeaa!

      Se mikä ei ole upeaa on rekrytyöpaikkani työntekijöilleen maksamien palkkojen PIENUUS. Tämä yllätti ihan totaalisesti. Tyypit tienaa 21 000 euroa vuodessa (brutto valtion verotuksessa) eli käytännössä aika tarkkaan tasan 2000 euroa/kk brutto palkkoja tai vähän vajaa. Päällikkö tienaa hulppeat 32 000 euroa/vuosi, bruttona. Eli alle 3000 euroa kuukaudessa.

      Tuleehan noilla palkoilla toimeen, mutta puolen vuoden ilmaistyön palkitseminen lopuksi työsuhteella ja 2000 euron bruttokuukausipalkalla ei nyt kovinkaan hulppealta vaikuta. Mutta se on se potti sateenkaaren päässä, jonka eteen saa tehdä puoli vuotta ilmaiseksi työtä: ankea duuni 2000 e/kk bruttopalkalla. Wow. Tässä ei valitettavasti ole television reality-sarjan aineksia.

      Voi tätä rekrykoulutettavan elämää...

      Mitäkö pitäisi tienata, siis kenen tahansa suomalaisen? Vai saako näinä "ankeina" aikoina olla edes mitä vähimmissä määrin vaativainen? Hyvä kysymys. Jos rivimyyjä (myyntipäällikkö) tienaa suomalaisen ohjelmistoyrityksen palveluksessa 100 000 - 150 000 euroa vuodessa brutto, niin tuskin kukaan 40 tuntista työviikkoa tekevä alle 40 000 euron bruttovuosiansioihin haluaa tyytyä. Alasta riippumatta. Tai siis tyytymään joutuu monikin, valitettavasti, mutta TYYTYVÄINEN ei kuulu olla alle 40 000 euron bruttovuosiansioon.

      Ei tässä siis mitään munaskuita tai tähtiä taivaalta tavoitella. Ainoastaan reilua palkkaa reilusta työnteosta. 3000-3500 euroa/kk (brutto) minimissään. Ollaan selvästi alle peruskoulun opettajan ansiotason. Tai oikeastaan 3500 kuukaudessa alkaa olla jo niillä korvilla. Ihan perusliksa, siis, on tässä tavoitteena.


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Ei ole muuten vielä ollut sanallakaan puhetta, millainen työpaikka rekrykoulutuksen päättyessä saattaa olla tarjolla. Työtehtävät? - Ei tietoa. Palkka? - Ei hajuakaan.

      Ainut fakta on se, että nyt tehdään puoli vuotta työtä palkatta, jotta saa, hmm, ei aavistustakaan mitä. Se tässä ihmetyttääkin.

      Vaikea löytää motivaatio viikkokausia jatkuvaan palkattomaan työskentelyyn, kun ei tiedä millainen palkinto mahdollisesti odottaa maaliviivalla eli rekrykoulutuksen päättyessä.

      "Ei ole muuten vielä ollut sanallakaan puhetta, millainen työpaikka rekrykoulutuksen päättyessä saattaa olla tarjolla. Työtehtävät? - Ei tietoa. Palkka? - Ei hajuakaan.

      Ainut fakta on se, että nyt tehdään puoli vuotta työtä palkatta, jotta saa, hmm, ei aavistustakaan mitä. Se tässä ihmetyttääkin.

      Vaikea löytää motivaatio viikkokausia jatkuvaan palkattomaan työskentelyyn, kun ei tiedä millainen palkinto mahdollisesti odottaa maaliviivalla eli rekrykoulutuksen päättyessä."

      Yleensä sitä työpaikkaa ei edes ole tarjolla ns. rekrykoulutuksen jälkeen. Ei ainakaan oman kokemukseni mukaan.


    • Työtön minäkin kirjoitti:

      "Ei ole muuten vielä ollut sanallakaan puhetta, millainen työpaikka rekrykoulutuksen päättyessä saattaa olla tarjolla. Työtehtävät? - Ei tietoa. Palkka? - Ei hajuakaan.

      Ainut fakta on se, että nyt tehdään puoli vuotta työtä palkatta, jotta saa, hmm, ei aavistustakaan mitä. Se tässä ihmetyttääkin.

      Vaikea löytää motivaatio viikkokausia jatkuvaan palkattomaan työskentelyyn, kun ei tiedä millainen palkinto mahdollisesti odottaa maaliviivalla eli rekrykoulutuksen päättyessä."

      Yleensä sitä työpaikkaa ei edes ole tarjolla ns. rekrykoulutuksen jälkeen. Ei ainakaan oman kokemukseni mukaan.

      "Yleensä sitä työpaikkaa ei edes ole tarjolla ns. rekrykoulutuksen jälkeen. Ei ainakaan oman kokemukseni mukaan."

      Toit erittäin hyvin esiin taas yhden suuren rekrykoulutuksen ongelmista: Fakta tosiaan on, että yritys ei millään muotoa sitoudu tarjoamaan työpaikkaa rekrykoulutuksen päättyessä harjoittelijalle. Varmaa on vain se, että työtä pitää tehdä Kelan peruspäivärahalla puoli vuotta, mutta tämä "uhrautuminen" ei välttämättä takaa työpaikkaa.

      Ainut varma asia on se, että yhteistyöyrityksellä on työntekijä käytettävissä puoli vuotta, kolmena päivänä viikossa, 8 tuntia päivässä. Ja se, että rekrykoulutuksen järjestäjä (oppilaitos) tienaa tuhansia euroja jokaisesta koulutettavasta.

      Toivotan vilpittömästi sinulle menestystä työnhakuun! Toivottavasti löydät vakituisen työpaikan mahdollisimman hyvällä palkalla.


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Monologini jatkuu:

      Terveiset Turun verotoimistosta! Lähdin tänään töistä vähän aikaisemmin, jotta sain hu0rattua tietooni työkavereideni palkat. Julkiset verotiedothan pääsee näkemään Verotoimiston asiakaspäätteeltä. Siis kenen tahansa suomalaisen verotettavat ansio- ja pääomatulot sekä mahdollisten veronpalautusten ja jälkiverojen suuruuden. Ihan sentin tarkkuudella! Tämä on upeaa!

      Se mikä ei ole upeaa on rekrytyöpaikkani työntekijöilleen maksamien palkkojen PIENUUS. Tämä yllätti ihan totaalisesti. Tyypit tienaa 21 000 euroa vuodessa (brutto valtion verotuksessa) eli käytännössä aika tarkkaan tasan 2000 euroa/kk brutto palkkoja tai vähän vajaa. Päällikkö tienaa hulppeat 32 000 euroa/vuosi, bruttona. Eli alle 3000 euroa kuukaudessa.

      Tuleehan noilla palkoilla toimeen, mutta puolen vuoden ilmaistyön palkitseminen lopuksi työsuhteella ja 2000 euron bruttokuukausipalkalla ei nyt kovinkaan hulppealta vaikuta. Mutta se on se potti sateenkaaren päässä, jonka eteen saa tehdä puoli vuotta ilmaiseksi työtä: ankea duuni 2000 e/kk bruttopalkalla. Wow. Tässä ei valitettavasti ole television reality-sarjan aineksia.

      Voi tätä rekrykoulutettavan elämää...

      Mitäkö pitäisi tienata, siis kenen tahansa suomalaisen? Vai saako näinä "ankeina" aikoina olla edes mitä vähimmissä määrin vaativainen? Hyvä kysymys. Jos rivimyyjä (myyntipäällikkö) tienaa suomalaisen ohjelmistoyrityksen palveluksessa 100 000 - 150 000 euroa vuodessa brutto, niin tuskin kukaan 40 tuntista työviikkoa tekevä alle 40 000 euron bruttovuosiansioihin haluaa tyytyä. Alasta riippumatta. Tai siis tyytymään joutuu monikin, valitettavasti, mutta TYYTYVÄINEN ei kuulu olla alle 40 000 euron bruttovuosiansioon.

      Ei tässä siis mitään munaskuita tai tähtiä taivaalta tavoitella. Ainoastaan reilua palkkaa reilusta työnteosta. 3000-3500 euroa/kk (brutto) minimissään. Ollaan selvästi alle peruskoulun opettajan ansiotason. Tai oikeastaan 3500 kuukaudessa alkaa olla jo niillä korvilla. Ihan perusliksa, siis, on tässä tavoitteena.

      Rivimyyjä(myyntipäällikkö) tienaa 100 000 - 150 000 euroa vuodessa? Myyntipäälliköiden keskipalkka on sellainen 50 000 euroa vuodessa (4 363e/kk), yli 100 000 euroa myyntipäällikkönä tienaavat ovat joko korkeakoulutettuja tai työuransa loppupuolella parempiin myyntitehtäviin päässeitä.

      Olet aika kaukana oikeasta elämästä näillä sinun palkkakäsityksilläsi ja jos se rekrykoulutus ei kiinnosta niin hanki itse työpaikka. Ei vain sinun palkkakäsityksilläsi taida olla mahdollista.


    • ItseHankittuTyö kirjoitti:

      Rivimyyjä(myyntipäällikkö) tienaa 100 000 - 150 000 euroa vuodessa? Myyntipäälliköiden keskipalkka on sellainen 50 000 euroa vuodessa (4 363e/kk), yli 100 000 euroa myyntipäällikkönä tienaavat ovat joko korkeakoulutettuja tai työuransa loppupuolella parempiin myyntitehtäviin päässeitä.

      Olet aika kaukana oikeasta elämästä näillä sinun palkkakäsityksilläsi ja jos se rekrykoulutus ei kiinnosta niin hanki itse työpaikka. Ei vain sinun palkkakäsityksilläsi taida olla mahdollista.

      Baswarella "rivimyyjät" tienaavat ihan kohtuullisesti. Näin on marjat.

      Surullista on se, että reilua ja kohtuullista palkkaa ei riitä jokaiselle työtä tekevälle. Yksi entinen opiskelukaverini tienasi julkisten verotietojen mukaan vuonna 2011 noin 230 000 euroa (brutto). Eräs toinen ansiotuloina yli 400 000 euroa (brutto). Säälittävämpi tapaus pankkiiriliike FIMissä vain 75 000 euroa ansioita ja 25 000 euroja pääomatuloina siihen päälle.

      Tuosta maailmasta katsottuna 2000 tai 3000 euroa kuukaudessa ei ole "mitään".


  • Huomenna tulossa vähän Kelan rahaa tilille. Ihanaa! Kyllä on upeaa, miten kovasta työstä palkitaan.

    Alkaa vain ahdistaa tämä työ. Motivaatio nollilla. Jäätävän tylsiä ja yksitoikkoisia työtehtäviä. Työpäivän jälkeen tuntuu kuin olisi antanut paljon, mutta saanut hyvin vähän mitään. On tyhjä olo, kun lähtee töistä kotiin. On voimaton olo. On väsynyt olo. Jo maanantaina.

    Edellinen työpaikkani oli kuin vastakohta. Töistä tuli intoa puhkuan ja iloisena kotiin, ja illalla jo odotti seuraavaa työpäivää. Ihan oikeasti. Joskus harmitti, kun työpäivä "loppui kesken". Työ ei tuntunut työltä. Se tuntui hauskanpidolta; vapaa-ajanvietolta, josta maksettiin vielä kohtuuttoman hyvää palkkaa.

    On mielenkiintoista huomata kuin erilaisia työtehtäviä on tarjolla: motivoivia ja palkitsevia, mutta myös henkisesti "tappavia" ja ahdistavia, jotka imevät työntekjän voimia. Jokainen tajuaa, millainen on unelmien työpaikka. No, sellainen, jossa työnteko ei edes tunnu työltä. Se on unelmaa.

    • Noin siinä kävi. Iltalehti uutisoi, että 26-vuotias sossun elätti kuohuttaa – 1100€/kk tekemättä juuri mitään.

      Tämähän on ketjuni aihe! Suomessa työnteko ei kannata. Tienaan 775 euroa kuukaudessa (Kelan peruspäiväraha korotettuna liikkumisavustus 9 e/päivä). Onhan tämä 775 euroa kuukaudessa hieno raha, mutta sen eteen teen duunia 40 tuntia viikossa! Herään taas aamulla ennen seitsemää ja huomenna perjantaina odottaa klo. 8-16 työpäivä.

      Mikä idea on siinä, että pitää tehdä työtä ilman palkkaa (koko rekrykoulutuksen ajan)? Ja joku pelle tienaa minua enemmän kuin ei tee mitään!?!?!?

      Elämä tosiaan ON.


  • Niin, ja nythän siis ehdotellaan, että työttömien pitäisi tehdä se pari tuntia viikossa pakkotyötä.

    Nykypäivän työelämästä. Kuten edellä jo ohimennen mainitsin, toimin itse freelancer-yrittäjänä. Teen töitä toimialalla, jossa töitä ei oikeastaan saa, ellei ole yrittäjä. Ongelmana kuitenkin on, että tällä alalla aito yrittäjyys ei ole mahdollista, koska käytännössä kaikki alan yrittäjät ovat yksinyrittäjiä ja toimeksiantajat isoja monikansallisia yrityksiä, jotka vaihtavat alihankkijan lennosta, jos homma ei miellytä tai jos alihankkija esim. yrittää omatoimisesti hinnoitella työnsä. Hinnoittelu toimii siis niin, että toimeksiantaja määrää hnnat! Jotta alalla pääsisi suomalaisten keskiansioon, on töitä tehtävä arviolta noin 30 % enemmän kuin jossain "normityössä". Lisäksi pitää tietysti maksaa yrittäjänä itse eläke ja kaikenlaiset muut kulut, joten töitä pitää tehdä vielä hieman enemmän, jotta käteen jäisi se keskiansio. Niinpä tällä alalla kovin harva tienaa sen verran.

    Itse joka tapauksessa jaksan tätä jotenkuten, koska työtä voi tehdä (tiettyjen rajojen puitteissa) suht itsenäisesti, omana aikanaan ja omissa tiloissa, ja työ on (yleensä) ihan mielenkiintoista.

    • Vielä lisäys. Meikäläisen alalla voisi sanoa ketjun otsikkoa mukaellen, että rahaa tulee (jonkin verran), mutta elämä menee.


    • austerism1 kirjoitti:

      Vielä lisäys. Meikäläisen alalla voisi sanoa ketjun otsikkoa mukaellen, että rahaa tulee (jonkin verran), mutta elämä menee.

      Äh, siis ketjun aloittajan nimimerkkiä mukaillen.


    • austerism1 kirjoitti:

      Äh, siis ketjun aloittajan nimimerkkiä mukaillen.

      Niin. Aina ei ole helppoa. Tänään paukutin taas mukavan vähän ylipitkän työpäivän, mutta mitäpä sitä ei tekisi Kelan peruspäivärahan eteen. Vaikka eihän Kela tunne ylityökorvausta tai liukuvaa työaikaa.

      Yrittäjällä on usein tosiaan vaikeampaa kuin kuvitellaan. Työ voi olla epäsäännöllistä (toimeksiantojen määrän suhteen) ja kaikki eläkesäästöt jne. on itse tehtävä! Ei ole yrittäjällä helppoa.

      Terveys on sentään vielä tallella, vaikka sydämessäni olenkin tuntenut jotain outoa epäsäännöllistä pistelyä viime vaikoina. Eilen nukkumaan mennessä ja iltapäivällä töissä. Enkä juo kahvia, joten ei johdu siitä.

      Yritän selvitä hengissä rekrykoulutuksen loppuun, etten jää mitään "velkaa" Kelalle ja työnantajalleni. Kunnian mies kaatuu vasta maalissa.


  • Sydämentykytykset ynnä muut muljahtelut ovat minullekin tuttuja tuntemuksia. Stressi taitaa aiheuttaa jonkinverran pientä rytmihäiriötä. Ja itse kyllä juon kahviakin aika lailla. Myös avopuolisolla on kuulemma vastaavia tuntemuksia ollut - etenkin vaikeassa elämäntilanteessa.

    Joskus muinoin olen myös saanut paniikkikohtauksen. Silloin en ollut yrittäjä vaan tein puhelintyötä, mutta en mitään lehtimyyntiä vaan reilusti vaativampaa puhelintyötä pankkialalla.

    Tätä se nykyaikainen työelämä monen kohdalla on ja joko ollaan tavalla tai toisella pakkotyöllistettynä tai yrittäjä"orjana".

  • Pari viikkoa vielä, niin rekrykoulutus on tullut päätökseensä. Niinhän siinä kävi, että työharjoitteluni loppuu. EN SAANUT TYÖPAIKKAA. Palaan takaisin työttömäksi.

    Tulin siis tehneeni melkein puoli vuotta töitä Kelan peruspäivärahalla, ilman varsinaista palkkaa. Ei ole paljon hyväksikäytetty ole, eipä juuri, mutta ehkä silti vähän.

    Mutta elämä on.

    • Eikä tässä vielä kaikki. Autoni hajosi ajokelvottomaan kuntoon eilen. Huoltokorjaamo harsi sen taas ajokuntoon tänään. Lasku 275 euroa.

      Kun tekee laillani täyttä työviikkoa (40 tuntia viikossa) ja tienaa sen 4,50 euroa tunnissa (775 eur/kk), niin kyllähän auton yllättävä korjauslasku (275 euroa) silti vähän säikäyttää.

      Onneksi rekrykoulutuksen aikana palkka on niin hyvä (775 eur/kk), että rahaa riittää myös yllättäviin kulueriin. Näin oma mieli säilyy stressittömänä ja elämä tuntuu reilulta. Vai mitä? Marraskuun budjettini: 775-275=500 euroa

      Moniko elää 500 eurolla kuukauden? Siitä amksetaan asuminen kaikkine kuluineen, auton vakuutukset, bensat, ruoka, vakuutukset jne. Ihan kaikki!


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Eikä tässä vielä kaikki. Autoni hajosi ajokelvottomaan kuntoon eilen. Huoltokorjaamo harsi sen taas ajokuntoon tänään. Lasku 275 euroa.

      Kun tekee laillani täyttä työviikkoa (40 tuntia viikossa) ja tienaa sen 4,50 euroa tunnissa (775 eur/kk), niin kyllähän auton yllättävä korjauslasku (275 euroa) silti vähän säikäyttää.

      Onneksi rekrykoulutuksen aikana palkka on niin hyvä (775 eur/kk), että rahaa riittää myös yllättäviin kulueriin. Näin oma mieli säilyy stressittömänä ja elämä tuntuu reilulta. Vai mitä? Marraskuun budjettini: 775-275=500 euroa

      Moniko elää 500 eurolla kuukauden? Siitä amksetaan asuminen kaikkine kuluineen, auton vakuutukset, bensat, ruoka, vakuutukset jne. Ihan kaikki!

      Tiettävästi joku Kevan pomo epäonnistui työssään, irtisanoutui ja sai yli 300 000 euron erorahat. Kohtuullinen palkkio mokaamisesta.

      Itse lähestyn omaa henkilökohtaista konkurssia, vaikka olenkin työskennellyt puoli vuotta ilman palkkaa. Eikun hei, sen takia olen tekemässä konkurssia! Teen töitä ilman palkkaa! Ääliömäistä!

      Koska rekrykoulutus ei johtanut työpaikan saantiin, vaan olen ihan pian työtön, niin eikö juuri siksi jokin rahallinen palkkio olisi kohdillaan epäonnistumisestani ja puolen vuoden palkattomasta työstä? Ei ehkä 300 000 euroa Kevan malliin, mutta edes 30 000 euroa?

      Ehkä esimieheni yllättää minut viimeisenä työpäivänäni. Ehkä...


    • meni rahat ja elämä kirjoitti:

      Tiettävästi joku Kevan pomo epäonnistui työssään, irtisanoutui ja sai yli 300 000 euron erorahat. Kohtuullinen palkkio mokaamisesta.

      Itse lähestyn omaa henkilökohtaista konkurssia, vaikka olenkin työskennellyt puoli vuotta ilman palkkaa. Eikun hei, sen takia olen tekemässä konkurssia! Teen töitä ilman palkkaa! Ääliömäistä!

      Koska rekrykoulutus ei johtanut työpaikan saantiin, vaan olen ihan pian työtön, niin eikö juuri siksi jokin rahallinen palkkio olisi kohdillaan epäonnistumisestani ja puolen vuoden palkattomasta työstä? Ei ehkä 300 000 euroa Kevan malliin, mutta edes 30 000 euroa?

      Ehkä esimieheni yllättää minut viimeisenä työpäivänäni. Ehkä...

      Kaamos ja kylmä talvi masentaa. Ajattelin varata ulkomaanmatkan itselleni ja hakea elämäniloa sieltä, missä aurinko paistaa ja palmut huijuvat.

      Sitten huomasinkin, että en koko syksyn aikana ole saanut säätettyä euroakaan palkoistani. Järkyttävää! 40 tuntista työviikkoa painava saa 775 euroa kuukaudessa käteen. Menoni ovat yli 1700 euroa kuukaudessa. Olen oikeastaan polttanut säästöjänin yli 4000 euroa syksyn aikana!

      Miten tästä lähdetään ulkomaanmatkalle? Kai olen sellaisen ansainnut, kun viimeksi olin ukomailla 2004. Onko liiallista haluta aurinkoa kerran 10 vuodessa, kun kaikki me tavikset ulkomailla nykyään kuitenkin käydään? Ulkomaanmatkat ovat nykyään "normaalia elämistä". Tämä ei ole luksusta tai yltäkylläisyyttä, jota haluan.

      Ei ole työtä tekevällä helppoa Suomessa. Saisinko jostain varastettua ulkomaanmatkan tai tuhat euroa? (huomaatteko, työelämässä oleva täyttä työviikkoa tekevä miettii varastamista vaihtoehtona rahoittaa normaalia elämistä...) Kyllä on jokin pielessä. Kuten esim. se, että jäädessäni rekrykoulutuksen päättyessä työttömäksi ansioni eivät tule laskemaan euroakaan! Tienaan ihan saman, makaanpa sitten asunnossani kaikki päivät tai aherran töissä. Uskomatonta! Tämä järjestelmä on kuvottavan sairas.


  • Voi hyvänen aika! Jos et halua olla rekrykoulutuksessa, lähde v**tuun sieltä!! Ei kukaan pakota sinua siellä olemaan. Koko koulutuksen ajan saat hakea muita töitä ja keskeyttää koulutuksen, jos löydät uuden työpaikan.

    Rekrykoulutuksen pointtina on se, että sinulla on muutakin tekemistä kuin lorvia kotona. Kuvittelepa työhaastattelu.

    "Sinulla on ansioluettelossa vajaan vuoden mittainen rako. Mitä teit silloin?"
    - "Öö en mitään."

    TAI

    "Mitä teit jouduttuasi lomautetuksi?"
    - "Osallistuin rekrykoulutukseen, jossa pääsin työskentelemään X kuukautta X alan yrityksessä. Sain työssä hyvää työkokemusta ja koin sen mielekkäämmäksi kuin kotisohvalla makaamisen."

    Kumpi näistä haluat olla?

    Mielestäni ihan typerää valittaa tuollaisesta, kun voit aivan hyvin olla olematta koulutuksessa.

    Olen itse parhaillaan työvoimakoulutuksessa, ja vaikka pidän harmillisena sitä että joudun liiton rahoilla elämään, koen saamani työkokemuksen 100 kertaa tärkeämmäksi. Se on se jolla on merkitystä tulevaisuudessa.

    Kuten sanottu: voit koko koulutuksen ajan hakea muita töitä ja lähteä kalppimaan jos siltä tuntuu.

    En tiedä millä paikkakunnalla asut, mutta henkilöstöalalla työskennelleenä voin sanoa ettei ainakaan Tampereella mitään yli 3000€ palkkoja saa kuin johtotasolla olevat. Peruspalkka melkein missä tahansa työssä on 1600€-2400€/kk.

    Asennekysymys aivan täysin.

    • "mutta henkilöstöalalla työskennelleenä voin sanoa ettei ainakaan Tampereella mitään yli 3000€ palkkoja saa kuin johtotasolla olevat. Peruspalkka melkein missä tahansa työssä on 1600€-2400€/kk"

      Eihän tuo voi pitää paikkaansa? Parisataa ainakin lisää.

      Suomalaisten mediaaniansiokin on kai jo jossain suht. lähellä 3 000 euroa. En jaksa kaivaa Tilastokeskuksen lähdettä, mutta tuossa nyt esim. yksi (jo vanha) juttu, joka sivuaa aihetta:

      http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/05/29/2-300-ammatin-ansiot-katso-parjaatko-vertailussa/201230171/139


    • Löysin ketjun juuri ja ihmettelin eikö kukaan anna palautetta tuohon "vollotukseen". Vaikka aloittaja on oikeassa monessa asiassa, niin tämä nyt vaan on se maailma, jossa eletään.

      Olen itse ollut työttömänä toukokuusta. En ole koskaan ennen ollut työttömänä (työuraa takana 30 vuotta) enkä ole ammattiyhdistysaktiivi, joten KELAn päivärahoilla elän itsekin.

      Aloitin työvoimakoulutuksessa marraskuussa ja nyt käytännössä pyöritän tätä aloittavaa firmaa, ilmaiseksi. Mutta se tyhjä lovi siellä CV:ssä on paljon pahempi asia tulevaisuuteni kannalta.

      Melkein minkä tahansa alan palkkojen vertaaminen myyjien palkkoihin on hyvin helposti harhaanjohtavaa. Myyminen on hyvin palkattua vaikeaa työtä, tai hyvin huonosti palkattua helppoa työtä. Hyvä myyjä - johon ryhmään itsekin lasken kuuluvani - tienaa näin peruskoulupohjalla ekonomin palkan. Huippumyyjä, joita on todella vähän voi tienata melkein mitä vain.


    • Gibran kirjoitti:

      Löysin ketjun juuri ja ihmettelin eikö kukaan anna palautetta tuohon "vollotukseen". Vaikka aloittaja on oikeassa monessa asiassa, niin tämä nyt vaan on se maailma, jossa eletään.

      Olen itse ollut työttömänä toukokuusta. En ole koskaan ennen ollut työttömänä (työuraa takana 30 vuotta) enkä ole ammattiyhdistysaktiivi, joten KELAn päivärahoilla elän itsekin.

      Aloitin työvoimakoulutuksessa marraskuussa ja nyt käytännössä pyöritän tätä aloittavaa firmaa, ilmaiseksi. Mutta se tyhjä lovi siellä CV:ssä on paljon pahempi asia tulevaisuuteni kannalta.

      Melkein minkä tahansa alan palkkojen vertaaminen myyjien palkkoihin on hyvin helposti harhaanjohtavaa. Myyminen on hyvin palkattua vaikeaa työtä, tai hyvin huonosti palkattua helppoa työtä. Hyvä myyjä - johon ryhmään itsekin lasken kuuluvani - tienaa näin peruskoulupohjalla ekonomin palkan. Huippumyyjä, joita on todella vähän voi tienata melkein mitä vain.

      "Vajaat parikymmentä opiskelijaa aloitti vuosi sitten niin kutsutun rekrykoulutuksen. Täsmäkoulutuksella Pohjois-Karjalan Osuuskauppa haki myyjiä marketteihin ja liikennemyymälöihin. Kummatkaan osapuolet eivät ole lopputulokseen täysin tyytyväisiä."

      http://yle.fi/uutiset/lupasiko_ilmoitus_liikaa__kaikki_olivat_siina_uskossa_etta_saavat_toita/6923735

      Rekrykoulutus on näköjään muuallakin haasteellista...


  • Älkää uskoko satuja:

    "Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen."

    http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/etsi_tyontekijaa/rekrykoulutus/index.html

    Minä suoritin rekrykoulutuksen hyväksytysti, mutta EN TYÖLLISTYNYT vaan ajauduin työttömäksi ja nyt olen syrjäytynyt työelämästä. Olkaa siis tarkkana ja laittakaa isäntäyritys tiukille. Muistakaa huudella pomolle aamuisin: "Show me the money!"

    Jos jotain positiivista, niin tein töitä yli puoli vuotta "ilman palkkaa". Kokemus sekin.

  • Rekrykoulutukseen lähtijöille tiedoksi, että kannattaa melkein pyytää kaikki kirjallisena mitä vastaan tulee. Mulle tarjottiin vaihtelevia työtehtäviä, nyt harjoittelun edetessä onkin käynyt selville, että moni suullisesti luvattu ei pidä paikkaansa. Työntekijöiltä saamat tiedot työn palkkauksesta ja työajoista, ovat olleet todella negatiivinen yllätys. Minkä takia loppujen lopuksi tämä rekrykoulutus on vain ilmaista työvoimaa yritykselle?

    • Hyviä kysymyksiä.

      "Minkä takia loppujen lopuksi tämä rekrykoulutus on vain ilmaista työvoimaa yritykselle?"

      Siksi kun maailmassa ja Suomessa on paljon epätoivoisia ihmisiä, jotka tekevät töitä ilmaiseksi. Järkyttävä tilanne.

      Työharjoittelupaikassa luvataan paljon, mutta lopulta jaossa on aika vähän yhtään mitään. Sitä huomaa tehneensä "ilmaiseksi" töitä puoli vuotta.

      Kyllä on elämä taloudellisesti surkeaa, paitsi jos sattuu olemaan esim. jonkun pörssifirman toimitusjohtaja.


  • Rekrykoulutukset ovat käytännössä katsottuna muuten täysin sama asia, mitä työkokeilut työpaikoilla, mutta rekrykoulutuksissa hyötyy rahallisesti työnantajan lisäksi myös koulutuksen järjestävä oppilaitos. Molemmissa olet yhtä lailla ilmainen orja ja teet työtä ilman palkkaa pelkällä työttömyyskorvauksella ja sillä 9 euroa per päivä lisäkorotuksella. Rekrykoulutuksen jälkeen et saa työpaikkaa harjoittelupaikastasi. Sieltä ovat oppilaitoksesta taas kovaa vauhtia seuraavat opiskelijat tulossa ilmaisiksi orjiksi, aivan niinkuin työkokeiluidenkin jälkeen otetaan taas heti uudet työttömät työkokeiluun!

  • Se olisikin sitten ihan toinen juttu, jos noista rekrykoulutuksista valmistuisi virallisesti johonkin tiettyyn ammattiin, eli suorittaisi jonkun tutkinnon. Opiskelijat tekevät monella alalla ilmaista työtä harjoittelijoina, mutta heidän "palkintona" on sentään edes ammattiin valmistuminen. Rekrykoulutuksista ei valmistu miksikään.

  • Taas on Rekrykoulutuksia runsaasti avoinna. Konsulttiyritykset ja "palkkaavat yritykset" nauraa makeasti kun sadat innokkaat kilpailee mahdollisuudesta päästä tekemään ilmaistyötä.

    Älkää hyvät ihmiset hairahtako näihin. Oikeitakin työpaikkoja on tarjolla. Sellaisia, joissa ymmärretään että opettelustakin voidaan maksaa palkkaa jos henkilössä nähdään potentiaalia. Se on sijoitus tulevaisuuteen.

    Ilmaistyön tekeminen vääristää markkinoita ja monessa yrityksessä ei ole aikomustakaan palkata ketään henkilöä.

    Puoli vuotta on oikeasti helvetin pitkä aika ilman palkkaa.

    Terveisin

    7000e velkaa rekrykoukutuksesta

  • Eli pelkkä kusetus jälleen.

  • Menee aivan niinkuin tässä kirjoittaja oli kirjoittanut. Ei auta vaikka yrittää sopia laskujen maksuista kun rekry aika on kuitenkin pitkä eikä ne laskut kyllä odottele että maksaja pääsee ensin tienaa.

  • Jep. Ihan perseestä tuo koko rekrykoulutus. Itse osallistun parhaillaan tietyn alan korkeakoulutetuille (lue: ammattilaisille) tarkoitettuun rekrykoulutukseen. Tämä tuntui hyvältä vaihtoehdolta, kun luvattiin paljon ja koulutuspäivien aiheetkin kuulostivat mielenkiintoiselta.

    Nyt harmittaa, että lähdin mukaan. Työ yrityksessä on sellaista jonka ammattikouluapinakin osaisi tehdä, tai vaikka pelkkä peruskoulun läpäissyt. Kk-palkan ennuste on alle 2000e/kk (olen toiminut päällikkötason töissä aiemmin joten voitte päätellä, että kiinnostaa suuresti). Koulutukseni ja pitkä työkokemukseni menee tässä aivan hukkaan, en pääse tekemään MITÄÄN kehitystyötä, josta alussa oli puhe. Lisäksi voisin toimia osaamisellani jatyöni tulosten perusteella itse tämän koko muun opiskelijaporukan kouluttajana...

    Huvittavinta on se, että kun järjestin itselleni työhaastattelun sopivampaan kokoaikaiseen työpaikkaan toiselta puolelta Suomea, jonne olisin töiden perässä valmis muuttamaan, en saanutkaan työttömän km-kulukorvausta haastattelumatkoista, koska en ole työtön vaan ”koulutuksessa”. Vaikka haastattelu oli viikonloppuna, jolloin virallinen statukseni on työtön... Tein valituksen. Ei mennyt läpi.

    Eli olen nyt vain ilmainen orja pilipalihommissa joiden sisällöstä minulle valehdeltiin, eikä työllistymistäni oman alani hommiin siksi edistetä. Kiitos tästä. Maksoin työhaastattelukäynnin omasta pussista, olisin saanut paikan, mutta sitten selvisi että ei voi saada edes liikkumisavustusta muuttoon koska olen ”koulutuksessa”, joten en voinut ottaa paikkaa vastaan taloudellisista syistä.

    Lyökää mua jollain päähän jos enää ikinä,lähden tämmöisiin paskakoulutuksiin mukaan!

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

SEISKA.FI

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. Hengityssuoja, viruksia vastaan. Ihan pelleilyäkö?

    Kuulemma hengityssuojaimet ovat loppuneet niin apteekeista kuin tukkureiltakin, kertoo Hesari. "Hengityssuojaimet loppuivat tukkureilta ja monista ap
    Maailman menoa
    67
    2916
  2. Seinäjoella jälleen kuolonkolari

    Kyllä eikö näitä teitä saada sellaiseen kuntoon, että ihmiset (jotka on pakotettu käymään töissä) voisivat taittaa taivaltaan ilman järjetöntä kuolema
    Seinäjoki
    6
    402